Browsing by study line "Nordic Languages"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2018)Det finns i dag ett stort behov av kunskap om hur man skriver lättlästa texter, eftersom ny lagstiftning mer än tidigare förpliktigar både myndigheter och företag till tillgänglig kommunikation. Samtidigt visar läsförståelseundersökningar att kring tio procent av befolkningen behöver lättlästa texter. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur primord förekommer i lättlästa texter, och därigenom bidra till forskningen om lättlästa texter och utvecklandet av NSM-teorin (Natural Semantic Metalanguage). Resultaten kan också tillämpas i arbetet med att skriva lättlästa texter. I undersökningen görs en analys av tre romaner som har återberättats i en mer lättläst version, och hur de ord och begrepp som kallas primord förekommer i de återberättade versionerna. Med primord avses 65 ord som används för semantisk analys enligt NSM-teorin, en metod att förklara ord på ett för var och en begripligt sätt. Enligt NSM-teorin kan man med primorden förklara alla andra ord. Primorden är universella; det finns ett uttryck för samma semantiska innehåll på alla världens språk. Analysen är indelad i en kvantitativ och en kvalitativ del; i undersökningen jämförs tre originalromaner och återberättade versioner i dels en frekvensanalys, dels en deskriptiv jämförande analys. Frekvensanalysen visar att många, men inte alla, primord är mer frekventa i de återberättade versionerna av romanerna. Den jämförande analysen visar att primorden har lagts till för att klargöra outtalade sammanhang, som ersättning för svårare ord, och då författarna har förkortat och sammanfattat längre och mer invecklade textavsnitt. Resultaten stöder tidigare forskningsresultat som visat att primord används i lättlästa texter, trots att skribenterna knappast känner till NSM-teorin. De exempel som tagits fram i undersökningen kan stå som modell för hur primorden kan användas för att skriva lättläst text, till exempel hur de primord som uttrycker tid och rum kan hjälpa läsaren att förstå i vilket sammanhang händelser utspelar sig. Utöver analysen av undersökningens material, de sex romanerna, ingår i undersökningen också en analys av den förteckning över svenska primord som publicerats 2008. Här diskuteras hur de svenska primorden kunde utvecklas genom fortsatt forskning, men också hur förteckningen över svenska primord kunde tillämpas för att skriva lättlästa texter. Den svenska förteckningen från 2008 har inte uppdaterats i takt med den internationella forskningen kring NSM: den innehåller ett ord som senare strukits, ha, och saknar flera ord som lagts till. Vissa primord har viktiga allolexer som kunde läggas till i förteckningen, alltså andra ord eller uttryck som representerar primordet. Till exempel kunde primordet avlägsen förses med allolexen långt (borta). Alla allolexer kunde samlas i en förteckning eller handbok som stöd för dem som skriver lättläst text.
-
(2020)Denna avhandling fokuserar på klarspråk i skrivprocessen och inkluderar både text och kontext. För att få en djupare bild av klarspråk och dess genomförande är det viktigt med tillgång till textens bakomliggande kontext, eftersom detta ger kunskap om skrivprocessen och verksamheten, som påverkar klarspråkets genomförande, genomslag och möjligheter. Studiens syfte är att undersöka hur redigeringen av en broschyr går till vid svenska bildningstjänster i Esbo stad, med fokus på ändringar och motiveringar, den bakomliggande processen samt verksamheten i koppling till genomförande av klarspråk. I avhandlingens bakgrund och teoretiska referensram redogör jag för myndighetsspråk och klarspråk (Nord 2011; Nyström Höög, Söderlundh & Sörlin 2012; Nord 2017), samt kopplar detta till den finländska kontexten och dess normer (Hanell 2011; Tolvanen 2014, 2016; Lassus 2017a). En viktig aspekt är även kopplingen mellan klarspråk och språkpolitik samt realiserad tillämpning av klarspråksprojekt (Lind Palicki 2014; Nord 2014; Lind Palicki & Nord 2015). På broschyren genomförs en klarspråksanalys, främst utgående från klarspråksprinciper i Sommardahl (2012), men inkluderar även andra verk så som Hedlund (2006), Språkrådet (2014) och klarspråkstestet (Språkrådet u.å.). Materialet består av broschyren Välkommen till skolan (2020) samt intervjuer med broschyrens två redigerare. Intervjumaterialet ger både en mer helhetsmässig bild av processen samt konkreta detaljer och exempel kopplade till broschyren. Utgående från intervjumaterialet har redigerarna bearbetat textens disposition, innehåll och information, främst med tanke på den tänkta läsaren. Flera olika aspekter har tagits i beaktande av redigerarna, och dessa motiveras bland annat med att underlätta förståelse och inkludera relevant, väsentligt samt tydlig information. Dock har redigerarna inte explicit fokuserat på eller tagit klarspråksprinciperna i beaktande under redigeringsprocessens gång. Studiens klarspråksanalys visar ändå att broschyrerna till en stor del följer klarspråksprinciperna, speciellt med tanke på textens disposition, informationsurval och perspektiv. Broschyrens läsare är något som understryks mycket under intervjuerna, och majoriteten av ändringarna i broschyren som har gjorts kan kopplas till den tänkta läsaren. Utgående från intervjuerna och klarspråksanalysen är broschyrens innehåll och språk i stor grad mottagaranpassat. I kontrast till tidigare studier gällande klarspråk, har mottagaranpassningen i denna fallstudie spelat en stor roll i skrivprocessen, vilket även syns i den färdiga broschyren. Verksamheten vid svenska bildningstjänster i Esbo verkar i relativt stor grad ge möjligheter för klarspråk i broschyren. Trots att det inte handlar om explicita verktyg eller hjälpmedel för att uppnå klarspråk i broschyren, finns det ändå underliggande aspekter som skapar möjligheter för klarspråk. Majoriteten inom enheten verkar ha en positiv syn på klarspråk, mycket samarbete ingår och redigerarna har haft tillräckligt med tid för att redigera broschyren. Den viktigaste aspekten handlar ändå om redigerarna själva, eftersom de i detta fall till en stor grad genomfört ändringar som kan kopplas till klarspråk.
-
(2020)Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat suomalaiset ja Suomen vähemmistöt lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Tutkin miten lukion oppikirjat kuvailevat suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä, sekä onko kirjojen välillä eroja. Keskityn tutkielmassani lukion pitkän ruotsin kolmanteen kurssiin ja kolmanteen kurssikirjaan. Valitsemani kirjasarjat ovat Varför inte! ja Inne, ja molemmat kirjat on kirjoitettu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman mukaan. Tässä tutkielmassa Suomen vähemmistöihin lasketaan suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarit, vanhavenäläiset, karjalaiset ja maahanmuuttajat. Tutkimuksen menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin oppikirjojen kuvausten mukaan suomalaisia ja Suomen vähemmistöjä omissa alaluvuissaan, sekä luomieni kategorioiden pohjalta: alkuperä, historia, maantiede, kulttuuri, kieli, uskonto ja luonteenpiirteet. Varför inte! -kirjassa esitellään suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, romanit, juutalaiset ja vanhavenäläiset. Inne -kirjassa puolestaan esiintyvät suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, saamelaiset, juutalaiset ja karjalaiset. Tataarit eivät esiinny kummassakaan oppikirjassa. Varför inte! esittelee suomenruotsalaiset monipuolisesti, mutta kirjassa esiintyy myös paljon stereotypioita. Inne puolestaan keskittyy suomenruotsalaisten oletettuihin luonteenpiirteisiin. Kummatkin oppikirjat nostavat saamelaisuudessa esiin kielen, ja Varför inte! korostaa sitä myös muissa vähemmistöissä. Kummatkin oppikirjat korostavat vähemmistöjen, erityisesti maahanmuuttajien, alkuperää. Molemmat oppikirjat kuvailevat Suomea ja suomalaisia monipuolisesti: kategoriat maantiede, historia, kulttuuri, ja kieli nousevat esille kummassakin oppikirjassa. Suomalaisten luonteenpiirteitä kuvataan myös kummassakin oppikirjassa, mutta enemmän ja positiivisemmin Inne -kirjassa. Suomenruotsalaisten luonteenpiirteitä kuvatessa ovat kirjojen adjektiivit lähes pelkästään positiivisia, kun taas suomalaisia kuvataan myös kielteisillä adjektiiveilla. Kirjoissa suomalaiset esitellään ennakkoluuloisina maahanmuuttajia kohtaan. Varför inte! -kirjan tehtävässä opiskelijoita pyydetään haastattelemaan luokan ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita heidän äidinkielestään ja kulttuuristaan. Inne-kirjan tehtävässä opiskelijat puolestaan esittävät pakolaisia. Maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset ovat joissain määrin integroitu kirjojen materiaaliin, mutta vähemmistöstatus nostetaan kirjoissa silti esiin. Kirjoissa korostetaan suomalaisia ja vähemmistöjä tarkastellaan enemmistön, eli suomalaisten, näkökulmasta.
-
(2020)This study explores the spatial structure of power and its dynamics in Hrafnkels saga. The focus lies on how power is manifested and dynamized in space and how the characters place themselves in that spatial structure. Further, this study aims to investigate how well Lotman’s spatial models and theories can be applied to an Icelandic saga. The material consists of the Swedish translation of the saga Islänningasagorna: Samtliga släktsagor och fyrtionio tåtar (2014). Hrafnkels saga is popular amongst researcher, not least due to its simple structure and plot. The saga tells the story of Hrafnkell, a powerful chieftain from eastern Iceland, who loses his power and regains it six years later. Power is an eminent theme in Hrafnkels saga and in the sagas of Icelanders in general. Power is a complex construct comprised of honour, wealth and virility. Thus, someone’s power is dependent on all these components and the interaction between them. Even slight changes within the construct can have a big impact on someone’s status in society. In order to identify the spatial structure of power, a combination of Lotman’s spatial models and semiotic theories is applied to the saga. With the help of the models and theories, spatial structures, borders, elements and the dynamics between them can be identified. They also enable the detection of eventful and uneventful texts as well as mobile and immobile characters within these texts. The analysis shows that the spatial structure of power in Hrafnkels saga is built on two dimensions (up-down and west-east) that undergo a cycle of destruction and reconstruction within three subsemiospheres. The mobile characters Einarr, Sámr, Þorkell and Þorgeirr Þjóstarsson as well as Hrafnkell cross borders and spur the dynamics of power, which leads to a shift in power. The crossing of the borders is only possible with the help of certain recurring, immobile characters that manipulate the mobile characters. The manipulation itself is bound to a system of cycles that consist of recurring elements symbolizing power that manifest themselves in space. Hence, the system of cycles and the recurring, immobile characters are initiating the dynamics of power resulting in the shifts in power in Hrafnkels saga.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018 opiskelleiden opiskelijoiden näkemyksiä omasta kielitaitotasostaan sekä kielenoppimisestaan. Tutkimusryhmän opiskelijat osallistuivat kukin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tulkkikoulutusprojektiin, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavia tulkkeja ja siten elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Tutkimuksessa selvitetään, miten opiskelijat arvioivat kielitaitoaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä hyödyntäen arvioissaan Euroopan neuvoston luomia kielitaitotasokuvauksia kolmessa kielen eri osa-alueessa, jotka ovat kielen ymmärtäminen, kielen tuottaminen sekä vuorovaikutus. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka opiskelijat kuvailevat suomenruotsalaisen viittomakielen oppimistaan. Tutkimukseen osallistui internetissä julkaistuun kyselylomakkeeseen vastaamalla 15 opiskelijaa, jotka olivat syksyllä 2018 iältään 19–58-vuotiaita. Tulosten analysointia varten jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka kauan he olivat opiskelleet suomenruotsalaista viittomakieltä. Ryhmä 1 oli aloittanut kielen opiskelun vuonna 2018 opintojen alkaessa, ryhmä 2 oli opiskellut kieltä 1–5 vuoden ajan, ja ryhmä 3 oli opiskellut kieltä vähintään 15 vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan ryhmän 1 valitsemat kielitaitotasot vaihtelivat tasojen A2 ja C1 välillä, ja yleisimmin valitut tasot olivat B1 ja B2. Ryhmässä 2 opiskelijat olivat valinneet kielitaitotasot B1-C1, ja kaikkien opiskelijoiden valitsemat taitotasot olivat keskimäärin korkeammat verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Ryhmä 3 valitsi kaikista opiskelijaryhmistä keskimääräisesti korkeimmat tasot, joskin taitotasot vaihtelivat ryhmässä tasojen A2 ja C2 välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat valitsivat taitotasokseen sitä korkeamman tason, mitä kauemmin he olivat suomenruotsalaista viittomakieltä opiskelleet. Tulosten mukaan erot eri ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. Opiskelijoiden näkemyksissä omasta kielenoppimisestaan selkeinä yksittäisinä asioina erottuivat muun muassa kasvavan viittomavaraston merkitys, suomalaisen viittomakielen vaikutus sekä haasteet kommunikoida sellaisten viittojien kanssa, joiden murre tai kielen tyyli erosi oppijan omasta.
-
(2020)Tutkielmassani tavoitteenani on selvittää, kuinka vuonna 2016 suomalaisissa peruskouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomenkielisten peruskoululaisten asenteisiin ja motivaatioon pakollisia ruotsin kielen opintoja kohtaan. Ruotsin opetussuunnitelmauudistuksen päätavoitteena on ollut ruotsin opiskelumotivaation kohottaminen. Tutkielmassa tutkitaan oppilaiden asenteiden ja motivaation muutosta aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Lisäksi tarkastellaan, onko opetussuunnitelmauudistus tasoittanut asenteiden ja motivaation vaihtelua ikä- ja sukupuoliryhmien välillä. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja se toteutettiin oppilaskyselyn muodossa yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 89 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastauksista. Aineistossa tutkittavien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat suhteellisen tasaisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei opetussuunnitelmaan tehdyistä uudistuksista huolimatta peruskoululaisten asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opintoja kohtaan ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Erot ikä- ja sukupuoliryhmien välillä asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opiskelua kohtaan ovat yhä suuria: iältään vanhemmat oppilaat, ja erityisesti poikaoppilaat, suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opintoihin edelleen huomattavasti negatiivisemmin. He ovat myös epämotivoituneempia opiskelemaan sitä koulussa.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka suomenruotsalaisuutta käsitellään lukion B1-tason ruotsin oppikirjoissa. Tarkemmat tutkimuskysymykseni ovat kuinka kirjat tarkalleen määrittelevät suomenruotsalaisuuden, millaista kulttuurillista tietoa kirjat välittävät, millaisia eroavaisuuksia kirjat mainitsevat suomen- ja ruotsinkielisten välillä sekä minkälaisia eroja kirjojen välillä on. Suomenruotsalaisuuden käsittely kuuluu ainoastaan lukion kolmannen kurssin sisältöön ja oppimistavoitteisiin, minkä vuoksi tämän tutkimuksen materiaalina on käytetty pelkästään kolmannen kurssin kirjoja. Ensisijaisena materiaalina käytän tutkimuksessani kahta kirjaa, Precis- ja Fokus-sarjan kirjoja, jotka on julkaistu uusimman lukion opetussuunnitelman (LOPS 2015) jälkeen. Vertailen tutkimuksessani näitä kahta uudempaa kirjaa myös kahden vanhemman saman kurssin kirjan kanssa selvittääkseni, onko suomenruotsalaisuuden käsittelyssä tapahtunut muutosta käytössä olevan opetussuunnitelman vaihtumisen jälkeen. Vanhemmat kirjat ovat Magnet- ja Galleri-sarjojen kolmannen kurssin kirjat, jotka on julkaistu ennen uusinta lukion opetussuunnitelmaa. Aineistoa rajatakseni keskityn tutkielmassa ainoastaan kirjojen leipäteksteihin ja luetunymmärtämistehtäviin. Pois analyysistä jäävät siis kuvat, kuullun ymmärtämistehtävät ja kirjoitustehtävät. Luodakseni laadulliselle tutkimukselle tyypillisen kokonaiskuvan kirjojen sisällöstä ja pystyäkseni paremmin vastaamaan tutkimuskysymyksiin, olen käyttänyt tutkimusmetodina teemoittelua. Olen aikaisemman tutkimuksen ja käyttämäni teorian pohjalta luonut kuusi kategoriaa, joiden avulla käyn läpi kirjat ja millaista kulttuurillista tietoa ne välittävät suomenruotsalaisista ja suomenruotsalaisuudesta. Tämän jälkeen analysoin tietoa tuloksia tarkemmin aikaisemman teorian pohjalta. Tulokset osoittavat, että kirjat tarjoavat varsin kapean kuvan suomenruotsalaisuudesta. Suomenruotsalaiset määritellään kirjoissa lähinnä äidinkielensä perusteella, ja esimerkiksi identiteetin merkitystä ei juuri mainita. Suomenruotsalaista kulttuuria esitellessä kirjoissa käytetään ilmauksia, kuten ”kaikki suomenruotsalaiset”. Kirjat myös antavat lukijalle helposti kuvan, että suomenruotsalaiset perinteet ovat yhtä tärkeitä kaikille suomenruotsalaisille. Samalla kirjat tulevat luoneeksi selkeän eron suomenruotsalaisten ja suomenkielisten välille. Selkeitä eroja suomenruotsalaisuuden käsittelyyn uudempien ja vanhempien kirjojen välillä ei voida osoittaa. Näyttäisi siltä, että kirjan tekijöiden omat näkemykset kulttuuriin vaikuttavat enemmän kirjan sisältöön, kuin käytössä oleva opetussuunnitelma.
-
(2019)Kielikylpyopetuksella on suuria etuja sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Kielikylpy tarjoaa yksilölle toisen kielen oppimisen lisäksi sekä sosiaalisia että kognitiivisia valmiuksia ja lisää solidaarisuutta globalisoituneessa maailmassamme. Kielikylpyohjelman kysyntä Helsingissä on suurempi suhteessa sen tarjontaan johtuen oletettavasti pätevien kielikylpyopettajien puutteesta. Tällä hetkellä vain yksi yliopisto, Åbo Akademi, tarjoaa kielikylpyopetuksen koulutusohjelman, ja suuri osa valmistuneista kielikylpyopettajista päätyy suomenkielisiksi luokanopettajiksi. Kielikylpyä on suurimmaksi osaksi tutkittu lingvistisestä näkökulmasta, kun taas pedagogisia tekijöitä ei ole otettu samoissa määrin tutkimuksissa huomioon. Tämä tutkimus selvittää Helsingin kielikylpyopettajien taustoja ja heidän pätevyyttään kielikylpyopettajina. Helsingissä on eniten kouluja, jotka tarjoavat kielikylpyopetusta Suomessa, minkä takia päätin tutkia kielikylpyopettajia juuri Helsingin alueella. Lisäksi kielikylvyn kysyntä on suurinta Helsingissä verrattuna muuhun Suomeen. Tutkimus selvittää muun muassa, kuinka kielikylpyopettajat ylläpitävät ruotsin kieltä työn ulkopuolella, mikä koulutus heillä on kyseisellä hetkellä, millaisia asenteita ja motivaatioita heillä on kielikylpyopetusta kohtaan ja mitä he itse ovat mieltä pätevyydestään kielikylpyopettajina. Mitkä tekijät vaikuttavat mahdolliseen pätevien kielikylpyopettajien puutteeseen? Tutkimuksen aineistona on 14 helsinkiläisen kielikylpyopettajan täyttämää kyselylomaketta. Opettajista neljä toimii yläkoulun- ja 10 alakoulun opettajana. Aineisto on analysoitu sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa suuntaa antava kuva Helsingin kielikylpyopettajien pätevyydestä, ja mahdollisesti herättää keskustelua kielikylpyopetuksesta sekä sen tasosta. Tutkimuksessa käy ilmi että yli puolet vastaajista pitävät suomea äidinkielenään, ja vain neljä kokevat, että heidän ruotsin kielen taitonsa on vahvempi kuin suomen. Kuitenkin suurin osa tutkimuksen kielikylpyopettajista on sitä mieltä, että heidän ruotsin kielen taitonsa ovat erinomaiset, ja vain yksi opettaja koki ruotsin kielen taitonsa tyydyttäviksi. Kielikylpyopettajat ylläpitävät ruotsin kielen taitoaan työn ulkopuolella suhteellisen aktiivisesti, ja suurimmalla osalla opettajista on 6–10 vuoden työkokemus kielikylpyopetuksesta. Yksikään kielikylpyopettajista ei toivonut olevansa pätevämpi, vaan jokainen piti itseään joko todella pätevänä tai vähintään pätevänä. Kuitenkin suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että tarvittaisiin enemmän päteviä kielikylpyopettajia, ja että kielikylpyopettajien koulutus on puutteellinen. Lisäksi puolet opettajista toivoi lisää jatkokoulutusta, erityisesti kielikylpyopettajille suunnattua. Suurin osa opettajista on koulutuksiltaan luokanopettajia, ja vain yksi 14 opettajasta on käynyt kielikylpyopettajan koulutuksen. Lisäksi enemmistö oli sitä mieltä, että he tarvitsisivat työssään sellaisia valmiuksia, joita he eivät ole koulutuksensa kautta saaneet. Jos kysyntää kielikylpyopetukselle riittää, mutta päteviä kielikylpyopettajia on liian vähän, miksi koulutusta kielikylpyopettajille ei voisi lisätä? Pätevien kielikylpyopettajien puute voi tehdä kielikylpyopetuksen tasosta hyvinkin epävakaan.
-
(2019)Syftet med min avhandling är att granska uppbackningar i andraspråkssamtal samt att jämföra uppbackningsbruket i mitt material med studier om uppbackningar i förstaspråkssamtal. Jag undersöker också om det finns en koppling mellan andraspråkstalarnas bruk av uppbackningar och deras interaktionella kompetens. Den teoretisk-metodologiska ramen för avhandlingen är en kombination av samtalsanalys (CA) och andraspråksforskning (SLA), närmare bestämt CA-for-SLA. Centrala teorier för avhandlingen är interaktionell kompetens, samt deltagarram och kontextualiseringssignaler. Materialet för avhandlingen består av två ca 30 minuter långa lediga gruppsamtal mellan sammanlagt sex stycken andraspråkstalare och mig själv. Studien i avhandlingen är en analys av samtalen där jag dels ser på uppbackningarna och dels diskuterar den interaktionella kompetensen i samtalen som en helhet. Dessutom granskar och diskuterar jag sambanden mellan uppbackningarna i samtalen och den interaktionella kompetensen i dem. Resultaten av min avhandling tyder på att det inte finns en skillnad i det funktionella bruket av uppbackningar mellan första- och andraspråkstalare. Det som däremot, baserat på mitt material, är en skillnad är att andraspråkstalarna inte har en lika bred repertoar av uppbackningsuttryck som förstaspråkstalarna. Resultaten av min studie pekar också på att såväl samtalsstil, individuella skillnader som språkkunskap och språklig input har en betydelse för hurdant uppbackningsbruket är. Kopplingen mellan uppbackningar och interaktionell kompetens är utgående från mitt material inte entydig. Uppbackningsbruket har en betydelse för hur den interaktionella kompetensen bland deltagare i ett samtal realiseras, men är inte ensam en relevant faktor. Framom bruket av uppbackningar, verkar det som att samtalsdeltagranas grad av aktivitet och engagemang har en betydelse för realiseringen av den interaktionella kompetensen. Utgående från resultaten av denna avhandling föreslår jag mer detaljerade studier av interaktionell kompetens i andraspråkssamtal utgående från ett större material. Jag föreslår också fortsatt forskning i uppbackningar hos olika åldersgrupper och inom olika samtalsstilar samt icke-verbala uppbackningar.
Now showing items 1-9 of 9