Browsing by study line "Saksan kieli ja saksankielisten maiden kulttuuri"
Now showing items 21-30 of 30
-
(2023)Früher erworbene bzw. gelernte Sprachen haben einen Einfluss auf die Sprachlernprozesse von neuen Sprachen und können dabei eine Hilfe sein. Die SchülerInnen der Klassenstufen 7–9 der finnischen Gesamtschule haben bereits Kenntnisse in mindestens drei Sprachen. Dem Lehrplan nach soll die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert werden. Für die Umsetzung dieser Lehrplanziele ist es erforderlich, dass die LehrerInnen sich des mehrsprachigen Repertoires der SchülerInnen sowie der Mehrsprachigkeitsdidaktik bewusst sind. Das Ziel der vorliegenden Arbeit ist es herauszufinden, inwieweit sich die FremdsprachenlehrerInnen darüber bewusst sind, über welche Sprachreserven ihre SchülerInnen verfügen, wie sie zur Mehrsprachigkeit der SchülerInnen eingestellt sind und inwiefern sie die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen in ihrem Unterricht nutzen und fördern. Die Forschungsfragen sind die folgenden: Wie bewusst sind sich die FremdsprachenlehrerInnen der sprachlichen Ressourcen ihrer SchülerInnen? Wie ist die Einstellung der FremdsprachenlehrerInnen zur Mehrsprachigkeit ihrer SchülerInnen? Wie wird die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen durch die FremdsprachenlehrerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert? Um die Forschungsfragen zu beantworten, wurde ein Online-Fragebogen erstellt und an FremdsprachenlehrerInnen der 7.–9. Klasse der finnischen Gesamtschule verschickt. Insgesamt haben 43 FremdsprachenlehrerInnen aus Schulen rundum Finnland den Fragebogen beantwortet. Die Antworten auf den Fragebogen sind bezüglich allen drei Aspekten (Bewusstheit, Einstellung sowie Nutzung und Förderung) überwiegend positiv. Es lässt sich aber eine gewisse Diskrepanz zwischen der befürwortenden Einstellung und der tatsächlichen Nutzung bezüglich der Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Unterricht erkennen. Außer der Einstellung zur Mehrsprachigkeit spielen unter anderem die Lehrmaterialen und die Sprachkenntnisse der LehrerInnen dabei eine Rolle, inwieweit die Mehrsprachigkeit der SchülerInnen im Fremdsprachenunterricht genutzt und gefördert wird. Für weitere Untersuchungen wären daher Lehrwerke bezüglich der Berücksichtigung von Mehrsprachigkeit ein interessantes Untersuchungsobjekt.
-
(2023)Die vorliegende Arbeit beschäftigt sich mit den Themen referierende Ausdrücke und referentielle Bewegung in der Pressekonferenzen der deutschen Fußballbundesliga. Unter referierende Ausdrücke werden in dieser Arbeit die sprachliche Bezugnahme auf gemeintes Objekt verstanden. Solche Ausdrücke, die in dieser Arbeit vorkommen, sind z.B. die Personalpronomina und definite Kennzeichnungen. Der Begriff referentielle Bewegung bezieht sich auf die Weisen wie sich die Information von einem Satz zum nächsten entfaltet. Ziel der Untersuchung ist zu zeigen, mit welchen referierenden Ausdrücke die Trainer auf ihre Mannschaft Bezug nehmen und die referentielle Bewegung in einem längeren Abschnitt in einer Pressekonferenz. Die referierende Ausdrücke können z.B. die Verwendung des Personalpronomens wir oder definite Kennzeichnungen wie die Mannschaft oder die Jungs