Browsing by Title
Now showing items 828-847 of 3776
-
(2022)Tutkielmassani palautan mieleeni piirtäen, kirjoittaen ja uusmaterialistiseen teoriaan peilaten opintoihin kuuluvassa harjoittelussa seuraamaani neljän lapsen leikkihetkeä. Hahmottelen leikkivien lasten suhteita niin toisiinsa kuin ei-inhimilliseen maailmaan. Lähestymistapani on teoreettis-filosofinen ja tutkimuksen kulku kytkeytyy taideperustaiseen ajatteluun lomittuen erottamattomasti kirjalliseen työskentelyn. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Jane Bennettin (2020) uusmaterialistista teoriaa: erityisesti sommitelman ja oliovoiman käsitteitä. Lähestyn leikkisommitelmaa ja elämää jälkihumanistisesta näkökulmasta, jotta minulle näyttäytyisi jotakin sellaista mitä en osannut aloittaessani odottaa. Piirtäminen ja piirrosten kanssa käymäni teoreettinen vuoropuhelu laajentavat tutkimusprosessin alun pohdintojani aikuisen roolista leikissä ja leikistä lasten välisinä vertaissuhteina. Tutkimuksen edetessä leikkitilanne (sommitelma) näyttäytyy lasten, kehollisuuden, liikkeen, materian, tunneilmapiirien ja käytäntöjen monensuuntaisina, yhteydessä muodostuvina suhteina. Postkvalitatiivisen otteen mukaisesti pyrin avoimena olemiseen ja yllättymisen mahdollistamiseen varsinaisen tutkimustehtävän tai kysymyksen asettamisen sijaan. Tutkimuksen edetessä mielessäni on toistuvasti kysymys: ”Mitä muuta sommitelmassa voisi olla meneillään?” Tutkimisen seurauksena havahdun lopulta myös omaan osuuteeni sommitelmassa ja totean konventionaalisesta tutkijapositiosta irrottautumisen vaikeaksi. Tutkimuksen kulussa materia näyttäytyy minulle hehkuvana ja väreilevänä, tila läpinäkyvänä ja avoimuus avaintekijänä. Teen tärkeitä oivalluksia läsnäolon voimasta, päämäärättömyyden kultivoinnista, kuvallisen ajattelun mahdollisuuksista ja ihmisen kestämättömästä suhteesta ei-inhimilliseen maailmaan. Tutkimusmatkani seurauksena lapset ja heidän leikkinsä eivät enää näyttäydy minulle irrallisena havainnoitavana ”kohteena”, vaan kietoutuneena erottamattomasti, ennakoimattomasti ja monitahoisesti kaikkeen ympäröivään, maailmaan.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkielmassani keskityin tutkimaan sitä, miten sisaruksen syntymän tuomat eri nivelvaiheet vaikuttavat isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja minkälaisia muutoksia tapahtui. Tutkielman aihe on melko vieras, ja tarkoituksenani on tuoda kaksi lapsuuden keskeisintä elementtiä yhteen. Sisaruus on itsessään haastava tutkimusaihe, sillä aiemman tiedon perusteella perheen sisäiset sisarussuhteet eivät ole edes samanlaisia. Sisaruuden aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty vain yhteen muuttuvaan tekijään kerrallaan, joka on usein ollut perheen sisäinen. Tutkielmassani olen laajentanut sisaruuden käsittelyn varhaiskasvatusympäristöön Bronfenbrennerin ekologisen teorian avulla. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin fenomenografisen lähestymistavan avulla, jolloin pääpaino oli tutkittavien ihmisten kokemusmaailmassa tutkittavan ilmiön suhteen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja niissä hyödynnettiin virikekuvia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 5 huoltajaa. Haastateltavien valikointi perustui lasten pieneen ikäeroon, samassa päiväkodissa olemiseen sekä luottamussuhteeseeni huoltajien kanssa. Sisarusparit olivat olleet samanaikaisesti samassa päiväkodissa 3.5kk–1v 10kk haastatteluhetkellä. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa aineistosta löydettiin erilaisia nivelvaiheita joko perheen tai varhaiskasvatuksen sisältä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta löytyi yhteensä 6 nivelvaihetta, joista viisi oli isosisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumisen kannalta vaikuttavia. Muutokset olivat nivelvaiheissa joko laadullisia, ajallisia tai molempia samanaikaisesti. Ajalliset muutokset näkyivät varhaiskasvatuksessa vietetyssä ajassa esimerkiksi lyhyempinä päivinä, satunnaisina vapaapäivinä tai taukoina. Laadulliset muutokset liittyivät isosisaruksen varhaiskasvatuksessa olemisen muutoksiin esimerkiksi käytöksen tai tunteiden muutoksilla. Tutkielmasta on mahdollista soveltaa aihetta jo ennestään tutkittuihin sisaruuteen vaikuttaviin tekijöihin, ja mikä niiden vaikutus on ollut varhaiskasvatukseen osallistumiseen tai tutkia, miten isosisaruksen läsnäolo vaikuttaa nuorimman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Näiden lisäksi tutkielman aihetta voidaan soveltaa pitemmälle lapsuuteen ja nuoruuteen sekä tutkia sisaruuden merkitystä osana muita siirtymiä.
