Browsing by discipline "Phonetics (General Phonetics)"
Now showing items 1-14 of 14
-
(2020)Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.
-
(2018)The aim of this study is to gain a better understanding of the materials and teaching methods to support the phonetic teaching skills of language teachers. At present at least in Finland, language teachers do not have enough phonetic studies, which makes continuing education planning more important due to new curricula. Curricula emphasize among other things, oral language skills, which contains as an important part teaching of pronounciation. The theoretical part of the work is based on the scientific research of language learning and teaching. As part of the work, an online course was created. The course contents were based on the theoretical part. The contents discussed in the course are related to individuals sounds (International Phonetic Alphabet) and to speech prosody. The online course is structured in University of Helsinki’s online environment Moodle and its pedagogical solutions are build on modularity and collaboration which is emphasized with facilitation. There were 40 language teachers enrolled in the course, of which 31 were online. The elements to be studied in the course were eight different types of content and assignments that language teachers evaluated on the course using embedded electronic questionnaires after completing their teaching module. There were two teaching modules in the course and both utilized the same form. The questionnaires contained numerical and open-ended questions. The questionnaires first mapped the participant's educational background to enable group comparisons, and then the participant's experiences and opinions on the content of the teaching module. The methods were in this experiment qualitative to understand the individual learning experience. The most useful content and assignment types are videos and pictures with text as well as straightforward examples due to their illustrative and inspirational nature. From these participants experienced to receive the most wanted direct instructions, tips, and how to make their own phonetic lessons. Other content and assignments studied are more emphasized by the participant's own reflection and sharing of information with others. These are somewhat more controversial in terms of concreteness, but the results show that more experienced teachers will also benefit from this style of materials and methods. In the further planning of the course, it is important to consider the target group, both in terms of previous phonetic background and teaching experience. The results also highlight the wishes of language-specific phonetics courses, which means closer cooperation between language teachers and phoneticians.
-
(2019)Intonaation tutkiminen on ollut vähäistä suomen kielessä varsinkin spontaanin puheen kohdalla, joten tutkimukseni halusi tarjota uuden näkökulman intonaation tutkimukseen Suomessa autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kohdalla. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden intonaation käyttöä spontaanissa puheessa sekä tarkastella nousevan intonaation käyttöä vuoronvaihdon vihjeenä. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan lisää tietoa lievästi autismin kirjoon kuuluvien varhaisnuorten intonaation käytöstä spontaanissa puheessa verrattuna neurotyypillisiin varhaisnuoriin. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan intonaatiota lukupuheessa, mutta osoittaneet silti sävelkorkeuden sekä intensiteetin olevan yksiä vihjeitä puheenvuoron vaihtuessa toiselle keskustelussa. Tutkimuksessa käytettiin valmiiksi kerättyä aineistoa seitsemältä lievästi autistiselta varhaisnuorelta heidän kuntoutuskeskusteluistaan vuosilta 2009 ja 2010 sekä verrokkiaineistona kuuden neurotyypillisen varhaisnuoren keskustelua, joka oli kerätty vuonna 2016. Kaikki keskusteluun osallistujat olivat poikia, heidän äidinkielensä oli suomi ja he olivat peruskouluikäisiä. Keskusteluihin osallistuneiden poikien puheenvuorojen keskimääräiset sävelkorkeudet analysoitiin neljästä erilaisesta puheenvuorosta, kahdesta kysymyspuheenvuorosta, joista toinen sisälsi nousevaa intonaatiota ja toinen ei, sekä kerrontapuheenvuorosta, josta toinen sisälsi nousevaa intonaatiota ja toinen ei. Lievästi autististen poikien keskimääräinen sävelkorkeus ja intensiteetti olivat jokaisen puheenvuorotyypin kohdalla matalampia kuin neurotyypillisten poikien. Tämä johtui mahdollisesti autismin kirjoon kuuluvien poikien epävarmemmasta puheesta sekä vuorovaikutuksen haasteista.
