Browsing by Subject "elintarvikkeet"
Now showing items 1-6 of 6
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1993)Espoossa tarkastettiin kesällä 1992 28 viiteen eri kaupparyhmittymään kuuluvaa elintarvikemyymälää hygieenisen tason selvittämiseksi, valvonnan kehittämistarpeen tutkimiseksi ja valvontamalliohjeen kehittämiseksi. Tarkastukset tehtiin tarkoitusta varten suunnitellun kaavakkeen mukaisesti saman henkilön toimesta tulosten vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi. Elintarvikemyymälöissä seurattiin kahdeksaa esimerkkituotetta, jotka kuuluvat pilaantuviin tai helposti pilaantuviin tuotteisiin ja yhtä lukuunottamatta vaativat kylmäsäilytyksen. Tarkastettiin mm. ko. tuotteiden varastointi-, käsittely- ja myyntitilojen hygieninen taso ja tuotteiden lämpötilat, pyrittiin selvittämään mahdolliset kontaminaatio ja ristikontaminaatio lähteet. Tuotteiden varastointi- ja myyntilämpötilojen riittämätön valvontamyymälähenkilökunnan toimesta, pakkaamattomien tuotteiden aiheuttamat kontaminaatioriskit, varsinkin käsittelyn ja myynnin aikana sekä yleisen hygienian puutteellisuus havaittiin suurimmiksi ongelmiksi. Suomen elintarvikemyymälävalvonta perustuu terveysvalvontaviranomaisten tarkastustoimintaan. Tutkielmassa selvitetään lyhyesti HACCP ja omavalvontajärjestelmä. HACCP -valvontajärjestelmässä terveysvalvontaviranomaisten hyväksyma ja valvoma omavalvontaohjelma, joka toteutetaan myymälähenkilökunnan toimesta, mahdollistaa elintarvikkeiden riittävän valvonnan myymälässä. Omavalvontaohjelman mukaisesti valvotaan esim. tuotteiden lämpötiloja varastoinnin, käsittelyn ja myynnin aikana, siivouksen tasoa visuaalisesti ja mikrobiologisin näyttein, talousveden ja valmistettujen tuotteiden laatua mikrobiologisin ja fysikaalis-kemiallisin näyttein, tuotteiden sisältöä ja myyntipäällysmerkintöjä. Järjestelmän mukainen omavalvonta dokumentoidaan.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Listeria monocytogenes on gram-positiivinen yleinen, luonnossa esiintyvä sauvabakteeri. Se voi aiheuttaa listerioosia, sekä ihmisille että eläimille. Riskiryhmitään kuuluvat raskaana olevat naiset, vastasyntyneet ja henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Oireet vaihtelevat aina raskaana olevien naisten lievistä flunssankaltaisista oireista vakaviin meningoenkefaliitteihin. Kuolleisuus listerioosiin on noin 30 8/. 80-luvulla pystyttiin osoittamaan listerioositartuntojen olevan lähinnä elintarvikeperäisiä. Psykrotrofina L. monocytogenes pystyy lisääntymään jääkaappilämpötilassa. Perinteisten mikrobiologisten tyypitysmenetelmien herkkyys ei riitä erottelemaan eri lähteistä olevia L. monocytogenes-isolaatteja. Uudempia, herkkyydeltään parempia menetelmiä tarvitaan selvitettäessä L. monocytogenes-tartunnan alkuperä ja tutkittaessa elintarviketeollisuuden kontaminaatioreittejä . PFGE (pulsed-field gel electrophoresis) eli pulssikenttäelektroforeesi on molekyylibiologinen menetelmä, jota voidaan käyttää eri mikrobikantojen erotteluun. Tutkittavien isolaattien DNA eristetään ja pilkotaan eri restriktioentsyymeillä eli DNA:ta määrätyistä kohdista katkovilla entsyymeillä. Saadut DNA-kappaleet ajetaan agaroosigeelissä pulssikenttäelektroforeesilla, joka erottelee kappaleet koon mukaan. DNA-kappaleet visualisoidaan etidiumbromidilla ja UV-valon avulla "DNA. Geeli kuvataan UV-suodattimella varustetulla Polaroid-kameralla, jolloin "DNA-sormenjäljistä" saadaan pysyvä kuva. Niitä voidaan verrata toisiinsa ja jos isolastit ovat samanlaisia voidaan osoittaa tartuntaelintarvike, tai määrittää kontaminaatioreitti elintarviketeollisuudessa. Tutkimuksessa karakterisoitiin pulssikenttäelektroforeesin avulla 30 L. monocytogenes-isolaattia, jotka oli eristetty kuuden vuoden aikana samasta meijeristä. Tyypitys tehtiin restriktioentsyymeillää ApaI ja SmaI. ApaI:lla saatiin kuusi erilaista restriktioentsyymidigestioprofiilia (REDP),, samoin SmaI:lla. Yhdistelemällä kahden eri entsyymin antamat REDP:it saatiin kahdeksan eri PFGE-tyyppiä, joista yhtä tyyppiä oli 60 % L. monocytogenes-isolaatista. Samaa päätyyppiä löytyi meijerin tuotteista tuotantoympäristöstä ja -koneista. Muita PFGE-tyyppejä esiintyi yksittäisinä löydöksinä. Tulokset viittaavat meijerissä eniten esiintyvän PFGE-tyypin adoptoituneen meijeriymparistöön ja kontaminoivan tuotteita satunnaisesti.
