Browsing by Title

Objectives. The hypothesis was, in accordance with earlier studies, to find a correlation between socioeconomic status and academic achievement. The goal of this paper was to find out, what kind of a connection there is between socioeconomic status and school success and what kind of explanations have been given to this connection in the research literature. Additionally, this paper will focus on the possible modifying effect of cultural context on the correlation between socioeconomic status and academic achievement. The theory of capitals by Bourdieu will be used as a basis for discussion considering the connection between the two main constructs and the explanatory factors. Methods. The method used for this thesis was a descriptive literature review. Peer-reviewed research papers found mainly on the international education research database ERIC were used as material. Results and conclusions. There was a connection to be seen between socioeconomic status and academic achievement for which such explanations were given as academic socialization, parental involvement, parental expectations and family resources. The connection was detected in many cultural contexts but there seemed to be some variance between different contexts in how the connection was expressed, as well as in which explaining factors were the most relevant. The factors explaining the connection between socioeconomic status and academic achievement presented in this paper were adjustable into Bourdieu’s theoretical framework. Based on the conclusions of this paper it seems that socioeconomic status is internationally a relevant factor explaining academic achievement.

Tässä tutkimuksessa selvitetään mitä ja millä tavoin Suomen con-tapahtumissa järjestettävissä cosplay-pukukilpailuissa tuomarit arvioivat cosplay-pukua. Cosplay tulee sanoista costume + play ja tarkoittaa suomeksi pukuilua. Con-tapahtumissa tietyn populaarikulttuurin teeman harrastajat kokoontuvat yhteen. Japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta ja cosplaysta on tehty aikaisempaa tutkimusta, mutta ei kuitenkaan cosplay-kilpailuiden osalta. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää ja ymmärtää cosplay-kilpailuiden arviointia. Olen koonnut teoriataustani kirjallisuuskatsauksena ja selvittänyt mitä cosplay-harrastus, puvun tekeminen ja hahmouskollisuus toimintana ovat sekä mitä cosplay-kilpailut ovat. Keräsin tutkimukseni aineiston yhdeksältä pukukilpailuiden cosplay-tuomarilta kolmesta eri con-tapahtumasta puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeni koostui kolmesta avoimesta kysymyksestä, jolloin käytin aineistoni analysointiin sisällönanalyysiä. Suomalaisissa cosplay-pukukilpailuissa arvioidaan pukua referenssikuvan avulla arvioiden puvun toteutukseen ja hahmouskollisuuden luomiseen liittyviä tekijöitä. Cosplay-pukua arvioidaan kahdessa pääkategoriassa, joita ovat hahmouskollisuus ja käsityö. Tuomarit arvioivat yhteensä 16 eri osa-aluetta, jotka voidaan tyypitellä neljään eri tyyppiluokkaan. Osa-alueet jaetaan tyyppiluokkiin sen perusteella, kumman pääkategorian avulla niitä arvioidaan. Tyyppi A:han kuuluvat käsityö pääkategorian avulla arvioitavat osa-alueet. Tyyppi B:hen kuuluvat hahmouskollisuuden avulla arvioitavat osa-alueet. Tyyppi C:hen kuuluvat kummankin pääkategorian avulla arvioitavat osa-alueet. Tyyppiin D kuuluvia osa-alueita ei arvioida, mutta ne vaikuttavat arviointiin. Cosplay-puvun osia arvioidaan tietyillä tai kaikilla osa-alueilla niiden muokkausasteen perusteella. Cosplay-pukua tuomarointi huoneessa tarkastellaan päästä alaspäin. Yleensä kilpailija kertoo puvustaan tuomaristolle, mutta tarpeen tullen tuomaristo esittää kysymykset ja kilpailija vastaa. Lisäksi tuomarit katsovat pukua läheltä ja kokeilevat materiaaleja. Lopuksi tuomarit keskustelevat asioista, joihin kiinnittivät huomiota arvioidakseen kilpailijan mahdollisuuden sijoittua kilpailussa.

Goals. The article 2 of the Finnish Government Decree emphasizes that teaching and education should support the growth of the child towards a person with a healthy self-esteem (POPS, 2014). Bullying is group phenomena (Salmivalli,1999). Bullying is also affected by other factors, such as self-esteem. The effect of self-esteem on bullying is controversial. The hypothesis of this Bachelor’s thesis was that both the bully and the victim have a low self-esteem. The aim of this study was to solve how the pupil's self-esteem relates to bullying and being bullied and what cause the pupil´s low self-esteem. Method. The thesis was conducted as a descriptive and integral literature review in order to consider the results of the previous researchses both qualitatively and quantitatively. The material of this thesis consisted of nine international studies dealing with pupil´s self-esteem in the bullying process. The data was analysed by applying abductive content analysis. Results and conclusion. Based on the results of this literature review, the pupil's low self-esteem was a significant connection to being bullied. Instead, the self-esteem of the bully did not have a significant connection to bullying. The factors which cause pupil´s low self-esteem were related to the home´s way of raising a child as well as to the pressures of being accepted. Strengthening the pupil's self-esteem is an essential part of the class teacher's work. By investing to that at early stage, we give the child good possibilities for a well-being life.