sein. In der Arbeit wird auch mit Hilfe der referentiellen Bewegung die Formen der referierenden Ausdrücke in einem längeren Ausschnitt untersucht. Es wird auch analysiert, welche kommunikative Funktion die Verwendung verschiedener referierender Ausdrücke, die sich auf dasselbe Objekt beziehen, hat. Für die Arbeit wurde ein Korpus erstellt. Das Korpus setzt sich aus vier transkribierten Pressekonferenzen aus der deutschen Fußballbundesliga zusammen. Zeitlich haben alle Spiele während der Rückrunde 2023 stattgefunden. Die Pressekonferenzen sind auf der Videoplattform YouTube frei verfügbar. Die für die Arbeit ausgewählten Pressekonferenzen dauerten insgesamt 81 Minuten und insgesamt umfasst das Korpus 13 530 Wörter. Die theoretischen Grundlagen der Arbeit besteht aus der Referenztheorie, Quaestio-Theorie und zur QuaestioTheorie gehörende referentielle Bewegung. Eine der wichtigsten Werke zum Thema Referenztheorie in dieser Arbeit ist das Buch Sprechakte (1971) von Searle. Über das Thema Quaestio-Theorie hat Stutterheim (1997) in ihrem Buch Einige Prinzipien des Textaufbaus geschrieben. Es wurde mit Hilfe des Korpus die verschiedenen referierenden Ausdrücke, die die Trainer verwenden gezeigt. Auch wurden die Funktionen erläutert, warum die Trainer verschiedene referierende Ausdrücke verwenden. Aus den gewonnenen Erkenntnissen lassen sich die Schlussfolgerungen ziehen, dass es Variationen in der Auswahl der referierenden Ausdrücke gibt und die Auswahl des Ausdrucks die Möglichkeit zur Perspektivwechslung ermöglicht. Besonders wenn es um das Lob geht, wurde gezeigt, dass die Trainer sich selbst von den Spielern distanzieren wollen und verwenden öfter definite Kennzeichnungen wie z.B. die Mannschaft oder die Jungs als das Personalpronomen wir. Die Ergebnisse der Untersuchung zeigen, wie die Verwendung verschiedener referierender Ausdrücke einen großen Unterschied besonders in einem längeren Auszug verursachen kann
-
(2019)Pro gradu -tutkielma tarkastelee oman monikielisyyden reflektointia kielipotrettitehtävän avulla. Monikielisyys on yleinen ilmiö nykyisessä globaalissa maailmassa, ja monin paikoin se on poikkeuksen sijaan normi. Työssä tarkastellaan Helsingin Saksalaisen koulun 25 yhdeksäsluokkalaisen tekemää kielipotrettia ja potreteista kirjoitettua kirjoitelmaa. Tavoitteena on selvittää, kuinka oppilaat kielipotretin avulla reflektoivat omaa monikielisyyttään, sekä kielipotrettien toimivuutta koulussa käytettävänä työvälineenä. Teoriaosuudessa avataan monikielisyyskäsitteen määritelmää sekä määritellään siihen liittyviä käsitteitä kielitietoisuus, kielikokemus, kieli-identiteetti ja kieliasenteet. Lisäksi tarkastellaan, mitä monikielisyydestä puhutaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ja Helsingin Saksalaisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelman yleisessä osassa. Nykyisten monikielisyysmääritelmien mukaan jokainen useampaa kuin yhtä kieltä käyttävä henkilö on monikielinen riippumatta kielitaidon tasosta tai siitä, onko useampaa kieltä osannut lapsesta saakka vai ei. Opetussuunnitelmissa monikielisyys on vahvasti esillä ja sitä arvostetaan. Työn metodina toimii kielipotrettitehtävä, jossa omat kielet väritetään eri väreillä piirrettyyn ihmissiluettiin. Potretin sanallistaminen