Browsing by Title
Now showing items 2930-2949 of 3759
-
(2023)Avhandlingens syfte är att studera förändringar som skett i småbarnspedagogikens styrdokument, dels Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022. Forskningsfrågorna för studien har varit: På vilket sätt framskrivs synen på stöd i styrdokumenten från 2016 och 2022? och Vilka likheter och skillnader finns i planerna? Med hjälp av dessa forskningsfrågor har jag strävat efter att få en helhetsbild av förändringen som skett inom småbarnspedagogiken då det kommer till barns stöd. I slutet av år 2022 trädde lagförändringen om barns stöd i kraft, vilket ledde till att småbarnspedagogiken anammat samma stödnivåer som förskolan och grundskolan har vilket bidrar till att stödet som erbjuds barnen får en kontinuitet ända från småbarnspedagogiken till slutet av grundskolan. Lagförändringen och uppdaterade styrdokumentet år 2022 öppnade möjligheten till att genomföra en studie om ett ämne som inte hunnit studeras av många, vilket betyder att min avhandling har en stor betydelse för småbarnspedagogiken i Finland. Studien genomfördes som en jämförande textanalys, där jag jämfört Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022 kapitel och specifikt kapitlet som handlar om stöd. Mina primära informationskällor för studien och som jag analyserat är Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022. Resultaten för studien indikerar att barnets bästa, tidpunkten för stödet och samarbetets betydelse lyfts fram i båda styrdokumenten, medan synen på stödet, stödets uppbyggnad och anordnarens ansvar förändrats. Barn ska enligt Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022 få stöd i lärande, utveckling och välbefinnande, medan Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 betonar lärande och utveckling, inte specifikt välbefinnande. Barns välbefinnande har fått en större betydelse i styrdokumentet från 2022 och den betonar även starkare att stödet ska ges genast då behov uppkommer, medan styrdokumentet från 2016 tar upp att stödet ska erbjudas i tidigt skede. Anordnarens ansvar betonas starkare i Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022, vilket klargör att vem som ska erbjuda stöd till barnen. Studien bidrar med information om hur synen på stödet förändrats mellan åren 2016 och 2022 och lyfter även fram frågor som enligt mig bör ändras på.
-
(2023)Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Syftet med forskningen var att undersöka hur det 1.8.2022 lagstadgade beslutet om stöd för barn inom småbarnspedagogiken har förverkligats. Studien fokuserar särskilt på språkbad för 4–5 åringar. Eftersom lagen när forskningen gjordes nyligen trätt i kraft finns det ingen tidigare forskning om detta ämne. Min utgångspunkt var att det ännu finns stora utmaningar inom småbarnspedagogiken före alla barn kan får det stöd de behöver. Studien var kvalitativ, och enkäter skickades ut till fem språkbadsdaghem. Svar erhölls av åtta respondenter, varav två arbetade som barnskötare och sex som lärare inom småbarnspedagogik. Respondenternas arbetserfarenhet var från 6–29 år, och fyra sakande formell behörighet. Data analyserades med tematisk innehållsanalys. Min förförståelse om att det på fältet finns utmaningar med att ge barn det stöd de behöver verifierades. Respondenterna var alla av den åsikten att resurserna inte räcker till. Resultatet visade att det inte finns tillräckligt med utbildad personal inom småbarnspedagogiken, och den utbildade personalen önskar sig mera fortbildning i att kunna stöda barnen på rätt sätt. Respondenterna var också överens om att resursbristen leder till att många barn blir utan den uppmärksamhet de skulle ha rätt till. Resultatet av studien visade att stödnivåerna inte hittills har implementerats så som de enligt lag borde inom språkbadet. Eftersom samplet var litet kan inga generella slutsatser dras.
-
(2024)Mål. Syftet med avhandlingen är att utgående från tidigare aktuell forskning utreda samband mellan perfektionism och studievälbefinnande. Tidigare forskning har visat att perfektionism blivit vanligare bland unga de tre senaste decennierna. Därför är det viktigt att skapa en dju-pare förståelse för vilka samband som finns mellan olika dimensioner och riktningen av per-fektionism och studerandes välbefinnande, mer specifikt studieentusiasm och studieutmatt-ning. För att uppnå avhandlingens syfte användes följande forskningsfråga: Vilka samband finns mellan olika dimensioner och riktningen av perfektionism och studieväl-befinnande? Teoridelen består av definitioner och beskrivningar av de mest centrala begrepp och teorier för avhandlingen. De centrala begreppen och teorierna är perfektionism, perfektionismens riktning, perfektionismens dimensioner, perfektionismprofiler, studievälbefinnande, studieen-tusiasm och studieutmattning. Metoder. Denna avhandling utfördes som en systematiskt orienterad litteraturstudie. In-samlingen av material tillämpade en hybridstrategi bestående av systematiska litteratursök-ningar i olika forskningsdatabaser och granskning av litteraturförteckningarna av de artiklar som klassats relevanta. För materialet fastställdes tydliga exklusions- och inklusionskriter ut-gående från vilka definitioner och mätinstrument studierna använt sig av för att beskriva och mäta perfektionism och studievälbefinnande. Det analyserade materialet bestod av 14 veten-skapliga artiklar. Resultat och slutsatser. Resultaten av analysen påvisade att perfektionistisk oro och profiler där perfektionistisk oro betonas korrelerade positivt med studieutmattning. Perfektionistisk strävan och profiler där perfektionistisk strävan betonas korrelerade däremot positivt med stu-dieentusiasm. Resultaten indikerade också att det var möjligt att uppleva studieentusiasm och studieutmattning samtidigt. Av perfektionismens riktningar visade sig socialt orienterad per-fektionism korrelera positivt med studieutmattning.
