Browsing by Subject "identiteetti"

Since the early 2000s, European nation-states have exhibited an increasing tendency to prohibit the use of Islamic veils. This has typically been justified by claiming that Muslim practices such as veiling symbolize the oppressive, non-secular, fanatical, and ultimately non-European nature of Islam. Historically, Europe has indeed tended to essentialize and Other Muslims, that is, construct simplified “us vs. them” understandings of “Western” and “Muslim” identities. In the more recent decades, however, globalization and growing cultural diversity have brought up concerns over the future of such understandings. I therefore argue that veiling bans are much less about the veils per se and more about what increasing, visible diversity means for familiar constructions of “European”, “Finnish”, and “Muslim” identities. As a result of these concerns, a demand for minorities and immigrants to demonstrate loyalty to the local “national” culture has become prevalent. While a national ban like the one in France and several other European countries has not (yet) been implemented in Finland, there have already been political discussions of whether such a ban should be ratified. Moreover, surveys and polls have shown that Islam is persistently viewed as a foreign religion that is inherently different from “Finnishness”, suggesting that the debate over Muslim minorities’ place in Finland will continue to come up. The decisions that are made will affect how religious minorities are approached. Therefore, in this thesis, I analyze how Finnish people justify bans on Muslim women’s veils in their comments under Helsingin Sanomat online news articles, examining what Islamic veils are perceived to mean. The analysis will further demonstrate how such comments work to (re)construct exclusionary Finnish identity. The key research question which I answer is: How do readers of Helsingin Sanomat online news articles justify the banning of Islamic headscarves in their comments? The qualitative content analysis of overall 209 comments from the time period of 2016–2022 reveal that Muslim women’s veils were perceived to challenge “Finnishness” because they were thought to symbolize oppression, partiality, resistance to integration, danger, extremism, and even poor health. The findings therefore demonstrate that Muslim identity is constructed as the foreign and illiberal opposite to liberal Finnish identity, and denying Muslim women certain fundamental rights, such as freedom of religion, is justified by arguing that it is a way to protect the otherwise liberal, enlightened “local” societies. It is argued, then, that as long as Muslim women continue to veil themselves, they cannot be accepted into the “in-group”. Overall, the findings of this thesis provide a nuanced understanding of how Islam, Muslims and especially veiled Muslim women are perceived by Finnish individuals in particular, especially from an intersectional perspective.

Käännösala digitalisoituu ja kääntäjän työtä helpottavat työkalut kehittyvät jatkuvasti. Kääntäjän rooli ja työn painopiste on lisäksi muuttumassa. Esimerkiksi käännösten jälkieditointi, käännöstöiden hallinnointi, laadunvalvonta ja alihankkijoiden ohjeistaminen korostuvat tulevaisuudessa. Kääntäjän ammattitaitoon kuuluu myös yhä enemmän erilaisten käännöstyökalujen ja -teknologian hallinta. Kääntäjän on kyettävä seuraamaan ja olemaan mukana alan kehityksessä. Tämä pro gradu -tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian alaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu myös sosiaalipsykologian, sosiologian ja aikuiskasvatustieteen rajapinnalle. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka kääntäjät itse näkevät oman ammatillisen identiteettinsä ja kehittymismahdollisuutensa työelämän murroksen keskellä vuonna 2018. Identiteettitutkimusta on viime aikoina tehty runsaasti eri tieteenaloilla, ja tutkimuksen runsautta perustellaan esimerkiksi yhteiskunnan muuttuvilla ja katoavilla rakenteilla. Kääntäjän identiteetti globaalissa maailmassa ansaitsee myös tulla tutkituksi. Identiteetti voidaan jakaa persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Ammatillinen identiteetti rakentuu persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin välisestä suhteesta, joka voi vaihdella esimerkiksi työtilanteen mukaan. Tutkimuksen teoreettisessa osassa luodaan katsaus käännösalaan, erilaisiin identiteettiteorioihin ja kääntämisen sosiologiaan. Työn empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelmänä käytetään internetissä täytettävää verkkolomaketta. Kyselylomake oli avoinna 17.5.2018-31.5.2018 välisen ajan kaikille internet-linkin tietäville. Saate tutkimukseen julkaistiin kahdessa kääntäjille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 86 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastaajista yli puolet on pohtinut omaa ammatillista identiteettiään. Identiteetin pohdinnan laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi arvostuksen puute, huoli toimeentulosta, alan muutokset ja konekäännösten yleistyminen. Edellä mainituissa seikoissa voi olla vaikutusta myös kääntäjän työmotivaatioon. Suurin osa vastaajista kokee kuitenkin voivansa työskennellä omien eettisten arvojensa mukaisesti, mikä kuitenkin joidenkin vastaajien kohdalla on edellyttänyt esimerkiksi kieltäytymistä tarjotusta työstä. Suurin osa vastaajista pitää käännösteknologian kehitystä mahdollisuutena. Käännösteknologian kehitys yhdistetään joissain vastauksissa jälkieditoinnin lisääntymiseen. Jälkieditointiin suhtautuminen on joidenkin vastausten osalta kuitenkin negatiivissävytteistä; jälkieditointityötä saatetaan pitää ”pakkona”. Kääntäjien olisi kuitenkin pyrittävä osallistumaan käännösteknologian kehitykseen ja ohjaamaan sitä. Kääntäjien ominaisuuksista tärkeinä teemoina korostuvat ammattikompetenssit ja taustakompetensseina esimerkiksi työhyvinvointi. Kompetenssien osalta vastauksissa esiintyy perinteisiä kääntäjien osaamisvaatimuksia, kuten esimerkiksi kieliosaaminen, tiedonhakutaidot, tarkkuus, huolellisuus, lähdekritiikki ja yleissivistys. Taustakompetenssit kattavat seuraavia osa-alueita: omien rajojen tunnistaminen, itsetuntemus, kärsivällisyys, paineensieto, joustavuus, asiakaspalvelutaidot, uteliaisuus, verkostoituminen, yhteistyökyky, keskittymiskyky, omanarvontunto, ammattiylpeys ja halu tehdä kääntäjän työtä. Internetissä toimivia vertaisverkostoja tärkeänä piti yli 90 prosenttia vastaajista. Kuitenkin harvempi ottaa aktiivisesti osaa keskusteluihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kääntäjien identiteettiä, asemaa ja statusta olisi työn muutosten keskellä tutkittava myös jatkossa. Tieteellisten tutkimustulosten avulla olisi ehkä mahdollista kehittää alan arvostusta, säätelyä ja palkkausta. Internet-linkin avoimuuden johdosta tutkimuksen luotettavuutta heikentää kuitenkin esimerkiksi se, että teoriassa on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että sama vastaaja on voinut vastata useamman kerran kyselyyn.