Browsing by Subject "Clostridium botulinum tyyppi E"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Clostridium botulinum on yleinen bakteeri maaperässä ja vesistöissä. Se kasvaa anaerobisesti, eli se on erittäin potentiaalinen pilaaja säilykkeissä ja tyhjiöpakatuissa tuotteissa. C .botulinumin eristäminen näytteistä on aikaa vievää runsaan sekakasvun takia. Proteolyyttisten C. botulinumin -kantojen eristykseen on olemassa selektiivinen elatusaine, mutta ongelmaksi jää nonproteolyyttisten kantojen, kuten E-tyyppisten kantojen eristäminen, koska osa näistä kannoista ei kykene kasvamaan tällä elatusaineella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin kehittää C. botulinum tyyppi E:lle selektiivinen elatusaine, joka estäisi mahdollisimman monien näytteissä esiintyvien kontaminanttien kasvua. Tutkimuksessa käytettiin neurotoksiinia tuottavia C botulinum tyyppi E -kantoja ja negatiivisina vertailukantoina elintarvike- ja ympäristönäytteistä eristettyjä neurotoksiinia tuottamattomia pesäkemorfologialtaan C. botulinum tyyppi E:tä muistuttavia klostridikantoja. Kantojen neurotoksiinituotanto osoitettiin polymeraasiketjureaktiolla (PCR). Lääkeaineherkkyysmääritykset tehtiin agardiffunsiotekniikalla ja tarkoituksena oli löytää antibiootti, jolle C. botulinum tyyppi E olisi lähes resistentti, mutta jolle toksiinia tuottamattomat kannat puolestaan olisivat herkkiä. Lääkeaineherkkyysmäärityksissä todettiin C. botulinum tyyppi E:n kestävän toksiinia tuottamattomia kantoja paremmin seuravia antibiootteja: atstreonaami, kloksasilliini, kefiksiimi, kefotaksiimi, metisilliini, mesillinaami, penisilliini ja trimetopriimisulfa. Selektiiviseksi aineeksi valittiin kolmannen polven kefalosporiini, kefotaksiimi, jolle C. botulinum tyyppi E:n kannat olivat melko resistenttejä, mutta neurotoksiinia tuottamattomat negatiiviset vertailukannat olivat huomattavasti herkempiä. Kefotaksiimia lisättiin eri konsentraatioilla C. botulinumin eristyksessä käytettyyn elatusaineeseen (EYA = egg yolk agar). Kefotaksiimikonsentraatiot 5 ja 10 mg/1 agaria eivät sanottavasti heikentäneet C. botulinum tyyppi E:n kasvua, mutta estivät melko tehokkaasti kontaminanttien kasvua. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella olisi suositeltavaa käyttää C. botulinum tyyppi E:n eristämisessä selektiivistä kefotaksiimi agaria, jossa kefotaksiimikonsentraatio olisi 5 tai 10 mg/l agaria, pelkän EYA:n tilalla.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2001)Clostridium botulinum on anaerobinen, gram-positiivinen, itiöitä muodostava sauvabakteeri, joka tuottaa voimakasta neurotoksiinia kasvunsa aikana. Botulinumneurotoksiinia tuottavat C. botulinum –kannat jaetaan neljään ryhmään (I-IV), jotka eroavat kasvuominaisuuksiltaan. Lisäksi myös jotkut Clostridium baratii- ja Clostridium butyricum –kannat pystyvät tuottamaan botulinumtoksiinia. Toksiinityyppejä on seitsemän (A-G) ja ne eroavat serologisilta ominaisuuksiltaan. Botulismi on botulinumtoksiinin aiheuttama ruokamyrkytys. C. botulinum tuottaa toksiinia elintarvikkeessa kasvunsa aikana ja ruokamyrkytys seuraa, kun ihminen syö toksiinia sisältävää elintarviketta. Imeväis- ja haavabotulismi johtuvat itiöiden germinoitumisesta ja toksiinin tuotannosta suolistossa tai haavassa. Botulinumtoksiini aiheuttaa paralyysin ja voi johtaa lopulta kuolemaan hengityslihasten halvaantuessa, jos hoitoa ei aloiteta ajoissa. Noin 10-20 % botulismitapauksista johtaa kuolemaan. C. botulinum –bakteerin itiöitä löytyy maaperästä, vesistöjen sedimenteistä sekä eläinten ruoansulatuskanavasta. Koska itiöitä on kaikkialla, mitään raakoja elintarvikkeita ei voida pitää vapaina itiöistä. Eri C. botulinum –kannat kontaminoivat ja aiheuttavat ruokamyrkytyksiä erityyppisissä elintarvikkeissa. Tyyppi E pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa sekä vakuumi- ja suojakaasupakatuissa elintarvikkeissa ja sen aiheuttamat ruokamyrkytykset yhdistetään pääasiassa kalatuotteisiin. C. botulinum –bakteerin kasvua voidaan kontrolloida vaikuttamalla elintarvikkeen lämpötilaan, happamuuteen, vesiaktiivisuuteen ja redox-potentiaaliin sekä käyttämällä lisäaineita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eri laktaattien, sorbiini- ja bentsoehapon, Na-erytorbaatin ja keittosuolan vaikutusta C. botulinum tyyppi E:n toksiinituotantoon kirjolohen mädissä. C. botulinum –itiöillä inokuloituja säilöntäaineilla käsiteltyjä mätinäytteitä säilytettiin 4 ja 8°C:ssa eri pituisia aikoja, jonka jälkeen mädissä mahdollisesti syntynyt toksiini osoitettiin hiirikokeen avulla. Säilytys 4°C:ssa riitti estämään toksiinituotannon koko kokeen ajan (158 vrk) kaikissa näytteissä mukaan lukien kontrollinäytteet, joihin ei lisätty lisäaineita. 8°C:ssa tkosiinituotanto estyi kontrollinäytteissä ainakin 41 vuorokauden ajan sekä lisäaineilla käsitellyissä mätinäytteissä koko kokeen ajan. Toksiinituotanto saatiin estettyä käytetyillä lisäaineilla kokeen ajan, mutta koska mitään lisäaineista ei käytetty yksinään, yksittäisten lisäaineiden vaikutusta toksiinituotantoon ei saatu selvitettyä.
Now showing items 1-2 of 2