-
(2016)Stressful environments can affect human behaviour and physiology through epigenetic mechanisms possibly in an age-dependent manner. Epigenetic mechanisms, such as DNA methylation, can activate or inhibit gene expression. Stressful experiences can lead to methylation changes and thus relay environmental effects to an individual’s phenotype. This thesis examines the relationship between an individual’s methylation profile and stressful life events encountered during the prenatal period, childhood and adulthood. Increased methylation in the NR3C1 gene, which has been linked to the hypothalamus-pituitary-adrenal (HPA) axis, has been associated with stressful childhood experiences in single gene studies. However, the relationship between NR3C1 gene methylation and stressful experiences has been contradictory in studies that have focused on the prenatal period. These conflicting results might be explained by issues related to sample sizes. In genome wide association studies, no relationship has been found between NR3C1 gene methylation and stressful life events. Stressful life events have been found to increase mean methylation levels of the promoter region of SERT gene, which has been linked to depression. The 5-HTTLPR region of SERT and methylation of SERT promoter might regulate SERT expression and thus predispose an individual to depression. On the other hand, it is possible that another epigenetic mechanism (e.g. histone acetylation) regulates SERT expression. Stressful childhood and adulthood experiences have been linked to increased methylation levels of various genes in genome-wide association studies. Yet, studies have failed to find a specific gene whose methylation levels would be repeatedly linked to stressful experiences. Some genome studies have found no relationship between methylation levels and stressful prenatal or early childhood experiences. Conflicting results between studies might be due to methodological issues or differences in sample sizes. Traumatic adulthood experiences have been linked to increased methylation levels across the genome while post-traumatic stress disorder (PTSD) symptoms have been associated with decreased methylation levels. It is possible that increased methylation of genes related to the HPA axis might protect an individual from PTSD symptoms after traumatic event. Stressful environments might alter an individual’s methylation profile and thus lead to various psychopathological states. However, these changes in methylation profiles might be reversible. Additional research focusing on the relationship between stressful life events and methylation profiles can lead to the development of different epigenetic therapies in the future.
-
(2020)Mål. Målet med denna avhandling var att undersöka hur klasslärare bidrar till att göra klassrummet till en arena där strukturell hierarki återskapas och upprätthålls och på detta sätt medvetandegöra skolan och lärare om deras roll i finländska hierarkin och på vilka sätt de omedvetet gör skolan ojämlik. Tidigare forskning har visat att även om Finland anses vara ett jämlikt land där alla har samma utbildningsmöjligheter påverkar den socioekonomiska statusen en människas utbildningsmöjligheter samt att skolan inte är 100% könsjämlik. Forskningsfrågan i denna forskning var: på vilka sätt bidrar klasslärare till att göra klassrummet till en arena för ojämlikhet och således strukturell hierarki. Metoder. Denna forskning gjordes som en narrativ litteraturöversikt. Materialet för denna forskning var en blandning av finsk, nordisk och internationell litteratur. Materialet för denna avhandling hittades från Google Scholar, Tand of Line och ResearchGate, samt från olika kurser som jag har gått under min studietid som berör temat för min avhandling. I analysdelen använde jag hermeneutisk innehållsanalys som analysmetod. Resultat och slutsatser. Genom att analysera olika studier inom pedagogik om skolvardagen kan man märka hur klasslärare bidrar till att skapa ojämlikhet och således strukturell hierarki i finländska klassrum. Detta kan hända om läraren inte är medveten om hur mycket hens reaktioner, agerande och färdigheter att märka utsatta elever kan påverka eleverna.
