Browsing by Subject "oma äidinkieli"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Previous research has indicated that bilingualism can affect cognition. Research has highlighted, how important it is for bilingual students to be able to utilize their linguistic background as support for their learning. Bilingual education has proved to be beneficial for the academic achievement of bilingual students. As the number of bilingual students in Finland increases, it is important to examine, what kind of tools can be used to support the needs of bilingual students, who do not attend bilingual education. The purpose of this study is to examine the relationship between bilingualism and learning and the ways in which bilingualism can be used to support learning. This study aims to understand how bilingualism affects cognition and learning and in what ways it is possible to utilize bilingualism to support learning. The method I have chosen to use in this study, is literature review. This method allows me to understand the topic in a broader scale. My sources included studies on the relationship between cognition and bilingualism as well as studies on bilingual education. I used the results of these studies to introduce the Buddyschool-model and the ways in which it can be used to support the learning process of bilingual students in Finnish basic education. The results of the literary analysis indicate that bilingualism can have a positive effect on cognition. However, often balanced bilingualism was a requirement in order to enjoy the cognitive benefits of bilingualism. The results also highlight the correlation between utilizing one’s bilingualism at school and academic achievement. Therefore, the Buddyschool-model in which older students teach younger students, offers a great opportunity to support bilingual students at school. In my master’s thesis I am interested to learn more about the effects of the Buddyschool-model on academic achievement.
-
(2020)Tavoitteet. Vieraskielisten henkilöiden määrä on ollut selkeässä kasvussa joka vuosi. Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui lähes 392 000 vieraskielistä. Tämä näkyy luonnollisesti myös koulujen luokkahuoneiden rakenteessa. Vuonna 2017 vieraskielisiä oppilaita Suomessa oli yli 40 000 ja ennusteen mukaan vieraskielisten oppilaiden määrä rikkoo 50 000 rajan neljässä vuodessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) painottaa vahvasti kielitietoisuutta ja monikielisyyden tukemista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on monikielisten oppilaiden opetuksen tilanne 2020-luvun taitteessa. Tarkastelun kohteena ovat monikielisten oppilaiden omien äidinkielten tukemisen keinot suomalaisessa peruskoulussa sekä haasteet, joita äidinkielten tukemiseen liittyy. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin 2010-luvulla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, pro graduihin, opinnäytetöihin, selvityksiin ja hankkeisiin. Aineistoa etsin seuraavista tietokannoista: Google Scholar, Helka, Helda ja Eric. Suomenkielisiä hakutermejä olivat yksikieli-, monikieli-, vieraskieli-, äidinkiel-, oma äidinkiel-, oman äidinkielen opetu-, oman äidinkielen tukemi-, monikielisyyden tukemi- ja oman äidinkielen opetuksen haaste-. Englanninkieliset hakutermit olivat multilingualism, bilingualism, benefits of bilingualism, mother tongue, multilingualism and identity sekä mother tongue and identity. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmenee, että konkreettiset toimet monikielisten oppilaiden omien äidinkielten tukemiseen ovat melko vähäisiä. Omien äidinkielten tukeminen näyttäytyi lähinnä opettajien myönteisenä asenteena monikielisyyttä kohtaan. Muita tutkimusaineistosta esiin nousseita tukitoimia olivat muutamat monikielisyyttä tukevat pedagogiset keinot kuten oppikirjojen tehtävät sekä monikielisyyden näkyvyyden lisääminen koulun arjessa. Tutkimuksista ilmenee, että suuri osa opettajista ajattelee oman äidinkielen tukemisen päävastuun olevan oppilaan huoltajilla, ja tietämystä ja taitoa tukea kieliä koulussa ei ole riittävästi. Oman äidinkielen tukemisen haasteita ilmeni tutkimusaineistosta sen sijaan enemmän. Suurimpina haasteina näyttävät olevan monessa koulussa edelleen vallitseva yksikielisyyden normi sekä oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen liittyvät haasteet. Näyttää siltä, että aikavälillä 2010-2020 suomalaisessa peruskoulussa ei ole onnistuttu vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteisiin monikielisyyden tukemisesta ja kielitietoisuuden edistämisestä.
-
(2020)Tavoitteet. Jokaisella oppilaalla on oikeus kehittää omaa äidinkieltään. Oppilaan oman äidinkielen kehittäminen tukee myös toisen kielen oppimista. Oman äidinkielen kehittyminen vaatii kuitenkin tukitoimia ja tilaisuuksia käyttää kieltä. Vieraskielisillä lapsilla ei monesti ole mahdollisuutta käydä koulua omalla äidinkielellään. Suomalainen koulujärjestelmä pyrkii tukemaan vieraskielisten oppilaiden kielellistä kehitystä järjestämällä oman äidinkielen opetusta. Suuri osa oppilaista jää kuitenkin ilman kyseistä opetusta, mikä korostaa yleisopetuksessa annettavan oman äidinkielen ja monikielisyyden tukemisen roolia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata 2010-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella, miten vieraskielisten oppilaiden omia äidinkieliä tuetaan yleisopetuksessa Suomessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kokonaiskuva aiheesta muodostettiin tarkastelemalla 2010-luvulla tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja erittelemällä tutkimuksista esiin nousevia teemoja. Aineiston hankintaan käytettiin Finna, Google Scholar, Helda sekä Helka sivustojen hakuportaaleja, ja asiasanoiksi valittiin muodot ”monikielisyys”, ”monikiel*”, ”koulu”, ”peruskoulu”, ”kielikasvatus”, ”oma äidinkieli”, ”multilingualism”, ”school” ja ”Finland”. Tutkimukseen valikoitui neljä tutkimusartikkelia tai -raporttia ja viisi pro gradu -tutkielmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden omia äidinkieliä hyödynnettiin yleisopetuksessa niukasti ja suomen kielen asemaa koulukielenä korostettiin. Opettajat toivat kuitenkin esille monipuolisia tapoja huomioida oppilaiden omia äidinkieliä esimerkiksi toivottamalla hyvää ruokahalua luokassa puhutuilla kielillä. Opettajilla oli eriävät näkemykset siitä, saako omaa äidinkieltä ylipäätään käyttää oppitunneilla – osa salli sen mutta osa halusi rajata muut kuin koulukielen kokonaan luokkahuoneiden ulkopuolelle. Tutkimusten perusteella oppilaiden oman äidinkielen tukemista yleisopetuksessa hankaloitti muun muassa liian vähäinen taustatieto oppilaiden monikielisyydestä, rajalliset resurssit ja opettajien kielteiset uskomukset. Opettajat kokivat saaneensa liian vähän koulutusta vieraskielisten oppilaiden opettamisesta.
Now showing items 1-3 of 3