Browsing by Title
Now showing items 4648-4667 of 4848
-
(2018)Tutkielmassa perehdytään yhdysvaltalaisen kirjailijan Maxine Hong Kingstonin (synt. 1940) muistelmateokseen I Love A Broad Margin to My Life (2011) ja erityisesti kirjassa esiintyviin aikakäsityksiin. Kirjailijan kiinalainen syntyperä, aikuisiällä alkanut kiinnostus itämaisia uskontoja kohtaan ja toisaalta Kaliforniassa ja Havaijilla vietetty elämä tarjoavat kiinnostavan lähtökohdan ajan uskonnollisen ja sosiaalisen merkityksen tutkimiselle. Väitän, että Kingstonin muistelmateoksessa esiintyvät aikaan liittyvät uskomukset ovat enimmäkseen buddhalaisia, kun taas ajankäyttöä määrittävissä arvoissa ja normeissa on nähtävissä sekä länsimaisia että buddhalaisia vaikutteita. Tutkielman johdantokappaleessa esitellään yhtäältä länsimaisessa ja toisaalta buddhalaisessa ajatteluperinteessä esiintyviä aikaan liittyviä uskomuksia ja näistä uskomuksista peräisin olevia ajankäyttöön liittyviä arvoja ja normeja. Länsimaisessa ajatteluperinteessä korostuvat ajan lineaarisuus, kvantitatiivisuus ja kehitysusko, jotka ovat peräisin kristinuskosta ja jotka ovat levinneet mm. kristinuskon, teollisen vallankumouksen ja globalisaation myötä. Buddhalaisuus taas näkee maailmankaikkeuden koostuvan erikokoisista sykleistä, ja ihmisen uskotaan syntyvän ja kuolevan lukemattomia kertoja. Nämä aikaan liittyvät uskomukset – ja niistä juontuvat arvot ja normit – ovat omissa vaikutuspiireissään muokanneet ihmisen toimintaa ja suhdetta ympäristöön. Tutkielman kahdessa pääkappaleessa erittelen lähiluvun kautta, kuinka nämä uskomukset, arvot ja normit tulevat esille nimenomaan Kingstonin muistelmateoksessa. Lopuksi arvioin, kuinka ajan olomuotoon liittyvät uskomukset ja ajankäyttöön liittyvät arvot ja normit vaikuttavat ihmisten maailmankatsomukseen ja toimintaan
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä tutkielma käsittelee Brasilian Amazoniassa asuvaa yhteisöä, joka on julkisesti itseidentifioitunut borari-alkuperäiskansaksi 1990-luvulta lähtien. Koska Brasiliassa alkuperäiskansojen oikeuksiin kuuluvat maankäyttöoikeudet, ovat muut maankäytöstä kiinnostuneet tahot pyrkineet kyseenalaistamaan heidän tarkoitusperänsä. Tavoitteenani on selvittää, minkä vuoksi borarit identifioituivat alkuperäiskansaksi, ja millaisia keinoja he käyttävät argumentoidakseen identiteettinsä aitouden puolesta. Tutkin myös sitä, kuinka borarien alkuperäiskansaisuus muodostuu suhteessa niin ulkopuolisiin, turisteihin, alueen laajempaan alkuperäiskansaliikkeeseen kuin luonnonympäristöönkin. Keskityn tutkielmassa erityisesti suositussa turistikohteessa, Alter do Chãossa, asuvaan borari-yhteisöön. Borarit asuvat Amazon-joesta erkanevan Tapajós-joen alajuoksulla. Heidän itseidentifioitumisprosessinsa liittyy alueen laajempaan alkuperäiskansaliikkeeseen. Tapajós-joen alajuoksun alueella asuvat yhteisöt alkoivat itseidentifioitua alkuperäiskansoiksi vuodesta 1997 lähtien. Syyt olivat moninaiset; maankäyttöoikeuksien turvaaminen oli tärkeää yhteisöille, joiden kulttuuriperinne ja perinteiset elinkeinot riippuivat niistä. Lisäksi kyseessä oli voimaannuttava prosessi, jossa sukujuuriaan hävenneet alkuperäiskansojen ja valkoisten jälkeläiset alkoivat arvostaa perinteitään. Aineisto on kerätty Alter do Chãossa touko-kesäkuussa 2019 suorittamani etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusmetodeinani toimivat haastattelut ja osallistuva havainnointi. Lisäksi aineistooni kuuluvat internetlähteet sekä aiempi tutkimuskirjallisuus. Analyysimenetelmänäni käytän temaattista analyysiä. Alkuperäiskansaisuuden käsittelemisessä olen käyttänyt alkuperäiskansatutkimuksen teorioita, joissa alkuperäiskansaisuus nähdään prosessina, johon kuuluu yhteisön jatkuvasti tekemä uudelleen määritteleminen. Amazoniaan liittyvässä antropologisessa tutkimusperinteessä alkuperäiskansaisuus näyttäytyy myös identiteettinä, joka muodostetaan suhteessa sen vastakohtiin ja samankaltaisuuksiin. Nämä seikat tulevat ilmi myös borarien tapauksesta. Alkuperäiskansaisuuden erottaa muista vähemmistöidentiteeteistä vahva yhteys ympäristöön ja maahan. Tämän avaamiseksi olen käyttänyt teoriapohjana relationaalista ontologiaa, jonka avulla on mahdollista käsitellä borarien tapaa nähdä itsensä suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Tutkimuksestani käy ilmi se, että borarit käsittävät Tapajós-joen olevan olennainen osa heidän alkuperäänsä. Tärkeän osan heidän identiteettiään ja ympäristösuhdettaan muodostavat myös ympäristön ”lumotut” olennot, joiden uskotaan hallitsevan tiettyjä luonnonvaroja ja -paikkoja. Tutkimukseni kannalta olennainen huomio on myös se, että yhteisöjen shamaanit saattavat kuoltuaan muuttua tällaisiksi lumotuiksi olennoiksi, ja jäädä ympäristöön asumaan. Näin ollen osa borarien menneisyyttä ja historiaa on jatkuvasti läsnä heidän ympäristössään. Tavat määritellä ja tuoda ilmi alkuperäiskansaisuutta on muuttunut borarien keskuudessa ajan myötä. Yhteisössä on nuoria jäseniä, jotka ovat poliittisesti aktiivisia ja luoneet oman tapansa käsittää alkuperäiskansaisuutensa. Itseidentifioitumisprosessinsa aikana borarit ovat myös tuoneet esiin kulttuuriperintöään. Tutkielmassani lähestyn heidän kulttuuriperintöään käyttäen aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä teorioita, joiden kautta kulttuuriperintö nähdään nykyisyydessä muodostettavina ja tuotettavina käsityksinä menneisyydestä. Tämä näkyy erityisesti borarien järjestämissä festivaaleissa, joissa he käsittelevät myös omaa menneisyyttään alueen kulttuuriperinnön ja taiteen valossa. Näihin festivaaleihin liittyy myös käsite alkuperäiskansaisuuden performatiivisuudesta. Borarit esittelevät alkuperäänsä ja identiteettiään turisteille ja muille osallistujille erilaisten esitysten, mutta myös työpajojen ja keskustelujen avulla. Alter do Chãossa borarien haasteena on turismiin liittyvien elinkeinojen sekä perinteisen elämäntavan välillä tasapainottelu. Festivaalit ovat yksi keinoista luoda mielikuvaa borareista ja heidän alkuperäiskansaisuudestaan ulkopuolisille. Tämä tutkimus osoittaa, että borarien tavat käsitellä ja tuoda ilmi alkuperäiskansaisuuttaan ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutosten taustalla ovat erityisesti nuoremman sukupolven erilaiset tavat nähdä alkuperäiskansaisuutensa, sekä uudet keinot joiden avulla sitä tuodaan esiin ulkopuolisille. Borarien erityinen suhde paikalliseen ympäristöön ja ennen kaikkea Tapajós-jokeen muodostaa pohjan heidän tarpeelleen puolustaa oikeuksiaan alkuperäiskansana.