-
(2020)Mål. Studieframgång är ett aktuellt och intressant diskussionsämne på samhällelig nivå. Orsaken till detta är att de studerandes framgång i studierna påverkar inte bara den studerande själv, utan även högskolorna och samhället i sin helhet. Att studerande inte utexamineras inom målsatt tid har dock varit ett problem redan i årtionden. Genom att studera studieförmåga och studievägledning kan man få en förståelse för de bakomliggande orsakerna. Syftet med detta arbete är att förstå vilken betydelse studievägledning har för en universitetsstuderandes studieförmåga, och på vilket sätt studieförmågan inverkar på studieframgången. Metoder. Som forskningsmetod valde jag att göra en beskrivande litteraturstudie med en narrativ inriktning. I min studie utgick jag från fem artiklar med fokus på de tre centrala begreppen (studievägledning, studieförmåga och studieframgång). Målgruppen i studierna som artiklarna utgjordes av var universitetsstuderande från olika finländska universitet, och som forskningsmetod användes både kvalitativa och kvantitativa metoder. Resultat och slutsatser. I studien kom jag fram till att en god studieförmåga påverkar positivt studieframgång, och studievägledning har en positiv inverkan på inlärningsresultat och överlag den studerandes framgång i studierna. En god studieförmåga utgjordes i första hand av motivation och intresse samt goda studiefärdigheter (som förmåga att planera sina studier och en god tidshanteringsförmåga). Med tanke på studievägledning var det speciellt viktigt att stödja den studerande under det första studieåret, men studievägledning var dock viktigt under hela studieprocessen. Till slut kan man konstatera att universitet och dess personal bär ansvaret för att möjliggöra en smidig studieprocess, men i slutändan är det ändå den studerande själv som bär ansvaret för sina studier.
-
(2020)Lapset jaetaan erilaisiin ryhmiin tyypillisesti iän perusteella. Samassa urheilujoukkueessa ja koululuokassa lapset ovat syntyneet yleensä kahdentoista kuukauden sisällä toisistaan. Ikäluokkansa vanhemmilla on syntymäkuukautensa ansiosta kehityksellinen etulyöntiasema verrattuna nuorempiin. Ilmiö on määritelty tutkimuskirjallisuudessa suhteellisen iän ilmiöksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, vaikuttaako suhteellisen iän ilmiö junioriurheilussa ja koululiikunnassa. Aikaisempien tutkimusten perusteella, ikäluokkansa vanhimmat saavat koululiikunnasta parempia arvosanoja, pääsevät urheiluharrastuksessa parempiin joukkueisiin ja todennäköisemmin jatkavat urheiluharrastustaan pidempään. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valittiin viisitoista kansainvälistä tutkimusartikkelia suhteellisen iän ilmiötä, jotka koskivat 5-17 -vuotiaita. Tutkimusaineisota kerättiin internetin elektronisista tietokannoista ja Google Scholarista. Tutkimuksesta selvisi, että suhteellisen iän ilmiö näkyy junioriurheilussa ja koululiikunta-arvosanoissa. Ikäluokkansa vanhimmat pääsivät tutkimusartikkelien mukaan parempiin urheilujoukkueisiin, menestyivät paremmin sekä jatkoivat urheilulajin harrastamista loppuvuodesta syntyneitä useammin. Koululuokkansa vanhimmat saivat myös parempia koululiikunta-arvosanoja ja he myös edustivat kouluaan koulu-urheilujoukkueissa useammin kuin koululuokkansa nuorimmat. Tutkimuksista selvisi, että kasvattien tietoisuutta on lisättävä, sillä suhteellisen iän ilmiön vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.
-
(2022)Suomalainen yhteiskunta on moninaistunut viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja myös niin kutsuttujen vieraskielisten osa väestöstä on kasvanut tänä aikana noin 20 000:sta yli 470 000:teen. Yhtä lailla toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä on kasvanut kaiken tämän aikaa. Suomen kielen opetus kuitenkin järjestetään yhä siten, että monikieliset oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti erillään suomea äidinkielenään puhuvista oppilaista, siitä huolimatta, että kasvava määrä maahanmuuttajataustaisista oppilaista ovat syntymästään asti sosiaalistuneet suomen kieleen. Yhtäaikaisesti mediassa on viime vuosina puhuttu kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisistä korkeista osaamiseroista ja S2-opetukseen osallistuneiden oppilaiden syrjinnän kokemuksista. Nykymuotoinen S2-opetus näyttäisi osaltaan luovan koulutuksen epätasa-arvoisuutta ja etnisiä raja-aitoja. Toiset oppilaat solahtavat koulun maailmaan kuin kalat veteen toisten tuntiessa sen painon alati ympärillään. Rajanteon käsitettä ja bourdieulaista sosiologista teoriaa hyödyntämällä pyrin tarkastelemaan tapoja, joilla S2-opetuksessa rakennetaan rajoja niiden oppilaiden välillä, jotka ovat “enemmän” tai “vähemmän” suomalaisia etnisyyteensä, kotikielensä, uskontonsa, tai ihonvärinsä nojalla. Pyrin erityisesti tarkastelemaan yhteiskuntaluokan, symbolisten pääomien ja oppilaan “maahanmuuttajaksi kirjaavien” ominaisuuksien välistä suhdetta suomen kielen opetuksen oppimäärien kehyksessä. Onko valkoisen, suomea vasta oppivan “eurooppalaisen” oppilaan helpompi päästä opiskelemaan S1-opetukseen kuin Suomessa syntyneen, “afrikkalaisen” oppilaan? Entä millaiset ovat “eurooppalaisen” ja “afrikkalaisen”, keskiluokkaisen oppilaan mahdollisuudet hyödyntää symbolisina pääomina mitattavia resurssejaan koulussa? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kriittistä ja yhteiskuntatieeteellisesti orientoitunutta tutkimuskirjallisuutta. Valitun rajantekoa ja bourdieulaista sosiologiaa käsittelevän kirjallisuuden avulla pohdin tutkielmassani sitä, miten ja millaista rajantekoa S2-opetuksessa tehdään, ja minkälaisia eri ulottuvuuksia nämä rajat saavat peruskoulussa.
