Browsing by Title
Now showing items 340-359 of 4848
-
(2023)Den 22 januari 1905 utspelades sig en sammanstötning mellan ryska soldater och demonstranter utanför Vinterpalatset i S:t Petersburg. Demonstranterna hade under ledning av den Ortodoxa prästen Georgij Gapon som mål att framföra en petition till kejsaren Nikolaj II med vädjan på förbättring av arbetarklassens förhållanden. Då demonstranterna närmade sig Vinterpalatset besköts de av soldaterna. Sammanstötningarna följdes av utvidgade strejker i landet och anses allmänt som startskottet på ryska revolutionen 1905-1907. I denna avhandling jämförs pressens rapportering kring händelserna i Finland och Sverige. Finland var vid 1905 en del av ryska kejsardömet och dess press låg under censurmyndigheternas övervakande. Censuren påverkade pressens möjlighet att fritt rapportera kring händelser. Censurmyndigheterna i Finland förbjöd material som ansågs skadligt för kejsardömet. Detta skiljer sig från Sverige var presscensurens påverkan på tidningsutgivarna var liten. Avhandlingen baserar sig på källmaterial samt arkivmaterial. Källmaterialet i fråga är tidningsexemplar från Aftonbladet, Social-Demokraten, Helsingin Sanomat och Työmies under perioden 23-31.1.1905. Dessa kompletteras med samlingar från riksarkivet gällande Överstyrelsen för pressärenden. De valda källorna behandlas först kvantitativt och sedan kvalitativt. Genom en kvantitativ jämförelse av tidningarna forskar avhandlingen kring skillnader som framkommer i rapporteringen kring Blodiga söndagen och dess mängd. Den kvalitativa analysen som följer ämnar forska kring orsakerna bakom skillnaderna. Genom analysen framförs hur presscensuren, tidningarnas historia samt politiska lutning har påverkat på rapporteringen.
-
(2015)It has been frequently proven that both bilinguals and language learners code-switch successfully for a variety of functions such as showing familiarity with a community of practice a group that collaborates regularly in some common venture. But what about those who have not learnt the language? Do they code-switch? Do they code-switch differently to language learners? How are they able to code-switch successfully and why would they want to at all? This thesis examined the Japanese-English code-switching in fanfiction based in the Japanese fandom Kuroshitsuji ( Black Butler ) of those who had learnt Japanese at an educational institute (Learners) and those who had not (Non-Learners) as well those who had only learnt Japanese outside of educational institutes (Active Non-Learners) and those who had not learnt it at all (Passive Non-Learners). Using corpus linguistic techniques, the concordance tool AntConc and a log-likelihood calculator, it was found that Learners and Non-Learners code-switched in a very similar way, not only in frequency but also code-switch distribution. However, Active Non-Learners and Passive Non-Learners code-switched very differently. Canon Type (e.g. the anime with fan-translated subtitles vs the anime with official English subtitles) was also examined and it was found that canon type may have had an influence on the code-switching of Non-Learners. To examine why these code-switch patterns occurred, questionnaires were sent to the authors to ask about their code-switch attitudes. Although it was difficult to make connections between the author attitudes and the code-switch frequency patterns it was found that community of practice played an important role in code-switch decisions whether it be in a positive or negative way. This thesis was created in the hope that it would help to broaden code-switching research by using different Learner types and written over spoken material. Using the plethora of negative attitudes found in the author questionnaire responses it was shown that it is important to combat these attitudes and it is hoped that further research would continue to fight against these especially in the field of second language acquisition.
-
(2016)Tämä pro gradu on etnografinen tutkielma kiinalaisesta huayan-buddhalaisuudesta tekstuaalisena ja elävänä harjoitusperinteenä Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Työn tavoitteena on kartoittaa, miten huayan-buddhalaisuutta harjoitetaan tänä päivänä ja selvittää miten koulukunnan rooli muotoutuu Amerikan buddhalaisuuden kentässä. Koska aikaisempi huayan-buddhalaisuuteen liittyvä tutkimus lähestyy aihetta vain filosofisesta, tekstuaalisesta ja historiallisesta näkökulmasta, on tämän työn tarkoitus luoda uutta etnografista tietoa. Tutkielma on luonteeltaan monitieteinen ja rajoja ylittävä: se koskettaa niin Itä-Aasian tutkimusta, uskontoantropologiaa kuin buddhalaisuuden tutkimustakin. Aineisto kerättiin Kaliforniassa seitsemän kuukauden aikana, syyskuusta 2015 maaliskuun loppuun 2016. Milpitaksen kaupungissa sijaitsevassa huayan-temppelissä kenttätyötä tehtiin yhteensä kymmenen päivää. Aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin avulla kerätyistä kenttämuistiinpanoista, puolistrukturoiduista haastatteluista, vapaamuotoisista keskusteluista sekä kenttätyön aikana otetuista valokuvista ja sieltä saaduista dokumenteista ja artefakteista. Nauhoitettuja haastatteluja on kuusi kappaletta, yhteensä noin yhdeksän tuntia ja muita nauhoituksia (palveluksista, luennoista ja muista tapahtumista) yhteensä noin 18 tuntia. Muut haastattelut on kirjoitettu muistiin lyhyemmistä keskusteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen muun muassa Adam Yuet Chaun luokittelua kiinalaisesta uskonnon harjoittamisesta sekä Thomas A. Tweedin mallia translokaalista buddhalaisuuden tutkimisesta. Tutkielmassa havaittiin, että huayan-buddhalaisuus ilmenee ennen kaikkea Avataṃsakasūtraan perustuvan skriptuaalisen, kiinalaista buddhalaisuutta noudattavan rituaalisen ja suhteisiin keskittyvän, sekä Cundī-kulttiin keskittyvän esoteerisen ja käytännöllisen harjoittamisen kautta. Henkilökohtainen kultivointi on huayan-buddhalaisuudessa keskeisellä sijalla, mutta lukuisat harjoitustavat eroavat länsimaisesta meditaatioon keskittyvästä harjoituksesta: huayan-kultivointi tapahtuu pääosin resitoinnin, visualisoinnin ja opiskelun avulla kuitenkaan poissulkematta muita harjoitusmuotoja. Milpitaksen yhteisö määrittää itsensä huayan-koulukuntana universaaliksi ja inklusiiviseksi, mutta käytännössä tiettyjä harjoituksia, etenkin Cundī-suutran ja mantran resitointia, suositaan yli muiden harjoitusmuotojen. Historiallisesti harjoitusmuodot ovat muuttuneet eri patriarkkojen painotusten myötä – sama on nähtävissä tänä päivänä opettajien sukupolven vastikään vaihduttua. Amerikan buddhalaisuuden kentässä huayan-koulukunta edustaa yhä etnistä buddhalaisuutta opetuksen ja harjoittamisen ollessa kiinankielistä. Maallikkoharjoittajien vanheneminen luo kuitenkin uutta painetta saada nuoria mukaan ja sisällyttää englanti harjoituskieleksi. Huayan-buddhalaisuuden translokaalit yhteydet Taiwaniin ja Kiinaan pitävät opetukset ja opettajat jatkuvassa virtauksessa, ja akateeminen painotus opiskelussa tuonee uusia yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisesti.