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, minkälaiset historialliset tekijät vaikuttivat Kainuun maakuntaidentiteetin muodostumiseen. Ensin tutkielmassa tarkastellaan nationalismia aatteena ja suomalaisuutta käsitteenä, joiden pohjalta tutkielma käsittelee Kainuun maakuntaidentiteetin muodostumisen eri vaiheita tarkastelemalla sellaisia maakunnan historian käännekohtia, jotka vaikuttivat maakuntaidentiteettiin merkittävästi. Tutkielmassa edetään kronologisesti käsitellen näistä käännekohdista tärkeimmät, joita ovat esimerkiksi karelianismin eli Kalevalan synnyinsijoja ihannoivan liikkeen, kirjallisen tradition ja oman maakuntaliiton perustamisen vaikutukset kainuulaisuuden muotoutumiseen. Maakuntaidentiteetin syntytarinan lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan Kainuun maakunnan kahta 1990-luvun hanketta ja sitä, mikäli nämä hankkeet ovat erityisen kainuulaisia. Tällä viitataan siihen, että tutkimuskysymys selvittää, näkyykö hankkeissa kainuulainen mentaliteetti. Tarkastelun kohteena olevat hankkeet ovat: Sinisten Ajatusten Kainuu -tapahtuma vuodelta 1994 sekä Vuokatin hiihtoputki, joka on maailman ensimmäinen sisähiihtotunneli. Kolmas, suppeampi tutkielman kysymys käsittelee Euroopan unionin vaikutuksia Kainuun maakunnassa tarkastelemalla kainuulaisten yleistä suhtautumista unioniin ja esimerkiksi haja-asutusalueille luotua tukimuotoa, tavoite 6 -ohjelmaa. Tutkielman ainestoina on käytetty Kainuun seutukaavaliiton ja Kainuun liiton päätöspöytäkirjoja 1990-luvun alkuvuosilta, Kainuun Sanomien lehdistökirjoittelua vuosilta 1994 - 1995, erilaisista Kainuun hankkeista ja raporteista koottuja yhteenvetoja, Siniset hetket ja Siintävät vaarat maakuntakuvatutkimusta -2000 ja kolmea haastattelua. Haastatellut olivat näiden maakuntahankkeiden taustajoukkojen keskeisimpiä henkilöitä. Siniset hetket ja siintävät vaarat - maakuntakuvatutkimus 2000 toimii työkaluna hankkeiden sisällön tarkastelussa. Tutkimuksessa selvitetään, mikäli mielikuvatutkimuksessa esille nousevat adjektiivit ja avovastaukset ikään kuin resonoivat maakuntahankkeiden sisällön kanssa. Pro gradu -tutkielma osoittaa sen, että Kainuun maakuntaidentiteetti on vahva, ja tarkastellut historialliset tekijät vaikuttivat Kainuun maakuntaidentiteetin muodostumiseen merkittävästi. Tutkielma osoittaa myös, että Euroopan unionilla oli positiivisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa, vaikka kainuulaiset eivät aluksi olleetkaan tyytyväisiä siihen, että Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tutkielmassa käy ilmi, että valitut kaksi hanketta, ovat erityisen kainuulaisia, ja ne resonoivat mielikuvatutkimuksessa esille tulleiden adjektiivien ja avovastausten mukaisesti. Kainuu näyttäytyy tutkielman mukaan erikoisena alueena Suomen kartalla. Tutkielmassa käytetty aineisto on verrattain hajanainen. Iso osa päätelmistä tässä pro gradu -tutkielmassa perustuu tekijän omaan analyysiin sanomalehtiaineiston pohjalta.

Tutkin, miten katolilaisuuteen aikuisiällä kääntyneet miehet hahmottavat hengellisiä elämänvaiheitaan ja rakentavat uskonnollista identiteettiään. Tarkastelen elämäkerrallisia konversiokertomuksia Rambon vaihemallin valossa huomioiden verkostoteorian ja sosiaalisen konstruktionismin näkemykset sosiaalisten suhteiden merkityksestä suhteessa toimintaan ja tiedon rakentumiseen. Taustoitan aihetta lisäksi sukupuoleen kiinnittyvillä ja psykologian piirissä kehitetyillä hypoteeseilla koskien konversioilmiötä. Käsittelen viiden puolistrukturoidun haastattelun puitteissa tuotettua aineistoani narratiivisuuden lähtökohdista. Kerronta heijasteli uskonnollisuuden ja identiteetin kulttuurista, (yhteiskunnallista), psykologista, sosiaalista ulottuvuutta. Hengellisten käänteiden taustalta oli osoitettavissa henkilökohtaisia kriisejä ja haasteita, uskonnollisten esikuvien esimerkin ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen vaikuttaessa samaan aikaan henkilöiden toimintaan, ajatteluun ja itsensä ilmaisuun. Aineistosta oli jäljitettävissä teoreettisia konversion vaiheita ja konversioprosesseja leimaavia piirteitä, kuten tulkintakehysten uudelleen muovautumista ja aktivoitumista. Sekä kerätty tieto että emotionaaliset ja kokonaisvaltaiset, määritelmiä pakenevat kokemukset osoittautuivat haastateltavien uskonnollisia valintoja ohjaaviksi tekijöiksi. Säilyttävien arvojen ja selkeyden tärkeys korostui traditiota ja Raamattua koskevan puheen yhteydessä. Haastateltavat tavoittelivat hengellistä ja moraalista viisautta, totuutta ja ykseyttä. He hahmottelivat itseymmärrystään vasten henkilöhistoriaansa ja itselleen merkittäviä ryhmiä, ihmisiä ja arvoja. Selkeimpinä katolisuuden omaksumisen seurauksina näyttäytyivät positiivisuuden lisääntyminen; peloista vapautuminen ja rohkaistuminen; oman paikan, kutsumuksen ja elämän merkityksellisyyden löytäminen; paremmaksi ihmiseksi tuleminen, sekä mielen ja sydämen rauhan saavuttaminen. Haastateltavat esiintyivät itsenäisinä toimijoina, jotka suhtautuivat hengellisiin kysymyksiin vakavasti. Jatkossa olisi kiinnostavaa verrata keskenään naisten ja miesten kerrontaa, ja tarkastella miten niiden viestimät arvot ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Lisäksi voisi olla hedelmällistä selvittää syvemmin, mikä nimenomaan katolisuudessa vetoaa suomalaisiin käännynnäisiin ja miksi.

Tarkastelen maisterintutkielmassani sitä, kuinka bysanttilaiset ja latinalaiset mutta pienissä määrin myös muinaisitäslaavit ja arabit näkivät Bysantin, bysanttilaisuuden ja bysanttilaiset keskibysanttilaisella kaudella vuosina 843‒1204. Lisäksi tarkastelen bysanttilaisten kieltä ja erityisesti, oliko se aikalaisten mukaan kreikan vai ”rooman” kieli. Alkuperäislähteinäni käytän bysanttilaisia Leo VI:n Taktikaa, Konstantinos VII:n De administrando imperiota, Anna Komnenen Aleksiasta sekä joitakin hagiografioita, joista eräät ovat peräisin Symeon Metafrasteen Menologionista ja yksi pidempi on omistettu Pyhälle Neilos Rossanolaiselle. Lisäksi käytän läntisiä Liutprand Cremonalaisen kirjoituksia ja ristiretkikronikoita sekä muinaisitäslaavilaista Nestorin kronikkaa. Arabien näkökulmia olen tuonut ilmi tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkielmani liittyy etenkin Anthony Kaldelliksen tutkimukselliseen kontekstiin, joka pyrkii samaten tarkastelemaan Bysanttia ja bysanttilaisuutta korostaen niiden roomalaisuutta. Tuon työssäni selkeästi ilmi sen, että bysanttilainen johtava maallinen älymystö piti selvästi Bysanttia Roomana ja sen asukkaita roomalaisina, mikä johtui siitä, että Bysantti oli Rooman valtakunnan suora jatkumo. Arabit ajattelivat samaan tapaan, mutta sekä latinalaiset että muinaisitäslaavit pitivät Bysanttia Kreikkana ja bysanttilaisia kreikkalaisina, mikä johtui pääasiassa siellä käytetystä kielestä mutta myös sen maantieteellisestä sijainnista. Käyttämäni bysanttilaiset hagiografiat muodostavat oman bysanttilaisen johtavan eliitin kirjoituksista eroavan ryhmänsä, joka ei keskity maallisiin asioihin ja joka saattaa liittää kotimaan valtion sijaan kaupunkiin. Tutkielmani osoittaa, että bysanttilaiset olivat oman käsityksensä mukaan kansoista tärkein, mikä oli merkittävä osa heidän maailmankatsomustaan. Bysanttilainen identiteetti muodostui muun muassa kielen ja itäisen kristinuskon lisäksi vaatetuksesta. Bysanttilainen ja ulkomaalainen huomasi bysanttilaisen tämän vaatteiden perusteella. Bysanttilaiset myös selvästikin liittivät kansansa antiikin roomalaisiin ja esiintyivät heidän jälkeläisinään. Työssäni kerron myös, mitä kieltä bysanttilaiset mielestään puhuivat. Leo VI, Konstantinos VII sekä Neilos Rossanolaisen hagiografia kutsuvat latinaa roomalaisten kieleksi, mutta jälkimmäinen paljastaa myös kutsuvansa kreikan kieltä kreikaksi. Huomattavasti näiden kirjoittajien ja tekstien jälkeen kirjottanut Anna Komnene taas kutsuu kreikan kieltä sekä kreikaksi että väliin myös ”roomaksi.” Ulkopuolisista lähteistäni vain latinalainen Liutprand Cremonalainen kiinnittää huomiota Bysanttilaisten kieleen kutsuen sitä loogisesti kreikaksi ja omaa kieltään latinaksi.