-
(2019)Goals. This literary review analyses inter-professional interaction using relational agency, relational expertise and common knowledge as the theoretical framework (Edwards, 2010). These three concepts are based on cultural-historical activity theory and examined through three different perspectives and aspects of interaction: subject of activity, object of activity and systems where activity is realised. Edwards combines these three aspects of interaction, focusing solely on the interaction itself and negotiations in it, the main goal being expanding object of activity. The goal of this thesis is to research how relational agency, relational expertise and common knowledge are used and emphasised to explain inter-professional work, how they are relationally positioned during inter-professional interactions and how empirical data of this research is developing relational theory. My research questions are: 1. How are relational agency, relational expertise and common knowledge used and conceptualised when examining inter-professional work? 2. How is the chosen empirical data developing relational theory? Methods. The style of this research is literary review. Qualitative meta-analysis is the chosen method for this thesis including aspects of qualitative meta-synthesis, which enabled theoretical examining and interpreting different definitions. The data for this research comes from eight articles of which I chose four (to allow) for more specific analysis and synthetisation. Results. The Answer for the first research question: The results indicate that relational agency, relational expertise and common knowledge are used and realised through the structure of interaction and core knowledge of subjects. Furthermore valuing the knowledge in relation of the subject’s core expertise, values and object of activity is part of creating shared understanding of the object of activity and possibly expanding it. The way relational agency, relational expertise and common knowledge are positioned in relation to subjects and object of activity affects inter-professional work. The Answer to the second research question: Relational agency, relational expertise and common knowledge are all needed when inter-professional interaction occurs in the framework of hierarchical power structures in a system. The object of activity can be divided into short term and long term objects of activity.
-
Sukellus perusopetuksen opettajien alanvaihtojen syihin : Katsaus 2010-luvun tutkimukseen Suomessa (2022)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on koota aikaisempaa suomalaista tutkimusta perusopetuksen opettajien alanvaihdosta ja kiteyttää niissä esiintyviä alanvaihtojen syitä. Aineiston perusteella vastasin tutkimusongelmaani: ”mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihtoon?”. Kysymyksenasettelu on syntynyt mielenkiinnosta selvittää, mistä syistä työssäkäyvät opettajat vaihtavat ammattia. Suomalaisten opettajien alanvaihdontutkimus on ainutlaatuista, sillä opettajien alanvaihto on tällä hetkellä Suomessa kasvava ilmiö, eikä sitä olla tutkittu Suomessa niin paljon kuin muissa maissa, jotka kärsivät koulutuksen opettajapulasta. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassani käytin Narratiivista kirjallisuuskatsausta, sillä tavoitteenani oli kuvata suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihtoon johtaneita syitä holistisesti. Valitsin metodiksi Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen, sillä holistisuuden lisäksi tavoitteenani oli koota ja kiteyttää aiempaa tutkimustietoa perusopetuksen opettajien alanvaihdon ilmiöstä. Aineistona käytin vuoden 2010 jälkeen julkaistuja tutkimuksia aiheesta ja käsittelin niitä aineistolähtöisen analyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihdon taustalta löytyi ryhmitellysti kahdeksan eri tekijää. Tekijät ovat työn kuormittavuus, matalat palkkiot, haastavat sosiaaliset tilanteet, urakehitysmahdollisuuksien vähäisyys, kouluorganisaatio, ammatti-identiteetti, henkilökohtaiset tekijät ja elämänkulku sekä resurssien puute. Tuloksista ei löytynyt yhtä ylivoimaisesti alanvaihtoon vaikuttavaa tekijää, vaan tekijät esiintyivät aineistoissa limittäin. Tulosten perusteella monia alanvaihdon tekijöitä esiintyi yhtäaikaisesti alanvaihtopäätöksen tehneillä opettajilla.