-
(2019)Goals. This thesis explores what are the convincing prosodic features of Finnish speech, concen-trating on two main features, fundamental frequency and speech rate. Earlier studies into the pro-sodic features of speech have shown listeners perceive speakers with lower fundamental frequen-cy (f0) and higher speech rate to be more convincing. I am also trying to establish whether there can be found an interaction between speaker’s gender and credibility. However, at the point of publication and to the best of the author’s knowledge, there has not been any published research regarding what are the convincing parameters in Finnish speech prosody. In light of the above, the hypothesis of this research is: The prosodic features of a convincing speech in the Finnish language do not differ from the prosodic features to be convincing (proven by published re-search) in other western and European languages. The purpose of this study is to provide addi-tional information to the field of speech research in Finnish language. Methods. This was a quantitative study and involved the use of both listening experiments and statistical tests. The listening experiment was used to examine the prosodic features of convincing speech, with 16 statements being collected from European Parliament's plenary website, two statements each from four Finnish male MEPs and 4 Finnish female MEPs. Each statement was first delexicalized, and out of each delexicalized statement, eight new manipulations were creat-ed, for a total of 64 manipulated statements. These manipulations involved raising and lowering the fundamental frequency by ±4 semitones and both speeding up and speeding down the speech rate by ±1.5 seconds. This resulted in the eight manipulated statements for each lexicalized state-ment being classified as: high, low, fast, slow, high-fast, high-slow, low-fast and low-slow. During the listening experiment, each manipulated statement was compared to a non-modified statement. Twelve native Finnish-speaking subjects participated in the experiment; during which they lis-tened to sounds in pairs of two (manipulated vs. non-manipulated), after which the subjects an-swered the question “Which of the statements is more convincing: the first or second one?” Results and conclusions. In conclusion, it was observed that a lower fundamental frequency and higher speech rate were perceived as more convincing than a higher fundamental frequency and lower speech rate. This matches previous research findings on other European languages and due to the statistically significant results we saw between lower f0, faster speech rate and convincing speech, this allows us to prove this thesis’ hypothesis, that convincing prosodic features in the Finnish language are the same as those identified in English language.
-
(2017)Goals: The aim of this study was to examine how small rooms and short distances affect speech prosody and voice quality. Room acoustics and distance between speakers have been explored widely, but there is no clear understanding of how relatively small rooms and short distances affect speech and its prosodic features. This study examines how prosodic features (fundamental frequency, intensity, duration) and voice quality (creaky voice) vary when distance and room changes. Methods: This study was quantitative and consisted of a speech production test. In the test, three-word sentences were focused to an object in two different rooms at four short distances. There were ten (10) participants in the test. Fundamental frequency, intensity and duration were measured from vowels in stressed and non-stressed syllables. The amount of creaky voice was also calculated. The measurements were examined using statistical methods: variance analysis of repeated measures and logistic regression analysis. Results and conclusions: The results revealed new information about the effects of small rooms and short distances on speech. Results showed that fundamental frequency and intensity increases as a function of distance. The differences between distances were statistically significant, but there were no statistically significant differences between two small room. Creaky voice was also strongly affected by distance. Logistic regression analysis predicted creaky voice for very short distances. According to this study and these findings, it seems that the speaker monitors his or her speech even when the distances are quite short. This research gives new information about speaking in small rooms and everyday speaking distances. These findings could be used in room design and voice training.
-
(2020)Tavoitteet: Tutkielmassa tarkastellaan virolaisten puhuman suomen prosodisia piirteitä suomalaisiin verrattuna. Kummatkin ovat kvantiteettikieliä ja sukukieliä, mutta virolaisten puhuman suomen tunnistaa silti kuulonvaraisesti vierasperäiseksi. Viron kolme kvantiteettia voisi olettaa ilmenevän jollain tavalla heidän lukemassaan suomen kielessä. Tarkoituksena on kehittää tutkijaa helpottava visuaalinen tarkastelutapa kielierojen löytämiseksi puheenanalyysiohjelma Praatin avulla. Päätutkimuskysymyksenä oli voidaanko virolaisten puhumista suomen sanoista löytää sellaisia perustaajuus- ja intensiteetti- sekä kestoeroavaisuuksia, että ne näkyvät akustisissa mittauksissa eivätkä jää vain kuulijan mielipiteen varaan. Menetelmät ja aineisto: Tutkimuksessa on käytetty Usix-hankkeen (nro 3204/31/01) Puhujantunnistus-alihankkeessa äänitettyä materiaalia (Helsingin yliopiston hanke nro 460325). (TEKESin rahoituspäätökset 40285/00, 40406/01 ja 40238/02, Helsingin yliopiston hanketunnus 460325.) Näkökulmaksi on valittu instrumentaalis-foneettinen tarkastelutapa. Puhujiksi valittiin kuusi suomalaista ja kuusi virolaista puhujaa. Koehenkilöt lukivat saman tekstin ja se äänitettiin laadukkaalla mikrofonilla studio-olosuhteissa. Koeaineistoksi valittiin erityisesti vierasperäisiltä kuulostavat sanat virolaisilta puhujilta ja sen jälkeen vastaavat suomalaisilta. Tutkittavia sanoja oli lopulta 32 puhujaa kohden. Näistä sanoista piirrettiin Praat-ohjelmalla visuaalinen esitys. Kuvantamistavassa on spektraaliset ominaisuudet nähtävissä yhtä aikaa perustaajuus- ja intensiteettitiedon kanssa. Perustaajuus ja intensiteettimittauksia tehtiin sanoista, tavuista ja ensitavun ytimestä. Praat-ohjelman tuottama tieto saatiin puoliautomaattisesti tilasto-ohjelmiin. Prosodisia muutoksia pyrittiin kuvaamaan absoluuttisten arvojen lisäksi tasainen, laskeva ja nouseva -malleilla, joiden arviointi perustui puolisäveliin. Lisäksi tehtiin joitakin kestomittauksia ensitavun vokaaleista tavutyypeittäin. Tulokset ja johtopäätökset: Praat-ohjelman tuottama kuvantamistapa on informatiivinen ja toimii tutkijan apuvälineenä. Virolaisten puhujien lukema suomi on kaikilta osiltaan perustaajuudeltaan vaihtelevampaa suomalaisiin verrattuna. Tavutasolla muutoksen suunta on joko nouseva tai laskeva, kun se suomalaisella on ennemmin tasainen. Ero voi tapahtua tavun ytimen tasolla, mutta on selvimmin havaittavissa hieman pidemmästä jaksosta. Yksittäisissä sanoissa on kestoeroa hitaamman lukemisen vuoksi, mutta sitä ei pystytty tässä tutkimuksessa yhdistämään taustakielten erilaiseen kvantiteettiin. Jatkossa olisi kiinnostavaa tehdä laajemmat tilastolliset analyysit ja pohtia myös muita kieliä puhujan lähtökieleksi. Kielenopetusnäkökulmasta voisi tarkastella puhujia, jotka jo osaavat kieltä jonkin verran ja haluavat oppia parempaa ääntämystä.
-
(2020)Aikaisemmassa tutkimuksessa on huomattu, että osa autismin kirjon diagnoosin saaneista puhujista tuottavat prosodialtaan epätyypillistä puhetta. Tällaisia puhetyylejä on subjektiivisten havaintojen perusteella ainakin kolme. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena selvittää, löytyykö näitä puhujatyyppejä datasta, ja onko sen selvittämiseen kehitetty metodi toimiva. Lisäksi autistista puhetta verrattiin kontrolliaineistoon. Puheen prosodia pitää sisällään puheen suprasegmentaaliset, eli tavua pidempikestoiset elementit. Prosodian avulla puhetta jäsennellään järkeviksi informaatiokokonaisuuksiksi, ja sen keinoin puhuja voi ilmaista tunnetilojaan ja asenteitaan. Toisin sanoen puheen prosodisten piirteiden oikeaoppinen tuottaminen sekä havaitseminen on tärkeää keskustelijoiden välisen yhteisymmärryksen kannalta. Autismin kirjo kattaa monta neurokehityksellistä häiriötä, joille kaikille on ominaista kommunikoinnin haasteet. Autististen henkilöiden on todettu käyttävän puheessaan poikkeavia prosodisia piirteitä. Heidän puhettaan on kuvailtu perinteisesti joko monotoniseksi tai laulumaiseksi. Aineistona käytettiin autististen poikien (n = 7) autenttisista ryhmäterapiatilanteista nauhoitettuja äänitallenteita, sekä tutkimusta varten konstruoitua äänitallennetta neurotyypillisesti kehittyneiden suomenkielisten varhaisnuorten poikien (n = 6) keskustelutilaisuudesta. Tutkimus oli kvantitatiivinen, ja se koostui akustisesta analyysistä sekä tilastollisesta tarkasteluosuudesta. Äänitallenteista eroteltiin puhunnokset puhujan mukaan, ja puhunnoksista mitattiin perustaajuuden muutoksen määrä ajassa, perustaajuusvaihtelu, puhunnoksen pituus, fonaation kesto, puhenopeus sekä narinan suhteellinen osuus. Ensin autismikirjon poikien puhetta verrattiin keskenään perustaajuuden muutoksen (per sekunti) ja perustaajuusvaihtelun suhteen. Näiden tulosten perusteella heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joiden eroja lähdettiin tarkemmin selvittämään sekä pääkomponenttianalyysin keinoin että tarkastelemalla eroja tilastollisin keinoin. Tämän lisäksi autismikirjon ryhmän tuloksia verrattiin kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkimuksessa saatiin selville, että autistikirjon puheaineistosta löytyi kolme prosodisesti erilaista puhujatyyppiä, ja uusi metodi, jossa verrataan puheen perustaajuuden muutosta ajassa perustaajuuden vaihteluun, vaikuttaa tulosten perusteella lupaavalta. Lisäksi autismikirjon ja kontrolliryhmän välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja kaikkien muiden muuttujien paitsi puhenopeuden suhteen. Jatkossa tutkimusta voisi kehittää suuremmalla otoskoolla, ja lisäämällä akustisia muuttujia aineistoon. Olisi myös mielenkiintoista tutkia, erottaako naiivi kuulija prosodiatyypit toisistaan, ja mikä hänen havaintoonsa vaikuttaa. Lisäksi on epäselvää, onko ilmiö universaali vai kielikohtainen.
-
(2020)Äänteen pitenemistä sanan rajalla yhtäjaksoisessa puheessa nimitetään rajapidennykseksi. Tämän ortografiassa näkymättömän, puheessa kuuluvan ilmiön aiheuttavat tietyt, kielenmuutoksen seurauksena nykyään vokaaliloppuiset sananmuototyypit. Tässä työssä tarkastellaan rajapidennyksen foneettista toteutumista ilmiölle tunnusomaisessa e-loppuisten nominien muototyypissä. Tavoitteena on selvittää, onko ilmiö produktiivinen, ja tätä tarkastellaan e-loppuisia vene-tyypin sanoja mukailevien pseudosanojen avulla. Tutkimusta varten toteutettiin puheentuottokoe, jossa 14 äidinkieliseltä suomen kielen puhujalta äänitettiin 2412 koelausetta ilmiön mahdollisesti laukaisevine e-loppuisine herätesanoineen. Herätesanat olivat neljäntyyppisiä: oikeita e-loppuisia vene-tyypin sanoja, joiden oletettiin laukaisevan ilmiö, nimiä, joiden yhteydessä ilmiön toteutumista ei odotettu, sekä tutkimusta varten kehitettyjä epäsanoja ja epälainasanoja. Herätesanat olivat konsonantti–vokaali-rakenteeltaan kahdenlaisia, ja sanatyypit erosivat toisistaan ensimmäiseltä äänteeltään. Jokainen herätesana luettiin kolmessa eri kehyslauseessa, kerran ennen kutakin kohdeäännettä, jotka olivat [h], [m] ja [p]. Herätesanan jälkeisen kohdeäänteen toteutunut kesto segmentoitiin ja mitattiin. Sanatyypin, sanan rakenteen ja kohdeäänteen vaikutusta rajapidennyksen toteutumiseen analysoitiin sekä parametrisin että epäparametrisin tilastollisin menetelmin. Kohdeäänteille tehtiin myös niiden havaittuun kestoon perustuva auditiivinen luokittelu. Herätesanoissa ilmeni odotetusti eroja ilmiön laukaisemisessa. Tulokset osoittivat, että sanatyypillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus ilmiön toteutumiseen, ja sanan rakenteen vaikutus osoittautui tilastollisesti merkitseväksi tekijäksi normalisoiduissa epälainasanoissa. Ennakko-oletusten mukaisesti rajapidennys toteutui oikeiden sanojen yhteydessä kaikkein useimmin ja nimien yhteydessä harvimmin. Epäsanat osoittautuivat läheisesti oikeiden sanojen kaltaisiksi, epälainasanat muistuttivat puolestaan nimiä. Kohdeäänteistä lähtökohtaisesti pitkäkestoisin [p] osoittautui myös altteimmaksi pitenemään, ja [h]:n rajapidennystendenssi oli aiempien tutkimusten mukaisesti vähäisempi kuin muilla äänteillä. Rajapidennys osoittautui tämän tutkimuksen perusteella produktiiviseksi ilmiöksi e-loppuisissa nomineissa, sillä tutkimusta varten keksityt epäsanat laukaisivat sen lähes yhtä lailla kuin oikeat vene-tyypin sanat. Tämä puoltaa näkemystä siitä, että ilmiö on elinvoimainen, ja sen paikoittainen toteutumattomuus ei indikoi sen katoamista suomesta. Tutkimus vahvisti kuitenkin aikaisempia huomioita siitä, että puhuja- ja tilannekohtaista vaihtelua on runsaasti.
-
(2020)Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako äidinkielen ortografia englannin kirjain-äänne-vastaavuuden ymmärtämiseen suomenkielisillä alakoululaisilla, jotka ovat vasta aloittaneet englannin opiskelun. Ääntämisen oppimista tarkastellaan mobiililaitteella toimivan kielenoppimispelin (Say it again, kid!, SIAK) avulla. Pelin tarkoitus on parantaa englannin kielen ääntämistä sekä kartuttaa sanastoa alakoululaisilla muutaman viikon mittaisen pelijakson aikana. Tutkimuksessa selvitetään, ääntävätkö peliä pelanneet oppilaat paremmin englanninkielisiä kohdesanoja sellaisiin oppilaisiin nähden, jotka eivät ole pelanneet peliä ja eroavatko peliä pelanneet lukihäiriöiset oppilaat muista ääntämisessään. Lisäksi tutkitaan peliin integroidun tutkimusasetelman vaikutusta pelanneiden ääntämiseen. Menetelmät: Tutkimus koostui kahdesta osasta: puhenäytteiden keräämisestä ja arviointikuuntelusta. Puhenäytteet kerättiin foneettisten testien avulla, joissa koehenkilöt (n=37) toistavat englanninkielisiä kohdesanoja auditiivisen mallin perässä sekä ortografisen muodon pohjalta. Kohdesanat esiintyvät peliin integroidussa tutkimusasetelmassa, jossa auditiivisen syötteen lisäksi on sanan ortografinen muoto myös näkyvillä. Puheaineiston arvioi kuusi foneetikkoa kirjallisten ohjeiden mukaan kolmeen kategoriaan. Äidinkielen ortografian vaikutusta testattiin vertaamalla perässä toistettujen sanojen ja ortografisen muodon pohjalta äännettyjen sanojen arvioita Mann-Whitneyn U-testillä. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään: peliä pelanneiden ryhmään (n=16), peliä pelanneiden lukihäiriöisten ryhmään (n=7) ja ryhmään, joka ei pelannut peliä (n=14). Oppilasryhmien vertailuun käytettiin Kruskal-Wallis -testiä. Tulokset ja johtopäätökset: Tilastolliset analyysit osoittivat, että, suomen ortografia vaikuttaa englannin kirjain-äänne-vastaavuuden ymmärtämiseen. Tulosten mukaan äidinkielen ortografian vaikutus on suurempi oppilailla, joilla on diagnosoitu lukihäiriö ja oppilailla, jotka eivät pelanneet peliä. Kaikki oppilasryhmät saivat hyvät arviot auditiivisen mallin perässä toistetuista sanoista ja heikot arviot ortografisen mallin pohjalta toistetuista sanoista. Kuitenkin peliryhmä pärjäsi lukihäiriöryhmää ja kontrolliryhmää paremmin. Tilastollisen analyysin mukaan ortografia-tutkimusasetelma ei vaikuttanut ääntämiseen.
