Browsing by study line "Käsityönopettaja"
Now showing items 1-20 of 66
-
(2021)Objectives. This study compares the acoustic effects of wood-based materials commonly used in speaker construction in a closed enclosure structure. The purpose of the study was to determine the effects of different enclosure materials on speaker acoustics and how these properties of different materials affect the sound reproduction of the loudspeaker. Previous studies indicate that the speaker enclosure material may have measurable effects on the acoustics of certain types of speakers, for example, due to the vibration and damping properties of the material. Methods. In this study the properties of speaker enclosures made of three different materials with identical structure were measured, and based on the measurements, conclusions were drawn about the effects the materials had on the acoustic properties of the loudspeaker. A closed enclosure structure was selected for this study to best show the material’s own properties in the measurements. MDF board, plywood and pinewood were selected as the test materials. The measurements were performed with calibrated measuring equipment in the same environment. The same speaker element was used for all necessary measurements. Results. The materials each affected the acoustics of the speaker differently. MDF and plywood had properties close to each other in terms of both frequency response and sound decay time, as measured by a microphone, but according to the decay measurements made with an accelerometer and an oscilloscope, the sound decay time of plywood was clearly the shortest. Pinewood had the longest sound decay time in microphone measurements, as well as in decay measurements performed with an accelerometer. According to the measurement results, it can be interpreted that the sound produced by the loudspeaker was least affected by plywood. The MDF board affected the sound produced by the speaker element more than the plywood, but pinewood had the greatest effect on the sound reproduction of the speaker. The effect of material on sound was most pronounced in the decay measurements with respect to sound damping time. The longer the sound damping time, the slower the material absorbs the energy applied to it and the longer the sound rings in the material, interfering with the speaker sound.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ja ymmärrystä käsityönopettajan kokemuk-sesta oman kompetenssinsa riittävyydestä näkövammaisen oppilaan käsityön opettamiseen yleisopetuksen ryhmässä. Tarkoituksena oli saada tietää opettajien kokemuksia koulutuk-sesta saaduista keinoista näkövammaisen oppilaan käsityönopetuksen tueksi tai tieto siitä, mistä kompetenssi näkövammaisen oppilaan opettamiseen syntyy. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja tutkimuksen aineisto koostui 4 pääkaupunkiseudun opettajan vastauksista. Kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä tiedustel-tiin ensin suullisesti kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Kiinnostuksensa ilmaiseville lähetet-tiin kyselylomake sähköpostin välityksellä. Kysymyslomakkeella kysyttiin taustatietoja sulje-tuilla kysymyksillä ja avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajien kokemusta näkövammai-sen oppilaan opetuksesta yleisopetuksen käsityönryhmässä. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisena sisällönanalyysina. Vastauksista keskityttiin etsimään yleistyksiä, joiden pohjalta pystyi muodostamaan käsityksen aineenopettajan kompetenssista näkövammaisen käsityön opetuksessa. Tutkimustuloksista saatiin selville, että opettajan koulutuksen tai työpaikan täydennyskoulu-tusten ei katsottu antavan valmiuksia opettaa käsityötä näkövammaiselle oppilaalle yleisope-tuksen ryhmässä. Kompetenssin näkövammaisen oppilaan käsityön opettamiseen todettiin olevan seurausta opettajan omasta aktiivisuudesta ja työvuosien aikana kertyvästä koke-muksesta. Tutkimusta asiasta pitäisi tehdä enemmän ja laajemmin, jos haluttaisiin selkeämpi kuva näkövammaisen oppilaan käsityön opettamisesta yleisopetuksen ryhmässä.