-
Sukupolviliikkeen paluu? : Nuorten ilmastolakkoliike Karl Mannheimin sukupolviteorian näkökulmasta (2021)Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin esimerkin pohjalta virinnyt Fridays for Future tai Schoolstrikes 4 Climate -nimillä tunnettu nuorten kansainvälinen ilmastolakkoliike on monella tapaa täysin poikkeuksellinen liike. Ympäristöaktivismin aiemmista protestiaalloista liikkeen erottaa sen kansainvälisyys ja se, että liikkeen viesti on aiempia ympäristöliikkeitä henkilökohtaisempi, sillä liik- keen nuoret puolustavat aiempia, usein jotakin tiettyä luontokohdetta puolustaneita liikkeitä eksplisiit- tisemmin omaa tulevaisuuttaan. Poliittisena liikkeenä liike on poikkeuksellinen, koska se on tuonut yleisesti epäpoliittisena pidetyn nuorten joukon poliittisen toimijuuden esiin. Tässä tutkimuksessa ku- vataan, analysoidaan ja tulkitaan nuorten ilmastolakkoliikettä sukupolvitutkimuksen tutkimusperinteen kautta. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, voidaanko liikettä kutsua sukupolviliikkeeksi sekä sitä, millaisia sukupolvien välisiä ristiriitoja liike yhteiskunnassa ilmentää. Keskeisimpänä teoreettisena vii- tekehyksenä tutkimuksessa toimii Karl Mannheimin sukupolviteoria ja sen pohjalta kehitetty sukupol- viliikkeen kriteeristö. Menetelmänä tutkimuksessa toimi integroiva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollisti tutkimusperinteil- tään monipuolisen aineiston käytön analyysin pohjana. Aineisto koostui viidestätoista ilmastolakkolii- kettä koskevasta tutkimuksesta, joita suhteutettiin analyysissä sukupolvitutkimuksen teoriaan. Tutkimuksen perusteella ilmastolakkoliikkeellä on edellytykset myöhemmin tulla tulkituksi sukupolviliikkeeksi. Tämän johtopäätöksen lopullinen tekeminen kuitenkin edellyttää sekä aikaa että lisätutkimusta. Liikkeen osoittautuminen sukupolviliikkeeksi tarkoittaisi sitä, että sen taustalla olisi laajempi aktuaalinen sukupolvi, jota liike edustaa. Tämä olisi merkittävää, sillä esimerkiksi Suomessa edellinen selvästi sukupolviliikkeen kriteerit täyttävä liike on ollut suurten ikäluokkien piirissä virinnyt 60-lukulaisuus. Ilmastolakkoliikkeen ilmentämät sukupolvien väliset ristiriidat kulminoituvat ilmasto- oikeudenmukaisuuden teemaan sekä liikkeen keskeiseksi protestoinnin tavaksi valikoituneen koululakon problematiikkaan. Katsottaessa sukupolvijännitteitä pidemmälle, voidaan ilmastolakot nähdä myös nuoren sukupolven vanhemmille sukupolville artikuloimana mahdollisuutena reagoida ilmastonmuutokseen ja kantaa vastuuta maailman tilasta.
-
(2016)The objective of this Bachelor’s thesis was to examine presentation of gender in the picture book Hurjan hauska autokirja (Fun on Wheels, 1993). The thesis explores why a character is perceived as a man or a woman and what is said about his/her gender. The first research question focused on how gender was presented in the text and pictures of the book and how female or male characters could be identified. Second research question centered around vocabulary by observing the words and expressions used of female and male characters of the book. Third research question explored the behavior of men and women in the book. Earlier studies have shown that even a young child engages in deductions about gender based on an individual’s physique, voice, and accessories, among other things. Culture can either confirm or challenge impressions and attitudes that children have of gender. The goal of this study is to awaken critical thinking when considering the role of children’s books as one medium that influences children’s perception of gender. Hurjan hauska autokirja features versions of five classic stories: Three wishes, Hansel and Gretel, Little Red Riding Hood, Three Billy Goats Gruff and Cinderella. The first research question explored the characters in the book. The second and third research question observed only the 28 characters with essential roles in the stories. Qualitative research methods were used in this study. The findings of this study show that the gender of a character in Hurjan hauska autokirja can be identified mostly from the text. Second, it was found that occupations of men are told significantly more often than women’s occupations. Women are mostly described by definitions that have something to do with family relations. It was also found that women in Hurjan hauska autokirja affect the storyline more actively than men. Men often appear and act in groups or pairs, unlike women. Lastly, most of the characters who go against the “good”, ethical main characters of the stories, are female. All the characters in the book were interested in and motivated by cars.
