Browsing by master's degree program "Kielten maisteriohjelma"

El presente Trabajo de Fin de Máster estudia el uso de la partícula o así en el castellano del País Vasco. A pesar de que se haya investigado algunas características del castellano del País Vasco no se ha estudiado las percepciones de los jóvenes vascos hacia el uso de o así. Por consiguiente, el objetivo de este trabajo es descubrir si los vascos son conscientes de que el uso de esta partícula es algo característico para el castellano del País Vasco y si hay algunos factores sociales que puedan afectar a lo que piensan los vascos sobre el uso de o así. Además, se procura averiguar si este uso es influenciado por el contacto con el euskera. También se analiza el significado de o así que tiene en diferentes contextos mostrando algunos ejemplos más característicos de su uso dividiendo su uso en tres categorías principales. El marco teórico del trabajo se enfoca en los conceptos y teorías fundamentales. Ya que nuestro trabajo pertenece en el area de la sociolingüística, presentaremos el término de dialectología perceptual. Definimos los términos básicos vinculados al uso característico de o así que son la modalidad epistémica, cortesía y atenuación, fuerza ilocutiva y la gramaticalización. En la sección de los estudios anteriores presentamos los resultados principales de dos estudios parecidos al nuestro, en los que también se investigaron las particuladidades del castellano del País Vasco. La investigación se realizó mediante un cuestionario y un corpus recodigo de los mensajes de WhatsApp. Los participantes eran 40 jóvenes vascos de tres provincias del País Vasco: Guipúzcoa, Vizcaya y Álava. El cuestionario se formaba por dos partes. La primera parte consistía en los datos personales mientras que la segunda parte se centraba en preguntas sobre la percepción personal de los informantes sobre ejemplos que contenían características tipícas del castellano del País Vasco. Los resultados del estudio indican que la lengua materna de los informantes o las lenguas consideradas como mejor habladas covarían con los resultados. Además, los resultados revelante que la gran mayoría de los informantes, es decir 37 informantes (92,5%) consideran que usan esta partícula de evidencialidad y de modalidad epistémica en diferentes contextos. Hemos comprobado que en las conversaciones de WhatsApp existen varios ejemplos del uso de o así que aparecen en contextos diferentes. Además, podemos concluir que todos los informantes mandaron ejemplos del uso de o así de sus conversaciones de WhatsApp a pesar de que hubieron un par de informantes que consideraron que no usarían esta expresión. Los resultados indican que la categoría donde más aparece o así, es con la aproximación de una ubicación.

Viinien ominaisuuksien kuvauksissa esiintyy runsaasti substantiiveja ja adjektiiveja. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää adjektiivin ja substantiivin käyttöä samppanjan arvosteluissa. Lisäksi tutkitaan, missä määrin samppanjan kuvauksessa esiintyvät substantiivit ja adjektiivit pohjautuvat alan vakiintuneisiin termeihin. Saatuja tuloksia verrataan viiniarvostelujen vastaaviin tuloksiin ja tarkastellaan, eroavatko tulokset toisistaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yhtäältä katsauksesta viinisanaston historialliseen kehitykseen ja toisaalta sen nykypiirteiden tarkastelusta. Tämän jälkeen esitellään viinin maistamisen keskeiset osa-alueet: värin, tuoksun ja maun arvostelut. Nämä muodostavat myös työn keskeiset käsitteet. Teoreettisen osion päätteeksi tarkastelun kohteena on kyseisten aistihavaintojen sanallistaminen semanttisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu 50 samppanjan arvostelusta ja 25 viinin arvostelusta. Samppanjan kuvaukset on poimittu Ranskan samppanjakomitean hyväksymien samppanjatalojen arvosteluista ja viinien arvostelut on kerätty ranskalaisesta viininarvosteluoppaasta. Aineisto on kerätty nettisivustoilta ja se koostuu erityyppisten samppanjoiden ja viinien arvioista. Tutkimusote on vertaileva ja sen menetelmänä on käytetty apuna määrällistä menetelmää. Kustakin samppanjan maistelun osiosta on laskettu substantiivien ja adjektiivien kokonaismäärät, prosentuaaliset osuudet ja keskimääräiset luvut. Selvitettäessä termistön vastaavuutta alan vakiintuneeseen sanastoon on pohjana käytetty ranskalaista viinisanakirjaa. Lopuksi lukuja on verrattu vastaaviin lukuihin viinin maistelun kohdalla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokonaistasolla tarkasteltuna samppanjan ja viinin kuvaukset eivät juurikaan eroa toisistaan. Kummassakin tapauksessa substantiivien osuus on selkeästi suurempi kuin adjektiivien. Maistelun eri osioita tarkasteltaessa havaittiin, että värin kuvaus sisälsi kuitenkin enemmän adjektiiveja kuin substantiiveja kummankin viinityypin kohdalla. Tuoksun ja maun kuvaksissa todettiin, että samppanjan kohdalla käytettiin keskimääräisesti enemmän substantiiveja kuin viinin kohdalla. Ammattitermien osuus oli hieman alhaisempi samppanjan arvostelussa verrattuna viinin arvosteluun.

Tavoitteet ja teoriatausta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ranskan kielen suorien kysymyslauseiden muodostaminen ja käyttö opetetaan Escalier ja J’aime nimisissä oppikirjasarjoissa. Tutkimus pohjautuu nykypäivän kieliopillisiin näkemyksiin ranskan kysymyslauseista sekä nykypäivän kieltenopetuksen periaatteisiin, vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (LOPS 2015) sekä Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitokuvaukseen (CEFR). Aineisto ja menetelmät. Tutkimus on vertaileva tutkimus, jonka tutkittavana aineistona toimii kaksi ranskan kielen oppikirjasarjaa, Escalier ja J’aime, joihin molempiin sisältyy neljä kirjaa. Kirjat ovat suunnattu lukiossa alkavan B3-kielen opiskeluun. Tutkimusmenetelmät ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia.Tutkimuksen aluksi kirjoista on etsitty suorien kysymyslauseiden opetukseen liittyvät osiot, jotka on sitten kategorisoitu niissä käsiteltävien kysymystyyppien mukaisiin ryhmiin. Tämän jälkeen on laskettu erilaisia kysymyksiä käsittelevien osioiden lukumäärät ja prosenttiosuudet. Aineiston varsinainen analyysi koostuu sisällön tulkinnasta, jonka tarkoituksena on pohtia opetuksen suhdetta työn alussa esiteltyihin kieliopillisiin näkemyksiin sekä kieltenopetuksen periaatteisiin ja lukion opetussuunnitelmaan vertaillen sarjoja toisiinsa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kummatkin sarjat käsittelevät samoja kysymyslauseita ja etenevät niiden opetuksessa samassa järjestyksessä aloittaen intonaatiokysymyksestä, jatkaen est-ce que -kysymyksellä ja käsitellen viimeisenä käänteisen kysymyksen. Kirjat kuitenkin nimeävät kysymykset eri tavoilla: J’aime sarjassa nimet korostavat kysymysten käyttötilanteita, kun taas Escalier-sarjassa korostetaan kysymysten rakennetta. Opetuksen sisältö on kuitenkin pääpiirteittäin samanlaista. Opetuksessa painotetaan eniten est-ce que -rakenteella muodostettua kysymystä. Säännöt kysymysten muodostamisesta ja käytöstä ovat yksinkertaistettuja, ja käänteistä kysymyslausetta käsitellään hyvin pintapuolisesti, mikä on toisaalta opetussuunnitelmassa määritetylle tavoitetaitotasolle sopivaa. Kummassakin kirjasarjassa on kysymysten opetukseen liittyen omat vahvuutensa: Escalier-sarjan kielioppisäännöt ovat erittäin selkeästi muotoiltuja, kun taas J’aime-sarjassa sääntöjä on täydennetty havainnollistavilla kuvituksilla sekä vertailuilla muihin kieliin.

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten Kiinan kieltä opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kielivirheitä heidän kiinan kirjoitelmissaan. Tässä tutkielmassa Kiinan kielellä viitataan Kiinan kansantasavallan viralliseen kieleen, sen puhuttuun standardimuotoon ja yksinkertaistettuja merkkejä käyttävään kirjoitusjärjestelmään. Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä on opiskelijoille erityisen haastava erityispiirteidensä takia ja siksi lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen kiinaksi kestää kauemmin kuin vastaavien taitojen saavuttaminen Suomessa yleisimmin opiskelluissa indoeurooppalaisissa kielissä. Kiinan lukemisen ja kirjoittamisen tukemiseksi on kehitetty Pinyin -tarkekirjoitusjärjestelmä, joka helpottaa Kiinan kielen tuottamista ja ymmärtämistä. Varsinaisen lukutaidon saavuttamiseksi on kuitenkin opeteltava tunnistamaan tuhansia kirjoitusmerkkejä ja niiden eri yhdistelmiä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaiset virheet ovat tyypillisiä suomea äidinkielenään puhuville opiskelijoille ja mitkä Kiinan kielen ominaisuudet ja rakenteet ovat heille erityisen haasteellisia. Tutkielma pohtii syitä korpuksessa esiintyvien virheiden taustalla niiden esiintymisympäristön, ortografian ja välikielen kautta. Suomea äidinkielenä puhuvien Kiinan kielen opiskelijoiden Kiinan kielen oppimisesta ei vielä tiedetä paljoa ja tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa niitä kiinan kieliopin ja sanaston solmukohtia, joiden kanssa opiskelijat erityisesti joutuvat ponnistelemaan. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään virheanalyysin ja välikielen teorioita ja tutkitaan kielenoppijan ja tämän virheiden välistä suhdetta. Tutkielmassa on sovellettu Selinkerin (1972) ja Corderin (1966) luomaa virheanalyysin viitekehystä Kiinan kielen kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kielitaidon kahta eri osa-aluetta, sanastoa ja syntaksia, sekä niissä esiintyviä virheitä. Leksikon analyysin pohjana on käytetty Nationin ja Hunstonin (2013) mallia. Syntaksin analyysiin tukea on haettu Corderin viitekehyksestä ja Lun (1994) mallista Kiinan kielen syntaksivirheiden analysointiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääosin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden kotitehtävinä kirjoittamia esseitä ja lyhyitä käännöstehtäviä. Osa opiskelijoista oli Kiinan kielen pääaineopiskelijoita ja tutkimukseen osallistui yhteensä 14 opiskelijaa. Osalla opiskelijoista oli jo aikaisempia kiinanopintoja, kun taas osalla ei ollut Kiinan kielestä juuri mitään aikaisempaa kokemusta. Opiskelijat olivat eri ikäisiä ja osasivat eri kieliä. Osalla opiskelijoista oli kotikielenään suomen lisäksi vielä jokin toinenkin tai kolmas kieli. Tutkimuksen aineistona käytettiin 28 opiskelijoiden kirjoittamaa esseetä ja samaa määrää lyhyitä käännöstehtäviä. Aineisto kerättiin keväällä 2019. Opiskelijoiden tekstit olivat pituudeltaan noin 200-320 merkkiä ja suurin osa opiskelijoista kirjoitti samoista aiheista. Osa teksteistä oli käsinkirjoitettuja, kun taas osa oli kirjoitettu tietokoneella. Opiskelijoiden virheet laskettiin ja analysoitiin niiden kieliopillisten ominaisuuksien mukaan. Luokittelun perusteena käytettiin erilaisia jaotteluja, eikä kirjoitus- ja lyöntivirheitä laskettu mukaan. Tutkimuksessa selviää, että suomea puhuvat opiskelijat kamppailevat melko lailla samojen rakenteiden kanssa kuin muitakin kieliä äidinkielinään puhuvat kiinanopiskelijat. Erityisen vaikeita ovat rakenteet, jotka ovat uniikkeja Kiinan kielelle tai rakenteet, joita ei varsinaisesti löydy suomenkielessä. Selvästi suomenkielestä johtuvaa kielivaihtoa löytyi aineistosta vähän, mutta koska Kiinaa opiskellaan Suomessa pitkälti englannin kielen kautta, esiin tuli joitakin mitä luultavimmin englanninkielestä siirtyneitä yksityiskohtia. Opiskelijat tekivät joitakin varsinaisia leksikkovirheitä. Opiskelijat tekivät huomattavasti enemmän syntaksiin kuin sanastoon liittyviä virheitä. Virheitä oli kokonaisuudessaan niukalti, mutta niiden perusteella saattoi tehdä johtopäätökisä opiskelijoiden virheiden laadusta ja syistä. Tutkielma antaa viitteitä suomea puhuvien kiinanopiskelijoiden tyypillisimmistä virheistä ja välikielestä, sekä käyttökelpoisen pohjan ja hyödyllistä tietoa jatkotutkimuksen, opetuksen ja oppikirjamateriaalien kehittämisen käyttöön.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka elokuva voi toimia opetustuotteena ja siltana vieraaseen kulttuuriin ja kieleen. Populaarikulttuurin tutkimuksessa on alettu kiinnittää huomiota vieraiden kulttuurien representaatioon ja aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että oikeanlaisten tehtävien, läksyjen ja keskustelun avulla elokuvia voidaan käyttää vieraan kulttuurin esittelemiseen oppilaille ja että elokuvat herättivät heissä kiinnostusta, motivaatiota ja osallistuttavuutta (Crespo Fernández, 2012). Aineistona toimi Disney Pixarin elokuva Coco (2017), joka kertoo meksikolaisesta kulttuurista ja kuolleiden päivän juhlasta. Elokuvan dubbauksessa käytetään paljon vieraannuttavaa käännösstrategiaa, jossa käytetään alkuperäisiä termejä ja sanastoa, ja yritetään näin opettaa katsojalle jotain vieraasta kulttuurista. Tutkimukseen osallistui 58 nelosluokkalaista. Tutkimus toteutettiin vastaanottotutkimuksena ja metodina käytettiin kyselylomaketta, johon oppilaat vastasivat elokuvan katselun jälkeen. Hypoteesi oli, että lapset pystyisivät elokuvan katselun jälkeen selittämään joitain heille ennestään vieraita asioista meksikolaisesta kulttuurista sekä että he tietäisivät joitain espanjankielisiä, elokuvassa esiintyneitä sanoja. Olettamus oli, etteivät lapset pystyisi kuitenkaan omaksumaan kaikkia heille vieraita elementtejä elokuvan katselun jälkeen. Tutkimuksessa tutkittiin, mitkä sanat olivat lapsille vaikeimpia ymmärtää, mitkä sanat olivat helpommin ymmärrettävissä ja mitä kulttuurisia elementtejä lapset elokuvasta oppivat. Tutkimuksen perusteella selvitettiin myös joitain lasten omia kokemuksia elokuvan katselusta oppimistarkoituksessa. Analysoidun aineiston perusteella voidaan sanoa, että perheenjäseniä tarkoittavat espanjankieliset sanat opittiin melko hyvin, kuten myös yleisimmät fraasit, esimerkiksi sí ’kyllä’, no ’ei’ ja gracias ’kiitos’. Kulttuurisia elementtejä osattiin selittää elokuvan perusteella todella hyvin, kuten esimerkiksi kuolleiden päivän juhlan perinteitä, alttarin tarkoitusta ja oranssien kukkien linkittymistä juhlaan. Myös erilaiset kutsumanimet pojalle opittiin hyvin, kuten amigo ’kaveri’ ja mijo ’poika’. Myös kohteliaammat kutsumanimet, señor ’herra’ ja señora ’rouva’, ymmärrettiin hyvin. Vaikeampia olivat erilaiset huudahdukset, kuten vámonos ’mennään’ ja dios mío ’hyvänen aika’, ja toiset poikaan viittaavat termit, kuten muchacho ’poika’ ja pobrecito ’ressukka’, olivat vaikeita. Tutkimus osoitti Coco-elokuvaa esimerkkinä käyttäen, että vieraannuttavalla käännösstrategialla käännetty elokuva voi opettaa kohdeyleisölle uuden kielen sanoja ja jotain vieraasta kulttuurista, minkä takia vieraannuttavaa käännösstrategiaa olisi hyvä käyttää kääntämisessä ja elokuvia opetuksessa.

Tutkielman tavoitteena on tutkia pakoa ja vierautta kahdessa sarjakuvaromaanissa. Tutkimuskysymyksenä on: mitä paon ja vierauden teemaan kuuluu ja miten teema esitetään käyttäen sarjakuvaromaaneille tyypillisiä keinoja kuvassa ja tekstissä? Toisena kysymyksenä on: mitä samanlaista ja erilaista teoksissa on suhteessa pakoon ja vierauteen? Aineistona käytetään sekä saksankielistä että suomenkielistä sarjakuvaromaania. Reinhard Kleistin 2017 ilmestynyt teos ”Der Traum von Olympia” perustuu tositapahtumiin ja kertoo somalialaisen juoksijan Samia Yusuf Omarin paosta ja sen yrityksestä Eurooppaan. Toinen aineiston sarjakuvaromaani ”Näkymättömät kädet” (2011) perustuu kirjailija Ville Tietäväisen tekemään tarkkaan tutkimustyöhön maahanmuutosta. Teos on sekoitus fiktiota ja todellisuutta ja käsittelee päähenkilö Rashidin pakoa kotimaastaan Marokosta Espanjaan laittomaksi pakolaiseksi. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat vieraus ja kulttuuri, jotka liittyvät keskeisesti teoksien teemaan. Tutkielman menetelmänä on käytetty sekä teema-analyysia että sarjakuva-analyysia. Teema-analyysin avulla tutkittiin vierauden ja paon käsitteitä sekä niiden ilmaantuvuutta teoksissa. Myös keinot, joilla vierautta ja pakoa kuvataan, kuuluivat teema-analyysiin. Sarjakuva-analyysissa keskiössä olivat sarjakuvalle tyypillisten keinojen käyttäminen vierauden ja paon kuvauksessa. Tutkimuksen tuloksena oli, että teokset ovat samanlaisia suhteessa pakenemisen syyhyn. Molemmissa teoksissa henkilöt pakenevat tavoitteenaan paremmat mahdollisuudet elämään. Myös paremman elämän tarjoaminen kotimaahan jääneelle perheelle oli keskiössä. Pakoon päätymiseen vaikutti myös kotimaan tilanne. Teokset erosivat toisistaan pakomatkan suhteen. Kleistin teoksessa pako kesti huomattavasti kauemmin kuin Tietäväisen teoksessa. Kleistin teoksessa päähenkilö ei myöskään koskaan päässyt Eurooppaan, jolloin elämää pakolaisena Euroopassa ei kuvattu teoksessa. Tältä osin teoksia ei siis pystytty vertailemaan. Teosten erilainen sisältö tarjosi kuitenkin kattavan kuvan pakolaisten elämästä paossa ja kohdemaassa. Tutkimuksen muihin tuloksiin kuului, että etenkin muut pakolaiset muodostuivat tärkeiksi päähenkilöille, eivätkä paikalliset suhtautuneet kovinkaan positiivisesti pakolaisiin. Sarjakuvalle tyypillisiin keinoihin kuului paon ja vierauden kuvaus etenkin värien, symbolien ja paneelien avulla. Paon negatiivisia piirteitä kuvattiin esimerkiksi tummilla väreillä. Symboleista supersankarifiguuri ja juoksemiseen sekä olympialaisiin liittyvät symbolit kuvasivat paon tarkoitusta. Takaapäin ja kasvottomina esitetyt pakolaiset kuvasivat pakolaisten näkymättömyyttä. Tulokset tarjoavat tietoa elämästä paossa sekä tietoa siitä, miten vieraus ja pakolaisuus esitetään kirjallisuudessa.

This thesis examines the translation choices made in the Korean subtitle translation of the American teen comedy film Mean Girls (2004). English translations of Korean films and television shows have been drawing the interest of researchers due to the substantial differences between both the languages and cultures of South Korea and Anglo-American countries. However, much less research, especially in English, has been conducted on the Korean translations of films originally in the English language. This study analyses the Korean subtitle translation of Mean Girls specifically from the perspective of cultural terms using Jan Pedersen’s Extralinguistic Cultural References theory (2011), as well as the overall approach of the translation through the concepts of Foreignization and Domestication, two translation approaches introduced by Lawrence Venuti (1995). In addition, the specific challenges that subtitling as a translation form presents are also discussed. The analysis of the collected data showed that the overall Korean subtitle translation of Mean Girls leaned towards the Domestication approach while simultaneously utilising translation methods the characteristics of which lean towards Foreignization. Furthermore, the results suggested that the translation form of subtitling likely resulted in more translation choices that lean towards Domestication, thus affecting the decisions of the translator. This thesis thus reenforces the notion that a translator must carefully consider not only the source text and the target audience and their cultural background and knowledge, but the form of the translated material as well as its intended goals when making translation choices.

Tutkielmassa käsitellään venäläisen rap-artisti Oxxxymironin eli Miron Fjodorovin konseptialbumia Gorgorod vuodelta 2015. Albumi on Oxxxymironin toinen studioalbumi. Tutkielmassa analysoidaan rap-lyriikoita konseptuaalisuuden ja intertekstuaalisuuden näkökulmista tekstianalyysin keinoin. Aiemmin teosta on tutkittu yksittäisissä artikkeleissa, mutta tämä tutkimus tarjoaa laajemman analyysin konseptialbumin sisäisistä sekä ulkoisista viittaussuhteista. Oxxxymironin omalaatuinen tyyli kirjoittaa tekstejä ja sisällyttää niihin intertekstuaalisia viittauksia sekä yhteiskunnallisia kysymyksiä tekee konseptialbumin tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen, sillä Oxxxymiron on itsekin tunnettu yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä kirjallisuudentutkijana. Oxxxymiron on tunnettu jopa taiteellisista rap-lyriikoistaan ja hänen tuotantoaan voidaan kutsua taiteelliseksi rapiksi. Tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, miten runolliset piirteet, intertekstuaaliset viittaukset ja albumin kappaleet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden eli konseptialbumin, sekä miten tekstin sisäiset viittaussuhteet rakentavat yhtenäistä tarinaa. Albumin yhtenäisyyttä tutkin esimerkiksi Pekka Tammen kysymysten pohjalta sekä tekstiä tekstissä Juri Lotmanin teoriaan nojaten. Rap-lyriikoiden runollisia piirteitä analysoin Auli Viikarin runousopin pohjalta. Keskeisenä aineistona on kaikki Gorgorod-albumin laululyriikat, joita tutkitaan tutkimuskirjallisuuden avulla. Erityisesti tutkielmassa keskitytään raamatullisiin, mytologisiin ja historiallisiin viittauksiin, mutta myös muihin, kuten kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin liittyviin viittauksiin. Tutkielman tuloksista tulee ilmi, miten Oxxxymironin käyttämät intertekstuaaliset viittaukset luovat niin albumin sisällä kuin sen ulkopuolellekin laajoja viittausten verkostoja. Lukuisat vertaukset kehittävät yhteyksiä niin historiaan kuin tunnettuihin kertomuksiin, ja Gorgorodin tapauksessa voidaankin puhua laajasta hypertekstistä. Viittaussuhteet muodostavat albumilla monia eri kerronnan tasoja monessa eri aikatasossa, mikä lisää albumin juoneen ikään kuin monia pienempiä kertomuksia. Myös runolliset piirteet ja troopit osaltaan rakentavat albumin yhtenäisyyttä. Tutkielman tulokset tarjoavat laajemman katsauksen yhden Venäjän suosituimman rap-artistin Gorgorod-albumiin käsitellen albumin lukuisia intertekstuaalisia viittauksia sekä kieltä nimenomaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostumisen näkökulmasta. Näin ollen tutkielma tarjoaa tarkemman analyysin venäläiseen rap-lyriikkaan.

Tutkimus vertailee hindiin ja urduun liitettäviä kieli-ideologioita ja tutkii niiden pohjalta hindin ja urdun suhdetta ja eroja. Se pyrkii selvittämään, miksi hindin ja urdun ratkaisevat erot voivat liittyä uskonnollisiin, poliittisiin ja nationalistisiin tekijöihin. Tutkimus tehtiin 2000-luvun Intian kontekstissa, ja se käsittelee kielten asemaa nyky-Intiassa ja kieli-ideologioiden merkitystä todellisuuden luomisessa. Aineistona toimii kaksi konferenssijulkaisua, joista toinen on hindiksi ja toinen urduksi. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä hindiin ja urduun liitettävistä kieli-ideologioista ja niiden vaikutuksesta kielten suhteeseen. Menetelmänä on käytetty laadullista aineistopohjaista kielentutkimusta sekä sosiolingvistiikkaa teoreettisena viitekehyksenä, koska tutkimus liittyy kielenkäytön ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Aiemmat tutkimukset hindistä ja urdusta sekä keskeiset käsitteet, kuten kieli-ideologiat, indeksikaalisuus ja nationalismi, toimivat analyysin tukena. Tulosten pohjalta hindikonferenssissa hindi esitettiin Intian symbolina, josta heijastui nationalistinen yhtä kieltä korostava kieli-ideologia. Urdukonferenssissa urdu nähtiin uhanalaisena vähemmistökielenä, joka oli usein yhteydessä muslimi-identiteettiin. Konferensseista välittyneet kieli-ideologiat asettavat hindin ja urdun kahteen ääripäähän, mikä ei ainoastaan syvennä kuilua kielten välillä, vaan myös luo todellisuuden, jossa hindi on muiden kielten yläpuolella. Tämä tuo esille urdun haasteet Intian kielipolitiikassa ja yksikielisyyden vaikutukset muiden kielten asemaan. Tulokset osoittavat, että hindin ja urdun ratkaisevat erot ovat nykymaailmassa yhä enemmän uskonnollisia, nationalistisia ja poliittisia kuin pelkästään kielitieteellisiä. Kieli-ideologiat heijastavat kummankin kielen osalta hyvin erilaista todellisuutta ja samalla luovat todellisuuden, jossa hindi ja urdu ovat kaksi eri kieltä. Kieli-ideologiat yhdessä korostivat hindin ja urdun välistä sosiaalista ja yhteiskunnallista jakoa sekä indeksikaalista suhdetta erillisiin identiteetteihin.