-
(2018)Goals The aim of the thesis was to study the phonetic skills and attitudes of language teachers in the teaching of oral language skills from a phonetic point of view. Pronunciation has somewhat been neglected as a part of language skills, and the purpose of this work was to provide more detailed information on the attitudes of teachers generally to teaching oral language skills. The purpose of the thesis is also to look at the teachers’ own training in teaching oral language skills. Methods and materials The material was collected as a survey as part of a larger VÄISKI project. Responses have been collected from Finnish language teachers during the spring of 2018 by an online questionnaire. Questionnaire replies were received from all language teachers, i.e. the language or level of education to be taught was not limited in advance. The questionnaire was advertised in the journal of The Federation of Foreign Language Teachers in Finland (SUKOL) and their mailing list, in a few social media channels and by visiting several educational establishments in the metropolitan area. Results and conclusions The questionnaire was filled by 175 teachers at different levels of education and the respondents taught seven different languages as their main language. The language teachers who filled to the questionnaire responded positively to the teaching of pronunciation and quite positively to phonetics. Teachers felt that their own education, for example, in teaching the pronunciation, has been too small and at a too early a phase in their studies. In addition, the teaching had been too theoretical, and the respondents said they felt insecure about how to teach pronunciation. Teachers need further training based on the research, so they can get pragmatic information for the teaching of pronunciation.
-
(2019)Goals: The aim of this study is to examine how Hungarian Finnish language students produce word and sound durations in disyllabic words that consist of one foot. The focus of this study was to find out, do Hungarian speakers produce the foot-based durations the same way Finns do. These are examined from the very beginning of the students’ Finnish studies and changes in vowel durations are investigated both in read and imitated speech. Finnish and Hungarian prosody has been studied quite a lot, but as far as is known this kind of study of durations has not been done before. Methods and materials: This study consisted of speech production experiment, acoustic analysis and statistical analyses. Four students who had only just started their Finnish studies in the beginning of the investigation took part in the experiment. The experiment was repeated similarly three times during fall semester, so that each subject took part in the experiment three times. The speech production experiment had three parts: reading, imitating and reading again. The test material consisted of disyllabic words, both Finnish words and pseudo words, and the word structures were CVCV and CVCCV (where CC was always a geminate). Altogether 3837 words were analyzed in the study. The relative vowel durations were studied statistically using t tests and linear mixed effects model. Results and conclusions: Based on this study, Hungarian subjects produce Finnish foot-based durations very similarly to a native Finnish speaker. Although the statistical analyses showed that there was a significant difference in the relative vowel durations in CVCV and CVCCV words between the Finnish speaker and subjects, overall the vowels behaved the same way in their speech in different word structures. When the initial syllable was light, the second-syllable vowel was longer than when the initial syllable was heavy. In the CVCCV words then the subjects’ relative vowel durations were longer than in CVCV structured words. The examination of the relative vowel durations indicates that Hungarian speakers have an underlying ability to produce Finnish foot-based quantity. A natural subject for further study would be an examination of this phenomena with Hungarian test words, since the foot-based durations has not presumably been studied in Hungarian language. Could it be possible that Hungarian quantity system was foot-timed likewise Estonian and Finnish? Also, examination of the quantity production of other than Finno-Ugric language speakers would be interesting and welcomed topic for future research.
-
(2019)Goals: The aim of this study was to examine a possible correlation between speaker’s voice quality and his/her persuasiveness in speech performance. The aim was also to detect what speaker characteristics would correlate with different voice qualities in Finnish speech culture. There has not been a lot of research done about Finnish speech culture from voice quality perspective, so any research that can be linked to speech culture offers more information for future studies. Voice quality has been studied for a long time and it is known that it has impact to the speech and can determine how it will be received by listeners. This is a good feature to examine and it helps to measure speaker’s convincingness. Phonetic methods give a new view of inspecting the phenomenon how voice quality can affect convincing speaker’s detection. Methods and material: This qualitative study consists of spontaneous speech samples by 12 different Finnish speakers and of 30 different auditory detection reviews. The data is examined using auditory and acoustic methods. The auditory analysis is based on the results from an auditory detection reviews made by 30 Finnish speaking listeners. This data is collected with e-form. The listeners were detecting and assessing voice quality traits, educational background, speakers’ characteristics and convincingness. Convincingness is measured using Likert scale. The voice quality in those spontaneous speeches is also measured using acoustical methods. Examination is done with glottal inverse filtering program called Aalto Aparat. The Voice quality parameter was normalized amplitude quotient (NAQ) and it was compared to the Likert scale evaluation results of convincing speaker. The correlation between these two parameters are calculated with Kruskal-Wallis test. All the results have been presented statistically. Results and conclusions: Voice qualities modal, creaky, hoarse and breathiness are more easily detected in Finnish speakers. The most detected speaker characteristics were genuine, monotonous, enthusiastic, trustworthy, analytical, credible and familiar. These characteristics can be found as good values in Finnish speech culture. The results show that tense voice production was associated with modal voice and with convincing speakers. Speakers who were evaluated to be convincing were also detected to have creak in their voice. Although the acoustical parameter NAQ did not show any correlation results to Likert scale assessments of convincing speaker based on this data, the acoustical results gave confirmation that voice quality is an independent voice characteristic. The auditory analysis gave important information on the interaction of speaker’s traits and voice quality. Based on this study and data, I could not find defining correlation between voice quality and a convincing speaker, but the results give example about how different voice qualities are detected in a speech that aims to be convincing in Finnish speech culture.
-
(2020)Tavoitteet: Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kuultua vokaalia edeltävä vokaalikonteksti vaikuttaa vokaalien luokitteluun etu- ja takavokaaleiksi suomenkielisillä koehenkilöillä. Suomen kielen vokaaliharmonian mukaan /i/- ja /e/-vokaaleja lukuun ottamatta etu- ja takavokaalit eivät esiinny samassa sanassa, kun sana ei ole yhdyssana eikä vierasperäinen. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, missä kohdassa suppeusasteeltaan samankaltaisten etu- ja takavokaalien havaittu raja on. Toinen vaikuttava tekijä on mahdollisesti havaintokompensaatio, jossa kahden äänteen väliset erot korostuvat, jotta pystymme helpommin erottamaan äänteet toisistaan koartikulaation aiheuttamasta äänten samankaltaistumisesta huolimatta. Koartikulaatiolla tarkoitetaan äänteiden mukautumista ominaisuuksiltaan lähemmäksi sitä ympäröiviä äänteitä. Menetelmät: Tutkimus koostui kuuntelukokeesta ja aineiston tilastollisesta analyysista. Kuuntelukoe oli kahden vaihtoehdon pakkovalintatehtävä. Koehenkilöille esitettiin nauhoitetuista tavuista muodostettuja kaksitavuisia pseudosanoja, joiden jälkimmäiset tavut olivat välimuotoja kahdesta tavusta, joista toinen päättyi takavokaaliin ja toinen etuvokaaliin. Koehenkilön tuli valita kunkin ärsykkeen jälkeen, oliko viimeinen äänne takavokaali vai etuvokaali. Ensimmäisen tavun vokaalikontekstin vaikutusta jälkimmäisen kohdevokaalin kategorisointiin analysoitiin sekamallin logistisella regressiolla. Tulokset ja johtopäätökset: [ɒ] ja [æ]-äänteiden välisen jatkumon keskivaiheen epäselvät vokaalit luokiteltiin todennäköisemmin takavokaaleiksi, kun ne esiintyivät etuvokaalin [i] tai [æ] jälkeen kuin niiden esiintyessä takavokaalikonteksteissa. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta havainto-kompensaatiosta ja vokaalien välisestä koartikulaatiosta sekä siitä, miten konteksti voi vaikuttaa vokaalien havaitsemiseen. Lisäksi [ɒ–æ]-jatkumon vokaalit luokiteltiin kahteen muuhun vokaalijatkumoon verrattuna merkitsevästi todennäköisemmin takavokaaleiksi, kun ne esiintyivät [æ]-vokaalikontekstissa. Tämä liittyy mahdollisesti siihen, että kun erot peräkkäisten vokaalien välillä ovat pieniä, havaintokompensaation vaikutus on suurempi.