tuottaa kielibiografian, joka kertoo henkilön monikielisyydestä, kielikokemuksesta ja kieli-identiteetistä. Tässä tutkimuksessa oppilaat ovat kirjoittaneet johdattelevien tukikysymysten avulla lyhyen kirjoitelman, jossa he kertovat omasta potretistaan. Kirjoitelmat on analysoitu laadullisella sisällönanalyysilla, jota täydentää kvantitatiivinen sisällön erittely. Potreteista ja kirjoitelmista tarkastellaan, kuinka oppilaat kertovat omista kielistään kielipotretin avulla, millaista oppilaiden kielitietoisuutta kielipotretit ilmentävät sekä sitä, millainen kielikokemus, kieli-identiteetti ja millaisia kieliasenteita oppilailla on. Neljäntenä tutkimuskysymyksenä on tarkoitus selvittää, missä määrin oppilaat, jotka eivät ole lapsesta saakka omaksuneet useampaa kieltä, kokevat itsensä monikielisiksi käydessään vieraskielistä koulua. Tulokset osoittavat, että kielipotrettitehtävä toimii hyvänä työkaluna omaa monikielisyyttä reflektoitaessa ja että kielipotretin valmistaminen johtaa kielitietoisuuteen. Monet oppilaat reflektoivat omaa monikielisyyttään erinomaisesti ja osoittivat hyvää kielitietosuutta. Aineiston perusteella ei selvinnyt, kokevatko yksikielisistä perheistä tulevat oppilaat itsensä monikielisiksi, mutta suurin osa kirjoitti hyvin positiivisesti omista kielistään ja kielitaidostaan, eikä kukaan kuvannut itseään yksikieliseksi, minkä voi tulkita viitteeksi siitä, että näiden oppilaiden käsitys itsestä voisi olla monikielinen. Pääsääntöisesti oppilaat suhtautuivat kieliin ja kieltenopiskeluun hyvin positiivisesti. Kokemus omasta monikielisyydestä ja suhteesta omiin kieliin oli pääsääntöisesti positiivinen, mutta monikielisyyteen liitettiin myös negatiivisia tuntemuksia, esimerkiksi pelkoa kielitaidon menettämisestä myöhemmin.
-
(2021)Diese Masterarbeit beschäftigt sich mit den Zusammenhängen der interkulturellen Kommunikation, mit den Kommunikationsprozessen, verschiedenen Kulturkonzepten und Machtdimensionen. Das Ziel ist es, eine Betrachtungsweise auf interkulturelle Kommunikation anzubieten, die nicht von (kulturellen) Definitionen geprägt ist, sondern auf der Konstruktion von intermenschlichen Relationen beruht. In der Arbeit wird auch Stellung zur Konfliktbedingtheit und zum Vorwurf des „sich Missverstehens“ genommen, die oft mit interkultureller Kommunikation verbunden werden. Der Kommunikationsprozess wird mit Hilfe der Sprechakttheorie von Austin (1963) und des Kommunikationsmodells von Mustajoki (2012, 2020) vorgestellt. Dabei werden die häufigsten Missverständnisse in interpersoneller Kommunikation erläutert. Als weitere Grundlage gelten das Nationalkulturkonzept, geprägt von u. a. Hofstede (2010, 2011), das „Fuzzy Sandberge“ -Konzept von Bolten (2014), Die dritte Kultur (TCB) von Casmir (1978), die Transkulturalität von Welsch (2019), die Rhizomtheorie von Deleuze und Guattari (1987), die Netzwerke von Castells (2009) und die Kreolisierung von Glissant (2010), die als verschiedene Konzeptionen des Kulturbegriffes genauer betrachtet werden. In der Analyse werden die verschiedenen Kulturkonzepte miteinander verglichen, indem die wissenschaftlich-paradigmatischen Erstehungsgründe und Forschungsgegenstände ausgeführt werden. Dies geschieht mittels des Paradigma-Ansatzes (Kuhn 1970) und der