-
(2019)Tämä kirjallisuuskatsaus keskittyy kuvaamaan raskasmetalleille altistumista ja niiden toksisuutta väestötasolla. Raskasmetalleista on tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitelty Suomessa merkittävimmät raskasmetallit – arseeni (orgaaninen ja epäorgaaninen), elohopea, kadmium, lyijy, nikkeli ja orgaaniset tinayhdisteet. Raskasmetallien toksisuutta on tutkittu laajasti ja eläinkokeista on saatu arvioitua toksisia annoksia erilaisille elimellisille vaikutuksille. Myös monen raskasmetallin akuutista toksisuudesta suurella annoksella on hyvin tietoa saatavilla. Laajoja epidemiologisia tutkimuksia, jotka käsittelevät kroonista matala-asteista altistusta, on kuitenkin toistaiseksi vielä vähän. EU-tasolla lainsäädäntö määrittelee raja-arvoja joillekin raskasmetalleille tietyissäelintarvikkeissa, joissa raskasmetallien pitoisuus on todettu muita elintarvikkeita suuremmaksi tai sen käyttö on laajamittaista väestötasolla. Suomalaisten raskasmetallialtistuksesta voidaan saada kokonaiskuvaa yhdistämällä tiedot eri elintarvikeryhmien kulutuksesta ja niiden raskasmetallipitoisuuksista. Huomioon otettavaa on myös eri raskasmetallien erilainen kinetiikka ja suhteellinen kertyminen eri ikäryhmissä. Talousvesiperäistä altistusta voidaan arvioida tiedetyillä juomavesianalyyseillä, joita on kerätty useilta alueilta Suomessa. Tutkielmassa käsitellään myös tiedettyjä riskiryhmiä eri raskasmetalleille sekä mahdollisia skenaarioita, joissa suurin sallittu päivittäinen altistus tietylle raskasmetallille voi ylittyä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tämän työn tavoitteena on kirjallisuuden avulla käsitellä luonnonmukaista tuotantoa eli luomutuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden laatua verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Alussa tarkastellaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä ja esitetään määritelmä luomutuotannolle. Luonnonmukaistakasvintuotantoa, kotieläintuotantoa ja jatkojalostusta käsitellään Luomu-liiton Luonnonmukaisen tuotannon ohjeiden pohjalta. Luonnonmukaisen tuotantotavan vaikutuksia kasvikunnan tuotteiden, lihan ja maidon laatuun tarkastellaan kerätyn aineiston pohjalta. Laatueroihin todetaan vaikuttavan tuotantotavasta riippuvien ja siitä riippumattomien tekijöiden. Tärkein tuotantotavasta riippuva tekijä on lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö. Kotieläintuotannossa tärkein ero oneläinten ruokinnassa. Jatkojalostuksessa erona on luomutuotannon vähäisempi lisäaineiden käyttö. Ympäristöja kasvuolosuhteet ovat tärkeimmät tuotantotavasta riippumattomista elintarvikkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä, joilla todetaan olevan huomattava vaikutus elintarvikkeen laatuun. Tässä työssä käytetyn aineiston perusteella ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä luomuelintarvikkeiden paremmasta laadusta tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin verrattuna.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)The aim of this licentiate thesis is to assess by literature the potential exposure of humans to Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis (MAP) through food and drinking water in Finland and Minnesota, USA and to represent the prevalence (the total number of cases of a disease at a specific time) of Johne's disease and the prevalence and incidence (the number of new cases of a disease during a certain period of time) Crohn's disease in the United States, Minnesota and Finland. Johne's disease (JD), also known as paratuberculosis, is a globally important chronic intestinal disease of cattle and other ruminants such as goats and sheep caused by MAP. Crohn's disease (CD) is a chronic intestinal disease of humans. The etiology of CD is unknown but in addition to genetic susceptibility, environmental factors have been found to have an impact on the onset of the disease. It has been suggested that MAP could be one of the etiologic agents of CD. In the United States, JD is more common in dairy cattle than in beef cattle. The apparent cow-level prevalence is 6% and apparent herd-level prevalence is 68 % in dairy cattle. In Minnesota the apparent prevalence of JD in dairy cattle at the cow-level is 3% and at the herd-level 46%. In beef cattle the prevalence at the cow-level is only 0.3 % in Minnesota. The prevalence of CD in the United States is 241/100,000 and the annual incidence 20/100,000. The prevalence of CD in Minnesota is 222/100,000 and the annual incidence 13/100,000. In Finland, JD has been diagnosed in five beef cattle herds since 1992. The disease has not been diagnosed in dairy cattle or sheep or goats in Finland. The prevalence of CD in Finland is 124/100,000 and the annual incidence 9/100,000. The prevalence of MAP in food and drinking water in Finland has not been studied. Despite this, it is unlikely that people are exposed to MAP through drinking water or by eating foods of Finnish origin because the prevalence of JD in Finland is very low. However, exposure to the bacterium is possible by eating imported beef and dairy products such as cheese and yogurt. The share of imported foods within these food groups is relatively large in Finland. Dairy products and beef are imported for example from Germany and Denmark where the prevalence of JD at the herd-level is about 50–80 %. In the United States the occurrence of MAP in foods and drinking water has been studied quite much. It appears that the bacterium is found in foods and drinking water of U.S. origin. Because JD is so common in the United States and Minnesota, it is likely that people are exposed to the bacterium in Minnesota even though not all the food eaten is produced in the state. It is likely that people in areas of high prevalence of JD are exposed more to MAP than people in areas of low prevalence of JD. Comparing subsets of CD patients with high exposure to MAP to healthy controls with and without exposure to MAP could reveal the possible role of MAP in the complex etiology of CD. Based on this literature review it can be assumed that in Finland CD is caused by some other environmental agent than MAP. This licentiate thesis sets up further research needs to estimate the true human exposure to MAP.