-
(2022)Finnish society is increasingly pluralistic regarding religion, and especially Muslims are rapidly growing in numbers. The population structure of Muslims in Finland is increasingly young, yet young Muslims’ experiences are currently under-studied. Muslims have been present in Finland since the early 19th century, along with other ethnic and religious minorities. Still, ever since then, Finland has been viewed as culturally homogeneous. This is connected to the view of Lutheranism as an intrinsic part of the Finnish national identity. This has led to an exclusion of people who do not belong to the category of Finnishness, and thus resulted in anti-Muslim racism. The objective of this master’s thesis is three-fold. The first aim is to contribute to the currently scarce research on social media representations of Islam and Muslims. Secondly, the existing media research on Islam and Muslims is heavily concentrated on media produced by non-Muslims, rather than media produced by Muslims themselves. Especially, research on media representations produced by young Finnish Muslims themselves are next to none. Thirdly, previous research shows that young Muslims in Europe are mostly studied in relation to issues of extremism, radicalization and violence. The manifolded nature of Muslim identities is not considered enough in the academia, and thus it is important to adopt an intersectional research approach that considers Muslims’ different identity categories, such as religion, ethnicity and age. This is done through qualitatively examining young Finnish Muslims in a previously unstudied social media environment: podcasts. The thesis answers two research questions: 1. ‘How do young Muslims negotiate their identities, especially in relation to Finnishness?’ and 2. ‘How are experiences of racism discussed in podcasts produced by young Muslims in Finland?’ The data of the thesis consists of four episodes from three different podcasts produced by young Finnish Muslims, ‘Ramadan Radio: Limitless Talks’, ‘Kahden kulttuurin väkeä’ and ‘Kh4nVision Podcast’. The thesis adopts a social constructionist approach to studying identity, based on the assumption that knowledge is produced in interaction with others. The chosen analytical methodology is critical discourse analysis (CDA). Six dominant discourses emerged from the data in the analysis: 1) intersectional identities as problematic; 2) code-switching between different identities; 3) Islam as an identity marker; 4) agency in change; 5) assigning responsibility of racism to the structures; and 6) internalized racism. The results reflect a complicated reality of being a young Muslim in Finland. In the podcasts, young Muslims negotiate their intersectional identities in relation to Finnishness from a problem-based perspective. Experiences of racism are manifested in the podcasts in numerous ways, from code-switching to reproducing racist language. The results of the study indicate that young Finnish Muslims’ identity is socially constructed and religious and ethnic identities are interconnected. The results of the thesis also show that discourse of identities is tightly connected to the context of production and the assumed audience of the content. The results support previous research findings, demonstrating that Muslims choose to emphasize different parts of their identity in contexts where Islam is not at center stage.
-
(2022)There has been a growing interest towards teaching English oral skills in Finnish EFL classrooms, for example in the form of the public and official discussion about an oral exam being introduced into the matriculation exam for the English subject. Despite this interest, a recent study about Finnish 7th graders’ English skill levels suggest that students are struggling to perform in English orally on a required level. This thesis aims to shed light on Finnish EFL teachers’ personal attitudes towards the importance of teaching English oral skills and to investigate whether pronunciation and communication skills are taught in Finnish EFL classrooms. Alongside the inquiry about the presence of English oral skills in EFL classrooms and the teachers’ attitudes towards teaching it, feedback provision on the students’ oral skills is also looked into, as it offers important knowledge on whether teachers consider it as something worth putting their effort into, and whether students are given a chance to improve their oral skills and if they are provided guidance on how to do so. This thesis used a Google Forms -online survey as the method for collecting data, and a total of 28 participants took part in it. The survey results were analyzed using both qualitative and quantitative methods. Quantitative methods were used to produce charts to showcase the frequencies of different oral skills occurring during a typical English class and as a way to generalize the findings in order to compare them to previous studies. Qualitative methods, namely interpretive content analysis, was used for analyzing the participant teachers’ free comments. The results show that teachers consider English oral skills as important to teach and they teach them multiple times a week in class. Out of the many aspects of pronunciation that were investigated, ‘phonemes’, ‘word emphasis’ and ‘sentence stress’ were taught the most often. Communication skills were taught considerably less frequently than pronunciation, and the most popular exercise type used to practice communication skills was ‘RPGs / simulations’. As for feedback provision, the teachers’ opinions on its effectiveness varied and many expressed concerns with providing it. The biggest reason for not providing feedback was the fear of offending the student’s feelings. Different styles of feedback provision were investigated, and it turned out that teachers had a strong preference for ‘implicit feedback’ and avoided using ‘explicit’ feedback. Many teachers used both immediate and delayed feedback, but despite this, there was a stronger preference for delayed feedback visible in the free comments given by the participant teachers. The implications drawn from this thesis are multifaceted. Teachers are hesitant about providing feedback on their students’ English oral skills, which means students are not receiving information about their personal skill levels and this makes it harder for students to improve. Another important note is that the Finnish national core curriculum, which the teachers are required to follow, does not distinguish between oral skills and written skills effectively enough. The NCC could be updated to guide the teachers’ focus more strongly towards incorporating oral skills into a daily in-class topic that should be evaluated at least on some level, to highlight the skill’s importance. This in turn would require that pedagogical studies for teaching English would also need to better prepare teacher trainees for teaching different aspects of oral skills.