-
(2020)Suullisen kielitaidon puutteet ovat olleet yksi vallitsevista teemoista S2-tutkimuskentällä. Kvantiteetin on toistuvasti raportoitu olevan yksi haastavimmista suomen kielen fonologisista piirteistä. Lähtökielen aiheuttamia kielikohtaisia haasteita on sen sijaan tutkittu niukasti. Esimerkiksi arabiankieliset puhujat ovat kolmanneksi suurin ryhmä suomen vieraskielisestä väestöstä venäjän- ja vironkielisten jälkeen, mutta kielitaustaan kohdistuvia tutkimuksia on Suomessa tehty vasta muutamia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin vokaalin kvantiteettiopposition peliavusteista oppimista arabiankielisillä maahanmuuttajilla. Tutkielmassa kvantiteettioppositiot toteutettiin minimiparisanojen kolmannen painottoman tavun [o]-vokaalikestojen avulla CVC/CVVC ympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kehittyykö kestojen havaitseminen ja tuotto kahden viikon pelillisen harjoitusjakson ansiosta. Valitun kielenoppimismenetelmän vaikutuksia pyrittiin kontrolloimaan tutkimalla, yleistyykö kvantiteettioppositioiden havaitsemisen ja tuoton oppiminen harjoittelemattomiin sanoihin. Tutkielmaan osallistui 6 arabiankielistä maahanmuuttajaa. Muutoksia tutkittiin ennen ja jälkeen pelijakson teetettävien erottelu- ja tuottokokeiden avulla. Erottelukokeessa koehenkilöiden tehtävänä oli erotella kuullut kestorakenteet minimipariärsykkeen perusteella. Kvantiteetin tuottamistaitoja tutkittiin minimiparilauseiden toistoharjoituksella. Kahden eri koekerran välisiä muutoksia verrattiin keskenään tilastollisin menetelmin sekä kesto-, harjoittelu- että koehenkilötasolla. Tulokset osoittivat vokaalikvantiteetin havaitsemisen ja tuottamisen kehittyvän peliavusteisen harjoitusjakson ansiosta. Erottelukokeen tuloksista nousi esiin huomattava kehittyminen kestorakenteiden erottelutarkkuudessa alku- ja loppukokeen välillä. Tuottokokeen tuloksissa oli viitteitä tuoton tarkentumisesta, vaikka havaitut muutokset olivat verrattain marginaalisia. Tutkielman tulosten perusteella ääntämiseen keskittyvää kielenoppimispeliä voidaan pitää hyvänä menetelmänä kielen fonologisten piirteiden omaksumisessa. Tulosten toivotaan tuovan lisäkeinoja suomen kielen ääntämisen opetukseen. Tulevaisuudessa peliavusteista kielenoppimista olisi mielenkiintoista tarkastella tutkimalla harjoittelun pitkäaikaisia vaikutuksia isommalla otoskoolla sekä kontrolliryhmän otoksella.
Now showing items 1-14 of 14