-
(2021)Tämän kvalitatiivisen kyselytutkimuksen tavoite oli ymmärtää aistiyliherkän lapsen vaatetukseen, tekstiilimateriaaleihin ja yksityiskohtiin, liittyviä haasteita arjessa. Aiemmat tutkimukset tekstiilimateriaaleista eivät ole käsitelleet aistiyliherkkiä lapsia, vaan muun muassa materiaalien tuntuominaisuuksia sekä tutkimuksia siitä, miten aikuiset tuntevat erilaiset tekstiilimateriaalit tai millaisia tunteita erilaiset materiaalit ihmisissä herättävät. Tutkimustiedolle aistiyliherkkien lasten vaatetuksesta kohderyhmänä olisi tarvetta. Tutkimuksen aineisto koostui 66 aistiyliherkän lapsen vanhemman vastauksesta. Heille lähe-tettiin nimettömästi kyselylomake Facebook ryhmän ”Aistiva- aistiyliherkän lapsen vanhemmat” kautta. Kyselylomakkeella selvitettiin avointen kysymysten avulla, millaisia materiaaleja lapsi kokee miellyttävänä ja mitkä materiaalit ja yksityiskohdat aiheuttavat lapselle epämiellyttäviä tuntemuksia. Aineisto käsiteltiin laadullisena sisällönanalyysina ja täydennettiin kvantifioinnilla, jolla saatiin selvitettyä, kuinka monta kertaa tietyt vastaukset mainittiin vastauslo-makkeissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aistiyliherkät lapset kokivat miellyttävimmiksi materiaaleikseen puuvillan ja pehmeät materiaalit. Kovia ja jäykkiä vaatteita vältettiin ja villa nostettiin materiaaleista epämiellyttävämmäksi. Aistiyliherkät lapset toivoivat vaatteiden olevan mahdollisimman paljon saumattomia, pesulaputtomia ja väljiä, ilman vetoketjuja ja nappeja. Vastauksista ilmeni, että erilaisia vaatteita oli vaikea löytää kaupoista aistiyliherkille lapsille. Etenkin sopivien housujen, erilaisten ulkovaatteiden ja sukkien löytäminen oli haasteellista. Tulokset osoittivat, että aistiyliherkkien lasten tarpeisiin vastaaminen vaatesuunnittelussa olisi mahdollista, sillä esiin nousseet tarpeet vaatisivat melko pieniä muutoksia lastenvaatteisiin. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta useita jatkotutkimus mahdollisuuksia. Aistiyliherkkien lasten äänen kuuleminen, vaatesuunnittelijoiden tiedon lisääminen ja erilaisten muiden tahojen, kuten toimintaterapeuttien kokemusten tutkiminen toisi aistiyliherkkien lasten arkeen paljon lisää tietoa ja ymmärrystä.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia historianelävöittäjien käsityksiä autenttisuudesta 1700- luvun kureliivien kontekstissa. Kureliivin autenttisuuden määritelmä pohjautui Riitta Pylkkä sen Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla teoksen kureliiviesimerkkeihin. Tutkimuskysymykset olivat: ”Millä tavoin historianelävöittäjän tekemä kureliivi eroaa autenttisesta suomalaisesta 1700-luvun kureliivistä?” ja ”Miksi historianelävöittäjä on valinnut au tenttisesta kureliivistä poikkeavia materiaaleja, tekniikoita ja rakenteita valmistamaansa kureliiviin?”. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti neljä historianelävöittäjää heterogeenisen aineiston saavuttamiseksi. Kriteerinä tutkimukseen osallistumiselle oli se, että henkilö oli valmistanut 1700-luvun tyylisen kureliivin. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, josta saatu äänitys litteroitiin analysoimista varten. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Historianelävöittäjien valmistamat kureliivit poikkesivat autenttisesta kureliivistä kolmessa kategoriassa: materiaaleissa, valmistustekniikoissa ja rakenteessa. Kureliivien valmistusta ohjaavat erilaiset ristiriidat tai dilemmat saatavilla olevien resurssien puitteissa. Autenttisuuden käsite ja merkitys vaihtelee yksilöittäin ja joillekin siitä poikkeaminen on helpompaa ja toisille vaikeampaa.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella aikaisempia tieteellisiä tutkimuksia cosplaysta antaen harrastuksesta todenmukaisen yleiskuvan ja raportoida miten käsityö ilmenee cosplayssa sekä miten harrastus tukee harrastajan identiteettiä. Tutkimuksen menetelmänä toimi narratiivinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on koottu kansalliskirjasto finna.fi verkkosivun kautta. Aineistohaku on rajattu vuosille 2018-2023 vertaisarvioituihin englanninkielisiin tieteellisiin julkaisuihin, jotka sisältävät DOI-tunnisteen. Hakusanoina käytettiin tutkimuksessa ”cosplay” AND ”craft*” ja ”cosplay” AND ”identity”. Kriteereiden täyttäneet hakutulokset läpikäytiin ja lähdemateriaaleiksi valikoitui vain selkeästi cosplayta käsittelevät artikkelit, joita oli kahdeksan. Cosplayn käsityöllisyyden ilmenemisen mahdollistajana toimi taloudellinen tuki. Ennen cosplay-puvun tekoa alkoi prosessi pakollisella suunnittelulla, hyvälaatuisten referenssikuvien hakemisella, tarvittavien tekniikoiden opettelulla ja materiaalipohdinnoilla. Käsityö tuli esille useilla tavoin tutkimuksissa kuten vaatteiden, proppien, peruukkien ja meikkauksen yhteydessä. Cosplay tukee harrastajan identiteettiä sosiaalisten suhteiden ja hyväksyvän yhteisöllisyyden avulla. Cosplay ja crossplay mahdollistavat oman identiteetin tarkastelun ja yhdessä artikkelissa tuli esille oman uskonnon yhdistäminen cosplay-pukuun, mikä voi olla suuri osa omaa identiteettiä.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin generatiivinen tekoäly voisi parantaa käsityönopettajan tehokkuutta ja ajan optimointia oppituntien suunnitelmien laadinnassa. Oppituntien suunnittelu tapahtuu useasti opettajan omalla ajalla ja käsityön oppiaineen muutoksen myötä suunnittelutyöhön on tullut uusia haasteita. Tavoitteena oli löytää aiemmasta tutkimusaineistosta toimivia tapoja helpottaa opettajan ajankäyttöä suunnittelutyössä generatiivisen tekoälyn avulla ja soveltaa niitä käsityönopettajan työhön. Tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuusanalyysi ja tutkimustyypiksi kehittämistutkimus. Kehittämistutkimus muodostui tutkimustyypiksi, koska aiempaa tutkimusta erityisesti generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä käsityönopettajan työkaluna ei löytynyt. Aineiston analyysiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoa kerättiin englannin kielellä eri tietokannoista, kuten Google Scholar, Springer Link ja ResearchGate. Tutkimuksessa esitellään kolme eri aluetta, joilla generatiivinen tekoäly kykenee tarjoamaan apua opettajalle perustuen tutkittuun aineistoon; opetuksen tehostaminen, arviointi ja seuranta sekä opettajan ammatillinen kehitys. Aihealueet nousivat tutkimuksen aineiston analyysissä esiin pelkistämisvaiheessa. Aineistosta esiin nousseita esimerkkejä generatiivisen tekoälyn käytöstä opetuksen suunnittelussa sovellettiin käsityönopettajan työhön.