-
(2022)This MA-thesis explores the phenomenon of questioning language choice on TikTok’s FIN/ENG multilingual content. Traditionally monolingualism has been viewed as the standard and while attitudes towards multilingualism have become much more accepting and appreciative, the negative stigma attached to e.g., code-switching can still today result in surprisingly strong reactions towards the mixing of languages. Yet, as a result of globalization and the increasingly central role information technology plays in modern-day communication, features of multilingual speech have become somewhat common in every-day interactions. While studies dedicated to investigating the various aspects of multilingualism already exist in the field of computer mediated communication, the ‘in flux’ nature and constant development of new social media platforms creates demand for further examination of the subject. The content catering, algorithm driven, social media platform of TikTok has gained considerable global popularity in the recent years, yet little to no research on its linguistic content exists. Thus, this thesis seeks to begin addressing this research gap by answering the following research questions: (1) What kind of comments are used in questioning language choice on TikTok’s multilingual content? (2) What kind of…(A) categorizable patterns emerge from comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (B) impoliteness features are used in comments that question language choice on TikTok’s multilingual content? (3) Can the act of questioning language choice be considered as negatively marked online behavior? To explore these questions, the data for this study—TikTok comments that exhibit the function of questioning language choice in response to FIN/ENG code-switching—were manually gathered from TikTok by using the platform internal search function and by engaging with all content associated with FIN/ENG multilingual speech. This resulted in 75 comments which were subsequentially anonymized and transcribed. Qualitative close analysis was carefully performed on the transcribed comments in search for emergent patterns and features across the data. Additionally, the data was also combed for instances of face threatening acts (Brown and Levinson 1987) and impoliteness strategies (Culpeper 1996) and compared to the key elements found in negatively marked online behavior. The findings of this study indicate that comments questioning language choice on TikTok’s multilingual content are above all multifunctional. Patterns of emergent features reveal that the comments are often delivered through acts that are face threatening and deploy a variety of impoliteness strategies that either limit the multilinguals’ independence or meet them with rejection, thus qualifying as negatively marked online behavior. Reoccurring themes in the data tap into identity and revolve around evoking shame, addressing nation(ality), claiming discomfort, pejorative use of ‘finglish’, questioning functionality, and inviting other users to observe the multilinguals’ language use in response to their code-switching. Though these findings are not directly generalizable to all online questioning of language choice, they do provide a comprehensive dissection of the act of questioning language choice in response to FIN/ENG multilingual speech exhibited on the little studied platform of TikTok. This thesis proposes that more research into the platform specific intricacies of TikTok is necessary, especially to understand the impact of its algorithmic agency in community grouping, identity construction, and mediating of online communication.
-
(2017)Englantia käytetään yhä enenevässä määrin lingua francana ympäri maailmaa. Suurin osa näistä puhujista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin englantia, mikä johtaa maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiin kielellisiin tilanteisiin, joita vauhdittaa muun muassa kansainvälisten yhteisöjen kasvu ympäri maailmaa. Euroopassa englantia toisena kielenä puhuvien määrä on erityisesti nousussa alueilla, joissa sitä ei puhuta virallisena kielenä, kuten Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia toisena kielenä puhuvien kieli-identiteetin rakentumista Suomessa. Tarkoituksena on tutkia, miten osallistujat rakentavat kielellistä identiteettiään kertomuksina ja miten he näkevät roolinsa ja oikeutensa englannin puhujina. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta tutkimusalasta: englanti lingua francana (ELF), kaksikielisyys ja identiteetti. Identiteettiä tarkastellaan poststrukturaalisen perinteen mukaisesti dynaamisena ja moninaisena konstruktiona, joka on ristiriitainen ja ajassa ja paikassa muuttuva. Identiteetille on olennaista subjektiivisuus: yksilö voi samaan aikaan sekä vaikuttaa omaan identiteettiinsä että olla ulkoisen vaikutuksen alainen. Tässä tutkielmassa tätä ulkoista vaikutusta tarkastellaan erityisesti määritelmien, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, sekä yksikielisen natiivipuhujan ihanteen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu strukturoiduista taustatietolomakkeista ja puolistrukturoiduista kerronnallisista henkilöhaastatteluista. Osallistujina on kuusi Suomen kansalaista, jotka ovat käyttäneet nuoresta asti englantia lingua francana ja kokevat sen vahvaksi kielekseen. Nämä osallistujat ovat elämänsä aikana kuuluneet kansainvälisiin yhteisöihin asuessaan eri puolilla maailmaa. Henkilöhaastattelut on tehty kerronnallisen teemahaastattelun muodossa, ja niitä analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin tukena käytetään positioteoriaa, jonka mukaan identiteetti rakentuu diskursseissa positioiden avulla. Nämä positiot voivat olla refleksiivisiä (itse määriteltyjä) tai interaktiivisia (toisten määrittelemiä), ja ne muokkaavat yksilön minä-kuvaa erilaisissa diskursiivisissa tilanteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä kieli-identiteetin dynaamisuudesta ja muuttuvuudesta. Osallistujat näyttävät rakentavan kielellistä identiteettiään kontekstisidonnaisesti nojaten erilaisiin kielellisiin tekijöihin, kuten syntyperä, kompetenssi, funktio ja asenteet. Diskurssianalyysin ja positioteorian avulla analysoidut kertomukset osoittavat, että hallitseva yksikielisen natiivipuhujan ideaali vaikuttaa jossain määrin osallistujien kieli-identiteettiin. Lisäksi tuloksista havaitaan, että ulkoinen ja sisäinen (itse-) identifiointi ovat paikoittain ristiriidassa keskenään. Tämän vuoksi väitän, että kielelliset konstruktiot, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, eivät tue osallistujien kaksikielistä ja dynaamista kieli-identiteettiä.