Framing-Theorie von Tersky und Kahneman (1981). Ein zweiter Vergleich erfolgt durch die Aspekte der kommunikativen Macht der Kulturkonzepte in Kommunikationssituationen auf Mikro- und Makroebene, d. h. diskursiv und interpersönlich. Die Mächte der Bedeutung, der Inklusion und Exklusion und Unveränderlichkeit werden besonders in der Analyse betont. Die Ergebnisse der Arbeit zeigen, dass Kommunikationssituationen auch im interkulturellen Bereich von anderen Mächten, außer kulturellen, beeinflusst werden. Interkulturelle Kommunikation leidet unter keinem erhöhten Risiko des Missverstehens. Dabei ist die Macht der kulturellen Definition in der Begegnung des „Anderen“ anwesend. Diese Definition hängt mit der Art zusammen, in der die Kultur als Konzept verstanden wird und wie sie wissenschaftlich behandelt wird. Der heutigen Interkulturalitätsforschung liegen daher meistens dynamische und relationale Kulturkonzept zugrunde, die u. a. durch Interdisziplinarität und Studieren von realistischen Korpora von interkulturellen Kommunikationssituationen weiterentwickelt werden können.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan saksalaisen turkkilaistaustaisen elokuvantekijän Fatih Akinin kahteen elokuvaan, Gegen die Wand (Suoraan seinään) ja Auf der anderen Seite (Taivaan reunalla), liittyviä yhteensä neljää saksankielistä oppimateriaalia. Oppimateriaalien julkaisijat ovat Goethe-Institut Brüssel, Bundeszentrale für politische Bildung, Goethe-Institut Paris ja Vision Kino. Näistä materiaaleista selvitetään niiden yhteiset ja erilaiset piirteet, tehtävätyypit sekä -sisällöt ja arvioidaan materiaalien soveltuvuutta saksa vieraana kielenä -opetukseen. Teoriaosassa luodaan katsaus saksa vieraana kielenä -opetuksen käsitteisiin kuten kielellisiin valmiuksiin, maantuntemukseen ja kulttuuriin sekä oppimateriaaleihin ja tehtäviin. Lisäksi käsitellään elokuvien ja kulttuurienvälisyyden merkitystä vieraan kielen opetuksessa. Työssä tarkastellaan myös elokuva-analyysin käsitteitä sekä Fatih Akinin taustaa ja elokuvauraa, erityisesti elokuvia Gegen die Wand ja Auf der anderen Seite. Analyysiosassa jokainen oppimateriaalien sisältämä tehtävä arvioidaan suorittamistavan, harjoiteltavan kielellisen valmiuden samoin kuin elokuvasisältöä, elokuvakasvatusta ja kulttuurienvälisyyttä käsittelevän sisällön kannalta. Tuloksena todetaan, että oppimateriaalien painopisteet ja kohderyhmät ovat osittain erilaiset. Brysselin ja Pariisin Goethe-Instituuttien materiaalit on tarkoitettu saksa vieraana kielenä -opetukseen ja erityisesti Brysselin Goethe-Instituutin materiaali on muita suppeampi ja kielioppipainotteisempi. Bundeszentrale für politische Bildungin ja Vision Kinon materiaalit on suunniteltu lähtökohtaisesti saksalaiseen kouluopetukseen, joten ne edellyttävät kielenoppijalta varsin korkeaa kielitaitotasoa. Kaikki oppimateriaalit sisältävät kattavasti elokuvasisältöjä ja elokuvakasvatusta käsitteleviä tehtäviä. Kuitenkin kulttuurienvälisyyttä edistäviä tehtäviä on kahdessa oppimateriaalissa (Bundeszentrale für politische Bildung ja Goethe-Institut Paris) runsaasti ja kahdessa (Goethe-Institut Brüssel ja Vision Kino) vain vähän. Materiaalien tehtävät ovat monipuolisia ja suurelta osin käyttökelpoisia suomalaiseen saksanopetukseen.