-
(2018)Shared leadership is an interesting theory in the leadership practice at the moment. As a concept it is relatively new-found and due to this there is no consensus about the definition and content. The need of research in this field has been recognized. This bachelor thesis is a systematic literature review. The purpose of this study is to survey the concept and prac-tice of shared leadership. The research questions are 1) how shared leadership is defined as a theoretical concept, 2) in what kind of practices does shared leadership appear in a pro-fessional organization and 3) which kind of practical consequences come out when shared leadership is applied to a professional organization based on the articles? The data was gathered of ten research articles. All articles were in English and they were found from the EBSCOhost database with one exception. The method of analysis was con-tent analysis, which was practically performed by arranging the provided materials in differ-ent colors, based on the research questions. A table was formed from these materials and the synthesis was constructed. For each research question, the results were divided into categories to make it easier to perceive the whole. According to the results, the concept of shared leadership is approached from different per-spectives. The concept was mainly defined in the material either by decentralizing the duties of a director or by working from a teamwork point of view. For shared leadership practices, half of the articles featured some practical application or project that was seen as demon-stration of shared leadership in the organization. Practices often caused embarrassment in organizations that rose from the ambiguity of roles and responsibilities. Positive impacts, such as the distribution of workload or professional development, also occurred almost as often. It was also observed that the organization's power relations and hierarchies may com-plicate the application of shared leadership.
-
(2020)Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.
-
(2019)Working life has faced a lot of changes recently. As a result of these changes, the traditional one-leadership model has been critically explored because of its inactivity for change. Competition be-tween organizations has accelerated, autonomous needs become more common and team-based working more popular. Team-based projects has also become complex which requires more knowledge than a leader can offer. As an answer to these new needs, evolving of collaborative models and teamwork has occurred. The solution has been proposed to be a shared leadership model, in which the leadership is divided into the interaction between the workers in team. The purpose of this study is to find out what shared leadership model requires from interaction to make active teamwork, learning and development come true. These findings are necessary for im-plementing and developing shared leadership model. In addition, factors challenging the realization of shared leadership are discussed. This research is a descriptive literature review. The research material was collected from Helka's and Google Scholar's databases, together with University of Helsinki Library's literature. The results of this study point out how shared leadership requires commitment, trust, support, shared information as well as dialogue-based discussion in which listening among team members comes to fruition. With these sub-areas, the state of shared leadership can be achieved, where the team's activities are guided by common action towards goals and development.
-
(2018)The purpose of this Bachelor’s Thesis was to examine how distributed pedagogical leadership showed in the interviews of daycare center leaders. In this Thesis, the subject is examined, analyzed and interpreted in the framework of Fonsén’s (2014) broad phenomenon concentrating on the following dimensions: context, organizational culture and management of substance. The governance and legislation of early childhood education has been under amendment procedures during the past years and the process is ongoing. Research has shown that the base for high-quality early childhood education is formed by high-quality pedagogical leadership. The standpoint of distributed pedagogical leadership looks deeper on pedagogical leadership and transfers to examine it on an interactional level. From this point of view, leadership can be seen as a shared responsibility, for which everyone is responsible for basic mission on their positions expanse. This study is a part of an international leadership research ”Discourse of leadership in diverse field of early childhood education” lead by Elina Fonsén. For this thesis I interviewed four daycare center leaders from Helsinki. The method of the interview was a focus group and my role was to be a facilitator in the situation. This research was analyzed with a qualitative content analysis. The study was reported as a dialog with theoretical frame, empirical material and researcher of this study. The results of the study showed that in the leaders’ discourses it is possible to construe features of “pre” distributed pedagogical leadership. For example, this was visible from the discourses when leaders were speaking about kindergarten teacher’s pedagogical leadership being responsible of pedagogy in the group. On the other hand, leaders also simultaneously evaluated the quality the kindergarten teacher’s pedagogy. The results of the study also show that the focus of leadership in early childhood education is shifting from individual management towards distributed leadership. When basic mission was developed only by the leaders in the past, nowadays the whole staff is involved in developing the basic mission.
-
(2018)Aims. Restorative conflict mediation at workplace is a method developed for conflict and dispute management at workplace context which emphasizes the agency of the disputants and their ownership of the conflict. Previous literature indicates the mediation method to enable and support individual learning processes and empowerment. The knowledge-creation approach comprises learning not only as an outcome of acquisition nor participation but also as collaborative development of shared conceptual and mediating artefacts and practices. The aim of this research is to broaden the conceptions of restorative conflict mediation at workplace context by examining the emergence of collaborative knowledge creation during the process and how it is supported by the facilitative mediation. Methods. The research was conducted as a descriptive literature review. The description of the restorative conflict mediation method, derived from previous studies, served as an anchoring platform for the collaborative knowledge creation and its fundamental background theories. The aim of the analysis was to create a synthesis between two different research traditions (i.e. Conflict mediation and collaborative knowledge creation). Results and conclusions. Through the analysis based on collaborative knowledge creation both communal and organizational level learning and developmental processes emerged at the method of restorative conflict mediation at workplace context. In these processes implementing facilitation played a key role. Method was found to endeavour transformation and to have several expansive dimensions. The widened understanding considering influences of the restorative conflict mediation at workplace context constitutes the results solidly to the research traditions of educational sciences and work and organization psychology.
-
(2018)The purpose of this study is to achieve a deeper understanding about how pedagogues have used Alternative and Augmentative Communication methods (AAC-methods) with children at the start of language immersion, when a mutual language has not existed yet and how it still is used although a mutual language develops. The purpose of the study is also to find out how these methods are used to support the development of the children’s second language and what role pedagogues ascribe them. There is earlier research where Alternative and Augmentative Communication is connected to children with special needs, but almost no research that connects it with language immersion. This study strives to show a connection between the two and brings up the importance in using Alternative and Augmentative Communication also in language immersion. The study is a qualitative study with an ethnographical research approach. The research material was gathered both through observations and interviews. The observations were carried out in two different language immersion groups and a pedagogue from each group was interviewed. The material from the observations was written down as observation diaries and the interviews were recorded and transcribed. The results of the study show how versatilely pedagogues in language immersion groups use Alternative and Augmentative Communication methods, such as pictures, photographs, body language, facial expressions, sounds, objects and sign language to support children in various daily situations. Both the physical and the social environments were characterized by these methods and the pedagogues ascribed them an important role in both supporting and developing the children’s understanding.