-
(2023)This thesis discusses the links between consumer capitalism and the body in literature. The primary material for this thesis is Bret Easton Ellis’s 1991 novel American Psycho, which details the daily life of its main character and narrator Patrick Bateman, which mostly consists of him sitting in his office, going to restaurants and clubs, shopping, and getting various beauty treatments. What break the monotonous routine of Patrick’s daily life are at first the very detailed sex scenes between him and various women, including sex workers, and later in the novel, the equally detailed gruesome murders committed by Patrick. Set in the 1980s, the novel criticizes the consumerist lifestyle of yuppies (“young upwardly mobile professionals”) and the intense need to conform that causes it. The theoretical background of this thesis consists of a brief cultural-historical background of the setting of the novel, an introduction into the field of body studies, and how bodies are viewed within consumer culture. Additionally, I also discuss objectification. Through the close reading of American Psycho and with the help of the theoretical background and other secondary material, this thesis argues that Ellis is criticizing the objectification of people prevalent in our consumer culture by creating a satirized character who takes this objectification to the extremes as he murders women and creates objects out of his victims in an attempt to find satisfaction. It is the combination of the unsatisfactory nature of consumer capitalism, as well as the misrepresentation of women in the media that Patrick consumes, which lead him to torture and murder women.
-
(2018)Social and cultural interaction is a very important aspect of the modern society. Body modifications are a clear sample of this kind of interaction. The process of body modifying has been started as a cultural issue many ages ago and remains current nowadays. The thesis explores modern nature of body modifications in terms of Helsinki, Finland. Body modifications are the phenomenon that has always existed in the human civilization and it should be studied properly as any developing social tendency. That research covers such aspects as motivation and inspiration for having a body modification and relation of the modern society to body modified people. The research is conducted in 2016-2018 in Helsinki. I used qualitative research method in order to analyze deeper every particular case. The base of the research is ten personal interviews conducted on the same questionnaire. The respondents have different gender, age, professional area and personal background, the only common point for them is living in Helsinki at the moment of the interview. The questionnaire consists of eight questions. The first questions explore the modifications that the respondent has: the age when the respondent got the first modification, the motivation for body modifying, the meaning and kind of current body modification. The second part of the questionnaire explores the respondent’s personal aspects. Facing criticism in the society, relationship with a family and friends, identity formation in terms of the body modifying and regret issues are in the list of questions. The interviews also divided according to gender factor. Five of the interviews are male and five are female. The gender factor has a great influence on the research. The interviews were analyzed in two groups, female and male. The results of each group were compared for the comparative analysis. The comparative analysis showed that women face criticism toward their appearance more often than men and stereotypes on the base of appearance are also more connected with femininity image. There is also a correlation between the gender and location, size or kind of a body modification that the respondents have. In terms of that research I explored so-called “the blue disease” that means addiction to the process of modifying body. According to the results, the age when the first body modification was made might have effect on following inclination to “the blue disease”. For proving of my hypothesis I used other sources in the field of tattoos and gender studies. Its overview and correlation between these studies and my research helped me to clarify the data I collected from the interviews. At its broadest, we can say that society becomes more and more tolerant to body modified people though some gender related stereotypes are still exist. Body modifications develop and change. Its historical sacral and social meaning remains in some way but nowadays body modifications are more about the perception of beauty and ways of self-expression. New kinds of body modifications such as eye balls tattoo or silicone implants appear often, so the body modification phenomenon will remain current for a long time.
-
(2022)This thesis studies body positivity in a Finnish EFL textbook series. This goal is approached by finding out which aspects of body positivity, such as body size, skin colour, and gender, are represented in the visuals of the textbooks chosen for this study, and how the textual contents affect these representations. Based on the findings it is then concluded whether the textbooks promote a type of body standard or not and whether the findings correlate with the contents of the updated national core curriculum. The theoretical background for this thesis consists of indicating the importance of body image and representation as well as the goal of the body positivity movement. Due to the lack of previous studies on EFL textbooks focusing on body positivity, previous studies on body positivity on social media, and textbook studies on separate aspects of body positivity are introduced. An upper secondary school A-level EFL textbook series New Insights which has been developed according to the update of the national core curriculum (NCC) in 2019 has been chosen as the data for this study as it is the most current data available and has not been the focus of many studies yet. The data consist of the first two textbooks of the series, New Insights 1-2, and New Insights 3, as they are the only ones published at the time of this study. The material was collected manually from the online versions of the textbooks and consists of both the visual and textual contents of the textbooks. In addition to the textbooks, the NCC has been used to draw connections from its goals to the textbook contents. The method chosen to analyse the aspects of body positivity that are present in the visual and textual contents of the textbooks is qualitative and quantitative content analysis. Content analysis was chosen due to the data-driven and interpretative nature of the study as it attempts to find themes and underlying meaning in the contents that it set out to explore. The results of the study echo the results of previous textbook studies that have been conducted on similar subjects. The results show that the textbooks are not particularly body positive as most of the aspects studied have disproportioned representation among them; Light skin tones are represented far more than medium or dark skin tones. Mostly slim and athletic bodies are represented and very few larger bodies are present in the visuals. Other aspects, such as body hair or acne, have very little to no representation, and physical disabilities have little representation in the visuals but some more in the textual side. Mostly binary genders and heterosexuality are represented, although there are some mentions of e.g., non-binary pronouns and homosexuality. The textual contents provide more positive representation of some aspects, however, in other cases they enforce problematic stereotypes. Perhaps unwittingly, the Western beauty standard that body positivity tries to combat is promoted in the textbooks. The textbooks meet the goals of the NCC relevant to this study, although just barely in some cases, such as with gender equality.