-
(2023)Befolkningens stigande ålder ökar på trycket att hålla den äldre befolkningens hälsa samt funktionsförmåga på så god nivå som möjligt, bland annat för att minska på hälsovårdskostnaderna men också minska trycket på äldreomsorgens begränsade resurser. För att säkra äldres välmående och hälsa är en hög funktionsförmåga också viktig för att öka möjligheterna till en självständig vardag. Syftet med denna systematiska litteraturöversikt är att utreda huruvida hantverk som verksamhet kunde främja, stöda och hjälpa att upprätthålla äldres funktionsförmåga. Genom att använda PICO-verktyget identifierades de centrala söktermerna för ämnet som sedan användes för databassökningar. Sökningarna utfördes under februari och mars 2023. I analysen inkluderades såväl slöjdvetenskapliga artiklar som vårdvetenskapliga studier kring äldres funktionsförmåga, faktorer som inverkar på funktionsförmågan och verksamhet som arrangerat för att stöda äldre, deras aktivitet och funktionsförmåga, och om hantverks inverkan på välmående och funktionsförmåga. Totalt 11 artiklar analyserades, av dessa var 4 studier utförda i Japan och en i Korea, två studier var från USA, en från Australien, två från Finland och en var utförd som ett samarbete mellan flera europeiska länder. Med i studien inkluderades både kvalitativa och kvantitativa studier, en exklusionskriterier var dock fallstudier, eftersom de sällan hjälper för att skapa en helhetsbild. I samband med urvalet av artiklar utfördes en kvalitetsanalys och endast de artiklar som bedömdes vara av hög kvalitet inkluderades. Verksamhet för äldre med syfte att stöda och upprätthålla deras funktionsförmåga ordnas i varierande utsträckning redan, men kunde utvecklas, och utnyttja metoder som vetenskapligt har bevisats stöda funktionsförmågan, såsom hantverk, kunde även utnyttjas andra yrkesgruppers expertis än vårdpersonal.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.
-
(2021)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Instagramia käytetään inspiraation lähteenä käsityössä tai käsitöiden tekemisessä. Lisäksi luokiteltiin inspiroivia piirteitä eli selvitettiin, millaiset asiat koettiin inspiroivaksi. Ashby ja Johnson (2010) ovat listanneet viisi eri kategoriaa kohteen tulkintaan vaikuttavista piirteistä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyviä piirteitä luokiteltiin näiden viiden eri kategorian mukaan. Kohteen tulkintaan vaikuttavia piirteitä ovat esteettiset, assosiaatioon perustuvat, havaitut, emotionaaliset ja tyylipiirteet (Ashby & Johnson 2010, s. 48). Tutkimuksen aineisto kerättiin Instagramista kyselyn avulla. Linkki kyselyyn julkaistiin käsityö -aiheisella Instagram -tilillä, jotta kohderyhmä käsitöistä kiinnostuneita Instagramin käyttäjiä saavutettiin. Kysely oli kvalitatiivinen ja sen tuottama aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissa oli mukana yhteensä 52 vastausta. Kyselyssä oli sekä avoimia- että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuvan merkitys inspiraation synnyssä. Kaikki vastaajista kuvasivat inspiroituneensa Instagramissa nähdystä materiaalista. Samaistumisen tunne tai materiaalin tuottaman assosiaation yhteensopivuus oman elämäntilanteen kanssa koettiin inspiroivaksi. Myös materiaalissa esiintyvät värit sekä visuaalisuus olivat merkittävässä osassa inspiraation synnyssä. Toisaalta vastauksissa korostui persoonallisuus sekä yksilölliset erot myös inspiroivan materiaalin suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Instagramia käytetään käsityön inspiraation lähteenä ja Instagramissa olevat kuvat toimivat olennaisena välineenä inspiraation syntymiselle.
