Browsing by Title

Ihmistoiminnan, kuten kaupungistumisen, seurauksena syntyvät maankäytön muutokset kiihdyttävät globaalia luontokatoa. Kaupunkien maankäyttösektori vaikuttaa päätöksillään paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kaupungistumisen ristipaineissa. Zonation on spatiaalisen priorisoinnin työkalu, jonka avulla tuotetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Sitä käytetään osana laajempaa systemaattisen suunnittelun prosessia. Zonationia on käytetty lähinnä suojelualueverkostojen suunnittelussa, mutta sen käytöllä on mahdollisuuksia myös laajemmin kaupunkialueiden maankäytön suunnittelussa. Tämän Pro gradun päämääränä oli tutkia maakuntatason suunnittelutarpeisiin tehtyjen Zonation analyysien hyödyntämistä käytännössä kuntatasolla. Tapaustutkimuksen kontekstina oli suomalainen hierarkkinen maankäytön suunnittelun systeemi, jossa lopulliset maankäytön muutokset toteutetaan kuntatasolla. Datankeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Yhteensä haastateltiin seitsemää ympäristö- ja suunnitteluvirkailijaa kunta- sekä maakuntatasolta Uudeltamaalta, Espoosta, Vantaalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millä tavoin maakuntatason suunnittelun tueksi tuotettuja Zonation analyysejä on hyödynnetty kuntatasolla? Ja 2. Mitkä tekijät vaikuttivat analyysien tiedon hyödyntämiseen tämän tutkimuksen tapausesimerkissä? Tämän Pro gradu tutkimuksen tuloksista selvisi, että Zonation analyysejä käytettiin pääasiassa vahvistamaan tietoa jo tunnistetuista ekologisista yhteyksistä kunnissa. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että analyysien tiedon hyödyntämiseen vaikuttivat positiivisesti hyvin toimiva yhteistyö suunnittelutasojen välillä, sekä sidosryhmien osallistaminen analyysien suunnitteluprosessissa. Tiedon hyödyntämisen esteenä taas olivat Zonationilla tuotettujen analyysien sekä itse Zonation-ohjelman toimintalogiikan vaikeatulkintaisuus ja ajanpuute. Myös suunnittelutasojen väliset erot luontoalueiden tarkastelutasossa ja suunnittelumittakaavassa vaikuttivat analyysien hyödyntämiseen. Tuloksista selvisi myös, että analyyseistä tehtävien lopputuotteiden selkeydellä ja käyttäjäystävällisyydellä voidaan helpottaa analyysien tiedon viemistä käytäntöön. Tämän Pro gradun tulokset ovat linjassa alan tutkimuskirjallisuuden kanssa, ja vahvistavat niitä. Lisäksi tulokset lisäävät tietoa tapauksista, joissa spatiaalisen priorisoinnin analyysejä on hyödynnetty käytännössä, mitä on toivottu alan tutkimuskirjallisuudessa. Tulosten perusteella ehdotetaan, että jatkotutkimuksissa datankeruuseen kannattaisi sisällyttää pienenpiä kuntia, ja laajemmin systemaattisen suunnittelun prosessien sidosryhmäläisiä, sekä luontokonsultteja.