Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Salmonella Newport"

Sort by: Order: Results:

  • Kartoitustutkimus eläinten myrkytyksistä Suomessa HYKS:n Myrkytystietokeskuksen puheluraporteista vuosina 2001 - 2003 
    Kangas, Heidi Susanne (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2004)
    Tutkimuksessa kartoitettiin eläinmyrkytysten esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimusmateriaalin muodostivat HYKS:n Myrkytystietokeskuksen vastaanottamat eläinpuhelut vuosina 2001 - 2003 (n = 6859). Tärkeimmät muuttujat olivat puheluluokka, eläinluokka, aine ja aineluokka. Puheluista 88 % oli myrkytyspuheluja ja 12 % yleiskyselyjä. Puhelut jakautuivat viiteen eläinluokkaan: koirat 5557 kpl (81 %), kissat 1005 kpl (15 %), hevoset 61 kpl (0,9 %), naudat 35 kpl (0,5 %) ja muut eläimet 201 (2,9 %). Muuttuja aine sai 846 eri arvoa ja aineet jakautuivat 21 aineluokkaan. Koirien 4999 myrkytyspuhelusta 56 % sisältyi kolmeen aineluokkaan: ihmislääkkeet (n = 1091), kasvit (n = 912) ja sekalaiset aineet (n = 809). Kissojen 778 myrkytyspuhelusta 55 % sisältyi kahteen aineluokkaan: kasvit (n = 353) ja ihmislääkkeet (n = 79). Paras tapa ehkäistä myrkytyksiä on pitää kotona vaaralliset aineet pois myös eläinten saatavilta. Myrkytysten hoitokäytännöt ovat muuttuneet, eikä suolalla oksettamista tai letkuttamista tulisi enää suositella rutiinihoidoksi. Eläinpuhelujen osuus ja määrä kasvavat Myrkytystietokeskuksessa. On selvitettävä, kuinka tämä sairaanhoitopiirien kustantama toiminta jatkossa organisoidaan ja rahoitetaan eläinten osalta.
  • Salmonella Newport -epidemioiden tartuntalähteen selvittäminen molekyyliepidemiologisin menetelmin 
    Koort, Joanna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2003)
    Salmonella Newport on yleensä harvinainen salmonelloosin aiheuttaja Suomessa, vuonna 1996 niitä oli vain 1,3 % kaikista ihmisten salmonellooseista. Joulukuun 1997 ja tammikuun 1998 välisenä aikana kuitenkin havaittiin selvä nousu kotimaisten ihmistapausten määrässä. Tapaukset ilmaantuivat kahtena hautajaisiin liittyneenä Etelä- ja Pohjois-Suomessa, sekä useina yksittäisinä tapauksina ympäri Suomea. Epidemian selvittämiseksi kaikkiaan 56 kantaa valittiin tähän tutkimukseen. Näistä 22 oli epidemia-ajalta (joulukuu 1997 – tammikuu 1998). Vertailukannoiksi valittiin 27 ihmisperäistä kantaa vuosilta 1995–1998 (epidemia-ajan ulkopuolelta) KTL:n samonella-kantakokoelmasta. Viisitoista näistä kannoista oli kotimaisia ja kaksitoista ulkomaisia (eristetty henkilöistä, jotka olivat oleskelleet ulkomailla ennen sairastumistaan). Lisäksi EELA:sta oli saatavissa seitsemän ulkomaisesta tuontilihasta tai lihatuotteesta eristettyä kantaa. Tutkimuksessa epidemiologisina menetelminä käytettiin pulssikenttäelektroforeesia (PFGE) ja ribotyypitystä. Tutkituista 56 kannasta 49 tyypittyi perus-PFGE-menetelmällä. Loput seitsemän vaativat sovelletun menetelmän, jossa elektroforeesin Tris-pitoinen ajopuskuri korvattiin HEPES-puskurilla. Kannat jakautuivat 29 erilaiseen PFGE-tyyppiin. Suurin osa (21/22) epidemiakannoista antoi täysin identtisen PFGE-kuvion. Muut kannat erosivat täysin epidemiatyypistä. Ribotyypityksessä kannat jakautuivat 14 erilaiseen tyyppiin. Kaikki epidemiakannat kuuluivat samaan tyyppiin, johon kuuluivat lisäksi seitsemän ei-epidemiakantaa. Epidemiakantojen identtisyys sekä PFGE:ssa että ribotyypityksessä, yhdessä ei-epidemiakantojen suuren geneettisen vaihtelevuuden kanssa, viittaa voimakkaasti epidemiakannoille yhteiseen kontaminaatiolähteeseen. Epidemiologiset tutkimukset kahdesta hautajaisiin liittyneestä ryppäästä osoittivat assosiaation sianlihaan, mutta valitettavasti epäiltyjä ruoka-aineita ei ollut saatavissa viljeltäviksi eikä lähdettä pystytty varmistamaan.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO