Browsing by study line "Aasiatiska språk"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen opiskelua varhennettiin keväällä 2020. A1-kiina on yksi mahdollisista vieraan kielen valinnoista. Kiinan kielen merkitys Suomessa on kasvanut ja yhä useampi opiskelee kiinaa. Kiinan kielen ääntäminen on yksi haastavimmista asioista kiinan kielen oppimisessa. Ääntäminen on tärkeä osa kielitaitoa ja se tulisi huomioida opetuksessa tasapuolisesti muiden kielitaidon osa-alueiden kanssa. Tässä tutkimuksessa haastateltiin kahta eri A1-kiinan luokkaa, joilla on kiinan kielen oppisen kokemusta yli kaksi vuotta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi A1-kiinan opiskelijoita kielen opiskeluun, millaisia kokemuksia oppilailla on ollut kiinan kielen ja sen ääntämisen opiskelusta. Oppilaiden kokemusten perusteella ja tämän tutkimuksen avulla haluan pyrkiä kehittämään kiinan kielen opetusta. Oppilaiden motivaatio ja kieliminä olivat tärkeässä roolissa oppilaiden kielten opiskelukokemuksessa. Oppilaiden positiivisilla opiskelukokemuksilla on suuri vaikutus kielen oppimiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista valitsi kiinan kielen valintavaiheessa sisäisen motivaation vuoksi. Oppilaat totesivat kaipaavansa opiskeluun enemmän haasteita. Laulujen, lorujen ja leikkien avulla opiskelu voi kuitenkin käydä yksitoikkoiseksi ja oppilas kyllästyy. Motivaatio voi tällaisessa tapauksessa laskea. Oppilaat eivät tutkimuksen mukaan kokeneet kiinaa vaikeana kielenä. Fonetiikan tutkimustuloksesta näkyy, että oppilaat ovat oppineet kahden lukuvuoden aikana erottamaan toonit puhutusta kielestä paremmin. Kahden lukuvuoden jälkeen yhdenkään vastaajan mielestä toonien erottaminen ei ollut vaikeaa. Tuloksista näkyy oppilaiden sisäisen motivaation olevan vahva. Oppilaat kaipasivat opiskeluun enemmän roolileikkejä, iloa ja vuorovaikutusta muiden oppilaiden kanssa, minkä vuoksi kommunikatiivisten opetusmenetelmien käyttö ääntämisen opetuksessa on oppilaiden motivaation kannalta tärkeää. Oppilaiden vastauksissa positiivisiin kokemuksiin vaikuttivat eniten mielenkiinto kieltä ja sen opiskelua kohtaan, motivaatio opiskeluun ja odotukset opiskelun suhteen. Kokemukset vaihtelivat oppilaiden välillä, sillä vastauksissa oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Molemmissa tutkimuksissa oppilaat totesivat, että ”lauseen puhuminen ja painotukset” ovat vaikeinta kiinan opiskelussa. Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS, 2016) korostetaan suullista ilmaisutaitoa ja painotetaan foneettista osaamista, jonka vuoksi ääntämisen opetus on tullut tärkeämmäksi kielten opetuksessa.
-
(2019)Japanin kielen kirjoitusjärjestelmä on eräs maailman monimutkaisimmista, ja sen oppiminen on haastavaa kaikille japania vieraana kielenä opiskeleville. Japania kirjoitetaan yhdistelemällä kahta foneettista merkistöä (hiragana ja katakana) ja morfografista kanjimerkistöä, jossa merkit kuvaavat morfeemeja eivätkä ainoastaan äänteitä. Erityisesti näiden kiinalaisperäisten kanjimerkkien, joita on Japanissa yleisesti käytössä 2136, opiskelu on työlästä. Tässä tutkielmassa on kehitetty japani vieraana kielenä -opiskelijoille uusi, mahdollisimman tehokas ja helpoksi omaksuttava kanjimerkkien opiskelujärjestys ja vertailtu sitä aiempiin opiskelujärjestyksiin. Tutkielmassa on sovellettu Loachin ja Wangin (2016) kiinan kirjoitusmerkkien opiskelujärjestystä optimoivaa laskennallista algoritmia japanin kielelle. Algoritmi järjestää merkit painottaen niiden yleisyyttä ja muodon yksinkertaisuutta, jotta alusta alkaen kielenoppija oppii hyödyllisiä merkkejä. Tämä ensimmäinen vaihe toteutettiin olemassa olevaa korpusta ja merkkitietokantaa käyttämällä. Toisessa vaiheessa algoritmi tekee järjestyksestä vielä hierarkkisen eli nostaa kunkin merkin komponentit opiskeltavaksi ennen komponenteista koostuvaa yhdistelmämerkkiä. Myös tämä vaihe toteutettiin hyödyntäen valmista, joskin työtä varten muokattua tietokantaa. Tutkimuksessa selvisi algoritmin luomaa järjestystä tarkastellessa, että Loachin ja Wangin algoritmin tuottamaa järjestystä on pidettävä vasta raakaversiona opiskelujärjestyksestä. Erityisesti kanjeihin liittyvien temaattisten kategorioiden huomiotta jättäminen tekee järjestyksestä joiltain osin vaikeasti hahmotettavan. Tämä vuoksi tutkielmassa pohditaan erilaisia mahdollisuuksia kehittää algoritmin tulosta edelleen ja esitellään noin 250 ensimmäiselle merkille algoritmiin perustuva, mutta käsin muokattu järjestys. Luotu järjestys noudattaa edelleen periaatteita yleisten merkkien opettamisesta hierarkkisessa järjestyksessä, mutta hyödyntää lisäksi temaattisia kategorioita merkkien järjestämisessä. Opiskelujärjestyksen luomisen lisäksi työssä tutkittiin tätä järjestystä hyödyntävän oppimateriaalin luomista puoliautomaattisesti korpuksia ja sanakirjatietokantoja hyödyntämällä. Merkeistä luotiin internetiin lista, johon on lisätty kunkin merkin kohdalle mm. yleisiä sanoja sisältäviä esimerkkilauseita. Lisäksi luotiin kertaukseen soveltuva virtuaalinen korttipakka. Tässä työssä tuotettu materiaali muodostaa käyttökelpoisen pohjan, mutta automaattisesti luotua oppimateriaalia on vielä kehitettävä ennen kuin siitä saa käytännössä hyödynnettävää materiaalia. Sekä itse opiskelujärjestystä että oppimateriaalia voidaan parantaa sekä ihmisen tekemällä työllä että muokkaamalla käytettyjä tietokoneohjelmia.
-
(2018)This master’s thesis will examine a piece of recent Hindi literature, Geet Chaturvedi’s novella “Gomūtr”, through the theoretical framework of metamodernism. The metamodern characteristics argued for in the first part of the analysis have to do with issues of truth, belief and ontology. It will be argued that the novella makes a demand for the appreciation of affective and personal truth regardless of an event’s ontological status or absolute truth value. Intertextuality is looked at as a sign of human interconnectedness instead of an obstacle to making judgements on authenticity. The second part will analyze the concept of advait (‘non-dualism’) as a central metamodern, and specifically South Asian, motive; it encompasses a discussion within the story on problems in a society concerning the distribution of knowledge and power on the one hand, and intersubjectivity on the other.
Now showing items 1-3 of 3