Vuorineuvos Aulis Kairamo (1905–1991) teki elämäntyönsä metsäteollisuudessa. Hänen keskeisimmät työpaikkansa olivat Oulu Oy sekä Kemi Oy. Myös hänen isänsä Oswald Kairamo oli tehnyt monipuolisen uran yliopistossa ja politiikassa sekä toiminut myös senaattorina. Hän oli toiminut myös liike-elämässä, ja ollut aktiivinen suomalaisuusaatteen kannattaja. Auliksen isoisä Alfred Kihlman oli alunperin ollut apupappi, mutta oli siirtynyt yliopistolle opettajaksi sekä toiminut liike-elämässä. Hän oli myös ollut osa fennomaanista liikettä 1800-luvun Suomessa. Tämä tutkimus on biografinen ja keskittyy Aulis Kairamoon yksityishenkilönä. Lähdeaineistona on käytetty pääasiassa hänen kirjeitään kahdesta eri elämänvaiheesta; jatkosodasta vaimolleen sekä 1960-luvulla tyttärelleen, joka oli asunut Yhdysvalloissa. Näiden pohjalta olen käsitellyt hänen identiteettinsä muodostumista, mahdollisia ristiriitoja tai ulkopuolisia paineita sekä vaikutuksia, joita hänen ammatillisella identiteetillä on ollut hänen yksityiselämäänsä, suhteessa perheeseen. Käytössä olleiden kirjeiden valossa Aulis Kairamon identiteetissä keskeistä oli ollut työn moniulotteinen arvo. Sen ytimessä oli käsitys paitsi yleisestä työteliäisyydestä myös tyydyttävästä työstä elämän pohjana, sekä henkisen hyvinvoinnin taustalla. Työssään (tekemisessään) tyytyväinen ei esimerkiksi ollut taakaksi muille. Käsitys heijastelee hänen isoisänsä uskonnollista maailmankuvaa. Alfred Kihlmanin uskonnollinen vakaumus oli alunperin ollut ristiriidassa liike-elämässä toimimisen kanssa. Beckiläisyyden myötä hän oli saanut mielenrauhan liiketoimilleen. Aulis oli seurannut aikaansa ja lukenut kirjallisuutta, mikä oli nähtävissä hänen pohdinnoissaan tai luettavissa rivien välistä; hän oli taidokas kirjoittaja. Vahva ammatillinen identiteetti oli heijastunut perheeseen muun muassa välien kiristymisenä työstressin myötä. Toisaalta työ oli lähentänyt häntä vanhimman poikansa kanssa, joka oli myös käynyt teknillisen korkeakoulun. Vahvaa ammatti-identiteettiä oli tasapainoittanut läpi elämän mukana kulkenut musiikki sekä metsästys. Ellilän kartano Hämeenlinnassa oli tärkeä levon ja rauhan paikka Aulikselle.