-
(2022)Friendship can be defined as long-term social bonds between non-kin, characterized by mutual affection and support. Friendship is often studied in dyadic interactions or in ego-networks, but less is known about the group level processes of friendship. This thesis investigates factors related to maintenance of adult friendships over longer periods of time, using real-life, retrospective data of friendship groups formed during the study years and maintained well into adulthood. Based on group research in cognitive and social psychology and evolutionary theories on friendship and cooperation, I am especially interested in the effect of group size and group bonding on group success, as well as the role of possible gender differences. Using data from the Fraternity Friendship Study (N = 284), collected from fraternity alumni members, I investigate factors that help adult friendship groups succeed over time. The friendship groups were between 5 and 18 members in size and were formed 12-24 years ago. The survey data regard aspects of fraternity activities and friendship groups both at the time of studies and at present. Group success is measured as group bonding (the Inclusion-of-Other-in-Self or IOS scale), reflecting the members’ emotional closeness towards the group, and meeting frequency. Qualitative aspects of group functioning are also examined. Results show that group success was related to group size at the time of group formation, as well as with qualitative aspects of the group, such as information flow, perceived homophily, and perceived attractiveness of the friends in the group. Group bonding moderated the effect of group size on meeting frequency, so that smaller groups benefitted more of bonding. Group bonding was also itself an important factor for how active the groups remained over the years. Group success did not differ between male and female friendship groups: bonding, meeting frequency, and group size did not vary by gender. However, group size had a slightly larger effect for the maintenance of female friendships, compared to male groups: especially small female groups were more likely to lose contact. Overall, a group size of approximately 10 members or more, roughly corresponding to sympathy group in the layered social network model, was found to be beneficial for group success.
-
(2024)This thesis investigates how swear words are translated from English to Finnish in the first season of the Netflix series "Derry Girls." It focuses on the different strategies used to adapt the often sensitive and culturally specific content of profanity for Finnish audiences. The study examines two main aspects: the categorization of swear words according to a linguistic framework and the specific translation strategies employed. The theoretical framework for this thesis is based on a model proposed by McEnery et al. (2000), which categorizes swear words based on their function.The findings of this thesis show how swear words in "Derry Girls" were translated from English to Finnish, primarily using omission and literal translation. The most common categories were religious oaths and persona insults. Omission was commonly used for religious oaths and general expletives, indicating a cautious approach to sensitive material. In contrast, literal translation was frequently used for personal insults in order to maintain the impact and authenticity of character interactions. I believe that this study adds to the field of translation studies by shedding light on the difficulties that translators face when adapting swear words in subtitles. It also emphasizes the importance of providing more detailed guidelines to translators when dealing with culturally loaded language. Future research could compare the translation of swear words in different television series and films across various languages. This would help identify common patterns and unique strategies that may be language or culture specific.
-
(2016)Tutkielman tarkoitus oli tutkia, kumpaa englannin kahdesta suuresta variantista suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset suosivat, amerikanenglantia vai brittienglantia. Tarkoituksena oli myös tutkia, miten oppilaiden vapaa-aikanaan kohtaama englannin kieli vaikuttaa heidän mieltymyksiinsä. Vastauksia haettiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta: 1) Kumpi variantti, brittienglanti vai amerikanenglanti, on suositumpi suomalaisten yläkouluikäisten oppilaiden keskuudessa? 2) Kuinka johdonmukaisesti oppilaat käyttävät sitä varianttia, jota he käyttävät eniten? ja 3) Miten oppilaiden käyttämä englanninkielinen media heijastuu variantin käytön johdonmukaisuuteen? Tutkimuksen teoriatausta käsittelee ensin englannin varianttien historiaa ja eroja. Teoriataustassa myös selvitetään englannin asemaa Suomessa ja maailmalla, sekä esitellään tutkimuksia englannin oppimisesta luokkahuoneen ulkopuolella. Myös aiempia tutkimuksia oppilaiden mieltymyksistä englannin variantteja kohtaan käsitellään. Aiemmat tutkimukset Suomessa ovat tarkastelleet ruotsinkielisiä oppilaita (Sjöholm, 2004) tai suomenkielisiä lukio-opiskelijoita (Järvenpää, 2014), joten tämä tutkimus tuo aiheeseen uuden näkökulman keskittymällä suomenkielisin yläkouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksessa yhdisteltiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 kyselyllä, johon vastasi yhteensä 101 yhdeksäsluokkalaista oppilasta kahdesta helsinkiläisestä koulusta. Oppilaista 53 oli tyttöjä ja 43 poikia, joiden lisäksi viisi oppilasta ei ilmoittanut sukupuoltaan. Oppilaat olivat iältään 14-17-vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 23 oli englantipainotteisella luokalla, mutta tämän ei koettu olevan ratkaisevaa sen kannalta, mitä variantteja oppilaat suosivat. Kyselylomake rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa annettiin yhteensä 15 sanaparia, joissa oppilaiden tuli valita kumman vaihtoehdon he valitsisivat mieluummin. Kymmenessä näistä sanapareista oli kaksi samaa tarkoittavaa sanaa, joista toista käytetään enemmän brittienglannissa ja toista amerikanenglannissa. Loput viisi sanaparia sisälsivät saman sanan kahdessa eri kirjoitusasussa, jotka jälleen edustivat tutkimuksen kahta englannin varianttia. Kyselylomakkeen toinen osa selvitti vastaajien taustatietoja, kuten iän, sukupuolen ja oppilaan puhumat kielet. Lisäksi oppilaita pyydettiin arvioimaan oppikirjojen, television ja elokuvien, musiikin, kirjojen, videopelien ja internetin vaikutusta omaan englannin kielen taitoonsa. Tämän jälkeen oppilaita pyydettiin vielä arvioimaan, kuinka paljon aikaa he käyttävät edellä mainittuihin aktiviteetteihin englannin kielellä. Tutkimuksessa selvisi, että keskimäärin yhdeksäsluokkalaiset valitsivat sanoista mieluummin amerikan-englantilaisen kuin brittienglantilaisen vaihtoehdon, mutta yksittäisten sanaparien kohdalla suurin osa oppilaista valitsi toisinaan mieluummin brittienglannin sanan. Kirjoitusasuissa brittienglanti oli suositumpi kuin amerikanenglanti, mutta myös tässä näkyi vaihtelua yksittäisten sanaparien kohdalla. Suurin osa oppilaista ei ollut kovinkaan johdonmukainen valinnoissaan ja vain 10 % oppilaista osoitti vahvaa johdonmukaisuutta käyttämässään variantissa. Tutkimus myös osoitti, että oppilaiden vapaa-aikanaan käyttämällä englannin kielellä oli yhteyksiä heidän mieltymyksiinsä varianttien välillä. Esimerkiksi television ja elokuvien katselun ja amerikanenglannin suosimisen välillä havaittiin yhteys.