Syftet med min kandidatavhandling är att belysa de teorier, faktorer och strategier som kan positivt inverka på och stödja vuxna individers andraspråkinlärning. I mitt dagliga arbete som språk- och integrationslärare ser jag stora skillnader i de olika studerandes språkliga läroprocesser. Titeln till min avhandling kommer också från en kommentar som en av mina andraspråkstuderande uttryckte efter månader av språkstudier i det svenska språket. Mitt mål har därför varit att undersöka olika hypoteser och vetenskapliga teorier om språkinlärning för vuxna för att få reda på vilka processer och faktorer styr språkinlärningen. Därigenom om möjligt hitta metoder och faktorer som kan stötta den språkliga läroprocessen hos vuxna språkstuderanden. Jag har valt att basera min forskning på vetenskaplig litteratur om bland annat andraspråk, språkinlärning, transspråkande, motivation, lingvistiskt självförtroende och lärarens oilka kompetenser.

Tavoitteet. Tutkielmassani keskityin tutkimaan sitä, miten sisaruksen syntymän tuomat eri nivelvaiheet vaikuttavat isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja minkälaisia muutoksia tapahtui. Tutkielman aihe on melko vieras, ja tarkoituksenani on tuoda kaksi lapsuuden keskeisintä elementtiä yhteen. Sisaruus on itsessään haastava tutkimusaihe, sillä aiemman tiedon perusteella perheen sisäiset sisarussuhteet eivät ole edes samanlaisia. Sisaruuden aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty vain yhteen muuttuvaan tekijään kerrallaan, joka on usein ollut perheen sisäinen. Tutkielmassani olen laajentanut sisaruuden käsittelyn varhaiskasvatusympäristöön Bronfenbrennerin ekologisen teorian avulla. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin fenomenografisen lähestymistavan avulla, jolloin pääpaino oli tutkittavien ihmisten kokemusmaailmassa tutkittavan ilmiön suhteen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja niissä hyödynnettiin virikekuvia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 5 huoltajaa. Haastateltavien valikointi perustui lasten pieneen ikäeroon, samassa päiväkodissa olemiseen sekä luottamussuhteeseeni huoltajien kanssa. Sisarusparit olivat olleet samanaikaisesti samassa päiväkodissa 3.5kk–1v 10kk haastatteluhetkellä. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa aineistosta löydettiin erilaisia nivelvaiheita joko perheen tai varhaiskasvatuksen sisältä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta löytyi yhteensä 6 nivelvaihetta, joista viisi oli isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta vaikuttavia. Muutokset olivat nivelvaiheissa joko laadullisia, ajallisia tai molempia samanaikaisesti. Ajalliset muutokset näkyivät varhaiskasvatuksessa vietetyssä ajassa esimerkiksi lyhyempinä päivinä, satunnaisina vapaapäivinä tai taukoina. Laadulliset muutokset liittyivät isosisaruksen varhaiskasvatuksessa olemisen muutoksiin esimerkiksi käytöksen tai tunteiden muutoksilla. Tutkielmasta on mahdollista soveltaa aihetta jo ennestään tutkittuihin sisaruuteen vaikuttaviin tekijöihin, ja mikä niiden vaikutus on ollut varhaiskasvatukseen osallistumiseen tai tutkia, miten isosisaruksen läsnäolo vaikuttaa nuorimman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Näiden lisäksi tutkielman aihetta voidaan soveltaa pitemmälle lapsuuteen ja nuoruuteen sekä tutkia sisaruuden merkitystä osana muita siirtymiä.

Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.

The purpose of this Bachelor’s Thesis was to examine how distributed pedagogical leadership showed in the interviews of daycare center leaders. In this Thesis, the subject is examined, analyzed and interpreted in the framework of Fonsén’s (2014) broad phenomenon concentrating on the following dimensions: context, organizational culture and management of substance. The governance and legislation of early childhood education has been under amendment procedures during the past years and the process is ongoing. Research has shown that the base for high-quality early childhood education is formed by high-quality pedagogical leadership. The standpoint of distributed pedagogical leadership looks deeper on pedagogical leadership and transfers to examine it on an interactional level. From this point of view, leadership can be seen as a shared responsibility, for which everyone is responsible for basic mission on their positions expanse. This study is a part of an international leadership research ”Discourse of leadership in diverse field of early childhood education” lead by Elina Fonsén. For this thesis I interviewed four daycare center leaders from Helsinki. The method of the interview was a focus group and my role was to be a facilitator in the situation. This research was analyzed with a qualitative content analysis. The study was reported as a dialog with theoretical frame, empirical material and researcher of this study. The results of the study showed that in the leaders’ discourses it is possible to construe features of “pre” distributed pedagogical leadership. For example, this was visible from the discourses when leaders were speaking about kindergarten teacher’s pedagogical leadership being responsible of pedagogy in the group. On the other hand, leaders also simultaneously evaluated the quality the kindergarten teacher’s pedagogy. The results of the study also show that the focus of leadership in early childhood education is shifting from individual management towards distributed leadership. When basic mission was developed only by the leaders in the past, nowadays the whole staff is involved in developing the basic mission.

