Browsing by master's degree program "Magisterprogrammet i nordiska språk och litteraturer"
Now showing items 61-80 of 98
-
(2020)Tässä tutkielmassa tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018 opiskelleiden opiskelijoiden näkemyksiä omasta kielitaitotasostaan sekä kielenoppimisestaan. Tutkimusryhmän opiskelijat osallistuivat kukin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tulkkikoulutusprojektiin, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavia tulkkeja ja siten elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Tutkimuksessa selvitetään, miten opiskelijat arvioivat kielitaitoaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä hyödyntäen arvioissaan Euroopan neuvoston luomia kielitaitotasokuvauksia kolmessa kielen eri osa-alueessa, jotka ovat kielen ymmärtäminen, kielen tuottaminen sekä vuorovaikutus. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka opiskelijat kuvailevat suomenruotsalaisen viittomakielen oppimistaan. Tutkimukseen osallistui internetissä julkaistuun kyselylomakkeeseen vastaamalla 15 opiskelijaa, jotka olivat syksyllä 2018 iältään 19–58-vuotiaita. Tulosten analysointia varten jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka kauan he olivat opiskelleet suomenruotsalaista viittomakieltä. Ryhmä 1 oli aloittanut kielen opiskelun vuonna 2018 opintojen alkaessa, ryhmä 2 oli opiskellut kieltä 1–5 vuoden ajan, ja ryhmä 3 oli opiskellut kieltä vähintään 15 vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan ryhmän 1 valitsemat kielitaitotasot vaihtelivat tasojen A2 ja C1 välillä, ja yleisimmin valitut tasot olivat B1 ja B2. Ryhmässä 2 opiskelijat olivat valinneet kielitaitotasot B1-C1, ja kaikkien opiskelijoiden valitsemat taitotasot olivat keskimäärin korkeammat verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Ryhmä 3 valitsi kaikista opiskelijaryhmistä keskimääräisesti korkeimmat tasot, joskin taitotasot vaihtelivat ryhmässä tasojen A2 ja C2 välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat valitsivat taitotasokseen sitä korkeamman tason, mitä kauemmin he olivat suomenruotsalaista viittomakieltä opiskelleet. Tulosten mukaan erot eri ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. Opiskelijoiden näkemyksissä omasta kielenoppimisestaan selkeinä yksittäisinä asioina erottuivat muun muassa kasvavan viittomavaraston merkitys, suomalaisen viittomakielen vaikutus sekä haasteet kommunikoida sellaisten viittojien kanssa, joiden murre tai kielen tyyli erosi oppijan omasta.
-
(2023)I undersökningen granskas den savolaxiska expansionens (år 1570–1660) påverkan på ortnamn i svenska Finnskogen. Tjugo ortnamn som har sitt ursprung i finska språket identifierades i ett område i Vämland som omfattar 69,5 km². Jag analyserar ortnamnen ett i taget. Namnen är delats i olika grupper: Namnens stuktur (inklusive sammansättningar, epexegetiska namnled, finskans och svenskans plats i namnet och namnsuffix), fonetisk anpassning (inklusive fonetiska lånord och diftonger) och finska namn som inte har ändrats. Resultaten visar att finska och svenska språket har förenats i skogsfinnarnas ortnamn. Oftast förenas finska och svenska fonetiskt. Det innebär att de finska namnen skrivs med svensk ortografi och utta-las med svenskt uttal. I vissa av namnen finns det även ett epexegetiska namnled, vilket innebär att namnets suffix ges på svenska efter det finska namnet. Dessa epexegetiska namnled berättar för svenskspråkiga vad platsen är. Bland de tjugo undersökta namnen finns det namn som inkluderar namnlederna -lamp, -lamm, -la och -so, vilka kommer från finska språket. Bland ortnamnen finns också ett ortnamn som är helt finskt. I materialet ingår även en intervju med en kvinna som bor i Finnskogen. Med hjälp av henne granskas hur ortnamn uttalas i dag i Finnskogen. Enligt henne är de flesta i Finnskogen vana med finska ort-namn, men de förstår ändå inte vad de finska ortnamnen betyder. De ortnamn som analyseras jämförs med ortnamn som finns i den norska Finnskogen och studerats i en doktorsavhandling. Det finns ett identiskt ortnamn, åtta ortnamn som liknar varandra och ett namn som har samma namnled i norska och svenska Finnskogen.
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lukiolaisten mielipiteitä mahdollisesta ruotsin suullisen kielitaidon osakokeesta ylioppilaskirjoituksissa Suomessa. Vaikka suullista kielitaitoa opetetaan osana lukion kielten kursseja, ei se kuitenkaan sisälly yhdenkään kieliaineen ylioppilaskokeeseen. Syynä tähän voidaan nähdä muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnissa esiintyvät haasteet, joita kartoitan tarkemmin teoriaosiossani. Tutkimustani pohjustaa myös ensi vuonna toimeenpantava lukion opetussuunnitelma (LOPS2019) sekä suullisen kielitaidon arvioinnin tulevaisuuden näkymät ylioppilaskokeessa. Sen lisäksi, että tutkin lukiolaisten ajatuksia ja mielipiteitä suullisen kielitaidon kokeesta osana ylioppilaskokeita, tutkin myös näihin ajatuksiin johtavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukiolaiset haluaisivat lisää suullisia harjoituksia ruotsin tunneille. Koska lukiolaisten mielipiteitä suullisesta ylioppilaskokeesta on tutkittu kuitenkin vain melko suppeasti, olen päättänyt tarkastella lukiolaisia laajemmin neljästä eri kaupungista: Vaasasta, Tampereelta, Helsingistä sekä Jyväskylästä. Asuinalueen lisäksi kartoitan myös oppimäärän sekä taitotason yhteyttä lukiolaisten mielipiteisiin. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Google Forms -kyselyn avulla ja analysoin sitä sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Määrällisen analyysin lisäksi käytän tutkimusmenetelmänäni laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksestani selvisi, että lukiolaisten mielipiteet ylioppilaskokeen suullisesta osakokeesta jakaantuvat sekä positiivisiin että negatiivisiin. Vaikka suuri osa näkee suullisen kielitaidon tärkeänä kielen osa-alueena, pitää osa lukiolaisista suullista koetta liian stressaavana ja haastavana. Kaksikielisessä Vaasassa lukiolaiset käyttävät ruotsia useammin ja monipuolisemmin koulun ulkopuolella, minkä lisäksi suurin osa vaasalaisista aikoo kirjoittaa ruotsin ylioppilaskokeissa. Ilmiö on kuitenkin päinvastainen Jyväskylässä ja Tampereella, joissa suurin osa vastanneista ei aio kirjoittaa ruotsia ylioppilaskokeissa eikä osallistua ruotsin suulliselle kurssille. Ruotsinkielisen väestön määrällä voidaan täten nähdä jonkinlainen yhteys kyseisessä kaupungissa asuvien lukiolaisten ajatuksiin. Myös oppimäärällä ja kielitaidolla nähdään olevan yhteys lukiolaisten ajatuksiin suullisesta ylioppilaskokeesta. Suurin osa B-ruotsia opiskelevista lukiolaisista ei aio osallistua ruotsin kirjoituksiin tai puhekurssille, kun taas A-ruotsin lukijoiden tilanne on päinvastainen. Tämän lisäksi lukiolaisten taitotason voidaan nähdä vaikuttavan mielipiteisiin niin, että ne, jotka osaavat kieltä paremmin, suhtautuvat myös suullisen kielitaidon testaamiseen ylioppilaskokeissa positiivisemmin.