-
(2022)This Master’s thesis examines Jeff VanderMeer’s postapocalyptic New Weird novel Borne (2017) in terms of the creator-creation myth as made famous by Mary Shelley’s Frankenstein (1818), and uses French philosopher Bruno Latour’s essay “Love Your Monsters” (2013) as a starting point. Reading Frankenstein as a parable for modern political ecology, Latour argues that, like Frankenstein, who famously neglected his creation, humanity’s real crime is not the creation of technologies, but rather the failure to love and care for them as we would our own children. Borne depicts a poignant relationship between a human, Rachel, and an orphaned nonhuman, Borne, whom she adopts as her child. The study reads this relationship as a narrative in which a human attempts, as Latour insists we do, to love their monster, thereby making the novel a bold reconfiguration and subversion of the Frankenstein myth. The primary theoretical perspective of the study is critical posthumanism, and Cary Wolfe’s posthumanism in particular. Posthumanism’s objective to destabilise western humanism and decentralise the human aligns perfectly with VanderMeer’s work which is also known for challenging and transgressing boundaries. The study begins by outlining the key elements of the Frankenstein myth and then proceeds to apply the myth to Borne. Through an analysis of how Rachel and Borne both comply with and challenge the conventional creator and creation figures, the study asserts that the main aspects of the myth that Borne challenges are the antagonism between creator and creation, and the monstrous status of the nonhuman creation. While both novels are engaging and poignant studies on mentality, intelligence, emotion, the right to knowledge, and the relationship between humans and nonhumans, the study concludes that Borne extends this study to all life, regardless of form. Moreover, by reconfiguring the myth in this way, the novel poses profound philosophical questions about personhood, agency, nonhuman sentience, and human exceptionalism, thereby encouraging a posthuman widening of perspective and the development of a more inclusive empathy cultivation across species lines—if indeed we are to think of species lines at all.
-
(2017)Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään maagiseen muutokseen ja sen vaikutuksiin kahdessa maagisen realismin lajityyppiin lukeutuvassa teoksessa, Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa sekä Jonathan Carrollin White Applesissa. Muutosta ja sen vaikutuksia puretaan tutkimalla fiktion osamaailmojen välisen rajapinnan murtumista sekä fiktion maailman sisäisten sääntöjen muuttumista. Maaginen realismi tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan sääntöjen muuttumisen tutkimiselle, sillä siinä lukijan maailmaa muistuttavassa maailmassa alkaa tapahtua selittämättömiä asioita, joita sekä henkilöhahmot että lukijat joutuvat peilaamaan oman maailmansa sääntöjä vasten. Oudot ilmiöt voivat asettaa kyseenalaisiksi esimerkiksi luonnonlait ja sen, mikä on fiktion maailmassa mahdollista tai sallittua. Teoreettinen viitekehys sääntöjen muuttumisen hetkelle ja sen seuraamuksille löytyy fantastisen teoriasta ja etenkin Tzvetan Todorovin ajattelusta, jota täydennetään Marie-Laure Ryanin käsitteillä fiktion mahdollisista maailmoista. Mahdollisten maailmojen teoria sekä fantastisen kirjallisuuden määritelmät tarjoavat hyviä työkaluja fiktion osamaailmojen erittelemiseen ja tutkimiseen. Eri osamaailmojen tarkastelusta on kuitenkin mielekästä jatkaa eteenpäin ja pohtia sitä, kuinka eri fiktion tasot vaikuttavat toisiinsa ja millaisia seurauksia osamaailmojen välisellä liikkeellä tai sääntöjen rikkoutumisella on niin juonelle kuin henkilöhahmoille ja lopulta mitä muutokset ja reaktiot niihin kertovat. Muuttuneet säännöt mahdollistavat myös ironian syntymisen. Tutkielman kahdessa kohderomaanissa fiktion maailmat rakentuvat eri tavoin. Jonathan Carrollin White Apples -teoksessa fiktion osamaailmat ovat erillisiä, ja maailmojen välillä tapahtuu liikettä eri suuntiin. Maaginen muutos ei vaikuta ainoastaan elävien maailmaa asuttavien ihmisten toimintaan, vaan myös fiktion muista osamaailmoista kotoisin olevat hahmot joutuvat omaksumaan uudenlaisia sääntöjä. Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa taas muutos käynnistyy hiljalleen ihmisen toiminnan seurauksena. Romaanissa ei tarjota yksiselitteistä vastausta siihen, rakentuuko fiktion maailma yhdestä vai monesta erillisestä maailmasta. Muutos tutusta outoon ja siirtyminen meidän maailmaamme muistuttavasta maailmasta fantastisen piriin toimii myös juonen katalysaattorina. Henkilöhahmot joutuvat omaksumaan uusia sääntöjä ja tarttumaan toimeen. Romaanien tarkastelu Todorovin itseyden ja toiseuden teemojen kautta osoittaa myös, kuinka tehokas keino maaginen realismi on erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen: itseyden teemoilla voidaan käsitellä tietämistä ja mahdollisuuksia, toiseuden teemat taas koskevat houkutusta, himoa ja seksuaalisuutta. Mahdollisten maailmojen teoriaa ja fantastisen erilaisia määritelmiä yhdistelemällä voidaan siis analysoida maailmojen rakentumista ja niiden välistä liikettä monella eri tasolla, aina fiktion rakenteesta romaanin esittelemään tematiikkaan saakka. Se, mikä yhdistää niin strukturalistista kuin temaattisempaa tulkintaa on sääntöjen, mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien analyyttinen tarkastelu.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan katsojien suhtautumista kotoutettuihin ruututeksteihin. Tarkoituksena on selvittää, millaisia argumentteja katsojilla on kotouttamista vastaan ja sen puolesta. Hypoteesi on, että suurin osa katsojista hyväksyy kotouttamisen, koska sen voidaan nähdä helpottavan tekstitysten lukemista ja sisäistämistä. Vastustajiakin kuitenkin varmasti löytyy, sillä koko kerätyn aineiston lähtökohtana on se, että kotoutettuja tekstityksiä on syystä tai toisesta kritisoitu. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesta Facebook-ryhmästä, jonka jäsenet ovat pääasiassa henkilöitä, jotka eivät itse ole av-kääntäjiä. Ryhmästä seuloutui analysoitavaksi 9 keskustelua, joissa oli yhteensä 1 011 kommenttia. Kommentit kategorisoitiin vielä erikseen viiteen kategoriaan sisältönsä perusteella, ja lopullisessa analysoitavassa aineistossa oli 295 kommenttia. Analyysissä ilmeni, että suurin osa kommentoijista, jotka tässä tutkimuksessa edustavat katsojia, suhtautui kotouttamiseen myönteisesti. Kotouttamista vastaan nousi kolme pääasiallista argumenttia samoin kuin kotouttamisen puolesta. Tärkeäksi käsitteeksi paljastui immersio, johon kotouttamisella oli sekä negatiivinen että positiivinen vaikutus kontekstista riippuen. Muita huomionarvoisia seikkoja olivat käännöksen yksiselitteisyys, semanttisen merkityksen välittäminen sekä keskivertokatsojan palveleminen. Tulosten perusteella ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, sillä jokainen keskustelua herättänyt argumentti oli subjektiivinen ja näin ollen myös kotouttamiseen suhtautuminen on subjektiivista. Oli kuitenkin huojentavaa huomata, että suurin osa kommenttien kirjoittajista vaikutti ymmärtävän kääntäjän haastavan tehtävän ja sen, ettei kaikkia pysty samanaikaisesti miellyttää.