Työn tavoitteena on selvittää mitä humoristisia kommunikatiivisia keinoja Haribo Saksa käyttää Instagram-julkaisuissaan. Työssä keskitytään erityisesti erilaisiin kielileikkeihin, jotka ilmenevät julkaisuissa 26.2.2020-12.3.2021 välisenä aikana sekä minkä teemojen pohjalta kielileikit ovat rakennettu. Apuna kielileikkien kategorisoinnissa käytetään Janichin (2013) kielileikkien luokittelua sanaleikkeihin, referenssileikkeihin sekä kontekstileikkeihin. Työssä keskitytään erilaisiin sanaleikkeihin sekä referenssileikkeihin. Sanaleikit ovat Janichin (2013) luokittelua mukaillen luokiteltu työssä sananmuodostukseksi, sanan vaihdoksi, äänteen lisäykseksi, homoifooniksi sekä kontaminaatioksi. Myös referenssileikit ovat Janichin (2013) luokittelun mukaan jaettu polyseemeihin, personifiointiin, kontekstikombinaatioihin sekä viittauksiin kuvan ja tekstin välillä. Analyysimateriaaliksi on rajattu pelkästään kuvajulkaisut, joissa ilmenee vähintään yksi kielileikki. Osa Haribon tuotteiden nimistä on rakennettu sanaleikkejä käyttäen, ja siksi myös julkaisut, joissa ilmenee pelkästään tuotteen nimi, ilman humoristista yhteyttä julkaisun kuvaan, ovat rajattu pois. Myöskään videojulkaisuja ei analysoida. Analyysimateriaali on kerätty näyttökaappauksina haribo_deutschland Instagram-käyttäjältä 24.2.2021-6.4.2021 välisenä aikana ja yhteensä analysoitavia julkaisuja on 69. Työssä keskeisessä roolissa kielileikkien lisäksi ovat Instagram, mainonta sekä multimodaalisuus. Clueleyn (2017: 3) mukaan mainokset voivat muistuttaa ulkoisesti esimerkiksi taidetta tai uutisia, joten mainoksen määrittäväksi tekijäksi sopii paremmin sen tavoite vaikuttaa ihmisiin, ja saada yleisö esimerkiksi ostamaan mainostettua tuotetta. Tämän perusteella Haribo Saksan julkaiseman Instagram-sisällön voi luokitella mainonnaksi. Stöckl et al. (2011) määrittelevät multimodaalisuuden käsitteenä kommunikatiivisille tilanteille, jotka sisältävät useita eri moodeja (esimerkiksi kieltä, kuvia tai ääntä). Tässä työssä analysoidut Haribo Saksan Instagram-julkaisut sisältävät sekä kieltä että kuvia, joten ne ovat multimodaalisia. Multimodaalisuus on tärkeä osa analysoitavien sanaleikkien ymmärtämistä, sillä analysoidut sanaleikit syntyvät juuri kuvan, sekä kuvatekstin tai kuvassa olevan tekstin yhteydestä. Työssä yhdistyy sekä laadullinen että kvantitatiivinen analyysi. Julkaisut analysoidaan ensin laadullisesti, kun määritellään mikä kielileikki ja teema on kyseessä. Sitten julkaisut analysoidaan kvantitatiivisesti, kun eritellään kuinka usein mikäkin kielileikki tai teema on ilmennyt analysoitavissa postauksissa. Analysoiduista 69 julkaisusta löytyi 20 sanaleikkiä ja 54 referenssileikkiä. Löytyneiden kielileikkien suurempi määrä kuin analysoitavien postausten määrä selittyy sillä, että yksi julkaisu voi sisältää useamman kielileikin. Sanaleikeistä yleisin oli sananmuodostus, joka löytyi yhdeksästä julkaisusta. Referenssileikeistä suurimman ryhmän muodosti kontekstikombinaatiot, joita löytyi 44. Teemat kielileikkien taustalla on jaettu makeisen ulkonäköön, nimeen, väriin ja makuun. Löytyi myös teemoja, jotka eivät sovi tähän jaotteluun ja ne muodostavat oman ryhmänsä. Yleisin teema, jonka pohjalta analysoidut sanaleikit sekä referenssileikit oli rakennettu, oli makeisen ulkonäkö. Tämä selittyy osin sillä, että mikäli kielileikin teema olisi voinut olla sekä ulkonäkö että esimerkiksi maku, on ensisijaisena pidetty ulkonäköä.