-
(2018)Sharing economy turns ordinary consumers to active citizens who share, create and produce goods and services for their needs. Sharing the less–used of completely spare resources – such as goods, facilities, and even people's time – leads for more efficient use. The sharing economy is expected to grow rapidly in Finland in the coming years and reach even a permanent position on the Finnish market. This study examines the opportunities of sharing economy for Finnish households. Based on the literature the opportunities of sharing economy have been divided to six broader categories. The concept of sharing economy is discussed in the study by Acquier, Daudigeos and Pinksen and Schor's theories. The research questions of my research are as follows: 1. What opportunities the sharing economy holds for Finnish households? a. What are the categories the sharing economy splits into, from the view of households? The study is a descriptive literature review, in which both Finnish and international scientific publications have been used. Material has been limited to publications on the opportunities of sharing the economy, followed by limiting the remaining literature to the top categories by industry. The literature review showed that a variety of new opportunities are available to households in the sharing economy – some of them have not even been seen in Finland yet. Opportunities are divided into areas of transport, housing and space use, food services, recycling and lending of goods, and tourism services. However, predicting the stabilization of the sharing economy is challenging, as it still is in its growth phase. The situation continues to live both in terms of opportunities and challenges for households.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskujen oppimista. Jakolaskujen oppimista ja osaamista on tutkittu paljon, mutta opettamista koskevaa tutkimusta on tehty huomattavasti vähemmän. Jakolaskua pidetään vaikeimmin opittavana peruslaskutoimituksena, ja tästä syystä on oleellista tutkia, millainen opetus oppimista edistää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen opetus edistää jakolaskun käsitteellistä ymmärtämistä, sekä yhtäältä jako- ja kertolaskujen käänteisyyden ja toisaalta tehokkaiden jakolaskustrategioiden oppimista alakouluikäisillä lapsilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta, ja se koostui kahdeksasta englanninkielisestä julkaisusta vuosilta 2002–2020. Aineisto kuvailtiin ja sen avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin, jotka oli muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistävää opetusta käsiteltiin neljässä julkaisussa. Näiden julkaisujen perusteella jakolaskun käsitteellistä ymmärrystä edistää opetus, jossa hyödynnetään havainnollistavia piirroksia. Erilaisista havainnollistamismalleista juuri lukusuoran käyttäminen tukee murtolukuja sisältävien jakolaskujen käsitteellistä ymmärtämistä. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden opettamista koskevia julkaisuja oli tutkimusaineistossa kaksi. Jako- ja kertolaskujen käänteisyyden oppimista edistää yhtäältä se, että näitä laskutoimituksia, silloin kun ne sisältävät vain kokonaislukuja, käsitellään opetuksessa samanaikaisesti, ja toisaalta se, että opetuksessa hyödynnetään konkreetteja välineitä. Tehokkaiden jakolaskustrategioiden opettamista käsiteltiin kahdessa julkaisussa. Opetus, joka sisältää oppilaiden välisiä, tarvittaessa opettajan ohjaamia ja tukemia keskusteluja eri laskustrategioista, edistää tehokkaiden jakolaskustrategioiden kehittymistä.
-
(2019)Aims. Happiness is arguably the most desirable goal in life. Since ancient times happiness has been a subject of interest for scientists as well as laymen. Everyone knows what happi-ness is, but few know anything scientific about it. The aim of this study is to deeper insight into what science today can tell us about happiness. I approach this from a psychological perspec-tive, where the field of positive psychology promote the so-called good life and how a person can reach his full potential. In this thesis I present the leading theories within positive psychol-ogy, in the purpose of gathering insight as to what happiness really is from a psychological point of view, what effects this happiness, and whether we ourselves can have a positive in-fluence on our happiness. Methods. The method I used in this study is an integrative review and literacy-describing overview. I have systematically gathered and examined scientific literacy on the subject of happiness and positive psychology, whereafter I have done an understanding-oriented analy-sis and mapped out the conclusions. Based on previous studies in positive psychology and happiness, I describe what we scientifically today know about happiness. In the material used, I have chosen to focus on publications and studies made by three renown scientists within positive psychology; Martin Seligman, Ed Diener and Sonja Lyubomirsky. Conclusions. Happiness, despite its ambiguity, can be discussed scientifically. One can also empirically measure happiness, in the form of subjective well-being. Happiness can be compared through subjective evaluations, often with the help of self-evaluating surveys. It is also possible to measure subjective well-being in real time, through ESM methods. Using these methods, it has been possible to measure and compare subjective well-being on national scales, and present a large number of conclusions. Happy people have a lot of benefits in life. Studies have been able to point out several positive consequences of being happy, as well as specific relationships for what impacts one's happiness. The explaining factors for happiness are three-fold, about half is are genetically bound, 10-20% are due to living conditions, while 40% of the variation in subjective well-being can be explained by attitudes and intentional activities. By observing and adapting one´s style of approach, one can learn to become happier. Through the execution of a number of proposed happiness-promoting activities, one can consciously promote their happiness.