-
(2023)Tutkin maisterintutkielmassani Alice Oswaldin runoelmaa "Dart" (2002) Karen Baradin agentiaalisen realismin filosofian näkökulmasta. "Dart" käsittelee dialogimuotoisena runoelmana Dart-joen alueen ja siellä toimivien ihmisten keskinäisiä suhteita. Tutkielmani tuloksena esitän, että kun "Dartin" äänen ja veden poetiikkaa tutkii Baradin agentiaalisen realismin filosofian kautta, näyttäytyy Dart yhteenkietoutuvana ja yhteismuotoutuvana prosessina, jossa subjektien ja objektien väliset rajat huokoistuvat. Menetelmänäni käytän agentiaalisen realismin teorian soveltamista lyriikan tutkimukseen ja lähilukuun. Agentiaalinen realismi on posthumanistinen filosofian suuntaus, joka kyseenalaistaa kulttuurillisen ja aineellisen kaksinapaisen erottelun. Sen sijaan se ehdottaa maailman olevan diskursiivis-materiaalista jatkuvasti muutoksessa olevaa toimintaa. Agentiaalinen realismi näkee myös subjektien ja objektien väliset erottelut väliaikaisina ja jatkuvasti muuntuvina. Käytän analyysissäni eritoten Baradin diffraktion käsitettä, joka kuvaa aaltoliikkeiden törmäilyjä toisiinsa ja niiden muodostamia kuvioita. Tutkin "Dartin" aaltoliikkeiden poetiikkaa erityisesti äänen ja veden kautta, jotka muodostavat runoelman keskeiset motiivit. Baradin diffraktiokäsitteen lisäksi käytän äänen ja veden analyysissäni myös Mihail Bahtinin dialogismia sekä Astrida Neimaniksen hydrofeminististä teoriaa. Näiden avulla esitän tutkielmassani, että "Dartin" poetiikka rakentuu äänen ja veden aaltoliikkeiden varaan, joiden ristivedossa runoelman puhujat muotoutuvat subjekteiksi. Koska diffraktio toimii keskeisenä metaforana ja tutkimusmenetelmänä agentiaalisen realismin filosofialle yleisesti, käsittelen sen kautta "Dartin" äänen ja veden diskursiivis-materiaalisuutta toisiaan rakentavina prosesseina. Lopuksi sivuan vielä "Dartin" dialogiin nojaavaa muotoa eettisenä valintana sekä Baradin, Bahtinin että Neimaniksen vastaukseen ja vastuuseen pohjautuvien etiikkakäsitysten valossa.
-
When the Dust Settles : Reinforcing and Negotiating the Imagined West in Bannack Ghost Town, Montana (2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Montanan osavaltiossa sijaitsevaan Bannackin aavekaupunkiin liitettyjä narratiiveja. Eritoten Yhdysvaltain Lännessä sijaitsevat aavekaupungit muistuttavat populaarikulttuurista tutuksi tullutta ”Villiä Länttä”, ja aavekaupunkeihin matkustavia turisteja usein motivoikin mahdollisuus kokea minkälaista elämä ”Vanhassa Lännessä” aikanaan oli. Väitänkin, että Bannackin aavekaupunkia mainostavien esitteiden narratiivit yhdistettynä Instagramissa julkaistuihin vierailijakokemuksiin muodostavat voimakkaan kuvauksen siitä, minkälaiseksi tämä ”Vanha Länsi” tänä päivänä kuvitellaan. Tavoitteenani tässä tutkielmassa on tarkastella minkälainen paikan identiteetti kuvitellussa Lännessä vallitsee tämän päivän Yhdysvalloissa. Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla niitä narratiivisia teemoja, jotka nousevat esiin Bannackiin liitetystä aineistostani. Työni sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja eritoten Yhdysvaltain tutkimusperinteen alle, ja osallistuu kulttuurin muotoutumista sekä kulttuuristen merkitysten ja arvojen neuvotteluja käsittelevään laajempaan keskusteluun. Aineistoni koostuu seitsemästä Bannackin aavekaupunkia käsittelevästä esitteestä sekä yhteensä 315 Instagram-julkaisusta. Esitteet olen kerännyt vuonna 2015 aavekaupungin vierailijakeskuksesta, kun taas Instagram-materiaali muodostuu kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista kuvista, joihin on liitetty aihetunniste ”Bannack Ghost Town”. Tutkimusmenetelminäni hyödynnän sekä sisällönanalyysia että narratiivista analyysia. Tutkimuksessani keskeisimmät teoreettiset konseptit ovat paikan identiteetti, kollektiivinen muisti ja kulttuuriset narratiivit, Lännen myytti sekä välitetyt kokemukset. Tutkimukseni tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan kulttuuriset narratiivit, myytit ja kansakunnan kollektiiviset muistot uudelleen luovat ja vahvistavat myyttistä Länttä. Narratiiveista nousee analyysin perusteella esiin erityisesti neljä selkeää teemaa, jotka olen nimennyt menneeksi loistoksi, menetykseksi ja rappeutumiseksi, jännityksen tavoitteluksi sekä yliluonnolliseksi Länneksi. Tutkimukseni osoittaa, että aavekaupunkien kaltaiset historialliset kohteet, jotka ovat kietoutuneita tarinoihin ja myytteihin, ovat antoisia tutkimuskohteita kuvitellun Lännen paikan identiteetin tarkastelulle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Bannackin historiaa, ja sen myötä koko kuviteltua Länttä pidetään nostalgisesti parempana aikana kuin nykyaikaa ja sillä on voimakkaasti tunteisiin vetoavia piirteitä. Tämä yhdysvaltalaisten mielikuvitukseen sijoittuva Länsi on myös jännittävä paikka, joka tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia seikkailuille, ja sen paikan identiteetin eroteltavin piirre on aavemaisuus ja salaperäisyys. Länsi kuvitellaan yhä demograafisesti yhtenäisemmäksi kuin mitä se on koskaan todellisuudessa ollut, ja etniset vähemmistöt ovat tässä valkoisten amerikkalaisten dominoivassa paikan kuvauksessa sysätty sen reunoille.