Opinnäytetyössäni tarkastelen Kroatiassa asuvan bosniakkidiasporan kansallista ja uskonnollista identiteettiä. Tarkoitukseni on selvittää, kuinka pieni mutta vanha vähemmistö kokee oman asemansa kroatialaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman aineistona olen käyttänyt kahdeksaa bosnian- ja kroatiankielistä verkkoartikkelia sekä viittä Kroatiaa käsittelevää jaksoa Al Jazeera Balkans -kanavan Živjeti islam -sarjassa. Työssäni olen hyödyntänyt Stuart Hallin identiteettiteoriaa, jonka mukaan identiteetti muodostuu erilaisista osista ja se käsitetään elämän mittaisena prosessina, joka ei ole koskaan valmis. Avtar Brah’n mukaan jokainen diaspora on omanlainen tarina, johon vaikuttavat historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Materiaalista nousi esiin keskusteluja Jugoslavian hajoamissotien merkityksestä, mahdollisuuksista harjoittaa uskontoa Kroatiassa sekä vähemmistön tulevaisuudesta. Havaitsin, että moni Kroatiassa asuva bosniakki kokee islamin olevan osa heidän identiteettiään, vaikka he eivät harjoittaisi uskontoaan aktiivisesti tai kokisi tietävän siitä paljoa. Lisäksi erilaiset uskonnolliset tavat kuten ramadanin vietto sekä bosnialainen ruokakulttuuri koetaan tärkeiksi. Bosniakkien identiteetistä käydään edelleen aktiivista keskustelua, ja aineistossa esiintyi myös julkilausuttua huolta mahdollisesta assimilaatiota, mutta kaikista haasteista huolimatta he kokevat olevansa hyväksytty vähemmistö, joka rikastuttaa kroatialaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Maisterintutkielmassani jäljitän lepäämisen vastustavaa potentiaalia myöhäiskapitalismissa. Levon ymmärtäminen on tärkeää poliittisen vastarinnan eikä yksilön näkökulmasta, sillä myöskään uupumista ei voi pitää yksilön ongelmana, vaan syynä ovat väsyttävät rakenteet. Lepo asettuu poikkiteloin kapitalismin tuottavuuden vaateen kanssa. Levon analysointi monimuotoistaa keskustelua, jossa usein keskitytään ongelmakohtiin eli esimerkiksi loppuunpalamiseen levon sijasta. Teoreettinen lähtökohtani levon analyysiin on mustan feministiteoreetikko Jennifer Nashin (2013; 2019) hahmottelema rakkauspolitiikka. Rakkauspolitiikka on Nashin tulkinta rakkaudesta mustan feminismin perinteessä ja ehdotus vaihtoehtoisten poliittisten yhteisöjen luomisesta. Tutkin levon poliittisuutta amerikkalaisten taiteilija-aktivistien Fannie Sosan ja Navild Acostan perustaman Black Power Napsin taiteessa. Black Power Naps on aloite, jota taiteilijat kuvailevat ”veistosinstallaatioksi ja värähteleväksi laitteeksi”. Sen keskiössä ovat rotusuhteet levon näkökulmasta ja levon mahdollistavien tilojen luominen rodullistetuille ihmisille. Tutkielmassani kysyn, miten Black Power Naps osallistuu levon ehdotuksellaan mustan feministisen ja antikapitalistisen rakkauspolitiikan jatkumoon ja sen luomiseen. Pyrin tutkielmallani laajentamaan feminististä, antikapitalistista teoriakeskustelua. Jäljitän tutkielmassani mustan feminismin viime aikoina suhteellisen vähälle huomiolle jäänyttä antikapitalistisuutta. Tämä asettuu vastoin taipumusta ymmärtää antikapitalistinen teoria valkoisten (mies)teoreetikoiden tantereeksi. Sovellan analyysissäni media- ja sukupuolentutkija Katariina Kyrölän (2017) teoreettismetodologista tapaa