-
(2019)The purpose of this thesis is to explore the perceptions of coaches’ in youth football on coaching expertise and good coaching. Outstanding sports performances are not based on innate abilities but on long-term deliberate practice. In sport, the most important task of a coach is to design and guide athletes' deliberate practice. The expert coaches consider the coaching context in their coaching and use their expertise to develop their athletes in a holistic way. In addition, they have the ability to continuously develop their athletes over the longer term. I explore what kind of coaching youth coaches think is a good coaching and what kind of coach they think is a good coach, and whether these perceptions differ between coaches in competitive and recreational teams. The data consists of theme interviews from four coaches. The material has been analyzed by using a qualitative content analysis method. According to coaches, good coaching is organized in a certain way, is oriented towards the player, generates learning, leads to excel in competition, creates a positive atmosphere in the team, and is also conditional depending on various preconditions. A good coach has some football related knowledge, good intrapersonal skills, some special features, good interpersonal skills, takes care of the players and understands the impacts of the environment on their own coaching. Competitive coaches emphasized the organizing nature of coaching, and how good coaching is organized in a certain systematic way that supports the achievement of goals. The recreational coaches, on the other hand, emphasized more the player-centeredness of good coaching and how the coaching is done with the players and for the players. This difference can reflect the differences in the recreational and competitive world in the demands they place on coaches.
-
Jämställdhet inom professionell idrott : möjligheter till utveckling för professionella damidrottare (2020)Mål. Syftet med avhandlingen är att redogöra för hur jämställd den professionella idrotten är i dag, genom att kartlägga om kvinnor och män på högsta möjliga nivå idrottar på lika villkor och under rättvisa förhållanden, och hur rådande förhållanden kan påverka idrottsutövarnas möjligheter till idrottslig utveckling. Avhandlingens ämne är relevant eftersom jämställdhet är en viktig fråga, varvid meningen är att problematisera och uppmärksamma fenomenet. I teoridelen behandlas väsentliga begrepp, vilka i detta fall är jämställdhet, professionell idrott och utveckling. Utöver det får man ta del idrottens historia vilket kan vara av nytta för läsarens förståelse. I analysdelen granskas idrottslig utveckling i relation till jämställdheten i professionell idrott. Metoder. Studien utfördes i form av en beskrivande litteraturöversikt, där infallsvinkeln var integrerande. Avsikten var att skapa en bred helhetsuppfattning över fenomenet, där den kritiska granskningen togs i beaktande. Analysen gjordes utifrån 10 vetenskapliga artiklar och en rapport, och i resten av studien användes vetenskapliga artiklar, två böcker samt elektroniskt material. Resultat och slutsatser. Resultaten i analysdelen påvisade skillnader i såväl ekonomiska förutsättningar som attityder i omgivningen för kvinnor och män att satsa på sin idrott och bli professionella idrottare. Professionella damidrottares möjligheter till idrottslig utveckling påverkas av rådande omständigheter. En slutsats som kan tas är att idrottsvärlden har kommit en lång bit i jämställdhetsarbetet, men att det fortfarande krävs energi och åtgärder för att komma ända fram.