-
(2024)Syftet i denna studie är att kartlägga vilket slags finlandismer som förekommer i talspråkskorpusen Talko och i vilka sammanhang de används. Som material används intervjuer i Talko som har samlats in inom ramen för projektet Spara det finlandssvenska talet. Jag har använt mig av den s.k. x-taggen med vilken jag har granskat de tjugo vanligaste finlandismerna i Talko. Därefter har jag ordnat de tjugo vanligaste finlandismerna i tabellen enligt deras frekvens. Metoden som används i avhandlingen är korpuslingvistik. Jag kombinerar kvantitativa och kvalitativa analyser för att kunna analysera både frekvenser av finlandismer och de kontexter de förekommer i. Det som framgår av analysen är att den största och vanligaste gruppen av finlandismer är absoluta finlandismer med 477 belägg i korpusen. Den näst vanligaste gruppen av finlandismer är översättningslån från finska med 203 belägg i korpusen och den minsta gruppen av finlandismer utgörs av semantiskt förskjutna och statistiska finlandismer med sammanlagt 156 belägg i korpusen. De sammanhang där de tjugo vanligaste finlandismerna förekommer i är informella intervjuer som kan liknas vid vardagliga samtal. Finlandismerna som studeras används därmed i en kontext som den finlandssvenska språkvården inte i sig vill påverka. De belägg på finlandismer jag har analyserat följer den svenska syntaxen och var interaktionellt omarkerade vilket tyder på en etablerad användning av dessa finlandismer. Förslag på framtida forskning är att relatera frekvensen och användningen av finlandismer till informanternas bakgrund, vad gäller t.ex. ort och ålder. Dessutom kan man utforska hur finlandismer formar och upprätthåller den finlandssvenska identiteten, särskilt bland olika generationer av talare.
-
(2024)De mest betydande skillnaderna mellan sverigesvenskan och finlandssvenskan hittas förmodligen i ordförrådet. I finlandssvenskan är det ofta finlandismerna som ställer till besvär för en sverigesvensk (Reuter 2014), medan till exempel slangord som uppstår i Sverige kan vara obekanta för en finlandssvensk. Vissa sverigesvenska slangord blir dock med tiden mer eller mindre normaliserade och tas upp i standardspråket. Det här kan påstås vara fallet för orden tjej och kille. De har under de senaste årtiondena så gott som ersatt flicka och pojke i Sverige (Andersson 1981, Allén 1982, Kotsinas 2004 & Magnusson 2013). Det här innebär dock inte att situationen automatiskt är den samma i Svenskfinland. Därför undersöker jag i min avhandling vilka könsbenämningar finlandssvenskar faktiskt använder med hjälp av inspelat material där informanterna enskilt svarar på olika frågor som är avsedda att få dem att spontant använda könsbenämningar. Jag undersöker också hur informanterna uppfattar könsbenämningarna med avseende på åldern på den person som avses. De flesta informanterna har ursprung i Österbotten, men en stor del av Svenskfinland finns representerat. Studien visar bland annat att både flicka och pojke och kvinna och man förekommer betydligt oftare än tjej och kille i alla åldersgrupper. Det här visar att flicka inte har genomgått samma semantiska förändring i Svenskfinland som i Sverige (Magnusson 2013). Informanterna över 50 år använder tjej och kille klart mer sällan än de yngre informanterna, och dessutom används tjej generellt mer av manliga informanter, medan kille generellt används mer av kvinnliga informanter. Min studie visar också att tjej och kille förknippas starkt till Sverige och att ett flertal informanter verkar förknippa flicka och pojke till sin finlandssvenska identitet.
-
(2021)Tämä tutkielma kertoo kuinka suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat ruotsiksi korkeakouluissa, käyttävät ruotsin kieltä vapaa-aikanaan. Tutkimus on saanut inspiraatiota Grinin mallista Capacity – Opportunity - Desire (2003), jossa Desire kertoo, kuinka halukas on käyttämään opittua vierasta kieltä. Tutkimuksen tarkoitus on saada selville, käyttävätkö nämä opiskelijat ruotsia vapaa-aikanaan ja jos käyttävät, niin miten ja millaisissa tilanteissa. Tämä tutkimus myös selvittää onko ruotsinkielinen linja tai koulu vaikuttanut tähän ruotsin kielen käyttöön ja miten opiskelijat suhtautuvat ruotsin kieleen. Tutkimus sai inspiraationsa Marketta Sundmanin artikkelista Tvåspråkiga skolor - En analys av fördelar och risker med införandet av skolor med svenska och finska som undervisningsspråk (Magma 2013), joka kertoo millaisia vaikutuksia kaksikielisillä suomi - ruotsi kouluilla olisi Suomessa. Muita tutkimuksia, joita tässä tutkielmassa esiteltiin, ovat Monica Lönnkvistin (2020) Tvåspråkigt utbildningsprogram vid en yrkeshögskola: den administrativa språkstrategin och studerandenas vardagliga praxis, joka kertoo kaksikielisestä opiskelulinjasta Suomessa, Marjo Nikkasen (2017) Till Sverige med gymnasiesvenskan: En enkätstudie av finska studenters upplevelse av språklig anpassning i Sverige, joka kertoo kuinka suomalaiset käyttävät ruotsia Ruotsissa ja Maria Dimitriadisin (2020) Maailmalla pärjää englannilla ja suomenruotsalaiset puhuu suomea: Elevernas attityder till B-svenska på årskurserna 8 och 9, joka antaa tietoa yläkoululaisten asenteista ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri metodia; haastattelu, johon osallistui viisi opiskelijaa ja kyselylomake, johon vastasi 93 opiskelijaa. Molemmissa oli samat kysymykset ja niihin on vastannut opiskelijoita sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista. Tutkimuksen lopputulema on se, että suomenkieliset opiskelijat käyttävät ruotsin kieltä arjessa eri tilanteissa. Eniten he kirjoittavat ruotsiksi ja kuuntelevat ruotsia viihdetarkoituksessa. Kaikki opiskelijat aikovat käyttää ruotsin kieltä myös opiskeluajan jälkeen, sillä siitä on hyötyä mm. työn haussa. Enemmistö opiskelijoista suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja suurimmalla osalla koulunkäynti on vaikuttanut heidän ruotsin kielen käyttämiseen. Ne joilla, koulu ei ollut vaikuttanut, käyttivät jo ruotsin kieltä ennen ruotsinkielisen linjan aloittamista.
-
(2023)Det har länge varit vanligt att finlandssvenskar flyttar till Sverige, men migrationen sker också andra vägen. Det vill säga att sverigesvenskar flyttar till Finland. Det gemensamma språket, svenska gör flytten smidig. Svenskan är ett pluricentriskt språk och är således ett nationellt respektive officiellt språk i både Sverige och Finland (Norrby m.fl. 2020). Det här har i sin tur lett till att det av naturliga orsaker har uppstått två olika nationellt förankrade språkvarieteter, finlandssvenska och sverigesvenska. De största skillnaderna mellan de svenska språkvarieteterna handlar om uttal, ord och uttryck (Reuter 2015; Språkinstitutet u.å). Tidigare forskning har visat att det finns en tendens att finlandssvenskar i Sverige anpassar sitt språk till sverigesvenskan. Däremot har samma företeelse inte studerats bland sverigesvenskar i Finland. Utgångspunkten i den här avhandlingen är att sverigesvenskan karakteriseras av att vara en dominant varietet medan finlandssvenskan är en dominerad varietet (se t.ex. Tandefelt 2014:16). Laureys (2014) hävdar dessutom att det finns en klar tendens att språkbrukare i den dominanta varieteten inte anpassar språkbruket. Genom en intervjustudie som analyserats genom en kvalitativ innehållsanalys undersöks sverigesvenskars självupplevda språkliga anpassning till finlandssvenska. Resultatet tyder på att språklig anpassning även förekommer bland sverigesvenskar i Finland. Huvudsakligen tillämpar sverigesvenskar finlandssvenska ord och uttryck i sitt språkbruk eftersom de anser att de här språkdragen berikar deras språk. I lägre grad förekommer också anpassning av uttal, samtalstempo och kommunikativa mönster. Syftet med avhandlingen är att undersöka språklig anpassning bland sverigesvenskar som är eller har varit bosatta i Finland under en längre tid för att kunna avgöra hur de tenderar att anpassa sitt språkbruk i en finlandssvensk miljö. Dessutom bidrar avhandlingen till att beskriva sverigesvenskars erfarenhet av att leva i Svenskfinland samt deras tankar om finlandssvenska både före och efter flytten till Finland.
-
(2023)Syftet med den här magisteravhandlingen är att göra en posthumanistisk analys av Johanna Holmströms novellsamling Handbok i klardrömmar. Jag frågar om Handbok i klardrömmar kan tolkas som ett ställningstagande i samhälleliga frågor som berör människans förhållande till det icke-mänskliga och sin djuriskhet, till exempel 1) är människan överställd naturen eller en del av den? och 2) kan människan överstiga sin djuriskhet utan att förlora sin mänsklighet? Därtill frågar jag vilken påverkan, om någon alls, skönlitterära verk har på sina läsare. Analysen bygger på en grund av ekokritik och posthumanism. Nyckelbegrepp är kuslighet, vildhet, empati samt populär och kritisk posthumanism. Jag undersöker också hur verket på klimatfiktionens vis försöker påverka läsaren genom att väcka känslor, i synnerhet obehag. Obehaget som väcks hos läsaren orsakas av den kuslighet som är ständigt närvarande i verket. Jag undersöker i vilken mån verket kännetecknas av en ideologisk konflikt mellan populär och kritisk posthumanism med sina oförenliga synsätt på teknologi, samhällelig empati och mänsklig djuriskhet. Därtill undersöker jag i vilken mån verket i de litterära dystopiernas anda försöker påverka läsaren genom att dramatisera nutiden och visa på möjliga framtider.
-
(2020)Tutkielmassani tavoitteenani on selvittää, kuinka vuonna 2016 suomalaisissa peruskouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomenkielisten peruskoululaisten asenteisiin ja motivaatioon pakollisia ruotsin kielen opintoja kohtaan. Ruotsin opetussuunnitelmauudistuksen päätavoitteena on ollut ruotsin opiskelumotivaation kohottaminen. Tutkielmassa tutkitaan oppilaiden asenteiden ja motivaation muutosta aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Lisäksi tarkastellaan, onko opetussuunnitelmauudistus tasoittanut asenteiden ja motivaation vaihtelua ikä- ja sukupuoliryhmien välillä. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja se toteutettiin oppilaskyselyn muodossa yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 89 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastauksista. Aineistossa tutkittavien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat suhteellisen tasaisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei opetussuunnitelmaan tehdyistä uudistuksista huolimatta peruskoululaisten asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opintoja kohtaan ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Erot ikä- ja sukupuoliryhmien välillä asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opiskelua kohtaan ovat yhä suuria: iältään vanhemmat oppilaat, ja erityisesti poikaoppilaat, suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opintoihin edelleen huomattavasti negatiivisemmin. He ovat myös epämotivoituneempia opiskelemaan sitä koulussa.
-
(2021)Syftet med denna avhandling är att ta reda på hur språk- och kulturbundna element översätts i skönlitteratur. Mer specifikt tar jag reda på hur idiom, kulturella fenomen och egennamn översätts mellan grannspråken svenska och finska i jämförelse med hur de översätts mellan svenska och katalanska. Jag utreder också hur översättningsresultatet påverkas av de språkliga och kulturella skillnaderna mellan käll- och målspråken. Materialet består av Tove Janssons roman Pappan och havet och dess översättningar till finska och katalanska. Ur materialet excerperas översättningsbelägg av kulturella fenomen, idiom och egennamn. Analysen är i första hand kvalitativ, men kvantitativa beräkningar anges också. Undersökningen bygger på följande forskningsfrågor: Vilka metoder har använts för att översätta idiom, kulturella fenomen och egennamn i den finska och den katalanska översättningen av Pappan och havet? Finns det skillnader i användningen av översättningsmetoder mellan språkparen svenska-finska och svenska-katalanska och hur kan de eventuella skillnaderna förklaras? Materialet analyseras ur en skoposteoretisk synvinkel och utifrån Rune Ingos (1990) samt Lena Segler-Heikkiläs (2009) anpassningsmetoder. Analysen visar att det finns stora skillnader i användning av översättningsmetod mellan den finska och den katalanska översättningen samt att översättningens skopos möjligen påverkar valet av metod. Av analysen framgår att alla kulturella fenomen förutom ett översätts i den finska översättningen med metoden -AD+mot, vilket kan anses vanligt i intrakulturell översättning. Metoden innebär att bibehålla fenomenet eftersom målspråkets läsare kan förstå det. Däremot används en blandning av anpassnings- och icke-anpassningsmetoder i den katalanska översättningen. Vad beträffar översättning av idiom används översättningsmetoderna på ett balanserat sätt i den finska översättningen. I den katalanska översättningen är den mest använda metoden däremot att ett normalt uttryck översätts med ett idiom. Gällande översättning av egennamn visar analysen att de översätts på liknande sätt i båda översättningarna. Analysen tyder i allmänhet på att det förekommer mindre adaptation i intrakulturell översättning än i interkulturell översättning, även om käll- och målspråket i intrakulturell översättning tillhör avlägsna språkfamiljer.
-
(2024)Den interskandinaviska grannspråksförståelsen är ett unikt men invecklat fenomen. Forskare intresserade av forskningsämnet har under de senaste decennierna ägnat sig åt att forska i hur vi nordbor förstår varandra utifrån olika forskningsmetoder och med varierande forskningsperspektiv. Forskningsintresset har främst berört de stora språkgrupperna svenska, norska och danska (Haugen 1966, Maurud 1976, Bø 1978, Börestam Uhlmann 1994, Delsing & Lundin Åkesson 2005, Prins 2006), där man utgått från språkgrupper på nationsnivå. Finlandssvenskarna och Svenskfinland har fått relativt lite uppmärksamhet i den tidigare forskningen av grannspråksförståelse. Det är främst Börestam Uhlmann (1991), Delsing & Lundin Åkesson (2005) och Prins (2006) som tagit upp finlandssvenskarna som en egen grupp i grannspråkförståelsen. I min avhandling undersöker jag interskandinavisk grannspråksförståelse, och syftet med min avhandling är att ta reda på om det finns en regional variation i finlandssvenska gymnasisters receptiva språkfärdigheter mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. I fokus är också ett försök att beskriva hur en möjlig regional variation ter sig som fenomen och ifall mönster kan urskiljas mellan informanternas faktiska kunskaper och attityder. Hur finska språket och informanternas dialektala bakgrund påverkar en grannspråksförståelse är också av intresse. Jag utgår från gymnasiestuderandens receptiva färdigheter och mäter deras kunskaper i läs- och hörförståelse i norska och danska. Undersökningen utfördes genom en traditionell pappersenkät. Enkäten inrymmer bakgrundsuppgifter, evalueringar av kunskaper och ett test bestående av läs- och hörförståelse. Forskningsmaterialet som samlades in består av 178 enkätsvar från fyra gymnasier i Helsingfors, Åbo, Korsholm och Mariehamn. Forskningsmaterialet har omarbetats och analyserats till forskningsresultat som presenteras och analyseras i avhandlingen. Resultatet bekräftar att det finns regional variation av grannspråksförståelse mellan de svenskspråkiga områdena i Finland. Studien visar att interskandinavisk grannspråksförståelse är ett asymmetriskt fenomen på olika nivåer också i Svenskfinland. Som en hel grupp är de finlandssvenska gymnasiestuderandena bättre på att förstå talad norska och danska än skriven norska och danska. I motsats till den tidigare forskningen presterar de finlandssvenska gymnasiestuderandena bättre i dansk läs- och hörförståelse än norsk. De österbottniska studerandena klarar den norska hörförståelsen bäst, och orsaken tolkas vara deras starka dialektala anpassningsförmåga. Åbolänningarna klarar sig sämst i läs- och hörförståelsen, vilket förklaras med studerandenas starkt tvåspråkiga och finskspråkiga bakgrund. Över lag visar studien att de mer svenskspråkiga områdena klarar sig bättre i läs- och hörförståelse. Studien visar också att mängden och hur genuin formen av kontakten är till norska och danska påverkar grannspråksförståelsen.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastellaan reseptiivisesti monikielisiä suomi-ruotsi keskusteluja. Tavoitteenani on tutkia, millaisia korjausjaksoja keskusteluissa esiintyy sekä selvittää, miksi kyseessä olevaa kommunikointitapaa käytetään keskusteluissa. Reseptiivisellä monikielisyydellä tarkoitetaan sitä, että keskustelukumppanit käyttävät omia äidinkieliään, mutta omaavat kuitenkin tarvittavia taitoja keskustelukumppanin äidinkielessä voidakseen ymmärtää toisiaan. Reseptiivisen monikielisyyden käyttö kommunikointitapana voi perustua kielten väliseen ymmärrettävyyteen niiden samankaltaisuudesta johtuen tai opittuihin taitoihin, kun kyseessä ovat ei-lähikielet, kuten esimerkiksi suomi ja ruotsi. Korjaus on yksi keskustelun mahdollisista prosesseista, joka tulee ajankohtaiseksi, kun intersubjektiivisuus keskustelijoiden välillä uhkaa katketa. Korjausjaksojen aikana keskustelun osallistujat pyrkivät korjaamaan puheen tuottamiseen, kuuluvuuteen tai kielen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia. Korjausjaksojen tutkiminen reseptiivisesti monikielisissä keskusteluissa on tärkeää, koska keskusteluissa käytetään samanaikaisesti vähintään kahta kieltä, jolloin keskusteluissa saattaa esiintyä erityisesti kielen ymmärtämiseen liittyviä haasteita. Tutkimusmenetelminä käytän keskustelunanalyysiä sekä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoni koostuu neljästä reseptiivisesti monikielisestä suomi-ruotsi keskustelusta sekä kahdesta haastattelusta. Keskusteluista kaksi on ryhmäkeskusteluja ja kaksi dialogeja. Ryhmäkeskusteluista toinen on järjestetty keskustelu, jossa keskustelunaihe sekä aikarajoite on annettu. Muut keskustelut ovat arkipäiväisiä vapaita keskusteluja ilman annettua aihetta tai aikarajoitetta. Keskustelunanalyysini tulokset tukevat Schegloffin et al. (1977) itsekorjauksen preferenssiä. Riippumatta siitä, kuka teki korjausaloitteen, johti aloite useimmiten itsekorjaukseen sekä ryhmäkeskusteluissa että dialogeissa. Yleisimmät korjauksen aloituskohdat olivat ongelmallisen vuoron sisällä sekä kolmannessa vuorossa. Korjausaloitteina käytettiin sekä leksikaalisia että ei-leksikaalisia elementtejä. Keskusteluissa, jotka käytiin perheenjäsenten kesken, esiintyi yleisesti enemmän korjausjaksoja, kuin keskusteluissa, jotka käytiin ystävien kesken. Ongelmat, jotka merkittiin korjausaloitteilla, liittyivät erityisesti puheen tuottamiseen. Kuuluvuuden ongelmat olivat yleisiä keskusteluissa, jotka käytiin etänä. Aineistossani ei esiintynyt yhtäkään korjausjaksoa, joka olisi liittynyt ongelmiin kielen ymmärtämisessä. Sisällönanalyysin tuloksena voidaan todeta, että tutkimushenkilöt käyttävät reseptiivisesti monikielistä kommunikointitapaa, koska he kokevat äidinkielen käytön helpommaksi ja luonnollisemmaksi kuin toisen kielen käytön. Itsensä tai toisen korjaaminen perheenjäsenten kesken käydyissä keskustelussa koetaan enemmän hyväksyttävämpänä kuin ystävien kesken käydyissä keskusteluissa. Tämän ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että korjausjaksot, joissa korjataan kielen ymmärtämisen ongelmia eivät ole tavallisia reseptiivisesti monikielisissä keskusteluissa. Haastateltavat käyttävät keskenään kommunikointitapaa, jonka avulla voivat ilmaista itseään vapaammin äidinkielellään sekä samalla ylläpitää kielitaitoaan toisessa kotimaisessa kielessä.