-
(2016)Mitt Pro gradu arbete handlar om arkitekten Kaj Englund (1905 – 1976) och hans åsikter och tankar om bra boende och bostadsarkitektur i samtiden samt om hans planer och ritningar för hans förverkligade bostadsarkitektur i Helsingfors förorter 1937 – 1962. Jag har valt ämnet på grund av Englunds intresse i att förbättra bostadssituationen för alldeles vanliga människor. Jag anser att det är viktigt att presentera Englund i samtidens kontext och i jämförelse med den allmänna bostadsdiskussionen. Forskningsfrågorna för mitt arbete är: 1. Hur ser man standardiseringen och samtidens ideologier i Kaj Englunds produktion? 2. Vad var Kaj Englunds syn på bra bostadsarkitektur? 3. Hur passar Kaj Englunds bostadsarkitektur i Helsingfors in i sin kontext och tid? 4. Vad berättar dessa valda arkitekturexemplen om Kaj Englunds arkitektur? Det finns ingen egentlig tidigare forskning om Kaj Englund, så min forskning är långt en utredning om vem han var samt om hans plats i konsthistorien, jag vill koppla honom till hans samtid och presentera en aktiv arkitekt. Den teoretiska bakgrunden och de centrala begreppen ligger i den historiska kontexten till funktionalismen, modernismen, återuppbyggnaden, standardiseringen, bostadsfrågan och förortsideologin. Det är genom dessa jag studerar Englund, hans åsikter om arkitektur samt hans bostadsarkitektur. Jag presenterar hans åsikter i form av artiklar han skrivit och intervjuer med honom från åren 1936 – 1967. Hans förortsarkitektur granskar jag via och med hjälp av fyra arkitekturexempel; hans planer för de två bågformade höghusen på Talldungevägen 5 i Månsas, de två rektangelformade bostadshusen på Regissörsvägen 11 – 13 i Norra Haga, det stora bostadshuset på Kårbölevägen 86 i Gamlas samt det bostadshus han tillsammans med arkitekten och brodern Dag Englund planerade som bostdadshus åt sig själv och sina familjer på Nordostpassagen 13 på Drumsö. De huvudsakliga forskningsmetoderna för arbetet är arkivforskning och intervjuer. Med hjälp av dessa försöker jag komma åt den historiska situationen, d.v.s. jag forskar i Englunds situation i hans samtid. Arkivforskningen har jag delat upp i två huvudkategorier; den ena handlar om forskning i allmännyttiga arkiv med data sparat för allmänheten. Den andra delen av arkivforskningen handlar om forskning i ett privat arkiv, i detta fall ett arkiv som Englund själv tillsammans med sin fru samlat ihop. Detta arkiv är subjektivt och fungerar som en dagbok ur deras liv. Utöver materialsamling via arkivforskning och intervjuer har jag läst relevant litteratur och artiklar för att stöda den historiska synpunkten. Forskningens bakgrundslitteratur inkluderar bl.a. dessa verk: Riitta Hurmes Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajanmäkeen (1991), Riitta Nikulas Suomen arkkitehtuurin ääriviivat (2005), Heikki v. Hertzens Koti vaiko kasarmi lapsillemme (1946), Raija-Liisa Heinonens Funktionalismin läpimurto Suomessa (1986), Kirsi Saarikangas Model houses for model families (1993), Erkki Mäkiös Kerrostalot 1940 – 1960 (1989) Asuntopolitiikka-tidningen (1950 – 1966) samt Anneli Junttos Asuntokysymys Suomessa, Topeliuksesta tulopolitiikkaan (1990). Mina forskningsresultat innefattar att samtiden, förortsideologin, modernismen och återuppbyggnaden starkt påverkat Englunds arkitektur och att han planerade och förespråkade arkitektur för vanliga människor. Dessutom tillhör hans åsikter angående bostadsarkitektur de allmänna teorierna om att arkitektur skall vara modernt, naturnära och tillgängligt för alla och att man med hjälp av standardiseringen kan sänka på produktionskostnaderna och göra bostadsproduktionen effektivare. Bostadsfrågan var viktig och angelägen för honom och han arbetade för människors rätt till en bostad. Han var en aktiv modern arkitekt som arbetade för samhällets väl.
-
(2020)På sommaren år 1818 gav friherre Fredrik C. Boije ut det första numret av Boijes Magasin, en av Sveriges första modetidskrifter och en av de mest långvariga på sin tid. Den kom ut en gång i månaden fram till slutet av år 1844. Det handlade om en tidskrift som var riktad till en kulturell läsare oavsett kön. Innehållet varierade mellan vers och prosa, ritningar över byggnader, trädgårdar, möbler, porträtt och det nyaste klädmodet. I varje nummer publicerades fyra planscher, varav en kolorerad, som visade upp klädmodet från europeiska städer. I denna pro gradu-avhandling behandlas ett växande konsumtionssamhälle under första hälften av 1800-talet, med fokus på lyx och smak som Boijes Magasin förmedlade till de svenska läsarna. Som teoretisk referensram används Pierre Bourdieus teori kring smak samt forskning om konsumtion och livsstil. Avhandlingens källmaterial baserar sig på ett urval av reportage och notiser ur Boijes Magasins 26 årgångar. Mellan åren 1818–1822 hade årgångarna i genomsnitt 48 sidor och mellan 94–191 sidor åren 1823–1844. Tidningens reportage och notiser behandlas både kvantitativt och kvalitativt genom en närläsning av varor av olika slag – kläder, accessoarer, möbler och dylikt. Den kvantitativt baserade analysen ger en bild om vad Boijes Magasin presenterade och eventuella förändringar under åren 1818–1844. Den kvalitativa analysen gör det möjligt att fördjupa sig i källmaterialet för att närmare reda ut frågor kring lyx och smak. Avhandlingen lyfter fram en värld av olika slags varor under 1800-talet, både klädmässigt och inredningsmässigt samt i dyra och mindre dyra material. Varorna var aktuella för sin tid och samtidigt började nya och lyxiga varor började träda fram. Samhället var fyllt med många skrivna och oskrivna regler för hur man skulle klä sig och bete sig inom sin egen sociala position. Modereportagens längd varierade mellan några meningar till två sidor och största delen av klädmodet som presenterades kom från Paris, Wien och London. Dessa tre städer hade redan länge stått som förebild för överklassen för det fanns ett hov i alla tre städer. De var bland de största städerna i Europa under 1800-talet och där hade det tidigt utvecklats stora marknader och en konsumtion av lyxprodukter. Modereportagen visade en värld där överklassen hade en mängd olika kläder för olika ändamål och olika tidpunkter på dagen. Det handlade om utstyrslar för baler och bröllop, hur man skulle klä sig då någon gått bort samt hur man klädde sig då man var hemma eller gick på visit. Huvudbonaderna för kvinnor ändrades från månad till månad i de modereportage som Boijes Magasin publicerade. Herrskapshemmen fylldes med bekvämligheter och hemmen inreddes sakta med olika möbler, tavlor och textilier. Till det sociala livet hörde att ordna olika tillställningar, som tebjudningar och middagar och man gjorde visiter hos andra. Boijes Magasin visade både vardagliga föremål blandat med lyxföremål. Nya material såsom kashmir och mahogny blev vanligt i kläder och möbler. Även de dyraste föremålen gjordes i billigare varianter och nådde således ut till den växande medelklassen.
-
(2016)Tutkimuksen kohteena on Svensk Botten -niminen viikkolehti, joka edusti suomenruotsalaisessa lehdistössä selvästi oikeistolaista maailmankuvaa. Lehti ilmestyi vuosina 1937 - 1944. Tässä tutkimuksessa tarkasteluaika on rajattu jatkosodan 20 ensimmäiseen kuukauteen (heinäkuu 1941 - helmikuu 1943). Tutkimuksen kohteena on se, minkälainen kuva Neuvostoliitosta välittyi Svensk Bottenin kirjoituksista jatkosodan alkuvaiheessa. Svensk Bottenin kuva Neuvostoliitosta oli hyvin kielteinen. Sen keskeisiä elementtejä olivat torjuva suhtautuminen kommunistiseen järjestelmään ja kielteinen asennoituminen venäläisiin kansallisuutena. Kommunistiseen järjestelmään kohdistuvassa kritiikissä tuotiin ensisijaisesti esille sen väkivaltaisuus, pyrkimys levittää valtapiiriään voimakeinoin sekä hallita valtansa alla eläviä ihmisiä terrorin avulla. Myös kommunistisen talousjärjestelmän tehottomuutta ja marxilaisen ideologian moraalittomiksi katsottuja piirteitä arvosteltiin. Svensk Bottenissa venäläisvastainen argumentaatio oli kaksijakoista. Yhtäältä venäläisiä pidettiin laiskoina, aloitekyvyttöminä ja kollektiivisuuteen taipuvaisena kansana. Toisaalta taas korostettiin heidän taipumustaan jatkuvaan alueelliseen laajentumiseen aktiivisen valloituspolitiikan kautta. Svensk Bottenin kirjoittelussa jälkimmäinen aspekti korostui enemmän, sillä sotapropagandassa olennaisempaa on uhkakuvien luominen kuin vastustajan halveksiminen. Suurin osa Svensk Bottenin kirjoittajista suhtautui venäläisiin hyvin kielteisesti. Kuitenkin lehden kirjoittajien välillä on havaittavissa selviä eroja venäläisvastaisten kannanottojen jyrkkyydessä. Siksi tässä tutkimuksessa on nostettu tarkastelun kohteeksi kahden keskeisen kirjoittajan, päätoimittaja Herman Gummeruksen ja toimitussihteeri Eric Fockin, maailmankuva. Eric Fock oli omaksunut kansallissosialistisen maailmankuvan, ja tämä näkyi selvästi hänen kirjoituksissaan rasistisena asenteena. Gummeruksen kannanotot olivat jonkin verran maltillisempia kuin Fockin, vaikka Gummerustakin voi pitää melko vahvasti venäläisvastaisena. Svensk Bottenissa ilmenevän venäläisvastaisuuden juuria tarkasteltaessa huomioidaan myös ulkomailta tulleet ideologiset vaikutteet. Tässä suhteessa kansallissosialistisella Saksalla on oma roolinsa, mutta vielä keskeisemmäksi nousevat ruotsalaisten nationalistien (muun muassa Harald Hjärne, Adrian Molin ja Rütger Essén) 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana esittämät näkemykset venäläisistä. Varsinkin päätoimittaja Gummeruksen ajatusmaailmaan oli ruotsalaisten nationalistien käsityksillä ollut suuri vaikutus. Vaikka Svensk Bottenissa oli havaittavissa selvää venäläisvastaisuutta, ei lehti kuitenkaan ollut kategorisesti slaavilaisvastainen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, kuinka myönteisessä sävyssä Svensk Bottenissa pohdittiin ajatusta Ukrainan kansakunnan itsenäisyydestä. Lehden ukrainalaismielisyyttä selittää se, että päätoimittaja Gummeruksella oli jo ensimmäisen maailmansodan ajoilta periytyvät läheiset yhteydet ukrainalaisiin maanpakolaisiin.
-
(2016)Mikrolainat ovat nousseet yhä keskeisemmäksi osaksi kansainvälistä kehitysapua ja mikrorahoitusnäkökulmat vaikuttavat täten entistä enemmän kehitysavusta ja sen saajista käytyihin diskursseihin. Tutkielmassa tarkastellaan miten lainaajia kuvataan lainahakemuksissa ja miten mikrorahoituksen omaleimainen asema laajemmassa kehitysapukontekstissa heijastuu lainakuvausten kielellisiin elementteihin. Tutkielman aineisto rakentuu mikrolainajärjestö Kivan internetsivustolta kerätystä 1 700 lainahakemuksesta koostuvasta korpuksesta, josta poimittiin analysoitavaksi 12 339 adjektiivia Antconc-korpusohjelman avulla. Käytetyimpiä adjektiiveja ja niistä ekstrapoloituja diskursseja analysoidaan kriittisen diskurssianalyysiteorian kautta. Analyysi jäsentyy Norman Fairclough’n esittelemän kolmiportaisen viitekehyksen kautta tekstuaalisen käytännön, diskurssikäytännön ja sosiokulttuurisen käytännön tasoihin ja niiden vaikutuksiin lainahakemuksissa käytettyihin adjektiiveihin. Tekstin tuotantoon ja kulutukseen liittyvät katsontakannat ovat analyysin keskiössä. Yleisimmät lainanhakijoita kuvaamaan käytetyt adjektiivit liittyvät objektiivisiin ominaisuuksiin kuten ikä ja sivilisääty. Kuvailevammista adjektiiveista valtaosa luonnehtii lainanhakijoita useimmiten kykenevinä, ahkerina, kiitollisina ja vastuuntuntoisina. Perinteisistä hyväntekeväisyysdiskursseista poiketen mikrolainahakemuksissa korostetaan positiivisia näkökulmia lainanhakijan elämästä, kun taas negatiivissävytteiset aspektit jäävät vähemmälle huomiolle. Kaikista lainahakemuksissa käytetyistä adjektiiveista valtaosa (66 %) kuvaa lainanhakijaa ja hänen elämäänsä neutraalisti, 29 % positiivisesti ja 5 % negatiivisesti. Adjektiiveissa, jotka kuvailevat vain lainanhakijaa itseään positiivisten aspektien painotteisuus on vielä näkyvämpi. Lainanhakijaa kuvaavista adjektiiveista 59 % luokitellaan neutraaleiksi, 39 % positiivisiksi ja vain 2 % negatiivisiksi. Positiivisten näkökulmien painoitteisuutta tulkitaan laajempaa hyväntekeväisyysdiskurssikontekstia vasten. Koska kyseessä on hyväntekeväisyyslahjoituksen sijaan laina, voidaan olettaa, että positiivisen ja kykenevän kuvan luominen lainanhakijasta on erityisen tärkeää, jotta lainanantajat kykenevät luottamaan lainanhakijan takaisinmaksukykyyn. Lainahakemusten teksti vaikuttaakin olevan suunnattu vastaamaan lainanantajien odotuksia ja tarpeita ja maksimoimaan lainaajien auttamishalukkuutta. Mikrolainahakemuksissa lainanhakijoiden toimijuus on korostunut, mikä heijastaa mikrorahoituskontekstin edellyttämää ihmiskuvaa, jossa ahkera ihminen voi pienen lainan avulla nousta köyhyydestä.
-
(2017)Tässä sosiolingvistisessä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomen kielen adjektiivia "jees". Tutkielman tavoite on kartoittaa englannin sanasta "yes" juontuvan adjektiivin syntaktisia, semanttisia ja indeksikaalisia ominaisuuksia. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: pidetäänkö adjektiivia "jees" taipumattomana, mikä sanan denotaatio on ja millaisia indeksikaalisia merkityksiä sanaan liitetään. Tutkielman kantavana ajatuksena on tutkia, millaisia muutoksia lainasanaan on kohdistunut lainautumisen jälkeen ja miten se on integroitunut suomen kieleen. Tutkielman taustaosiossa käsitellään englannin kielen asemaa Suomessa, kielikontakteja ja lainautumista sekä sanan "jees" kehitystä suomen kielessä. Aineisto kerättiin verkkopohjaisella Google Forms -kyselyllä, johon kutsuttiin osallistujia keskustelufoorumeilta, Facebookista ja opiskelijasähköpostilistoilta. Kyselyyn vastasi 265 osallistujaa, joista 58,5 % oli miehiä ja 38,5 % naisia. Suurin osa vastaajista oli 16–30-vuotiaita, ja yli puolet kaikista vastaajista oli opiskelijoita. Kyselylomake oli suomenkielinen ja muodostui viidestä osiosta. Adjektiivin "jees" taipumista tutkittiin esimerkkilauseilla, joiden kieliopillista hyväksyttävyyttä osallistujat arvioivat. Adjektiivin denotaatiota selvitettiin avoimella kysymyksellä ja sanan indeksikaalisia merkityksiä tutkittiin useiden osioiden, kuten semanttisen differentiaalin avulla. Viimeisessä osiossa kerättiin vastaajien taustatiedot. Kysely tuotti sekä määrällistä että laadullista aineistoa kieliasenteista valinta-, monivalinta-, positio- ja avoimilla kysymyksillä. Kieliopillisen hyväksyttävyyden testilauseet osoittavat, että valtaosa vastaajista pitää adjektiivia "jees" taipumattomana useimmissa syntaktisissa konteksteissa paitsi predikatiiviadverbiaalina. Osallistujien määritelmät sanalle ovat pääosin yhteneväiset sanakirjojen määritelmien kanssa. Vastaajien mukaan sanaa "jees" käytetään erityisesti epämuodollisessa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. Adjektiivin liitettävistä indeksikaalisista merkityksistä erityisesti positiivisuus, rahvaanomaisuus ja epämuodollisuus korostuvat tuloksissa. Adjektiivia pidetään myös urbaanina, nuorekkaana ja sukupuolineutraalina. Monet indeksikaaliset merkitykset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa, mutta osa vastaajista yhdistää sanaan myös maskuliinisuuden. Negatiiviset asenteet sanaa kohtaan näkyvät korostetusti aineistossa. Tutkielma on ensimmäinen lainasanaan "jees" keskittyvä tutkimus, ja se tarjoaa hyvät lähtökohdat jatkotutkimukselle. "Jees" on esimerkki lainasanasta, jolle on kehittynyt lainautumisen jälkeen uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Tulokset kuvaavat kuitenkin vain kielenkäyttäjien käsityksiä adjektiivin "jees" käytöstä, eivät sen varsinaista käyttöä. Esimerkiksi korpustutkimus tai muu spontaaniin kielenkäyttöön perustuva tutkimus olisi luonteva jatko tälle tutkielmalle. Tämän lisäksi voidaan tutkia lainasanan muita kieliopillisia funktioita eli partikkelia, interjektiota ja adverbia suomen kielessä.
-
(2003)Tutkielmassa on analysoitu lukijoiden lukukokemuksia ja sitä, millainen kieli koetaan sopivaksi, hauskaksi, vieraaksi ja läheiseksi nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa käännössarjakuvassa. Tutkimusaineistona on ruotsalaisen Martin Kellermanin Rocky-sarjakuva, joka kertoo nuorten aikuisten elämästä Tukholmassa. Sarjakuva on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ja se on tyyliltään humoristinen. Tutkimusmenetelminä on käytetty tekstianalyysiä, käännösanalyysiä ja tutkimuskyselyä. Tutkielman teoriaosuudessa on käsitelty globaaleja ja paikallisia käännösstrategioita ja keskitytty erityisesti kolmeen globaaliin käännösstrategiaan: normalisoimiseen, vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen. Lähtötekstin analyysissä kuvaillaan sarjakuvan yleistä kielimuotoa ja tyyliä. Analyysissä on perehdytty erityisesti puhekielisyyteen ja kulttuurisidonnaisiin elementteihin. Lähtötekstin analyysi keskittyy pääosin neljään sarjakuvastrippiin, jotka on valittu käännettäväksi aineistoksi. Käännösanalyysissa kuvataan käännösaineistosta tehtyä kolmea suomenkielistä käännöstä. Yksi käännöksistä on tehty normalisoivan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu neutraaliin ympäristöön ja sen kieli on neutraalia yleiskieltä. Toinen käännöksistä on tehty vieraannuttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Tukholmaan ja kieli on yleispuhekieltä. Kolmas käännös on tehty kotouttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Helsinkiin ja kieli on helsinkiläistä puhekieltä. Tutkimuskysely toteutettiin käännöksen laatututkimuksena neljässä suomalaisessa lukiossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 102 lukiolaista Helsingistä, Iisalmesta, Tampereelta ja Turusta, joista 59 oli tyttöjä ja 43 poikia. Laatutututkimuksessa keskityttiin erityisesti lukiolaisten kokemuksiin hyvästä, hauskasta vieraasta ja omaa puhetyyliä lähellä olevasta käännöksestä. Tutkimuksessa käy ilmi, että maantieteelliset erot vaikuttavat odotettua vähemmän nuorten vastauksiin, mutta sukupuolella on jossain määrin merkitystä käännöksiä arvioitaessa. Kotouttavaa (helsinkiläistä) käännöstä pidettiin ehdottomasti hauskimpana joka paikkakunnalla (74 % kaikista vastanneista) ja sitä pidettiin myös parhaimpana käännöksenä (45,10 % kaikista vastanneista) Iisalmea lukuun ottamatta. Tutkimustulokset osoittavat, että normalisoiva käännös tuntuu nuorille vieraimmalta (43,63 % kaikista vastanneista), vaikka turkulaisista kotouttava käännös tuntui hieman vieraammalta ja iisalmelaisistakin yhtä oudolta kuin normalisoiva käännös. Vieraannuttava käännös oli lähimpänä nuorten omaa puhetyyliä (58,33 % kaikista vastanneista) joka paikkakunnalla. Tutkimustulos puhuu kotouttavan käännöksen puolesta tätä sarjakuvaa käännettäessä, jos kohderyhmän halutaan pysyvän samana. Tutkimustulosta ei kuitenkaan voida pitää yleispätevänä, niin että se koskisi kaikkea sarjakuvakääntämistä.
-
Bound and Unbound Femininities : Chinese and Western Angles to Embodied and Foot-bound Femininities (2016)Tämä tutkielma analysoi kiinalaisen naiskuvan muotoutumista historiallisen jalkojen sitomisen traditioon ja naiskehoon liittyvän diskurssin kautta. Tarkastelun kohteena ovat etenkin vuodet 1860–1912, jolloin naiseuden määrittäjiksi nousivat sekä länsimaalaiset toimijat että kiinalaiset uudistusmieliset älymystön edustajat. Jotta jalkojen sitomisen merkityksellisyys naiseuden ja naiskehokuvan muotoutumisen kannalta ei jäisi vajaaksi, tässä tutkielmassa on tarkasteltu myös jalkojen sitomisen historiaa, sen eri ilmentymiä sekä symboliikkaa kattavasti. Jalkojen sidonnasta kehittyi Ming-dynastian (1368–1644) kuluessa arvostettu eliitin keskuudessa levinnyt traditio, joka perustui naisellista kehoa ihannoivaan kauneusihanteeseen ja vaikutti siihen, että sitomisesta muodostui tärkeä osa kehokulttuuria ja naisidentiteettiä. Sidotut jalat määrittivät kiinalaista naiseutta aina 1800-luvun loppuun asti, jolloin jalkojen sitomisen yli tuhatvuotinen perinne menetti nopeasti arvonsa samalla kun traditionaalisesta naiseudesta ja naiskehosta tuli kiinalaisen reformistiretoriikan ansiosta tarpeeton. Kansallisen sekä kansainvälisen mielipiteen muutoksen takana olivat etenkin 1860-luvulta alkaen euroamerikkalaiset lähetystyöntekijät ja erinäisten Kiinassa matkanneiden tai siellä oleskelleiden lääkärien, diplomaattien, valokuvaajien ja naisaktivistien toiminta, jota määrittivät etenkin aikakauden kolonialistiset pyrkimykset. Tämän negatiivisen kehokuvan omaksuivat myöhemmin Kiinassa 1890-luvulta asti vaikuttaneet uudistusmieliset miehet ja naiset, joiden retoriikan keinoksi muodostui myös jalkojen sitomiseen liittyvän naiseuden arvostelu sekä uuden naiskäsitteen muokkaus, joka korosti etenkin sitomistradition lopettamista. Analyysin kohteena ovat naiskehokuvan muutokset ennen ja jälkeen niitä poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka johtivat siihen, että jalkojen sitomisesta kehittyi Kiinassa kansallisen häpeän symboli. Naiskehon tutkimisessa on hyödynnetty sosiaalisen konstruktionismin monipuolista viitekehystä historiallisessa kontekstissa sekä kolonialistisen kehokäsityksen analysointia toiseuden ja toiseuttamisen kautta, etenkin Edward Saidin orientalismi-käsitettä mukaillen. Lopuksi pohditaan tämän historiallisen diskurssin vaikutuksia jalkojen sitomisen nykykäsityksiin.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee imperialismin ja kasvatuksellisen vapaa-ajanlukemisen yhteyttä 1800-luvun lopun pojille suunnatuissa brittiläisissä seikkailulehdissä lontoolaisen Boy’s Own Paperin (1879-1967) kautta. Tavoitteina on analysoida, millä tavalla ja miksi imperialistiset painotukset kytkeytyivät osaksi kasvatuksellisen lehden sisältöjä, ja miksi poikien vapaa-aikaiseen ja huvitukselliseen luettavaan liitettiin voimakkaita kasvatuksellisia intentioita. Pääaineistona toimii lehden vuosien 1890-1891 vuosikerta ja sen monipuoliset ja -ääniset, faktaa ja fiktiota yhdistelevät tekstilajit: seikkailukertomukset, harrastusartikkelit, runot ja kuvitukset. Analyysitapa on kulttuuri- ja tekstilähtöinen, ja se ammentaa myös sukupuolihistorian painotuksista. Huomio on erityisesti lehden sisältöjen kulttuurisissa ja diskursiivisissa merkityksenannon prosesseissa, joita erittelemällä ja purkamalla jäljitetään tutkielmalle keskeisiä merkityssuhteita. Lehden poikamaisia ihanteita tarkastelemalla selviää, että kasvatukselliset ihanteet ammensivat siirtomaavallasta ja osallistuivat sen rakentamiseen. Lehden tarjoamat sankari-ihanteet uhkuivat voimantuntoa, joka sisällössä yhdistyi poikamaisuuden määrittelyihin sekä kansallisiin ja sosiaalisiin hierarkioihin. Samalla sankarilliset, kodin ja perheen arvot kytkeytyivät myös imperialistisiin merkityksiin. Julkaisun esitystapa muovautui niin nuorten miesten moraalista rappiota kauhistelevien tahojen vaikutuksesta kuin poikalehtien keskinäisen kilpailun tuloksena. Toisaalta lehti painotti seikkailullisuutta ja toisaalta tervehenkisyyttä: sen yhtenäistävässä esitystavassa jännittävät seikkailut toimivat kasvatuksellisen aineksen mausteena, ja kasvatukselliset painotukset asettuivat puolestaan ohjaamaan fiktiolukemiseen liittyvää mielikuvitusta ja tulkinnallisuutta. Imperialismin ja kasvatuksellisen luettavan suhde asettuu monisyiseksi. Kasvattajien näkökulmasta imperialistisesti sävyttynyt siirtomaafiktio toimi kansallisesti soveliaana kanavana mielikuvitukselle. Imperialististen painotusten asettuminen vapaa-ajankasvatuksen yhteyteen rakensi siirtomaavaltaa tuomalla sen kotimaan ja kansakunnan keskiöön. Samalla poikamainen voimantunto alleviivasi niin kuvitelmia brittiläisestä ylivallasta kuin uhkakuvia teollistuneiden kaupunkien nousevista massoista: kasvatuksellinen vapaa-ajanluettava asettui ohjaamaan noiden voimantuntoisten poikien kuvitelmia soveliaisiin, tervehenkisiin uomiin.