-
(2023)Tavoitteet. Vaatteilla ja käsitöiden tekemisellä on tutkitusti erilaisia myönteisiä merkityksiä. Tämän tutkielman tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva itse tehtyjen vaatteiden merkityksistä aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan mitä itse tehdyt vaatteet antavat tekijälleen ja millaisia arvoja itse tehtyihin vaatteisiin liitetään. Lisäksi käsitellään vaatteiden tekemisen merkityksiä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkimukseen haettiin Google Scholarista, Coresta ja Kansalliskirjaston hakupalvelusta suomen ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimuksen aineisto koostui yhdestä suomenkielisestä ja kolmesta englanninkielisestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Julkaisut tarkastelevat itse tehtyjä vaatteita ja niiden merkityksiä erilaisten tutkimusmenetelmien avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä aineistosta etsittiin ilmaisuja, jotka liittyivät itse tehtyihin vaatteisiin ja merkityksiin. Ilmaisuista muodostettiin pelkistämisen ja ryhmittelyn avulla kokonaisuuksia, jotka kuvaavat itse tehtyjen vaatteiden merkityksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että itse tehdyillä vaatteilla oli etenkin vaatteiden tekijään kohdistuvia merkityksiä henkilökohtaisella tasolla. Itse tehdyt vaatteet vaikuttivat tekijän identiteettiin ja itsensä toteuttamiseen. Tutkimuksessa nousi esiin myös vaatteiden tekemiseen, kestävyyteen ja kulutukseen sekä yhteisöllisyyteen liittyviä merkityksiä. Itse tehdyillä vaatteilla ja niiden valmistamisella on paljon vaikutuksia tekijään elämän eri osa-alueilla. Merkitykset korostuvat yksilötasolla, mutta ne konkretisoituvat myös toiminnan ja muiden ihmisten kautta. Itse tehdyt vaatteet voidaan nähdä elämää hyödyttävinä niin käytön kuin valmistamisenkin näkökulmista.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää järviruoko (Phragmites australis) kasvin kukinnon eli röyhyn ja varsiosan värjäysominaisuuksia. Aikaisemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella järviruoko on luokiteltu värjäyskasviksi. Kasvista on saatu keltaisenvihreää väriä villalangalle, kun koko kasvi on hyödynnetty. Pelkällä röyhyllä tai varsiosalla värjäämisestä on kirjallisuudessa vähemmän tuloksia. Tutkimuskysymykset ovat millaisia värisävyjä voidaan järviruoko kasvin röyhystä ja varsi-osasta saada? ja millaiset ovat röyhyllä ja varrella värjättyjen tekstiilimateriaalien pesunkes-to? Tutkimuksessa kasvi jaettiin väriliemen valmistuksessa kahteen osaan; varsiosaan ja röy-hyyn. Varsiosalla ja röyhyllä värjättiin merinovilla-, puuvilla- ja lyocell- neuloksia. Puretusa-neina värjäyksessä käytettiin alunaa, rautasulfaattia ja tanniinia, joita rautasulfaattia lukuun ottamatta käytettiin yksivaiheisessa värjäyksessä. Purettamattomia näytteitä käytettiin ver-tailuna. Värjäykset ja pesunkesto testit suoritettiin Original Hanau Linitest laitteistolla. Vär-jäystulokset mitattiin käyttäen värinmittauslaitetta. Röyhyllä ja varsiosalla värjättyjen näyt-teiden tulokset ilmoitettiin CIE*L*a*b arvoina. Värin pesunkestoa tarkasteltiin värinmuutok-sena ja monikuitukankaan tahriutumisena, standardien SFS-EN ISO 106C05 ja SFS-EN 20105- A03 mukaisesti. Röyhyllä ja varsiosalla saavutettiin voimakkaita värejä merinovillalle. Varsiosan ja röyhyn värjäystulokset poikkesivat toisistaan. Aluna puretuksella ja röyhyllä värjätessä, saavutettiin tekstiilimateriaaleille vihreä väri ja varsiosalla värjätessä keltainen väri. Värinmuutos oli pe-sun jälkeen pääasiassa värin haalistumista. Värinmuutos oli suurinta puuvilla – ja lyocell- näytteillä. Varsiosalla ja röyhyllä värjättyjen näytteiden kesken ei ollut suurta eroa värin-muutoksella. Näytteet tahrivat monikuitukangasta heikosti. Varsiosan ja röyhyn kesken ei tässä tutkimuksessa havaittu eroja tahriutumisen suhteen. Järviruo`osta olisi kiinnostavaa saada lisää tutkimusta värjäyksen käytössä. Jatkotutki-muksen aiheena olisi kiinnostavaa tutkia millaisia maantietteellisiä eroavaisuuksia on järvi-ruoko kasvin väriainepitoisuuksissa.