-
(2016)The purpose of this study was to examine how gender is represented in a Finnish as a second language textbook, in both visual context and in text. I examined two textbooks made in different decades. Both of the textbooks have been highly used in a classroom setting. I wanted to know how the change in society has affected the gender representations in the textbooks. I also wanted to know what type of gender representations were in the textbook (both visual and textual), and were there any differences on how gender was represented when comparing the two textbooks. Earlier research has shown that male gender is more on display in textbooks used in classroom setting. There are more visual male characters in textbooks than female characters but both male and female gender is represented in a very stereotypical fashion. The two textbooks used in this study were Meidän Suomi, published in 1999, and Suomi 2: minä ja arki, published is 2013. This study is a qualitative research. I analyzed the content of the two textbooks first by counting how many representations of gender were there in a textbook and after focusing on how the genders were represented. The textbooks differed from each other greatly. In the newer one, Suomi2: minä ja arki, gender was represented less stereotypically. There were far less gender representation all together. In Suomi 2: minä ja arki there were also ambiguous characters or characters that represented both female and male characteristics. Although there were more female gender representations in Meidän Suomi, the representations were more stereotypical portrays of a female character than Suomi 2: minä ja arki.
-
(2019)The purpose of this study was to support teachers' ability to take sex and gender into ac-count in teaching and education. This was achieved through a two-part research exercise. The research tasks were to describe, analyze and interpret how the Finnish board of Educa-tion defines sex and gender in it’s publication "Equality work requires skill " and how this defi-nition is set in relation to the philosophical discussion on sex and gender. The main sources of theory for this study is from Mari Mikkola’s (2019) review of feminist perspective on Sex and Gender and from Alex Byrne’s (2018) writings on the social construction of sex, bi-nariness of gender and on the existance of gender identity. The method used in this study was a variation of theory-driven content analysis. Instead of single application of a theory the content was analyzide using a map of definitions construced with the different paradigmas that aim to define sex and gender. The guide ”Equity work re-quires skill” is publicly available to all. The results of this study show that the guide " Equity work requires skill " fails to give a sub-stantial, consistent definition of the concepts sex and gender. It’s argumentation is partly cir-cular, partly consisting of mutually exclusive paradigmas, and even including truth claims of things that are anything but of scientific certainty. Therefore I claim that this work done by the Finnish board of education is more confusing than it’s instructive. Not only does it fail in its purpose, but it actively works against it.
-
(2018)Aims. Recently, the diversity of sex has been discussed in public conversation and it has also been noted as a task for preliminary schools’ core basics in upbringing and education, to enhance both equality and social equality. In this study’s theory section, concepts and laws considering the diversity of sex and sexual minorities, professional encounters with gender diversity, and earlier research considering minorities' well-being and needs, are introduced. From these it is apparent that diversity needs to be taken in consideration in preliminary schools, but there actually are no concrete tools for the schools to do so in the curriculum. The aim of this study is to find those ways which the school can utilize especially with transgender students, to encounter and support them. Methods. The data of this study consists of four guidebooks considering gender diversity for school’s teachers and other staff to support them in their work, published by Seta ry and Ministry of Social Affaris and Health. First, concrete practices of how to take gender diversity in consideration were analyzed from the data. After this the concrete practices were thematized. Results and conclusions. The results of this study consists of six themes, in all of which practical ways of executing this theme in schools are gathered. Themes were: 1) questioning heteronormativity, 2) acknowledging diversity and making it visible 3) prevent gender-based bullying 4) safety of social spaces, 5) sensitive way of speaking 6) sensitivity of documents. Teachers and the other staff can use this information when developing planning and actualizing education/teaching. To conclude, schools have many different practices to take gender diversity in consideration, in both social schoolwork and on the level of a single student’s well-being. Eventhough in this study gender diversity was in the center, these same concrete practices aiming at equality on various levels also support the well-being of other minorities, such as sexual minorities.