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää järviruoko (Phragmites australis) kasvin kukinnon eli röyhyn ja varsiosan värjäysominaisuuksia. Aikaisemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella järviruoko on luokiteltu värjäyskasviksi. Kasvista on saatu keltaisenvihreää väriä villalangalle, kun koko kasvi on hyödynnetty. Pelkällä röyhyllä tai varsiosalla värjäämisestä on kirjallisuudessa vähemmän tuloksia. Tutkimuskysymykset ovat millaisia värisävyjä voidaan järviruoko kasvin röyhystä ja varsi-osasta saada? ja millaiset ovat röyhyllä ja varrella värjättyjen tekstiilimateriaalien pesunkes-to? Tutkimuksessa kasvi jaettiin väriliemen valmistuksessa kahteen osaan; varsiosaan ja röy-hyyn. Varsiosalla ja röyhyllä värjättiin merinovilla-, puuvilla- ja lyocell- neuloksia. Puretusa-neina värjäyksessä käytettiin alunaa, rautasulfaattia ja tanniinia, joita rautasulfaattia lukuun ottamatta käytettiin yksivaiheisessa värjäyksessä. Purettamattomia näytteitä käytettiin ver-tailuna. Värjäykset ja pesunkesto testit suoritettiin Original Hanau Linitest laitteistolla. Vär-jäystulokset mitattiin käyttäen värinmittauslaitetta. Röyhyllä ja varsiosalla värjättyjen näyt-teiden tulokset ilmoitettiin CIE*L*a*b arvoina. Värin pesunkestoa tarkasteltiin värinmuutok-sena ja monikuitukankaan tahriutumisena, standardien SFS-EN ISO 106C05 ja SFS-EN 20105- A03 mukaisesti. Röyhyllä ja varsiosalla saavutettiin voimakkaita värejä merinovillalle. Varsiosan ja röyhyn värjäystulokset poikkesivat toisistaan. Aluna puretuksella ja röyhyllä värjätessä, saavutettiin tekstiilimateriaaleille vihreä väri ja varsiosalla värjätessä keltainen väri. Värinmuutos oli pe-sun jälkeen pääasiassa värin haalistumista. Värinmuutos oli suurinta puuvilla – ja lyocell- näytteillä. Varsiosalla ja röyhyllä värjättyjen näytteiden kesken ei ollut suurta eroa värin-muutoksella. Näytteet tahrivat monikuitukangasta heikosti. Varsiosan ja röyhyn kesken ei tässä tutkimuksessa havaittu eroja tahriutumisen suhteen. Järviruo`osta olisi kiinnostavaa saada lisää tutkimusta värjäyksen käytössä. Jatkotutki-muksen aiheena olisi kiinnostavaa tutkia millaisia maantietteellisiä eroavaisuuksia on järvi-ruoko kasvin väriainepitoisuuksissa.
-
(2018)Changing school is a difficult task. Since classroom teachers are in such a significant role in bringing the change into practice, their experience in the change process is important. Previous studies show that school reforms usually either fail or don’t reach the goals set to them. The purpose of this Bachelor’s Thesis was to bring more understanding to challenges caused by school reforms. The research task is to depict what challenges classroom teachers articulate when talking about their experiences during the national curriculum reform in autumn 2016. The theoretical framework consists of studies about school change and previous school reforms and the typical challenges with them. Also personal challenges with change are addressed by theories about going beyond ones comfort zone and dealing with change. With these theories it is possible to understand more about the complexity and difficulty of school change and find reasons why school reforms fail so often. At the end of the theoretical framework there’s an introduction to the main characteristics of the national curriculum reform that became valid in autumn 2016. The data of this study was collected by interviewing two classroom teachers living in the Helsinki metropolitan area using the method of semi-structured interview. The interviewees were chosen by a pre-survey where they told that they felt like being outside their comfort zone during the curriculum reform. The interviews were transcribed and analyzed using content analysis and comparing the data to previous studies. The found challenges were divided into internal and external challenges. The major challenges were inadequacy of preparation, lack of resources, external demands, lack of realism, dealing with change and skepticism.