-
(2023)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat sidottavan kantoliinan vaativan osaamista ja taidon opettelun olevan aikaa ja resursseja vaativaa toimintaa. Kantoliinan sidonnasta ei ole tutkimuksia ja aihepiiri kokonaisuudessaan on vähän tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida millä tavoin kehollisuus ilmenee kantoliinan sidonnassa ja minkälaisista osista sidonnan prosessi muodostuu. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka sitoutuneesti kantoliinan sidontaa harrastetaan, tarkastelemalla aihetta Stebbinsin (2007) vakavan harrastamisen teorian pohjalta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui viisi (N=5) kantoliinaharrastajaa. Haastateltavat valikoituivat asetettujen pohjakriteerien mukaisesti: hallitsee vähintään kaksi sidontaa, käytössään vähintään kaksi kantoliinaa ja hyödyntää näitä aktiivisesti kantamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, tutkimushaastatteluina ja aineisto analysoitiin Stebbinsin (2007) vakavan harrastamisen teorian pohjalta, sekä aineistolähtöisesti In vivo -koodaamalla ja muodostamalla kategorioita. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat kantoliinan sidonnan muodostuvan neljän liikekategorian avulla, joilla jokaisella oli erilainen tarkoitus kankaan kuljettamisessa kohti valmista sidontaa. Sidonnassa käytettiin monipuolisesti kehoa. Sidontaprosessia valvottiin tarkkailemalla sekä tunnustelemalla, ns. ”käsillä katsoen”. Kantoliinaharrastaminen osoittautui osittain vakavaksi harrastamiseksi, jolloin kolme viidestä haastateltavasta täytti vakavan harrastamisen kaikki kriteerit. Tulosten pohjalta ei voida tehdä yleistettäviä päätelmiä. Tutkimustulokset yhdessä osoittivat, kuinka osa harrastajista tietoisesti laajensi kehollista osaamistaan sinnikkäällä tavoitteellisella harjoittelulla ja kehollisen tiedon hankinnalla.
-
(2024)Tavoitteet: Käsityöopetuksen yhdenvertaisuus on merkittävä koulutuspoliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Se heijastelee myös perusopetuksen arvoja. Inklusiivista opetusta koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaan riittävä ja oikea-aikainen tuki ei aina toteudu. Lisäksi perusopetuksessa on tunnistettu ableismia, eli kyvkkyyteen perustuvaa syrjintää opetuksen käytännöissä ja rakenteissa, sekä löydetty erilaisia keinoja purkaa sitä. Keskustelu käsityöopetuksen yhdenvertaisuudesta on usein liitetty sukupuolen näkökulmaan, mutta yhdenvertaisuuden ja opetuksen saatavuuden tutkiminen myös muissa konteksteissa on keskeistä. Tutkimuksessa selvitetään alakoulun käsityöopetukseen suunnatun Sanoma Pron Kisälli-digiopetusmateriaalin sisältöä ja sen asemoitumista suhteessa kyvykkyyden moninaisuuteen ja normatiivisuuteen, sekä toimintarajoitteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää aiempaa tutkimusta suomalaisen käsityöopetuksen kontekstissa. Kysymyksenasettelu muodostui aineiston ja tutkimuksen teoreettisen taustan pohjalta. Menetelmät: Tutkimuksessa analysoitiin Sanoma Pron alakoulun käsityöopetukseen tarkoitetun Kisälli-digiopetusmateriaalin sisältöä. Tutkimusmetodina käytettiin mixed methods research-sisällönanalyysia, joka mahdollisti sisällöllisten merkitysten ja esiintymisfrekvenssien tutkimisen. Aineisto tekstualisoitiin, koodattiin ja analyysiin tulokset esitettiin teemoittain. Tulokset ja johtopäätökset: Käsityöopetukseen suunnatun digiopetusmateriaalin analyysin pohjalta aineistossa ei ilmennyt kehollisen toimintakyvyn moninaisuuden representaatiota, vaan se edusti normatiivista esitystapaa. Aineistossa ei viitattu toimintarajoitteisiin, ja sen sisältämät työohjeet edellyttivät pääasiassa ikätasoon nähden normatiivista toimintakykyä. Aineisto oli multimodaalinen ja sitä kautta erilaisten oppijoiden saavutettavissa.