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista slangia henkilöhahmot käyttävät Jens Lapiduksen kirjoittamassa rikosromaanissa Snabba Cash. Henkilöhahmot, joiden repliikkeihin ja käyttämään kieleen aineisto pohjautuu, ovat ulkomaalaistaustaisia tukholmalaisia. Analyysiisa keskitytään erityisesti siihen, miten henkilöhahmojen käyttämä kieli eroaa ruotsin yleiskielestä sekä kieliopin että sanaston osalta. Tutkielman materiaalin analysoinnin pohjana käytän aikaisempia tutkimuksia, jotka perustuvat maahanmuuttajien käyttämään erityiseen kieleen Tukholman esikaupunkialueella. Teoriaosuudessa käytän lähteenä mm. kielitieteilijä ja professori Ulla-Britt Kotsinasin tutkimuksia ja teoksia aiheesta. Aineistossa esiintyy useita esimerkkejä, jotka aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan kategorisoida ns. rinkebysvenskaksi tai maahanmuuttajaruotsiksi. Tämä slangimuoto on syntynyt ruotsissa Tukholman esikaupunkialueella 1960- luvulla, kun Ruotsiin värvättiin teollisuustyövoimaa ulkomailta. Asuinalueella asuvat maahanmuuttajat puhuivat ruotsia enimmäkseen keskenään ja pikkuhiljaa kieli muotoutui sellaiseksi kuin se nykyään on. Kirjan henkilöhahmojen juuret ovat Chilessä, entisessä Jugoslaviassa ja _Lähi-idässä. Henkilöhahmojen äidinkieli vaikuttaa heidän käyttämäänsä sanastoon siten, että slangisanat otetaan usein omasta äidinkielestä. Yksi henkilöhahmoista on sen sijaan kantaruotsalainen ja hänen käyttämänsä slangi on kategorisoitavissa Tukholmassa käytettävään slangiin, jossa on piirteitä myös nuorisokielestä. Tutkielman analyysi-osuudessa esitellään poikkeavan sanaston lisäksi poikkeavuutta ruotsin kielioppisääntöihin. Keskeisimpiä kielioppipoikkeavuuksia ilmenee ruotsin V2- säännössä, verbimuodoissa ja verbien käytössä ylipäätään. Tutkielman lopussa pohditaan rinkebysvenska-slangin tulevaisuutta perustuen siihen, miten kieltä puhuvat muuttavat kielenkäyttöään aikuistuessaan. Kirjan henkilöhahmot ovat aikuisia, minkä voi päätellä vaikuttaneen heidän puheessa käyttämäänsä slangisanojen määrään. Kuitenkin slangin asema säilyy heidän puheessaan, joskin hieman muuttuneena.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan modaalisten lauseadverbiaalien esiintymistä oppijanruotsissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä modaaliset lauseadverbiaalit esiintyvät kielenoppijoiden teksteissä eri taitotasoilla, ja miten lauseadverbiaalien käyttö eroaa L1- ja L2-ruotsissa. Kielenoppijoiden tekstejä verrataan kahteen eri ensikielen aineistoon: oppikirjateksteihin ja blogiteksteihin. Vertailulla pyritään havaitsemaan modaalisten lauseadverbiaalien mahdollista yli- tai alikäyttöä kielenoppijoiden teksteissä. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan automaattisesti annotoitujen korpusten soveltuvuutta tämän tyyppiseen tutkimukseen. Tutkimus on korpuspohjainen, ja analyysin teoreettisena pohjana toimii kontrastiivinen välikielianalyysi. Tutkimusmateriaali koostuu yhteensä 25:ä Göteborgin yliopiston Språkbankenin korpuksesta. Taitotasoa tutkimuksessa mitataan Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (CEFR) mukaisesti. Tutkimus osoittaa, että modaalisten lauseadverbiaalien käyttö alkaa oppijankielessä taitotasolla A2 sanan kanske käytön alkamisen myötä. Suuremmissa määrin modaalisten lauseadverbiaalien käyttö alkaa kuitenkin vasta taitotasolla B1. Kielitaidon kehittyessä paitsi modaalisten lauseadverbiaalien esiintyvyys, myös niiden leksikaalinen variaatio teksteissä kasvaa. Kanske on selvästi yleisin modaalinen lauseadverbiaali oppijanruotsissa, minkä voidaan olettaa johtuvan ennen kaikkea sanan monikäyttöisyydestä. Myös ju esiintyy yleisesti kielenoppijoiden teksteissä tasolta B1 lähtien, mikä selittynee sanan runsaalla esiintyvyydellä sekä oppikirjateksteissä että puhekielessä. Muista modaalisista lauseadverbiaaleista erityisesti verkligen, naturligtvis ja egentligen esiintyvät yleisesti kielenoppijoiden teksteissä. Vertailu ensikielen aineistoihin osoittaa, että mahdollista modaalisten lauseadverbiaalien alikäyttöä esiintyy kielenoppijoiden teksteissä sanojen väl ja gärna osalta, kun taas sanaa naturligtvis voidaan materiaalin perusteella epäillä ylikäytettävän. Varmojen johtopäätösten tekeminen tämän tutkimuksen materiaalin pohjalta ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan edellyttää lisää tutkimusta aiheesta, sillä mahdollinen lauseadverbiaalien yli- tai alikäyttö saattaa selittyä eri tekstityyppien välisillä eroavaisuuksilla. Tutkimuksessa osoitetaan myös automaattisen annotoinnin vaikuttavan vääristävällä tavalla tutkimuksen lopputuloksiin, minkä johdosta tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Tutkimuksessa todetaan, että tutkimusmateriaalin edustavuuteen, eri materiaalien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen sekä automaattiseen annotointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat merkittävästi tulosten luotettavuuteen. Tämän vuoksi varmoja johtopäätöksiä modaalisten lauseadverbiaalien käytöstä oppijanruotsissa ei tämän tutkimuksen perusteella voida tehdä, vaan tulokset tulee nähdä suuntaa antavina. Tutkimus luo kuitenkin hyvän pohjan jatkotutkimuksille aiheesta ja tarjoaa myös hyödyllistä tietoa automaattisen annotoinnin tämänhetkisistä mahdollisuuksista ja haasteista.
-
(2024)Språkbadselever har lärt sig svenska som andra språk redan från daghemmet även om deras modersmål är finska. Syftet med magisteravhandlingen är att undersöka hur satsintonation låter hos språkbadselever som är på högstadiet. Dessutom undersöks om deras satsintonation avviker från den typiska finlandssvenska satsintonationen och om den avviker så hur. Materialet i studien består av inspelningar där 16 stycken språkbadselever läser högt en text som används i undersökningen samt av en bakgrundsenkät gällande deras språkliga kunskaper. Materialet analyseras med kvalitativa och kvantitativa metoder. Av texten analyseras fyra valda satser med hjälp av Praat-programmet där man fokuserar på tonhöjden, durationen och intensiteten. Det teoretiska ramverket beaktar standardrikssvensk intonation, standardfinlandssvensk intonation och standardfinsk intonation. Utöver detta utnyttjas Reuters (2015) begrepp om tvåspråkighet, Abrahamssons (2009) begrepp om andraspråk och Bergroths (2015) begrepp om språkbad. Med hjälp av dessa begrepp kan man förtydliga elevernas språkinlärning och hur de språk eleverna kan kunde påverka satsintonationen i svenska. Forskningsresultaten visar att språkbadselevernas satsintonation liknar den typiska finlandssvenska satsintonationen genom att vara monoton, betona för många ord, äga ibland fallande intonationskontur och nyttjande av bara akut accent. Oavsett detta så avviker satsintonationen ibland från den typiska finlandssvenska satsintonationen i och med att grava accent, som är typisk för rikssvenskan, förekom ibland. Tecken på finskans påverkan förekom också i satsintonationen i och med den emfatiska betoningsaccenten. Satsintonationen hos språkbaselever var hackig och korthuggen och talmelodin innehöll i vissa fall många pauseringar och durationen var långsam. Språkbadselevernas satsintonation var överlag monoton och på basis av talrytmen och taltempot kan den upplevas störande. Undersökningen ger kunskap om språkbadselevernas satsintonation, vilken varietet den följer och även vilka språk som påverkar satsintonationen.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka suomenruotsalaisuutta käsitellään lukion B1-tason ruotsin oppikirjoissa. Tarkemmat tutkimuskysymykseni ovat kuinka kirjat tarkalleen määrittelevät suomenruotsalaisuuden, millaista kulttuurillista tietoa kirjat välittävät, millaisia eroavaisuuksia kirjat mainitsevat suomen- ja ruotsinkielisten välillä sekä minkälaisia eroja kirjojen välillä on. Suomenruotsalaisuuden käsittely kuuluu ainoastaan lukion kolmannen kurssin sisältöön ja oppimistavoitteisiin, minkä vuoksi tämän tutkimuksen materiaalina on käytetty pelkästään kolmannen kurssin kirjoja. Ensisijaisena materiaalina käytän tutkimuksessani kahta kirjaa, Precis- ja Fokus-sarjan kirjoja, jotka on julkaistu uusimman lukion opetussuunnitelman (LOPS 2015) jälkeen. Vertailen tutkimuksessani näitä kahta uudempaa kirjaa myös kahden vanhemman saman kurssin kirjan kanssa selvittääkseni, onko suomenruotsalaisuuden käsittelyssä tapahtunut muutosta käytössä olevan opetussuunnitelman vaihtumisen jälkeen. Vanhemmat kirjat ovat Magnet- ja Galleri-sarjojen kolmannen kurssin kirjat, jotka on julkaistu ennen uusinta lukion opetussuunnitelmaa. Aineistoa rajatakseni keskityn tutkielmassa ainoastaan kirjojen leipäteksteihin ja luetunymmärtämistehtäviin. Pois analyysistä jäävät siis kuvat, kuullun ymmärtämistehtävät ja kirjoitustehtävät. Luodakseni laadulliselle tutkimukselle tyypillisen kokonaiskuvan kirjojen sisällöstä ja pystyäkseni paremmin vastaamaan tutkimuskysymyksiin, olen käyttänyt tutkimusmetodina teemoittelua. Olen aikaisemman tutkimuksen ja käyttämäni teorian pohjalta luonut kuusi kategoriaa, joiden avulla käyn läpi kirjat ja millaista kulttuurillista tietoa ne välittävät suomenruotsalaisista ja suomenruotsalaisuudesta. Tämän jälkeen analysoin tietoa tuloksia tarkemmin aikaisemman teorian pohjalta. Tulokset osoittavat, että kirjat tarjoavat varsin kapean kuvan suomenruotsalaisuudesta. Suomenruotsalaiset määritellään kirjoissa lähinnä äidinkielensä perusteella, ja esimerkiksi identiteetin merkitystä ei juuri mainita. Suomenruotsalaista kulttuuria esitellessä kirjoissa käytetään ilmauksia, kuten ”kaikki suomenruotsalaiset”. Kirjat myös antavat lukijalle helposti kuvan, että suomenruotsalaiset perinteet ovat yhtä tärkeitä kaikille suomenruotsalaisille. Samalla kirjat tulevat luoneeksi selkeän eron suomenruotsalaisten ja suomenkielisten välille. Selkeitä eroja suomenruotsalaisuuden käsittelyyn uudempien ja vanhempien kirjojen välillä ei voida osoittaa. Näyttäisi siltä, että kirjan tekijöiden omat näkemykset kulttuuriin vaikuttavat enemmän kirjan sisältöön, kuin käytössä oleva opetussuunnitelma.
-
(2022)Covid-19 har globalt medfört ökat behov för intensifierad kriskommunikation något som i det tvåspråkiga Finland betyder att det är ytterst viktigt att medborgarna i landet får information på båda inhemska språken. I denna studie undersöks en statlig myndighets webbtexter i Finland. Syftet med avhandlingen är att kartlägga hurdana nya kommunikationsformer det har uppstått tack vare sociala medier och hur social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har tagit vara på de nya kommunikationsformerna i sin svenskspråkiga kriskommunikation på Facebook under coronapandemin. Materialet för denna undersökning utgörs av social- och hälsovårdsministeriets Facebook-inlägg, som samlades in i början av året 2022. Materialet består av 30 olika inlägg, som har blivit indelade i kategorier, enligt inläggens innehåll och publikationsdatum. Samtliga inlägg är coronarelaterade och faller därför inom ramen för kriskommunikation. Som metod används innehållsanalys och fokus ligger på den induktiva ansatsen. Både manifest och latent innehåll kommer att granskas noga. I avhandlingen tillämpas även kvantitativa och kvalitativa metoder. I den teoretiska referensramen lyfts bland annat fram studier om svenskt myndighetsspråk, klarspråk och flerspråkig kriskommunikation. Tidigare forskning visar att webbplatsen uppskattas mycket som en plattform för myndighetskommunikation men att svenskspråkiga myndighetstexter publiceras alltför sällan i relation till de finskspråkiga texterna. En anledning till detta är att det inte finns tillräckligt med yrkeskunnig personal, som kan producera texter på båda nationalspråken. Att kunna skriva texter på klarspråk är också en konst i sig som kräver övning. Resultaten visar att social- och hälsovårdsministeriet publicerade den första coronarelaterade texten på svenska 17.4.2020. Med tanke på språklig jämlikhet, beaktas de svenskspråkiga inte alls under de första 2.5 månaderna, då SHM började publicera sina coronarelaterade inlägg. Detta strider emot språklagen. Det som SHM lyckas hyfsat bra med är att följa klarspråksprinciperna, speciellt då det kommer till texternas utseende och till att skriva det viktigaste först. Något som i sin tur är förvånansvärt är att SHM oftast använder passiv i sina texter. Att SHM använder passiv istället för aktiv är intressant med tanke på att detta skapar distans mellan textens avsändare och mottagare, samtidigt som det strider mot språkliga rekommendationer. Det är viktigt att SHM lägger mer fokus på sin svenskspråkiga kriskommunikation i framtiden, för att den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter ska uppfyllas.