tulkita musiikkivideoita mustan feministisen teorian rakentajina. Vastaavasti tulkitsen Black Power Napsin taiteessaan ajattelevan eteenpäin Nashin rakkauspoliittista teoriaa. Perustan analyysini Black Power Napsin nettisivuilta ja taiteilijoiden teoksia esitelleiden taideinstituutioiden sivuilta keräämääni tekstimateriaaliin. Rakkauspolitiikan ja Black Power Napsin levon tulkitseminen yhdessä mahdollistaa identiteetti-poliittisten ja affektiteoreettisten ajatusten punomisen yhteen. Tulkitsen, että Black Power Napsin työskentelyssä yhdistyvät Nashin ehdottama, affektiivinen lähestymistapa ja hellyyden sanoma, ja toisaalta intersektionaalinen realismi sekä risteävien erojen ymmärtäminen. Black Power Naps kääntää tekemisen ehdot ylösalaisin: se vaatii valkoisen kapitalistin tekevän työtä marginalisoitujen hyväksi, ei päinvastoin. Tekemisen tavoitteeksi asetetaan levon mahdollistaminen lisäarvon kasvattamisen sijasta.

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana.

Tarkastelen tutkielmassani kuukautisten ja menstruoivan kehon kulttuurissosiaalista asemaa Chilen kontekstissa. Tutkielmani aineistona toimivat chileläisen poplaulaja Mon Laferten tämän Valparaíson kaupunkiin maalaamaa kuukautisaiheista Día Uno -seinämaalausteosta esittelevän Instagram-julkaisun keräämät kommentit. Tutkielmani tavoitteena on vastata, miksi Día Uno -teoksen kuukautisteema aiheutti reaktioita, ja miten kyseiset reaktiot heijastavat kuukautisten ja menstruoijien asemaa ja niille annettuja merkityksiä chileläisessä kulttuurissa. Tutkielmani päämetodina toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tutkin kuukautisten ja menstruoijan merkitysten rakentumista suhteessa sukupuoli-identiteettiin ja tilaan. Lisäksi tarkastelen sitä, kuinka diskursseissa tuotetut ilmaisut ja nimeämiset havainnollistavat menstruaation ja cisfeminiinisnormatiivisen ajattelun sekä patriarkaatin välillä vallitsevia valtasuhteita. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa myös vahvasti affektiteoriaan tarkastellessani diskursseissa kuukautisiin ja menstruoivaan kehoon liitettäviä tunteita ja affekteja. Tutkimukseni osoittaa, että Chilen yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevat patriarkaaliset valtasuhteet sekä cis- ja heteronormatiiviset olettamukset muokkaavat ihmisten käsityksiä menstruoijan identiteetistä, kuukautisten suhteesta sukupuoleen sekä kuukautisiin liittyvistä soveliaisuuskäytännöistä. Nämä käsitykset heijastuvat Día Uno -teokseen reagoivissa diskursseissa ja niistä välittyvissä affekteissa. Joillekin kommentoijille Mon Laferten tarjoama menstruoijan representaatio on inhottava ja häpeällinen abjekti, joka sotii yhteiskunnan soveliaisuussääntöjä vastaan halventaen menstruoivia ihmisiä. Monen mielestä todisteet kuukautisista kuuluu piilottaa julkisesta tilasta yksityisyyden ja feminiinisyyden suojelemiseksi. Julkaisun keräämät iloa ja ihastusta ilmentävät kommentit osoittavat kuitenkin, että monelle Día Uno -teos on voimaannuttava ja arvokas esimerkki Chilessä tapahtuvasta yhteiskunnallisesta kehityksestä ja feministisestä kuukautisaktivismista, joka pyrkii normalisoimaan menstruoivan kehon julkisessa tilassa menstruoijien yhteiskunnallisen aseman ja hyvinvoinnin edistämiseksi.