The purpose of this study is to achieve a deeper understanding about how pedagogues have used Alternative and Augmentative Communication methods (AAC-methods) with children at the start of language immersion, when a mutual language has not existed yet and how it still is used although a mutual language develops. The purpose of the study is also to find out how these methods are used to support the development of the children’s second language and what role pedagogues ascribe them. There is earlier research where Alternative and Augmentative Communication is connected to children with special needs, but almost no research that connects it with language immersion. This study strives to show a connection between the two and brings up the importance in using Alternative and Augmentative Communication also in language immersion. The study is a qualitative study with an ethnographical research approach. The research material was gathered both through observations and interviews. The observations were carried out in two different language immersion groups and a pedagogue from each group was interviewed. The material from the observations was written down as observation diaries and the interviews were recorded and transcribed. The results of the study show how versatilely pedagogues in language immersion groups use Alternative and Augmentative Communication methods, such as pictures, photographs, body language, facial expressions, sounds, objects and sign language to support children in various daily situations. Both the physical and the social environments were characterized by these methods and the pedagogues ascribed them an important role in both supporting and developing the children’s understanding.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskujen oppimista. Jakolaskujen oppimista ja osaamista on tutkittu paljon, mutta opettamista koskevaa tutkimusta on tehty huomattavasti vähemmän. Jakolaskua pidetään vaikeimmin opittavana peruslaskutoimituksena, ja tästä syystä on oleellista tutkia, millainen opetus oppimista edistää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskun käsitteellistä ymmärtämistä, sekä yhtäältä jako- ja kertolaskujen käänteisyyden ja toisaalta tehokkaiden jakolaskustrategioiden oppimista alakouluikäisillä lapsilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta, ja se koostui kahdeksasta englanninkielisestä julkaisusta vuosilta 2002–2020. Aineisto kuvailtiin ja sen avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin, jotka oli muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistävää opetusta käsiteltiin neljässä julkaisussa. Näiden julkaisujen perusteella jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistää opetus, jossa hyödynnetään havainnollistavia piirroksia. Erilaisista havainnollistamismalleista juuri lukusuoran käyttäminen tukee murtolukuja sisältävien jakolaskujen käsitteellistä ymmärtämistä. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden opettamista koskevia julkaisuja oli tutkimusaineistossa kaksi. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden oppimista edistää yhtäältä se, että näitä laskutoimituksia, silloin kun ne sisältävät vain kokonaislukuja, käsitellään opetuksessa samanaikaisesti, ja toisaalta se, että opetuksessa hyödynnetään konkreetteja välineitä. Tehokkaiden jakolaskustrategioiden opettamista käsiteltiin kahdessa julkaisussa. Opetus, joka sisältää oppilaiden välisiä, tarvittaessa opettajan ohjaamia ja tukemia keskusteluja eri laskustrategioista, edistää tehokkaiden jakolaskustrategioiden kehittymistä.

The purpose of this thesis is to explore the perceptions of coaches’ in youth football on coaching expertise and good coaching. Outstanding sports performances are not based on innate abilities but on long-term deliberate practice. In sport, the most important task of a coach is to design and guide athletes' deliberate practice. The expert coaches consider the coaching context in their coaching and use their expertise to develop their athletes in a holistic way. In addition, they have the ability to continuously develop their athletes over the longer term. I explore what kind of coaching youth coaches think is a good coaching and what kind of coach they think is a good coach, and whether these perceptions differ between coaches in competitive and recreational teams. The data consists of theme interviews from four coaches. The material has been analyzed by using a qualitative content analysis method. According to coaches, good coaching is organized in a certain way, is oriented towards the player, generates learning, leads to excel in competition, creates a positive atmosphere in the team, and is also conditional depending on various preconditions. A good coach has some football related knowledge, good intrapersonal skills, some special features, good interpersonal skills, takes care of the players and understands the impacts of the environment on their own coaching. Competitive coaches emphasized the organizing nature of coaching, and how good coaching is organized in a certain systematic way that supports the achievement of goals. The recreational coaches, on the other hand, emphasized more the player-centeredness of good coaching and how the coaching is done with the players and for the players. This difference can reflect the differences in the recreational and competitive world in the demands they place on coaches.