-
(2021)Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja millaisia määräisyysvirheitä arvosanan M (magna cum laude approbatur) saaneet abiturientit tekevät ruotsin ylioppilaskokeeseen sisältyvässä kirjoitelmassa. Lisäksi vertaan pitkän ja keskipitkän oppimäärän kokeen tehneiden kirjoitelmista löytyviä virhemääriä ja -tyyppejä keskenään. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 60 Ylioppilastutkintolautakunnalta saamastani satunnaisesta kirjoitelmasta, joista 30 on pitkän oppimäärän (A-ruotsi) kokeesta ja 30 keskipitkän oppimäärän (B-ruotsi) kevään 2020 kokeesta. A-ruotsin kirjoitelmat (700–1100 merkkiä) ovat kaksi kertaa pidempiä kuin B-ruotsin kirjoitelmat (400–550 merkkiä). Analysoin kirjoitelmia Corderin (1974) luoman virheanalyysin avulla, lukuun ottamatta virheiden selittämistä tai arviointia. Etsin kirjoitelmista kaikki määräisyysvirheet, jonka jälkeen jaottelin ne pää- ja alakategorioihin. Jaottelin jokaisen määräisyysvirheitä sisältävän nominaalilausekkeen vain yhteen kategoriaan, vaikka lausekkeessa olisikin ollut useampi taivutusvirhe. Ruotsin kielen määräisyys ja artikkelien käyttö luo tunnetusti haasteita ruotsinoppijoille, sillä se eroaa huomattavasti esimerkiksi englannin ja suomen kielistä. Käyn läpi teoriaa ruotsin kielen määräisyydestä sekä esittelen aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen. Vaikka määräisyys koostuu sekä merkityksestä että muodosta, keskityn tässä tutkielmassa vain muotoon, sillä sitä painotetaan kouluopetuksessakin. Lisäksi selitän eron toisen ja vieraan kielen oppimisen välillä ja pohdin virheiden merkitystä kielenoppimisessa. Kielenoppimiseen liittyy Pienemannin (1998) prosessoitavuusteoria, jonka mukaan kielenoppiminen koostuu viidestä tasosta, joista edeltävä täytyy aina hallita siirtyäkseen seuraavalle tasolle. Määräisyys ja nominaalilausekkeiden taivutus kuuluvat tasoille 2 ja 3, jotka liittyvät sanojen taivutukseen sekä lausekkeiden sisäiseen kongruenssiin. Aineistosta löytyi yhteensä 160 määräisyysvirhettä, joista 107 on pitkän ruotsin ja 53 keskipitkän ruotsin kirjoitelmista. A-ruotsissa virheitä on keskimäärin neljä per kirjoitelma, B-ruotsissa kaksi. Pääkategorioita on neljä ja alakategorioita 15. Suurin pääkategoria on epämääräinen muoto määräisen muodon sijasta (58), toisiksi suurin määräinen muoto epämääräisen muodon sijasta (49), kolmanneksi suurin artikkelivirheet (27) ja pienin kongruenssivirheet (26). Yleisimpiä alakategorioita eli virhetyyppejä olivat epämääräinen muoto aiemmin mainituista asioista puhuttaessa, määräinen muoto epämääräistä muotoa vaativien attribuuttien jälkeen, artikkeliton muoto määräisen muodon sijasta sekä epämääräinen muoto prepositioilmauksissa. Aineistosta käy ilmi, että opiskelijat käyttävät useimmiten yksinkertaisimpia muotoja eli epämääräistä tai artikkelitonta muotoa. Muodon valitsemisen lisäksi vaikeuksia tuottaa sellaisten nominaalilausekkeiden muodostus, joihin sisältyy attribuutti. Tällaiset kongruenssivirheet olivat selvästi yleisempiä B-ruotsissa, mikä kertoo heikommasta nominaalilausekkeiden määräisyystaivutuksen osaamisesta. Määrällisesti A- ja B-ruotsin kirjoitelmissa oli saman verran virheitä suhteessa tekstien pituuteen, ainoastaan eri kategorioiden välillä oli eroja. Toisaalta A-ruotsin pidempiä ja haastavampia tekstejä kirjoittaessa tulee luonnollisesti enemmän virheitä kuin B-ruotsin lyhyissä teksteissä. Tulosten perusteella nämä opiskelijat ovat vielä prosessoitavuusteorian tasolla 2, sillä he eivät hallitse substantiivien määräisyysmuotojen käyttöä.
-
(2019)Kielikylpyopetuksella on suuria etuja sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Kielikylpy tarjoaa yksilölle toisen kielen oppimisen lisäksi sekä sosiaalisia että kognitiivisia valmiuksia ja lisää solidaarisuutta globalisoituneessa maailmassamme. Kielikylpyohjelman kysyntä Helsingissä on suurempi suhteessa sen tarjontaan johtuen oletettavasti pätevien kielikylpyopettajien puutteesta. Tällä hetkellä vain yksi yliopisto, Åbo Akademi, tarjoaa kielikylpyopetuksen koulutusohjelman, ja suuri osa valmistuneista kielikylpyopettajista päätyy suomenkielisiksi luokanopettajiksi. Kielikylpyä on suurimmaksi osaksi tutkittu lingvistisestä näkökulmasta, kun taas pedagogisia tekijöitä ei ole otettu samoissa määrin tutkimuksissa huomioon. Tämä tutkimus selvittää Helsingin kielikylpyopettajien taustoja ja heidän pätevyyttään kielikylpyopettajina. Helsingissä on eniten kouluja, jotka tarjoavat kielikylpyopetusta Suomessa, minkä takia päätin tutkia kielikylpyopettajia juuri Helsingin alueella. Lisäksi kielikylvyn kysyntä on suurinta Helsingissä verrattuna muuhun Suomeen. Tutkimus selvittää muun muassa, kuinka kielikylpyopettajat ylläpitävät ruotsin kieltä työn ulkopuolella, mikä koulutus heillä on kyseisellä hetkellä, millaisia asenteita ja motivaatioita heillä on kielikylpyopetusta kohtaan ja mitä he itse ovat mieltä pätevyydestään kielikylpyopettajina. Mitkä tekijät vaikuttavat mahdolliseen pätevien kielikylpyopettajien puutteeseen? Tutkimuksen aineistona on 14 helsinkiläisen kielikylpyopettajan täyttämää kyselylomaketta. Opettajista neljä toimii yläkoulun- ja 10 alakoulun opettajana. Aineisto on analysoitu sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa suuntaa antava kuva Helsingin kielikylpyopettajien pätevyydestä, ja mahdollisesti herättää keskustelua kielikylpyopetuksesta sekä sen tasosta. Tutkimuksessa käy ilmi että yli puolet vastaajista pitävät suomea äidinkielenään, ja vain neljä kokevat, että heidän ruotsin kielen taitonsa on vahvempi kuin suomen. Kuitenkin suurin osa tutkimuksen kielikylpyopettajista on sitä mieltä, että heidän ruotsin kielen taitonsa ovat erinomaiset, ja vain yksi opettaja koki ruotsin kielen taitonsa tyydyttäviksi. Kielikylpyopettajat ylläpitävät ruotsin kielen taitoaan työn ulkopuolella suhteellisen aktiivisesti, ja suurimmalla osalla opettajista on 6–10 vuoden työkokemus kielikylpyopetuksesta. Yksikään kielikylpyopettajista ei toivonut olevansa pätevämpi, vaan jokainen piti itseään joko todella pätevänä tai vähintään pätevänä. Kuitenkin suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että tarvittaisiin enemmän päteviä kielikylpyopettajia, ja että kielikylpyopettajien koulutus on puutteellinen. Lisäksi puolet opettajista toivoi lisää jatkokoulutusta, erityisesti kielikylpyopettajille suunnattua. Suurin osa opettajista on koulutuksiltaan luokanopettajia, ja vain yksi 14 opettajasta on käynyt kielikylpyopettajan koulutuksen. Lisäksi enemmistö oli sitä mieltä, että he tarvitsisivat työssään sellaisia valmiuksia, joita he eivät ole koulutuksensa kautta saaneet. Jos kysyntää kielikylpyopetukselle riittää, mutta päteviä kielikylpyopettajia on liian vähän, miksi koulutusta kielikylpyopettajille ei voisi lisätä? Pätevien kielikylpyopettajien puute voi tehdä kielikylpyopetuksen tasosta hyvinkin epävakaan.