-
(2021)This research seeks to clarify the factors that promote learning in craft lessons, the needs for support, and the factors behind them from the perspective of craft teachers. I also get acquainted with how craft teachers experience the realization of three-level support in the context of craft. For this research, three craft teachers who teach in comprehensive schools, were inter viewed. The interviews were conducted remotely due to the prevailing covid-19 pandemic. The implementation of the research is guided by a qualitative phenomenographic approach and the themes that emerge from the theory. After transcription, the interview material was analyzed by means of phenomenographic analysis, and the results of the study have been presented in descriptive categories specific to phenomenographic analysis. The results also present a three-step support model based on the experiences of craft teachers. The aim of this research is to describe the forms of support used by craft teachers and the factors that promote the provision of support in craft lessons. The results resulted in four categories of description that were collectively constructed from teachers ’perceptions are; work community support, diversity of teaching, safe adult and a functional learning environment. Teachers identified various ways to promote support, such as collegial support, variations in differentiation, materials and tools, the use of different group work and peer support, the importance of student knowledge in identifying support needs and the role of one's own role in earning students trust. Teachers had differing views on the implementation of the three-step support model in craft classes. A collective understanding of the forms of support used by teachers is built in the results to give an indication of how teachers apply different levels of forms of support in their work
-
(2024)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvailla minkälaisia vaikutuksia käsitöiden tekemisellä on ihmisen hyvinvoinnille. Tarkoituksena on kriittisin mielin, aiemmin julkaistun tutkimusaineiston avulla rakentaa selkeä kokonaiskuva aiheesta. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistoa käsiteltiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto etsittiin Helka, Google Scholar ja ResearchGate tietokannoista käyttäen niin suomen- kuin englanninkielisiä hakusanoja. Lopulliseen tarkasteluun valikoitui viisi kansainvälistä ja vertaisarvioitua julkaisua 2010-luvulta lähtien. Artikkelit käsittelivät käsityön tekemisen vaikutuksia hyvinvoinnille. Aineiston mukaan käsitöiden tekemisellä on positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Tutkielmassa kävi ilmi, että käsitöitä tekevät kokevat että käsitöiden harrastaminen pitää heidät psyykkisesti ja fyysisesti aktiivisina, tarjoaa haasteita, lohdutusta, rentoutumista, mielihyvää ja nautintoa eli sillä on positiivisia vaikutuksia heidän elämäänsä, terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Parhaimmillaan luova toiminta, kuten käsitöiden tekeminen, nähdään tärkeänä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitä käytetään erilaisten fyysisten tai psyykkisten haasteiden aiheuttamien kipu-ja tunnetilojen käsittelyn tukena.
-
(2021)Käsityöhön liitetään usein ajatuksia hyvinvoinnista ja terapeuttisuudesta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella käsityön hyvinvointia tuottavia elementtejä sekä käsityön käyttöä terapiassa ja kuntoutuksessa mielenterveysongelmien hoidossa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi hyvinvoinnin osuuteen valittiin 5 vertaisarvioitua artikkelia, joissa kuvataan sekä käsitöiden vaikutusta psykologiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin että niitä fysiologisia reaktioita, joita käsitöiden tekeminen saa aikaan kehossa. Terapian ja kuntoutuksen osuuteen valittiin yhteensä 6 vertaisarvioitua artikkelia keskittyen käsityömenetelmien käyttöön taideterapiassa ja toimintaterapiassa sekä työpajatoiminnassa. Aineiston mukaan käsityö vaikutti harrastajien hyvinvointiin monen eri osa-alueen kautta. Sen lisäksi, että käsitöiden tekeminen lievitti stressiä, tarjosi voimauttavia kokemuksia sekä auttoi negatiivisten tunnetilojen hallinnassa, oli se myös identiteettiä muokkaava tekijä, antoi mahdollisuuden oppimiseen ja tuki henkilökohtaista kasvua läpi elämän. Käsitöiden tekemiseen liitettiin vahvasti sosiaalinen ulottuvuus, joka ilmeni paitsi yhteisöllisissä käsityöryhmissä myös siinä, kuinka tehtyjä esineitä annettiin lahjaksi läheisille. Käsitöiden ja erilaisten käsityömenetelmien käytöstä terapiassa oli löydettävissä vain vähän tutkimustietoa ja tehdyt tutkimukset keskittyivät taide- ja toimintaterapiaan sekä kuntouttavaan työpajatoimintaan. Hyvin usein tutkimuksissa käsityö niputettiin yhteen muiden luovien menetelmien kanssa. Käsitöiden rooli taideterapiassa jäi toissijaiseksi perinteisemmille taidemuodoille, ja toimintaterapiassa painotus oli nykyään siirtynyt lääketieteellisesti tehokkaiksi todennettaviin menetelmiin. Työpajatoiminnassa käsitöitä käytettiin kuntoutumisen apuna tukemaan asiakkaiden elämänhallintaa ja paluuta työelämään.