-
(2022)Encouraging work-based immigration as well as international talent attraction and retention are high on the agenda of many national governments. This master’s thesis analyses the intersection of nation branding and international talent mobility by exploring the ways in which the nation brand is directed towards talent attraction and the vision drivers and themes that are communicated in nation branding documents and on international talent attraction websites of Finland and the Netherlands. In addition to reviewing relevant literature on nation branding, international talent attraction and retention, this thesis provides the case study contexts of Finland and the Netherlands by describing the local policies and the administrative processes regarding work and residence permits. Contextualizing the study is important to understand the local premise and the reality behind the communication. The empirical research material of this thesis consists of Finnish and Dutch nation branding documents and international talent attraction platforms, publicly available online. The material is interpreted utilizing qualitative, theory-driven thematic analysis. The thesis’ empirical analysis is based on Silvanto and Ryan’s (2014) strategic framework for relocation branding and international talent attraction, and the 936 identified empirical data extracts are coded according to their five vision drivers, the preliminary themes for the analysis. The research findings indicate that issues relating to innovation, career opportunities and quality of life in host nations are emphasized in nation branding and international talent attraction communication, while immigration policies receive substantially more limited attention. As a conclusion, Silvanto and Ryan’s (2014) framework is modified to better reflect the contents of the communication. In the light of this thesis’ Finnish and Dutch research material, the following modified and renamed vision drivers seem to be relevant for building an attractive relocation brand: Innovation, competitiveness and career opportunities; Cultural diversity and inclusiveness; Clear immigration policies, services and incentives; Concentration of talent, co-operation, (ethnic) and expatriate networks; and Quality of life and lifestyle.
-
(2020)Tämä pro gradu -työ on tapaustutkimus Mastercardin äänibrändistä. Mastercard on maksupalveluita tarjoava teknologiayritys ja yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä. Uuden äänikäyttöisen teknologian yleistyminen tulee todennäköisesti muuttamaan kuluttajamarkkinoita voimakkaasti lähitulevaisuudessa, kun kuluttajat siirtyvät ääniympäristöihin. Tämän takia Mastercard julkaisi talvella 2019 moniosaisen äänibrändin. Se valikoitui tämän tutkimuksen tutkimuskohteeksi sen poikkeuksellisen laajuuden takia. Tämä tutkimus selvittää, millainen Mastercardin äänibrändin arkkitehtuurin rakenne on. Toinen tutkimuksen pääkysymyksistä on, mitä brändiviestejä Mastercardin äänibrändin perusosa, eli ydinmelodia, välittää ja miten se ilmenee sovituksellisissa ratkaisuissa. Tässä pro gradu -työssä yhdistyy musiikintutkimus ja kauppatieteellinen tutkimus. Työn lähestymistapa on tapaustutkimus, joka nojautuu musiikkitieteellisiin ja markkinointitutkimuksen teorioihin. Tutkimus kuuluu musiikkitieteellisen- ja musiikkianalyyttisen tutkimuksen, markkinointi- ja bränditutkimuksen sekä äänibrändäystutkimuksen piiriin. Koska aiempi äänibrändäyksen tutkimus ei ole tuottanut valmista teoreettista viitekehystä äänibrändin analysoinnille, se luotiin tätä tutkimusta varten neljästä markkinoinnin ja äänibrändäyksen teoriasta. Samasta syystä luotiin tämän pro gradu -työn tutkimusaiheen kannalta oleellinen termi äänibrändiarkkitehtuuri. Tämä on aineistolähtöinen tutkimus, joka keskittyy Mastercardin äänibrändiin. Päätutkimusaineistona käytetään Mastercardin verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla helmikuussa 2019 julkaistuja videoita, jotka olivat osa äänibrändin julkistusta. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu erilaisia Mastercardin äänibrändiin liittyviä markkinointialan verkkojulkaisuja, kuten lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Luotua teoreettista viitekehystä käytettiin äänibrändiarkkitehtuurin analyysin ja musiikkianalyysin pohjana. Äänibrändiarkkitehtuurin rakennetta tarkasteltiin sekä käyttötapojen että musiikin näkökulmista. Ydinmelodian analyysissä selvitettiin Mastercardin brändiviestinnän pääviestien musiikillista ilmaisua. Musiikkianalyysi laajennettiin ydinmelodian variaatioihin, joita tutkittiin erityisesti muunneltavuuden näkökannalta. Tutkimuksessa selvisi, että Mastercardin äänibrändiarkkitehtuuri on laaja brändiviestinnällinen kokonaisuus, jonka musiikillinen ilmaisumuoto on tarkkaan määritelty. Äänibrändiarkkitehtuurin rakenneanalyysi osoitti, että äänibrändin käyttö on laajaa ja se kattaa monia kontaktipisteitä. Musiikkianalyysi osoitti, että Mastercardin brändiviestien ilmaisussa instrumentaatiolla ja sovituksella on suuri rooli, mutta myös musiikin peruselementtien rakenne toteuttaa niitä. Ottaen huomioon teknologisen kehityksen myötä kasvaneen äänibrändäyksen suosion, tämä pro gradu -työ nostaa esille musiikintutkimuksen keskeisyyden äänibränditutkimukselle.