-
(2020)Internetmeemeistä on tullut suosittu viestinnän muoto eri sosiaalisen median kanavissa. Nettimeemit ovat tunteenomaista ja luovaa viestintää, jolla voidaan osallistua julkiseen keskusteluun, esittää poliittisia mielipiteitä tai yksinkertaisesti kommentoida kanssakeskustelijoiden viestejä humoristisella ja visuaalisella tavalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan internetmeemejä poliittisen kommunikaation näkökulmasta. Tutkielmassani kiinnitän erityistä huomiota siihen, miten internetin meemikuvasto heijastelee populismintutkimuksen teoreettisessa keskustelussa esiin nousseita ajatuksia. Samalla pyrin osallistumaan keskusteluun siitä, miten populismia kommunikoidaan sosiaalisessa mediassa ruohonjuuritasolla. Tutkielmassani yhdistelen kahta teoreettista näkökulmaa populismista: Ernesto Laclaun teoriaa populismista artikulaation logiikkana sekä Benjamin Moffittin teoriaa populismista poliittisena tyylinä. Tavoitteenani on löytää näkökulma, jonka avulla pystytään analysoimaan merkitysten rakentumista sekä kielellisesti että visuaalisesti, mikä on erityisen tärkeää eri elementtejä yhdistelevien meemien tutkimuksessa. Testatakseni teoreettisessa osassa tekemiäni hahmotelmia, otan tarkasteluun espanjalaisessa sosiaalisessa mediassa leviäviä meemikuvia. Aineisto koostuu meemikuvista, jotka joko esittävät tai kommentoivat Espanjan entistä pääministeriä Mariano Rajoyta. Rajoy-meemikuvat valikoituivat aineistoksi, koska hänestä oli pääministerikausiensa saatossa tullut espanjalaisessa nettiyhteisössä leviävä sisäpiirivitsi. Espanjan poliittista tilannetta Rajoyn kausien aikana värittivät useat uudet populistiset puolueet ja liikkeet, joiden kritiikki kohdistui Rajoyn hallintoon sekä laajemmin poliittiseen eliittiin. Tämä heijastui vahvasti myös internetin Rajoyta kritisoivaan meemikuvastoon, joiden suosituimmat teemat (talouskuripolitiikka ja korruptio) vastasivat populististen liikkeiden pääteemoja. Teemoittelinkin aineistoni näiden kritiikinaiheiden mukaisiin kategorioihin, jotka vastaavat tutkielman neljättä ja viidettä päälukua. Tämän lisäksi kolmannessa luvussa käsittelen meemihuumoria, jonka kohteena ei niinkään ole Rajoyn politiikan sisältö vaan pikemminkin hänen persoonaansa ja olemukseensa liittyvät asiat. Tutkielman käsitteluvuissa kuvailen esimerkkien avulla millaisia näkemyksiä meemikuvat tekivät Rajoysta ja pyrin tulkitsemaan ja ymmärtämään niitä populismia käsittelevän teoreettisen kirjallisuuden kautta. Espanjalaiset meemikuvat levittivät erilaisia Rajoyta koskevia näkemyksiä, jotka osaltaan edesauttoivat populistisen kollektiivisen identiteetin muodostumista. Niiden avulla luotiin yhteyksiä toisistaan irrallisten poliittisten vaatimusten välille, kuvaamalla niitä yhtenäisenä rintamana Rajoyn edustamaa poliittista eliittiä vastaan. Ne myös korostivat vallitsevan yhteiskunnallisen järjestelmän kykenemättömyyttä vastata kansalaisten tarpeisiin. Meemikritiikin pohjavireenä vaikutti olevan vaatimus vallan palauttamisesta korruptoituneilta poliitikoilta kansalaisten käsiin.