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen asema ruotsin kielellä on julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla Suomessa vuoden 2019 lopussa ja mitä muita kieliä tarvitaan suomalaisilla työmarkkinoilla. Aineistona käytetään työpaikkailmoituksissa esitettyjä kielitaitovaatimuksia. Aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus ovat keskittyneet tarkastelemaan ruotsin kieltä ja sen käyttöä julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa (ks. esim. Tandefelt 2003; Lassus & Tanner 2019). Tietääkseni ruotsin kielen asemaa ei ole tutkittu aiemmin kolmannen sektorin organisaatioissa. Ruotsin kielen asemaa on perusteltua tutkia sektoreittain, sillä kielitaitovaatimusten taustalla voidaan nähdä eri tekijöitä eri sektoreilla, kuten taloudellisia syitä ja kielilainsäädännön velvoitteita (ks. laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (423/2003)). Tutkielma on määrällinen sisällönanalyysi, jossa tutkitaan eksplisiittisiä kielitaitovaatimuksia 88 työpaikkailmoituksessa Uudeltamaalta ja 14 Pohjanmaalta. Tutkielmassa tutkitaan myös 30 työpaikkailmoituksen avulla, mitkä taitotasot ja kielitaidon osa-alueet esiintyvät ruotsin kielen vaatimusten ohessa. Analyysi perustuu työpaikkailmoituksissa esiintyvien, taitotasoja kuvaavien adjektiivien ja kielitaidon osa-alueisiin viittaavien ilmaisujen ryhmittelystä valtionhallinnon kielitutkinnoissa (ks. valtioneuvoston asetus 481/2003) määriteltyihin taitotasoihin (tyydyttävä, hyvä, erinomainen) ja kielitaidon osa-alueisiin (suullinen, kirjallinen, ymmärtäminen). Tutkielmassa tutkitaan myös erikseen 14 ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta. Tarkoitus on selvittää, millainen suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on ja esitetäänkö ruotsin kielen taito ilmoituksissa vaatimuksena vai etuna. Aineistoa tutkitaan pääasiassa systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalisen (tässä tutkimuksessa: osallistujaroolit) ja interpersoonaisen metafunktion (tässä tutkimuksessa: modaliteetti) avulla. Aineistoa tutkitaan myös perinteisen kieliopin avulla. Tutkielman tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kolmea kieltä, suomea, ruotsia ja englantia. Erityisesti englannin kielen asema korostuu tutkielmassa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Ruotsin kielellä on tulosten mukaan suhteellisesti vahvin asema julkisella sektorilla. Vertailtaessa Uudenmaan kielitaitovaatimuksia Pohjanmaan kielitaitovaatimuksiin, voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen asema vaihtelee alueittain, sillä ruotsin kieli mainitaan suhteellisesti useammin Pohjanmaalla. Tutkielmassa käytetyn aineistonkeruumenetelmän myötä kolmannen sektorin työpaikkailmoitusten määrä osoittautui vähäiseksi, minkä vuoksi tämän tutkimuksen avulla ei voida vetää suuria johtopäätöksiä kolmannen sektorin kielitaitotarpeista. Työpaikkailmoitusten (30 kpl) avulla voidaan havaita viitteitä siitä, että ruotsin kielen taitotasovaatimus vaihtelee sektoreittain. Julkisen sektorin ilmoituksissa mainitaan useimmiten vaatimuksena tyydyttävä ruotsin kielen taito, yksityisen sektorin ilmoituksissa erinomainen kielitaito ja kolmannen sektorin ilmoituksissa hyvä kielitaito. Materiaalin pienen koon ja kvalitatiivisten aineistonkeruumenetelmien valossa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti tähän tulokseen. Tulokset osoittavat myös, että ruotsin kielen taitoa ei suurimmassa osassa ilmoituksista määritellä viittaamalla erikseen suulliseen tai kirjalliseen kielitaitoon, tai kykyyn ymmärtää sitä. Tämä voi johtua siitä, että vaatimus ruotsin kielen osaamisesta sisältää itsessään nämä kielitaidon osa-alueet, jolloin näitä ei erikseen mainita. Ruotsinkielisten ilmoitusten analyysi osoittaa, että suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on etäinen. Havainto tukee Helgessonin (2011 a & b) toteamusta siitä, että työpaikkailmoituksessa osapuolet ovat lähtökohtaisesti tuntemattomia toisilleen, ja niille on tyypillistä kohteliaisuus ja etäisyys. Vain osassa ilmoituksista käytetään kielellisiä keinoja, joiden avulla lähennetään kirjoittajan ja lukijan välistä suhdetta, kuten persoonapronominin ”me” (på svenska ”vi”) käyttö, kun organisaatio viittaa itseensä ja lukijan sinuttelu. Molemmat on aiemmissa tutkimuksissa esitetty lisäävän läheisyyttä kirjoittajan ja lukijan välillä (Lassus 2010; Norrby, Nilsson & Nyblom 2007). Modaalianalyysi osoittaa, että velvoittavuus ilmoituksissa on korkea eli ruotsin kieli voidaan nähdä vaatimuksena. Tämä johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että ilmoitukset ovat ruotsinkielisiä ja jo niiden ymmärtäminen vaatii ruotsin kielen taitoa.
Now showing items 61-80 of 98