-
(2022)I denna magisteravhandling jämför jag tre Lidl-broschyrer sinsemellan. Broschyrerna granskas ur ordförrådets, stilistikens och retorikens synvinklar. Mina forskningsfrågor är: Vilka stilistiska eller retoriska egenskaper uppvisar reklambroschyrerna från Tyskland, Österrike och Schweiz? Vilka egenheter uppstår i förhållande till ordförrådet? Med vilka medel försöker man uppnå reklamernas mål? Stilistik, retorik och ordförråd utgör den teoretiska referensramen. Sociolingvistiska perspektiv presenteras ävenså. Broschyrerna som ingår i forskningsmaterialet är från Tyskland, Österrike och Schweiz. Broschyrerna publicerades i februari 2021. Forskningsmetoden jag använder är en jämförande metod. Jag jämför broschyrerna och undersöker likheter och skillnader. Analysen stöds av analysmodellen som presenteras av Nina Janich. Forskningen visar att det används olika stilistiska eller retoriska medel. Det är dock anmärkningsvärt att exempelvis brott mot språknormer inte förekommer. Ordförrådmässigt förekommer det att engelska främmande ord är mycket vanliga och att det inte finns några egentliga fackord. Om man tar hänsyn till ordförrådet förekommer det inte många ord på österrikisk eller schweizisk tyska. Det finns många ord av hög kvalitet, men inga fackord. De engelska orden representerar de främmande orden. Forskningen visar tydligt att målet är att påverka köpbeslutet. Det var väntat att det skulle finnas fler likheter än skillnader mellan broschyrerna. När jag klassificerade exemplen framkom det att vissa kategorier var mer representerade i vissa broschyrer.
-
(2023)Die Stimme ist eines der wichtigsten „Werkzeuge“ für den Lehrerberuf. Lehrerstimmen müssen Störgeräuschen, schlechter Raumakustik oder Raumluftproblemen standhalten, weshalb der Lehrerberuf mit einem erhöhten Risiko für Stimmprobleme behaftet ist. Diese Studie untersucht, inwieweit sich finnische Lehrer der allgemeinen Schulbildung ihrer Stimme bewusst sind, inwiefern insbesondere finnische Fremdsprachenlehrer mögliche Stimmprobleme wahrnehmen und wie sie ihre Stimme pflegen. Die Daten wurden in einer anonymen Online-Umfrage erhoben und umfassten Antworten von 76 Teilnehmenden. Bei den Teilnehmenden handelte es sich um Lehrkräfte verschiedener Schulstufen der finnischen allgemeinen Schulbildung, die in 24 verschiedenen Fächern unterrichteten. Unter den Teilnehmenden waren 21 Fremdsprachenlehrer. Die Ergebnisse der Umfrage zeigten, dass fast zwei Drittel der Lehrkräfte kein Stimmtraining erhielten. Dennoch gab eine große Mehrheit aller Teilnehmenden an, sich ihrer Stimme während des Unterrichts bewusst zu sein. Fast alle Lehrkräfte mit Stimmtraining gaben an, sich ihrer Stimme bewusst zu sein. Das Stimmbewusstsein unter finnischen Fremdsprachenlehrern war hoch, aber durchschnittlich deutlich niedriger als bei Lehrkräften aller anderen Unterrichtsfächer. Besonders machte sich bemerkbar, dass Fremdsprachenlehrer größere Probleme hatten mit Stimmsymptomen, die beim längeren Sprechen auftraten.
-
(2024)Lesen ist eine der ersten Fähigkeiten, die wir in der Schule lernen und die wir in unserem Alltag anwenden. Es ist eine Fähigkeit, die in allen Fächern der Schule eingesetzt und gebraucht wird und kontinuierlich entwickelt werden kann. Innerhalb dieser Masterarbeit wird untersucht, wie die Entwicklung der Lesefertigkeit der Fremdsprache in den finnischen DaF-Lehrbüchern auf den Niveaustufen A2 und B2 unterstützt wird, mit welchen Aufgaben und Übungen Lesefertigkeit in Lehrbüchern geübt wird und ob sich die Aufgaben und Übungen auf A2- und B2-Niveau voneinander unterscheiden. Diese Studie wurde als Lehrbuchanalyse durchgeführt, bei der insgesamt fünf finnische A2- und B2-Deutsch-als-Fremdsprache-Lehrbücher untersucht wurden, drei DaF-Lehrbücher aus der Lehrwerkserie für Drittklässler (A2-Deutsch) und zwei DaF-Lehrbücher aus der Lehrwerkserie für Siebtklässler (B2-Deutsch 1. Jahr). Die Aufgaben und Übungen in den Lehrbüchern sind in Kategorien unterteilt, je nachdem, welchen Teil der Lesefertigkeit sie üben und in welcher pädagogischen Phase des Lesens sie auftreten. Der Zweck der Verwendung von Kategorien besteht darin, zu veranschaulichen, wie Aufgaben und Übungen verteilt werden, um verschiedene Teile der Lesefertigkeit im Verhältnis zueinander zu unterstützen. Die Ergebnisse der Analyse zeigen, dass die Lehrbücher die Lesefertigkeit am meisten während der pädagogischen Phase „beim Lesen“ unterstützen. Die Aufgaben und Übungen, die die Lesefertigkeit unterstützen, der untersuchten Lehrbüchern, üben am meisten die Erweiterung des Wortschatzes, was die Entwicklung des Leseverständnisses unterstützt, sowie auch Aufgaben und Übungen, die die Entwicklung des fließenden Lesens üben, also Aufgaben und Übungen, bei denen man laut nach einem Tonband oder in Gruppen zusammen vorliest. In dieser Analyse war kein Unterschied zwischen den untersuchten Lehrbüchern in der Anzahl der Aufgaben und Übungen oder in der Aufteilung in verschiedene Kategorien aufgrund des Kenntnisniveaus (A2 oder B2) erkennbar.
-
(2021)Huoli Suomen kielivarannosta ja oppilaiden kielivalinnoista on ollut esillä jo pitkään. Tammikuusta 2020 alkaen A1-kieli on varhennettu valtakunnallisesti alkamaan ensimmäiseltä luokalta. Ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat siis ensimmäisen vieraan kielensä viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan tätä asetusmuutosta monipuolisten kielivalintojen näkökulmasta seuraavasti: Tutkimuksessa kerättiin saksanopettajien näkemyksiä siitä, miten A1-kielen varhentaminen on tähän mennessä vaikuttanut kielten ryhmien muodostamiseen alakoulussa ja miten kielten ryhmien käytänteet ovat muuttuneet varhentamisen jälkeen. Lisäksi tutkittiin, millaisia käytänteitä kouluissa ja kunnissa on, jotta saksan opetusryhmiä muodostuu A1- tai A2-kielessä. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan varhaista ja varhennettua kieltenopetusta erityisesti Suomen kontekstissa. Lisäksi tässä osassa tarkastellaan saksankielen valintojen tilastoja viimeisen 20 vuoden ajalta; luodaan katsaus niihin koulutuspoliittisiin linjauksiin, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet kielivalintojen määrään; tarkastellaan sekä aiempia valtakunnallisia kielihankkeita kuten Kielten kärkihanketta että varhentamispäätöstä; ja tarkastellaan kielivalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja kielten ryhmien muodostamisen käytänteitä. Keräsin itse tutkielman aineiston. Tutkimuksen osallistujat olivat alakoulussa opettavia saksanopettajia, jotka opettivat A1- tai A2-saksaa. Opettajat olivat enimmäkseen alakouluista, joissa Vipunen-tietokannan mukaan oli muodostunut A1-saksanryhmiä vuosina 2017 tai 2018. Lisäksi osallistujia haettiin kieltenopettajien Facebook-ryhmistä sekä Suomen Saksanopettajat ry:n sähköpostilistalta. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 13 ja vastaajat työskentelivät 6 eri kunnassa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä sekä täydentävillä teemahaastatteluilla. Aineiston tarkastelussa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa eri muuttujia vertailtiin keskenään. Kvalitatiiviseen tutkimukseen käytettiin laadullista sisällönanalyysia Miles & Hubermanin mukaan. Tutkimustuloksista käy ilmi, että opettajien näkemykset varhennetun kieltenopetuksen vaikutuksista ryhmien muodostamiseen ovat vaihtelevia. Kielivalintaan vaikuttavat monet tekijät, joten yksistään varhentamisen vaikutusta oli käytännössä vaikea arvioida. A1-saksan kannalta varhentamiseen liittyi positiivisia kokemuksia esim. kielisuihkutuksista mutta myös haasteita. Opettajat pelkäsivät, että vanhemmat valitsevat englannin yhä useammin toisen vieraan kielen sijaan, kun kielivalinta tehdään entistä nuoremmassa iässä. Lisäksi varhentamisen jälkeen opettajien on pitänyt itse aktiivisesti kehittää uusia käytänteitä kieltenryhmien muodostamiseen. Tämän tutkimusaineiston perusteella se, että kieli alkaa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä, saattaa vaikeuttaa monipuolisten kielivalintojen toteutumista. Syynä tähän on se, että kielivalinta käytännössä joudutaan tekemään jo esikoulun puolella. A2-saksan näkökulmasta A1-kielen varhentamisen vaikutus nähtiin vain positiivisessa valossa. Tutkimustuloksista käy lisäksi ilmi, miten monet eri sidosryhmät vaikuttavat A1- ja A2-saksanryhmien muodostumiseen alakoulussa. Sidosryhmiä olivat kieltenopettajat, koulut, kunta, perheet ja yhteisö, esikoulut ja muut sidosryhmät. Muodostumiseen vaikuttivat lukuisat eri käytänteet (kuten kielisuihkut ja kielivalintaillat) ja muut tekijät (kuten kieltenopiskelun perinne tietyssä koulussa tai kunnassa). Kaksi keskeistä yhdistävää teemaa tässä prosessissa olivat yhteistyö ja avoimuus. Yleisimmät tehokkaat käytänteet A1-saksanryhmien muodostamiseen olivat kielisuihkutus esikoululaisille tai ensimmäisen luokan oppilaille sekä kielivalintojen mainonta perheille. Suurimpina haasteina eri kieltenryhmien toteutumiseen ylipäätään nähtiin kuntien taloudellinen tilanne sekä eri toimijoiden asenteet kieltenopiskelua kohtaan. Erityisesti haastatteluissa kävi ilmi, miten alakoulujen kielivalinnat ovat tärkeä osa sekä kielivalintoja yleisesti että Suomen kielivarantoa tulevaisuudessa.
-
(2024)Maisterintutkielman aiheena on radikalisoitumis- ja deradikalisoitumisprosessien kuvaus omaelämäkertakirjallisuudessa. Tutkimusmateriaalina käytetään saksalaisten Heidi Benneckensteinin ja Christian E. Weißgerberin omaelämäkertoja. Henkilöt ovat entisiä uusnatsiliikkeen jäseniä. Tutkielma on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Analyysissa on keskitytty syihin radikalisoitumisen ja deradikalisoitumisen taustalla, deradikalisoitumisen haasteisiin sekä elämäkerroille tyypilliseen kokijan ja kertojan väliseen suhteeseen. Tutkimustulokset antavat selkeän kuvan siitä, millaiset tekijät voivat johtaa yksilön radikalisoitumiseen ja millaiset tekijät deradikalisoitumiseen. Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa siitä, että radikalisoituminen ja deradikalisoituminen ovat monimuotoisia, yksilöllisiä ja henkisesti kuormittavia prosesseja. Euroopassa poliittinen ilmapiiri on polarisoitunut voimakkaasti viime vuosina, mikä tekee tutkielman aiheesta ajankohtaisen. Oikeistopopulististen puolueiden suosio on kasvattanut myös äärioikeistolaisen terrorismin uhkaa länsimaissa, myös Suomessa. Äärioikeiston luomaa uhkaa torjuaksemme on välttämätöntä tunnistaa ne tekijät, jotka voivat johtaa yksilön radikalisoitumiseen.
Now showing items 21-30 of 30