-
(2023)Kirjallisuuden avaaman ikkunan kautta päästään kurkistamaan kyseisen aikakauden maail-maa, yhteiskuntaa, kulttuuria ja ilmiöitä, kuten käsityötä ja sen merkitystä. Pienen kirjallisuus-historiallisen otannan kautta on mahdollista tarkastella yhtä kulttuurishistoriallista esiintymää, jota voidaan tulkita aikaisemman tutkimuksen valossa. Tutkielmassa syvennyttiin luomaan kuvaa 1800-luvun lopun sääty-yhteiskunnasta sekä kirjallisuushistoriasta. Käsityön käsittee-seen paneuduttiin esineen, taidon sekä prosessin kautta ja siihen perehdyttiin erityisesti 1800-luvun lopun kontekstissa. Tutkielmassa tarkasteltiin käsityön ja käsityötieteen näkö-kulmasta Juhani Ahon teoksia Papin tytär ja Papin rouva. Tutkielmassa selvitettiin, millaisia merkityksiä käsityölle teoksissa annetaan. Papin tytär ja Papin rouva ovat kirjallisuustieteen puolella hyvin tutkittuja teoksia, mutta tut-kielman käsityönäkökulma on uusi. Aineistosta poimittiin käsityötä käsittelevät tekstikatkel-mat, joita ensin kvantifioitiin. Kvantifioinnin jälkeen tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä si-sällönanalyysinä, jossa hyödynnettiin myös diskursiivisia menetelmiä. Analyysissa aineistoa jaoteltiin ala- ja yläluokkiin sen mukaan, millaisia aiheita aineistosta nousi esiin. Käsityö jaettiin esineen, taidon ja tekemisen teemoihin, joiden sisällä annetut merkitykset jaettiin positiivisiin ja negatiivisiin. Analyysin tuloksina saatuja käsityölle annettuja merkityksiä peilattiin teo-riataustassa luotuun katsaukseen yhteiskunta- ja kirjallisuushistoriasta. Aineistosta nousi esiin käsityön merkitys osana erityisesti naisen arkea. Käsityöesineille an-nettiin erilaisia merkityksiä ja esineitä käytettiin laajasti erilaisten sanattomien viestien välittä-miseen. Käsityötä tekemisenä kuvattiin naisen arkisena askareena. Tämän kaltaista kuvaus-ta käytettiin erityisesti, kun haluttiin luoda kuvaa päähenkilö Ellistä kunnollisena naisena. Tä-mä antoi viitteitä käsityölle annetusta arvostuksesta, ja käsityöstä välttämättömänä osana hyveellisen naisen elämä. Käsityötaito nousi aineistosta esille, mutta sen oppimisesta ei ollut viitteitä edes Ellin kasvua ja koulutusta kuvaavassa Papin tyttäressä. Tämän pohjalta oli tul-kittavissa, että käsityötä taitona arvostettiin ja että käsityötaidon oppimista pidettiin itsestään selvänä. Tutkimusaineistosta tehdyt havainnot ja tulkinnat vastasivat hyvin teoriataustassa esitettyjä käsityön merkityksiä 1800-luvun lopun yhteiskunnassa.
-
Käsityön merkitykset ympäristönäkökulmasta ja niistä koetut tunteet : käsityöharrastajien kertomana (2023)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten käsityöharrastajat kokevat käsityön ympäristön kannalta ja millaisia tunteita se heissä herättää. Käsityö on ihmiselle luontaista toimintaa ja useiden tutkimusten mukaan tekijöilleen hyvinvointia tuottavaa. Toisaalta sillä on niin toimin- nan kuin tuotteenkin osalta merkitystä myös ympäristön eri ulottuvuuksiin. Materiaalisuutensa vuoksi käsityö on vahvasti sidoksissa luonnonvarojen käyttöön, mikä saattaa aiheuttaa risti- riitaisia tunteita ja näin ollen olla vaikutusta käsityöharrastajan hyvinvointiin. Tutkimuksessa tavoitteena on selvittää mitä erilaisia merkityksiä käsityönharrastajat antavat käsityölle ympä- ristönäkökulmasta ja millaisia tunteita näihin merkityksiin liittyy. Tutkimus suoritettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jossa avoimilla kysymyksillä kerättiin käsityön harrastajien ajatuksia aiheesta. Kysely jaettiin sosiaalisen median käsityöaiheisessa ryhmässä ja vastauksia saatiin 34 kappaletta. Kaikki vastaajat olivat naisia ikähaarukaltaan 27-74 vuotiaita. Analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti fenomenografisella lähestymistavalla. Tutkimus osoitti, että käsityöharrastajien näkemyksiä käsityön ympäristöaspektista voidaan kuvata kuudella merkityskategorialla: käsityö on ympäristöystävällistä, parempi itse tekemällä kuin kaupasta ostamalla, käsityön ympäristövaikutukset toissijaisia, käsityö ei automaattisesti ympäristömyönteistä, taitona tärkeä ja suomalaisuus valttia. Miten käsityön ympäristönäkö- kulma koettiin, vaikutti siihen, millaisia tunteita käsitöihin liitettiin. Tulokset viittaavat myös sii- hen, että mitä kokonaisvaltaisemmin käsityön ympäristönäkökulman hahmotti, sitä ristiriitai- semmat tunteet nousivat esiin. Toisaalta ympäristömyötäinen toiminta käsitöiden kautta tuotti osalle tyytyväisyyttä. Lisää tutkimusta kaivataankin siihen, miten käsityöharrastajat näitä tun- teita käsittelevät ja miten ne vaikuttavat heidän harrastukseensa.