-
(2020)The aim of this thesis is to find out how household waste management is arranged by some Finnish cities and what kind of material the cities produce for households regarding waste management. Waste management is referred to as it is described in each city’s waste management regulations. This study was made by using qualitative content analysis. The data was gathered from five different city´s websites and waste management company´s websites. Waste management instructions are widely found on the Internet. The instructions within the five different cities have similarities regarding for example sorting different waste types or presenting the instructions in a search engine -mode. Some differences were found in the instructions of packing the waste but due to legislation the instructions were nearly the same in each city. Differences were mostly due to geographical reasons such as acreage or the density of population.
-
(2023)Jätehuolto ja jätteiden lajittelu ovat nousseet ajankohtaisiksi yhteiskunnallisiksi aiheiksi lisääntyvän ilmastohuolen kautta. Jätteiden lajittelu on lain ohjaamaa arkista toimintaa, mutta sen osaamiseksi tarvitaan harjoittelua. Jätehuolto onkin osa kotitalouden opetussisältöjä nojaten kestävyyskasvatuksen teemoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaisia vaatimuksia ja ohjeistuksia kotitalouden fyysisen opetustilan jätehuollolle asetetaan sekä analysoidaan, millaisilla jätehuoltoratkaisuilla kotitalousluokissa pyritään tukemaan arjen jätehuollon taitoja. Tutkimus nojaa arjen hallinnan ja inhimillisen ekologia teorioihin. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmää. Osana tutkimusta toteutettiin myös pienimuotoinen tapaustutkimus, jonka avulla kerättiin kuva-aineistoa konkretisoimaan tutkittavaa ilmiötä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin käyttämällä avainsanoja, joiden avulla etsittiin kirjoja, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google, Google Scholar, Helda, Helmet ja Helka. Tapaustutkimusosuuden kuva-aineisto kerättiin tutkijan kotitalousopettajaverkoston kautta. Tutkimus osoittaa, että kotitalouden opetustilojen jätehuollon järjestämiselle ei ole olemassa ajantasaista ohjeistusta. Jätelain asettamat vaatimukset ovat kaikille samat, mutta suunnitteluohjeistuksen puutteen vuoksi koulujen ratkaisut ovat pitkälti kotitalousopettajan ja, uusien koulujen tilanteissa, suunnittelijoiden päätettävissä. Tämä merkitsee, että toteutukset voivat olla hyvin eritasoisia. Kotitalouden opetustilojen ratkaisuihin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota, koska ne vaikuttavat siihen, miten jätehuollon taidot siirtyvät koulusta nuorten arkeen. Arjen toiminnalla suuri on merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi kotitalouden opetustilojen ratkaisujen tulee tukea opetusta ja motivoida oppilaita jätteiden lajitteluun. Jätteiden lajittelu ei kuitenkaan saisi rajoittua kotitalouden opetukseen vaan se tulisi ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa. Jätteiden lajittelun taitoa osana kestävää arkea tulisi harjoitella ja kehittää monipuolisesti, jotta taidot juurtuisivat rutiininomaiseksi arjen toiminnaksi.