-
(2019)Yersinia pseudotuberculosis aiheuttaa yhdessä Yersinia enterocolitican kanssa yersinioosia, joka on kolmanneksi yleisin bakteeriperäinen suolistotulehdus sekä Suomessa että EU:ssa. Y. enterocolitica aiheuttaa suurimman osan kaikista yersinioositapauksista, mutta Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut useita laajoja ruokamyrkytysepidemioita Suomessa etenkin kasvisten, kuten porkkanoiden ja jäävuorisalaatin, välityksellä. Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut taudinpurkauksia lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla kuten Suomessa, Japanissa, Kanadassa ja Venäjällä. Y. pseudotuberculosis -infektion yleisimmät oireet ovat kuume ja vatsakipu, jota voidaan erehtyä luulemaan umpilisäkkeen tulehdukseksi. Useita turhia umpilisäkkeenpoistoleikkauksia on tehty Y. pseudotuberculosis -infektioon sairastuneille. Sairastumisiin liittyy usein vakavia jälkitauteja, kuten kyhmyruusua (erytema nodosum) ja niveltulehdusta (reactive arthritis). Japanissa ja Venäjällä tavataan myös Y. pseudotuberculosiksen aiheuttamaa vakavaa systeemisairautta (FESLV, Far-East scarlet-like fever). Y. pseudotuberculosista on eristetty useista eri villieläimistä, tuotantoeläimistä ja lemmikkieläimistä sekä vesistöistä ja maaperästä. Sen pääasiallisena reservuaarina luonnossa on pidetty jyrsijöitä, mutta kattavaa tutkimustietoa reservuaareista ei juuri ole saatavilla. Y. pseudotuberculosiksen aiheuttamien ruokamyrkytysepidemioiden yhteydessä on saatu vahvoja viitteitä villieläinten ulosteiden saastuttaneen tartuntojen välittäjäelintarvikkeina toimineita kasviksia. Kokoavaa tutkimusta, jossa Y. pseudotuberculosiksen esiintymistä ja kulkeutumista elintarvikeketjussa tarkasteltaisiin pellolta pöytään, ei tiettävästi ole tehty. Työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena ja selvitettiin saatavilla olevan tutkimustiedon avulla Y. pseudotuberculosiksen esiintymistä ja kulkeutumista luonnossa ja elintarvikkeissa. Useiden aikaisempien tutkimusten perusteella on saatu selville, että jyrsijät voivat kantaa Y. pseudotuberculosista suolistossaan ja erittää sitä ulosteisiinsa. Ulosteet voivat saastuttaa kasvisten kasvatusympäristön, eli maaperän tai kasteluveden, ja päätyä sitä kautta kasviksiin, jotka ovat usein toimineet välittäjäelintarvikkeena Y. pseudotuberculosis -tartunnoille. Tutkittua tietoa bakteerin kasvusta ja selviytymisestä ympäristössä ja elintarvikkeissa, etenkin kasviksissa, tarvitaan lisää. Myöskään Y. pseudotuberculosiksen mahdollisesta kulkeutumisesta kasvisten sisään ei vielä ole tutkittua tietoa. Y. pseudotuberculosiksen muita reservuaareja on tutkittu vain vähän. Bakteeria on saatu eristettyä useilta eri eläinlajeilta, mutta tutkitut näytemäärät ovat olleet niin pieniä, että luotettavia johtopäätöksiä Y. pseudotuberculosiksen esiintyvyydestä ei voida tehdä. On kuitenkin mahdollista, että Y. pseudotuberculosiksella on jyrsijöiden lisäksi muitakin tärkeitä reservuaareja luonnossa, joita olisi syytä tutkia vielä lisää. Myös tietoa bakteerin esiintymistä maaperässä ja vesistöissä kaivataan lisää.
Now showing items 1-6 of 6