-
(2018)Pro gradu -tutkielmani käsittelee palvelijoiden ja heidän työnantajiensa suhdetta Downton Abbey -televisiosarjassa, ja sen tarkoituksena on sekä selvittää millaisen kuvan sarja suhteista antaa että pohtia miten sarja on luonut uskottavat puitteet tarinankerronnalle ja miten sarjan luoma kuva mahdollisesti voi vaikuttaa katsojan käsitykseen palvelijoista. Koska mediakuvastoilla on suuri vaikutus kollektiiviseen muistiin niin puheenaiheiden tarjoajana kuin mielikuvien luojanakin, on Downton Abbeyn kaltaisella menestyssarjalla mahdollisuus tukea olemassa olevia käsityksiä tai purkaa niitä ja samalla luoda uusia mielikuvia. Tutkimusmateriaalinani on ollut erityisesti sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta sekä sarjan luojan, Julian Fellowesin, kommentaareilla evästetyt käsikirjoitukset. Tutkielmassani olen tutkinut sarjaa sekä tietyn ajanjakson kuvaajana että käsitellyt sarjan esittämiä palvelijoiden ja heidän työnantajiensa erilaisia suhteita sekä valta-asetelmia. Suhteissa ilmenee kohteliasta kunnioitusta, palvelijoiden kunnianhimon ja ahneuden aiheuttamaa kitkaa, ystävyyttä ja rakkautta. Palvelijoita ei esitetä surkeina käskyläisinä, vaan heillä on myös valtaa omassa elämässään sekä jopa työnantajiinsa nähden. Kaikki nämä piirteet luovat monimutkaisen verkon palvelijoiden ja palveltavien välille. Vaikka Downton Abbey onnistuukin esittämään joitakin negatiivisia puolia palvelijana työskentelemisestä 1900-luvun alun Englannissa sekä osittain myös palvelijoiden eriäviä mielipiteitä työstään, väitän sarjan kuvauksen olevan kuitenkin liian ruusuinen. Koska Downton Abbey ei ole dokumentti palvelijoiden elämästä, on sen keskittymispiste hahmojen välisessä kanssakäymisessä, ja palvelijoiden työn kuvaamiselle ei ole jäänyt paljoa aikaa. Fellowes on kertonut halunneensa tehdä sarjan hahmoista sympaattisia riippumatta siitä kuuluvatko he ylä- tai alakerran väkeen. Esitänkin, että Crawleyn perheen ylenpalttisen huomaavaisuuden palvelijoitaan kohtaan juontuu enemmänkin halusta esittää heidät nykykatsojille suotuisammassa valossa kuin olisi ollut mahdollista, jos he olisivat toimineet aikalaisilleen tyypillisempään tapaan.
-
(2019)Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida kriittisesti espanjalaisen lehdistön uutisointia koskien Kataloniassa 1.10.2017 järjestettyä kansanäänestysprosessia. Tarkoituksena on vertailevan media-analyysin avulla selvittää, mitä löytyneet uutisdiskurssit paljastavat Espanjan mediajärjestelmän väitetystä poliittisesta parallelismista. Tutkimuksen aineistona toimivat systemaattisesti kootut, El País ja La Vanguardia sanomalehdissä julkaistut uutistekstit (uutisraportit, artikkelit, kuvat jne.) jotka on kerätty asetetun tutkimusajanjakson 1.9–31.10.2017 aikana. Metodologisesti on valittu kvalitatiivinen tutkimusote, jolla pyritään selvittämään miten monin tavoin poliittinen rinnakkaisuus ilmenee espanjalaisessa lehdistössä. Kriittisen diskurssianalyysin (CDA) teoreettisten työkalujen avulla tämä tutkielma rakentuu vertailevasta diskurssi- ja sisällönanalyysista lehtien El País ja La Vanguardia välillä. Kulttuurintutkimuksen tieteidenvälisen luonteen sekä median kulttuurienvälisen ulottuvuuden huomioiden, tässä tutkimuksessa pyritään käyttämään useiden toisiinsa liittyvien tieteenalojen ja teorioiden tulkitsevaa näkökulmaa, jotta voidaan perusteellisesti ymmärtää monimutkaista vuorovaikutusta Espanjan tiedotusvälineiden ja poliittisten realiteettien välillä. Tämän tutkimuksen tärkeimmät havainnot osoittavat, että espanjalaiset uutiset Katalonian itsenäistymiskansanäänestyksen prosessista syksyllä 2017 olivat poliittisesti puolueellisia. Tutkimusdatan tulkinta-analyysin mukaan Espanjan uutistapahtumien representaatio on usein riippuvaista lehtien piilotetusta poliittisesta asenteesta. Tämän tutkielman havainnointitulokset tukevat hypoteesia Espanjan mediajärjestelmästä tyypillisenä Välimeren alueen mediasysteeminä, jolle on ominaista vahva poliittinen parallelismi. Tutkimus peräänkuuluttaa tarvetta aiheen laajemmalle lisätutkimukselle ja korostaa akatemian tärkeää roolia taistelussa tiedotusvälineiden kautta rakennettavien, poliittisten valtarakenteiden luomista ja ylläpitämistä vastaan.
-
(2020)This project is a corpus-based study on numeral + noun phrases in Scottish Gaelic. The typical pattern in Scottish Gaelic is to use a singular noun after numerals one and two and a plural noun after numerals three through ten. However, there are some nouns that do not follow this expected pattern. These exceptions are called numeratives and there are three different categories of numeratives in Scottish Gaelic: duals, numeratives identical in form to a singular, and numeratives with a form that differs from singular and plural and only used with numerals. This study aims to find which nouns have numerative forms and how their use varies diachronically and between dialects. While numeratives have been more researched in Welsh and Irish, there is not much research on numeratives in Scottish Gaelic. Ò Maolalaigh (2013) did a more restricted corpus study to find what nouns use singular after numerals three through ten. The past research provides a good comparison for my results and gives me a good foundation to expand on. From the past research, there seems to be a semantic relationship between the kinds of nouns that have numerative forms, so I sort my results into semantic categories as well. I also look at numeratives from the perspective of linguistic complexity since Scottish Gaelic is a minority language with a large proportion of L2 speakers. This project uses Corpas na Gàidhlig (the Corpus of Scottish Gaelic), which is part of the University of Glasgow’s Digital Archive of Scottish Gaelic. I search the corpus for numerals two through four to see which nouns use numeratives and how consistently they use them. I also look at how frequently numeratives are used diachronically and how usage varies across dialects. I focus especially on nouns that have a high number of numerative tokens to see if there is a pattern in their usage. In my results, I found 47 nouns that use a dual form and 105 nouns that use a numerative identical in form to a singular. The overall findings for numerative use are that dual use is decreasing, while use of numeratives identical in form to singular has been increasing since 1900-1949. The semantic category with the most dual tokens is natural pairs. The nouns with numeratives identical in form to singular tend to be nouns frequently used with numerals, such as measurement words.
Now showing items 340-359 of 4848