-
Käsityön merkitys käsityön tekijälle : Tutkimus käsityön merkitysten ilmenemisestä mediateksteissä (2023)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä käsitöillä on käsityön tekijöille. Tutkimuskysymyksenä on: Mikä käsityön merkitys on käsityön tekijälle? Tulevana käsityönopettajana tulee varmasti vastaan oppilaiden kysymykset, miksi käsityötä pitää opiskella, ja käsityön tekemistä joutuu perustelemaan. Käsityön merkitysten tutkiminen auttaa ymmärtämään miksi ihmiset tekevät käsitöitä ja mitä se heille merkitsee. Tutkimalla käsityön merkityksiä, voimme saada syvällisempää tietoa käsityön tekijöiden motiiveista ja siitä, miten käsityö liittyy heidän identiteettiinsä ja elämän merkityksellisyyteen ja voimme lisätä yleistä ymmärrystä käsityön arvosta ja merkityksestä. Aiemmissa eri tutkimusmenetelmillä tehdyissä tutkimuksissa käy ilmi muun muassa käsitöiden positiivisia merkityksiä psyykkisen hyvinvointiin liittyen (Krapi, 2018), käsitöiden tuottavan kokemuksia kulttuurisesta kuulumisesta sekä oppimisen, jakamisen, yhteisöllisyyden rakentamisen ja itsensä löytämisen mahdollisuuksia (Kouhia, 2016). Tutkielman aineistona on vuoden 2022 Taito–käsityön ammattilehden kirjoitettuja mediatekstejä, eli artikkeleita ja kolumneja. Aineistoksi valikoitui vuoden 2022 kuudesta julkaisunumerosta yhteensä 24 artikkelia ja kolumnia. Analyysimenetelmänä käytin induktiivista sisällönanalyysiä ja aineistoa analysoidessa tein aineiston pelkistämistä sekä käytin teemoittelua ja tyypittelyä apuna. Tutkimusasetelma on fenomenologinen. Analysoidusta aineistosta nousi esille kolme pääluokkaa käsityön merkityksistä, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Nämä kolme pääluokkaa olivat henkisen hyvinvoinnin tukeminen, käsityö voimavarojen antajana sekä käsitöistä hyötyminen. Käsitöiden merkitys käsityön tekijälle koettiin moniulotteisena ja monimerkityksellisenä. Riippuen käsityön tekijästä ja hänen tavoitteista ja suuntautumisesta, käsitöillä voidaan saada henkilökohtaisia mielen hyvinvoinnin merkityksiä sekä laajempia osallistumisen, ekologisuuden ja elannon saannin merkityksiä. Tuloksista voi päätellä, että käsitöillä on paikkansa osana ihmisten hyvinvointia ja sen ylläpitämisessä ja edistämisessä. Negatiivisiin merkityksiin viittaavaa ei aineistosta löytynyt. Tutkielman tuloksia voi soveltaa syvempiin jatkotutkimuksiin tarkentamalla tutkimuskysymystä sekä eri tutkimus- tai aineistonkeruumenetelmää käyttäen.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella käsityön oppiaineen positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Käsityön opetuksen on oltava tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa. Sen tarkoituksena on olla oppimista ja hyvinvointia edistävää sekä opetustavoiltaan ja -ympäristöltään monipuolista ja innovatiivista. (POPS, 2014.) Tutkimuksessa selvitetään, että millaisia ovat käsityön oppiaineen positiiviset hyvinvointivaikutukset lasten ja nuorten kohdalla sekä miten näihin voidaan koulumaailmassa päästä. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Saatua aineistoa analysoitiin laadullisesti ilmiön ymmärtämiseksi ja selittämiseksi. Pyrin induktiivisen päättelyn keinoin löytämään tutkimuskysymyksiini vastauksia tutkimusaineistosta. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin julkaisuja eri tietokannoista suomenkielisillä hakusanoilla ja siihen valittiin vain suomalaisen tutkimuskentän 2000-luvulla julkaistuja artikkeleita ja tutkimuksia. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä julkaisua, jotka ovat tarkoin valikoitu induktiivisen päättelyn keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta saatujen tulosten mukaan käsityön oppiaineella on suuri terapeuttinen ja rauhoittava vaikutus koulumaailman arjessa. Käsityön oppiaine luovuuden, itseilmaisun ja käsillä tekemisen kautta tukee toiminnallisuudellaan monipuolisesti oppimista ja koulumotivaatiota. Turvallisella, mielikuvituksellisella ja vuorovaikutuksellisella oppimisympäristöllä oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Kirjallisuuskatsauksessa korostui enemmän tekstiilikäsitöihin rinnastettavat hyvinvointivaikutukset ja näkökulmat teknistä käsityötä enemmän. Tämän perusteella jatkotutkimuskysymyksiä voi jalostaa vielä enemmän teknisen käsityön suuntaan.
Now showing items 1-20 of 66