-
(2023)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli koostaa laadullisen tutkimuksen keinoin tietoa johtajien työhy- vinvoinnista. Tarkastelen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvät tekijät ja millaisilla asioilla he voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Johtajien työhyvinvoinnin tarkastelu on yleistyvä ja ajankohtainen aihe. Johtajat kokevat jatkuvasti uusia paineita ja muutoksia työssään, joten huoli työhyvinvoinnista kasvaa. Teoreettinen taustani koostuu johtamiseen, johtajien työhyvin- vointiin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista, eli motivaatiosta, stressistä sekä palautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä johtajien omia kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Aiheeni valikoitui oman kiinnostuksen sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Aineistoni koostui e-lomakkeella tehdystä kyselystä neljälle suomalaiselle johtajalle Toteutin tutki- mukseni laadullisena kyselytutkimuksena. Keräsin aineiston helmikuun puolessa välissä ja johtajilla oli viikko aikaa vastata kyselyyn. Kyselyssä teemoittelin kysymykset. Teemat vastasivat tutkimusky- symyksiäni, joilla haettiin ymmärrystä siihen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin ja miten he voivat itse ylläpitää ja kehittää sitä. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tulosten käsittelyn jäsen- telin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja kokosin aineistosta nousseet pääteemat taulukoihin. Päätee- mojen alle kokosin teemaan liittyviä pienempiä havaintoja aineistosta. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla johtajilla on hyvin samantyylinen ymmärrys työhyvinvoinnista. Johtajien mielestä työhyvinvointiin kuuluvat peruspilarit, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä oikeanlaiset tavat palautua. Muun muassa johtajien palautumiskeinot yhtenevät vahvasti ja vastauksissa korostuu työstä irtautumisen tärkeys. Kuitenkin myös erilaisuuksia löytyi. Johtajat kokevat hyvin samanlaisia voimavaroja elämässään, joista suurimpina korostuivat vapaa-ajan voimavarat. Suomalaisille johtajille rentoutuminen ja oma aika ovat tärkeitä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Johtajan työ koetaan haastavana, mutta se myös ylläpitää johtajien motivaatiota. Johtajat korostavat työhyvinvoinnissa muun muassa roolien selkeyttä, motivaatiota, voimavaroja sekä palautumista.
-
Johtajien ja esimiesten kokemukset rooliinsa identifioitumisesta ja rooliin liittyvistä odotuksista (2017)The aim of this study is to investigate how business leaders and supervisors experience about identifying their own role and what kind of role expectations they experience that their subordinates set to them. I also define concepts of leaders and supervisors. The main concepts that I define are identity, identification, role and role expectations. I also outline about how subordinates can set expectations to leaders and supervisors. This study is qualitative study and I have used content analysis as analysis method. The data is collected through interviews. I interviewed four business leaders who are also supervisors and have subordinates.The main results in this study are that the experience act as leader or superior can explain through power and responsibility. Also belonging part of team can explain experience about social identity. Some of the interviewees emphasized their team being distinct as positive way from others which may refer to need of positive identity. All interviewees experienced that they have grown up into their role and most of them experienced that their role has changed through time. Also most of interviewees experienced that their work role can occur outside work context which may refer about importance of their role. All interviewees experienced that their subordinates set role expectations for them regarding development, clarity, action and responsibility. It is interesting to consider about the question that are those experienced role expectations actually the same as their subordinates think.
-
(2017)The university education of the kindergarten teacher aims at the development of pedagogical early-education professionals. Their primary task is to teach and guide children through pedagogy. There is no education at the time of early education leadership. My work at the kindergarten showed how important the role of a professional day care center is in the whole day care center. Guiding frameworks for the kindergarten's day care facility provide early childhood education plans. I wanted to find out whether leadership in kindergarten's own early childhood education plans is being discussed. My preliminary view was that leadership is not mentioned in early childhood education plans as it is not defined in the National Early Childhood Education Plan 2005. The research questions for my work are as follows: 1. How is Leadership Occurred in Early Childhood Education Plans? 2. What kind of context does management experience in early childhood education plans? I studied early childhood education plans with data analysis. I'm getting the material I research on the internet using the Google search engine. After emptying my search history, I wrote in the search engine's search box the words of the early education plan and leadership. Based on the results of the search, I picked the first 16 day care plan for early childhood education that was dated to 2012 or later. Based on my research, only a small part of early childhood education plans for kindergartens were not mentioned in leadership. There were four such early childhood education plans in four selected 16 early childhood education plans. It can therefore be concluded that most of the 75% of nursing homes' early childhood education plans have been highlighted in the day care center. A more detailed analysis showed that leadership in the day care center is most present in addition to actual leadership, development, evaluation and quality issues.
Now showing items 828-847 of 3776