-
(2019)The purpose of this thesis is to examine how gender diversity is recognized and what kind of attention it gets (faces) in settings of early childhood education. Previous research has shown that early childhood education is strongly gendered. Teachers have been found describing their actions as equal, but closer research has shown that gendered activities and gender roles are maintained and reproduced. So far, only a limited number of research about early childhood education facing gender diversity is found. Gender has been studied mostly from the perspective of opportunities between boys and girls. The National Core Curriculum for Early Childhood Education encourages teachers to use gender sensitive methods and expects them to create an environment that respects gender diversity. This study seeks to form an up-to-date picture of to what extent these directions have been taken in action. The thesis is a qualitative study. I approached the topic by looking at early childhood educators’ perspectives and ways of action. The material was collected in October 2017 via an Internet-based questionnaire. The respondents were selected between kindergarten teachers working for the City of Helsinki by using systematic sampling. The questionnaire was answered by 65 teachers, of which 45 were selected to be analyzed. There were both open and structured questions in the questionnaire, but since the extent of data was too large, only the open questions were selected to be analyzed. Answers to structured questions were left out because they weren’t relevant for the study. Trimmed data was analyzed using inductive content analysis. The results of this study indicate that early childhood educators’ awareness about gender diversity varies a great deal. Gender stereotyping was both criticized and allowed. The majority of respondents used binary expressions when writing about children, and only a quarter of teachers brought up gender diversity. Thus, taking gender diversity into account in settings of early childhood education needs to be studied more thoroughly. Teachers need more knowledge of the subject, and they need more practice on reflecting and critical evaluation of their own ways of action. In the future it is important to raise awareness of gender sensitive professionality in early childhood education studies.
-
(2023)Yhtenä varhaiskasvatuksen tehtävänä on taata sukupuolisensitiivinen ympäristö lapsille, ottaa sukupuolen moninaisuus huomioon sekä tarkastella sitä kunnioittaen. Varhaiskasvattajan tulee myös pohtia miten sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa ja teoissa. Moninaisen sukupuoli-identiteetin omaavat lapset kokevat edelleen syrjintää ja koulukiusaamista. Lasten kuvakirjallisuuden avulla voi tuoda sukupuolen moninaisuuden näkyville lapsille ja tuoda lapsille samaistumista sekä tarjota asennekasvatusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin tarkastella sukupuolen moninaisuudesta kertovia lasten kuvakirjoja ja sitä, miten sukupuolen moninaisuus näyttäytyy neljässä lasten kuvakirjassa ja niiden henkilöhahmoissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena. Analysointi tapahtui aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja lähiluvun keinoin. Aineistoni koostui neljästä lasten kuvakirjasta, jotka käsittelevät sukupuolen moninaisuutta eri näkökulmien kautta. Luin aineiston useaan otteeseen tutkien syvällisesti kuvakirjojen tarinoita, henkilöhahmoja ja esiin nousevia teemoja. Aineistoksi valituissa lasten kuvakirjoissa sukupuolen moninaisuutta kuvattiin hyväksymisen ja läheisten rakkauden kautta, mutta myös haasteiden kuten koulukiusaamisen ja pahan olon kautta. Suurena teemana kirjoissa oli myös rohkeus olla oma itsensä. Sukupuolelta moninaiset hahmot kuvattiin kirjoissa myyttisten piirteiden sekä erilaisten ulkonäkövalintojen kuten vaatetuksen avulla.
-
(2020)Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on kuvata, mitä sukupuolen moninaisuus on ja miten ilmiötä huomioidaan koulussa. Tutkielman tarkoituksena oli määritellä sukupuolen moninaisuuteen liitettyjä käsitteitä, sekä minkälaisia haasteita ja ratkaisuja ilmiöön koulun kontekstissa liitetään. Sukupuolen moninaisuuteen on kasvamassa määrin kiinnitetty huomiota myös perusopetuksen opetussuunnitelma perusteissa sekä lainsäädännössä. Nämä opettajan työtä velvoittavat asiakirjat asettavat uusia vaatimuksia opetukselle ja opettajan toiminnalle. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota kasvattajille ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta koulun kontekstissa, sekä kirjallisuudessa esitettyjä ratkaisuja ilmiön huomioimiseen. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tutkielmassa kartoitettiin sukupuolen moninaisuutta koulun kontekstissa perehtymällä erityisesti suomenkielisiin tasa-arvoa koulussa käsitteleviin teoksiin. Osa tutkimuksen aineistoksi valikoiduista lähteistä otettiin tieteellisten tekstien ulkopuolelta, sillä seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää ajankohtaista tietoa tarjotaan opettajille myös erilaisten järjestöjen toimesta. Tutkielmassa aineistoksi valikoitui pääosin suomenkielistä kirjallisuutta, sillä ulkomaisen kirjallisuuden koulu kontekstit eivät vastaa suomalaista koulujärjestelmää. Tutkielman tulosten mukaan lähdekirjallisuudessa tarkasteltiin sukupuolen moninaisuutta koulun kontekstissa erilaisten haasteiden näkökulmasta. Haasteiden näkökulma valittiin tutkimukseen lähdekirjallisuuden pohjalta alustavan aineistoon tutustumisen myötä. Sukupuolen moninaisuuteen liitettyjä haasteita olivat erilaisten oppiaineiden opetuksen sukupuolittuneisuus, opettajan puutteelliset valmiudet, koulun käytännöt, kiusaaminen ja syrjintä sekä toiseuttaminen. Kirjallisuudessa esitetään opetusmenetelmällisten valintojen, koulun käytäntöjen ja opettajan toiminnan muutoksien, sekä lisäkoulutuksen tarjoavan opettajille mahdollisuuden ratkaista sukupuolen moninaisuuteen liitettyjä haasteita koulussa.
