Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Oikarinen, Kaisa"

Sort by: Order: Results:

  • Oikarinen, Kaisa (2022)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kehyksiä ilmastoahdistus saa kahdeksassa, vuonna 2021 julkaistussa suomalaisessa podcast-jaksossa. Näin pyritään lisäämään ymmärrystä ilmastoahdistuksen ilmiöstä, sekä siitä, millaisia kehystyksiä aihe mediassa saa. Tutkimus on tehty laadullisella kehysanalyysilla, joka perustuu Erwin Goffmanin (1974) kehittämään kehysteoriaan ja sen myöhempiin sovellutuksiin. Lyhyesti sanottuna, tutkimus pohjaa siihen olettamukseen, jossa median tavat kehystää ja esittää jokin aihe tai asia ohjaavat sitä, millä tavalla asiat meille esitetään ja millaisina me asiat näemme. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoratoistopalvelu Spotifysta, Yle Areenasta ja Suplasta. Kehyksien muodostamisessa hyödynnettiin Robert Entmanin (1993) median kehysanalyysin periaatetta, jossa kehyksillä on neljä tarkoitusta: Ongelmien määritteleminen, ongelman aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen, moraalisten arvioiden tekeminen sekä ratkaisujen ehdottaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kehystä, jotka nimettiin luonnollisen ilmastoahdistuksen, ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä sekä ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa kehyksiksi. Jokainen kehys kuvaa omalla tavallaan sitä, millaisena ilmastoahdistus nähdään viime aikaisissa podcast-keskusteluissa. Luonnollisen ilmastoahdistuksen kehyksessä korostuvat näkemykset siitä, kuinka ilmastoahdistus voidaan nähdä luonnollisena ja normaalina, sekä hyvänä reaktiona motivoivan vaikutuksensa kautta. Kaiken kaikkiaan kehys kuvaa ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiön monitahoisuutta ja yksilöllisyyttä, sekä pyrkii vahvistamaan näkemyksiä siitä, mitä ilmastoahdistus on ja mitä se ei ole. Lisäksi ilmastoahdistuksen sisältämä ahdistus sana kyseenalaistetaan. Ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä - kehys avaa puolestaan näkemyksiä nuorten ilmastoahdistuksen syihin ja korostumiseen, sekä ottaa kantaa aikaisempaan ilmastoahdistuskeskusteluun, joka joidenkin keskustelijoiden mielestä näyttäytyi ilmiötä vähättelevänä. Kokonaisuudessaan kehyksessä kuitenkin korostuu näkemys siitä, että ilmastoahdistus ei ole vain nuoria koskettava asia, vaikka se tällä hetkellä korostuu ja ilmenee eniten nuoremmissa sukupolvissa. Kehys ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa, tuo esiin keskustelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja lievittämiseen, sekä osallistuu keskusteluun koskien ilmastotekojen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ilmastoahdistus saa vuonna 2021 julkaistuissa, suomalaisissa podcastkeskusteluissa monia eri sävyjä ja ilmastoahdistusta käsitellään niissä laajasti. Ja vaikka keskustelijoiden näkemykset ovat pitkälti linjassa ilmastoahdistusta käsittelevien julkaisujen kanssa, muutamia kiinnostavia ja tutkimattomiakin näkökulmia ja kehystyksiä ilmenee. Osaltaan tutkimuksen tulokset täydentävät kuvaa siitä, miten valtavirtamediaa hitaammat lajityypit – kuten podcastit – mukautuvat muualla esitettyihin määritelmiin ja kehystyksiin, mutta myös täydentävät niitä. Tällöin podcast-keskustelujen voidaan nähdä tarjoavan vaihtoehtoisia kehyksiä, jotka osittain haastavat ja täydentävät julkisuudessa hallitsevia kehyksiä.