-
(2020)Tutkielmani aiheena on sotilaiden välisen puhuttelun kääntäminen yhdysvaltalais-britannialaisessa televisiosarjassa Band of Brothers, joka on esitetty Suomessa nimellä Taistelutoverit. Tutkin puhuttelusubstantiiveja, pronominien ja imperatiivirakenteiden kääntämistä sinutteluna ja teitittelynä sekä puhuttelun kääntämättä jättämistä tapauksissa, joissa puhuttelumuotojen puuttuminen voisi viitata suomalaiselle kielenkäytölle ominaiseen suoran puhuttelun välttämiseen. Olen lähestynyt tutkimusaihetta sotilasinstituution tarkastelun kautta: kyseessä on Erving Goffmanin (1961) määritelmän mukainen totaalinen instituutio, mikä selittää sen ominaispiirteitä, kuten muodollista puhuttelua osana hierarkiaa ja vallankäyttöä pikemminkin kuin sosiaalisena valintana tai kohteliaisuuden merkkinä. Sotilaskielessä substantiivipuhutteluun liittyy käännösongelmia, jotka korostuvat käännöstekstittämisessä, jossa pyritään tiiviiseen ja nopeasti ymmärrettävissä olevaan ilmaisuun. Angloamerikkalaisessa sotilasinstituutiossa, jossa yleisessä käytössä on esimerkiksi yksitavuinen puhuttelusana sir, muodollinen substantiivipuhuttelu on tyypillisesti tiiviimpää kuin suomalaisessa. Epämuodollisessa puhuttelussa on molemmissa instituutioissa enemmän vaihtelua. Koska puhuttelusubstantiivien käyttö on englannissa yleisempää kuin suomessa, erityisesti epämuodolliset puhuttelusanat ovat kuitenkin usein jätettävissä käännöksestä pois. Pronominipuhuttelussa käännösongelman tuottaa se, että englannin puhuttelupronomini you voidaan kääntää joko sinutteluna tai teitittelynä. Käännösongelma on sotilaskielessä pienempi kuin instituution ulkopuolisessa yleiskielessä, jossa odotukset voivat vaihdella, sillä Puolustusvoimissa teitittely on esimiehen ja alaisen välillä muodollisissa tilanteissa yleensä pakollista ja muulloinkin yleistä. Epämuodollisissa yhteyksissä ja toisensa hyvin tuntevien sotilaiden välillä hierarkian ohittavaa sinuttelua kuitenkin esiintyy. Analyysissa tarkastelen puhuttelua sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa televisiosarjan kolmessa jaksossa. Analyysini on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, ja olen valinnut tarkastelemastani 726 puhuttelua sisältävästä repliikistä lähempään tarkasteluun 37 esimerkkiä. Yleinen kysymys, johon pyrin vastaamaan, on se, onko alkutekstissä esiintyvä puhuttelu käännetty sotilaskielen verrattain hyvin tunteva suomalainen kohdeyleisö huomioon ottaen siten, että käännöksessä säilyy sama uskottavuus, jonka alkuteksti saavuttaa sotilasinstituutiossa käytetyn kielen osalta. Erityistä huomiota kiinnitän merkkeihin suoran puhuttelun välttämisestä käännöksessä passiivi- ja nollapronominirakenteilla. Analyysin perusteella vaikuttaa, että puhuttelumuodot säilytettiin käännöksessä verrattain usein. Substantiivipuhuttelua oli poistettu eniten, ja sen vivahteita oli välitetty sinuttelu- ja teitittelyvalinnoilla. Suoraa puhuttelua ei erityisen selvästi vältelty passiivi- tai nollapersoonarakenteilla, joita oli havaittavissa vain pienehkö määrä; sen sijaan suurin osa käännöksessä vältetystä puhuttelusta selittyi av-kääntämisen ominaispiirteillä ja erityisesti tarpeella tiivistää ruututekstiä. Puhutteluvalinnat olivat yleisesti selitettävissä sotilasinstituution hierarkkisen rakenteen tai puhujan ja puhuteltavan sosiaalisten suhteiden kautta, ja usein merkitystä oli molemmilla. Sotilaspuhuttelu vaikutti yleisesti idiomaattiselta, ja käännösratkaisut noudattivat pitkälti suomalaisessa sotilasinstituutiossa esiintyviä tapoja ja käytäntöjä.
-
(2015)This study examines the position of Scottish Gaelic on the Isles of Lewis and Harris on the Outer Hebrides of Scotland. The research questions are: 1) in which circumstances is Scottish Gaelic spoken; 2) what affects the current situation of Scottish Gaelic; 3) what linguistic attitudes do people who live on Lewis and Harris have towards both Gaelic and English? The data was collected by a research questionnaire. The survey gathered 56 respondents in total, of whom 31 were from the Isle of Lewis and 25 from the Isle of Harris.
-
(2019)Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan David Foster Wallacen (1962–2008) novellikokoelman Brief Interviews with Hideous Men (1999) vakuuttelevaa ja suostuttelevaa retoriikkaa osana sukupuolten välistä vallankäyttöä. Aineisto koostuu fiktiivisistä haastattelusta, joista lyhimmät ovat alle sivun mittaisia ja pisimmät useita kymmeniä sivuja. Haastatteluiden luonteet ja tapahtumat eroavat paljon toisistaan: materiaali on kohosteisen sporadista. Käytän Arja Jokisen sommittelemaa diskurssianalyysin mallia retorisen aineiston erittelemiseen. Yleisemmin retorista universumia valotetaan Michel Foucault’n, Michael Billigin, Chaim Perelmanin sekä Wayne C. Boothin näkemyksien kautta. Tutkielmani aiheen taustalla on sen ajankohtaisuus. Niin kutsutun Me too -liikkeen myötä ajallemme on tullut ominaiseksi seksuaalinen häirintä sekä sukupuolten väliset jännitteet. Taustoitan tutkielmassani ilmiön syntyä ja sen moninaisuutta, ja tarjoan esimerkkejä Wallacen novelleista koskien arkista vakuuttelevaa ja suostuttelevaa retoriikkaa, joka ilmenee myös vallankäyttönä. Osin novelleja on myös luettu turhankin tarkoitushakuisen feministisellä agendalla. Tutkielmassani näytetään, kuinka Wallace monimutkaisen retorisen verkon luoden onnistuu satirisoimaan vallalla olevaa diskurssia. Brief Interviews with Hideous Meniin keskittyvä tutkimus on noussut jalustalle aivan viime aikoina, siitä esimerkkinä on niin kutsutun Wallace Studies -oppikokonaisuuden syntyminen. Esseekokoelmat A Companion to David Foster Wallace (2013) ja The Cambridge Companion to David Foster Wallace (2018) ovat tasoittaneet tietä omalle tutkimuksellenikin. Kehystän tutkimustani myös novellimuodon taustoittamisella ja tarkastelulla. Osoitan, että Wallace on tietoinen novellistiikan perinteistä ja historiasta, sekä sen nykyaikaisemmista konventoista. Siten hän kykenee luomaan erityislaatuisen muodon, jolle ehdotan nimeä haastattelumainen monologi. Sille ominaista on tietokirjallisuusmaisen aineksen sekoittaminen fiktioon. Linjaan, että Wallacen käyttämä muoto mahdollistaa hänen temaattisen lähestymistapansa. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on, millaisia retorisia keinoja Wallace käyttää Brief Interviews with Hideous Menissä. Kaiken kaikkiaan tutkielmassani osoitetaankin, että Wallacen retoristen keinojen kirjo on poikkeuksellisen laaja. Siten luennassani Brief Interviews with Hideous Men näyttäytyy eräänlaisena retorisena pelinä kauttaaltaan: se on itsessään satiiri sukupuolten välisten suhteiden diskursseista.
Now showing items 4648-4667 of 4848