-
(2021)Keskityn tässä tutkielmassa analysoimaan viiden suomalaisen peruskoulun laatimien viimeisimpien toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmadokumenttien diskursseja ja representaatioita sukupuolen moninaisuudesta, seksuaalivähemmistöistä ja sukupuolitietoisuudesta. Analysoin lisäksi sitä, millainen sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitys suunnitelmista välittyy ja millaista valtaa nämä representaatiot heijastelevat: esiintyvätkö suunnitelmissa esimerkiksi pääosin sukupuolibinäärin ja heteronormatiivisuuden asetelmat, vai ottavatko suunnitelmat diskursseissaan huomioon sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ja näitä tukevan sukupuolitietoisuuden. Käsittelen aihetta tarkastellen samalla etenkin Opetushallituksen laatimaa tasa-arvotyöopasta Tasa-arvotyö on taitolaji (Jääskeläinen ym., 2015) ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita (2014). Analyysimenetelmänäni toimii Michelle Lazarin (2007) teoretisoima feministinen kriittinen diskurssianalyysi, ja tuen analyysiäni queer-teorian tarjoamalla sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteistöllä. Tällöin tutkitaan normikriittisellä näkökulmalla sitä, ketkä tuodaan diskursiivisesti näkyväksi ja ketkä sen sijaan jätetään diskurssin ulkopuolelle, sekä millä tavoin sukupuolen ja seksuaalisuuden kategorioita rakennetaan. Tutkimustulokseksi muotoutui etenkin suunnitelmien representaatioiden vaihtelevuus. Sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolitietoisuutta käsitellään laajasti kolmessa suunnitelmassa viidestä, kun taas seksuaalivähemmistöjen representaatiot ovat tätä marginaalisemmassa asemassa: aihe sisällytetään esimerkiksi syrjinnän ehkäisyn ja hyväksyvän toimintakulttuurin käsittelyn yhteyteen. Binääri cisnormatiivisuus tiivistyy yhdessä suunnitelmassa, ja yksi suunnitelma kuvaa aihetta siteeraten Opetushallituksen dokumenttien sisältöä. Sukupuolitietoisuus, jolle opetuksen tulee perustua, ymmärretään suunnitelmissa pääosin Opetushallituksen määritelmien mukaisesti mutta osittain myös binääristen sukupuolierojen näkökulmasta. Suunnitelmat, jotka käsittelevät laajemmin sukupuolen moninaisuutta, seksuaalivähemmistöjä ja sukupuolitietoisuutta, ovat informatiivisesti kattavia ja korostavat ihmisyyden moninaisuuden kunnioitusta sekä tietoisuuden lisäämistä. Kyseiset diskurssit hajottavat siis osittain sukupuolen ja seksuaalisuuden normatiivisia kategorioita. Tasa-arvosuunnittelua tulisi tulevaisuudessa standardoida. Jatkotutkimusta tulisi toteuttaa valtakunnallisessa kuin kunnallisessakin perspektiivissä. Intersektionaalinen tutkimusnäkökulma antaisi mahdollisuuden aiheen moniulotteisempaan käsittelyyn. Lisäksi lisätutkimus oppilaitosten henkilökunnan ja oppilaiden kokemuksista ja osaamisesta aiheeseen liittyen voisi hyödyttää tasa-arvosuunnittelun tulevaisuuden kehitystä.
-
(2017)Finnish school is generally considered equal. The National Core Curriculum for Basic Education recognizes the importance of gender equality and gender awareness as well. However, an average teacher may not be able to recognize all the gendered practices and structures at school or can’t tell how gender equality is promoted there. There’s a contradiction between the grassroots and official statements, equality being only specious in practise. The objective of the thesis is to map how gender is constructed in school and how gender awareness can be increased there. The thesis is a literature review, the bibliography mainly consisting of feminist research in education. According to the literature, school maintains and reproduces binary and differentiated gender system in everyday life at school. The pupils are set different expectations as well as spoken to and assessed in different ways depending on their gender. Usually gender diversity is ignored in this binary classification. The need for gender awareness is acknowledged in the literature and equality has been promoted through various enterprises. However, individual projects can not increase equality in school permanently. The most important step towards a genuinely equal school is to increase teachers’ gender awareness, which can be achieved by curriculum, teacher education and legislation. Teachers should be given space and time to discuss about educational values attached to gender. Gender-aware education can be advocated on many levels: class interaction, teaching methods, guidance counselling, teaching materials and examples used in lessons.
Now showing items 2930-2949 of 3759