Browsing by Subject "B-ruotsi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tarkastelen tutkielmassani, millaisia asenteita kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla on B-ruotsin opiskelua kohtaan eräällä koululla Vantaalla. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) millaisia asenteita tutkimani koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla on B-ruotsin opiskelua kohtaan, 2) mikä heidän asenteisiinsa vaikuttaa ja 3) onko vuosiluokkien välillä eroja. Aihevalintani taustalla on perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 uudistus, jonka myötä B-ruotsin opiskelu on syksystä 2016 alkanut vuosiluokalla 6 ja oma kiinnostukseni aiheeseen. Tutkin yhdeksäsluokkalaisten asenteita B-ruotsinopiskelua kohtaan kandidaatintutkielmassani. Tutkielman teoreettisena taustana toimii toisen kielen oppimiseen, motivaatioon ja asenteisiin liittyvä kirjallisuus. Aineisto on puolestaan kerätty suomenkielisellä, paperisella kyselylomakkeella keväällä 2019. Kyselyyn vastasi yhteensä 122 oppilasta, joista 60 (49 %) oli kahdeksas- ja 62 (51 %) oli yhdeksäsluokkalaisia. Aineiston analysoinnissa on käytetty sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Oppilaiden vastauksia lomakkeen väittämiin on esitetty esimerkiksi diagrammin muodossa, avoimen kysymyksen vastauksia on käsitelty puolestaan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimustulosten perusteella tutkimani koulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten asenteet B-ruotsin opiskelua kohtaan ovat hieman enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Kyselyyn vastanneiden oppilaiden asenteisiin vaikuttaa eniten opettaja (positiivisesti). Muita oppilaisiin vaikuttavia tekijöitä ovat perhe/sukulaiset, kaverit ja kielen mahdollinen tarve tulevaisuudessa. Näiden tekijöiden vaikutus oppilaiden asenteisiin vaihtelee positiivisen ja negatiivisen välillä. Vuosiluokkatasolla tulokset viittaavat siihen, että yhdeksäsluokkalaisilla on hieman positiivisempi asenne ruotsin opiskelua kohtaan kuin kahdeksasluokkalaisilla. Tarkasteltaessa erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat oppilaiden asenteisiin ei vuosiluokkien välillä tule esiin suuria eroja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksi esimerkki tällaisesta erosta on se, että suurempi osa yhdeksäs- kuin kahdeksasluokkalaisista pitää opettajastaan. Saadut tulokset ovat osin ristiriidassa keskenään. Tekemilläni valinnoilla (esimerkiksi mitkä kyselylomakkeen väittämistä ilmaisevat asennetta ja mitkä puolestaan ovat asenteeseen vaikuttavia tekijöitä) on vaikutusta lopputulokseen. Aihe kaipaakin lisää tutkimusta, jotta voidaan luotettavasti arvioida, millainen vaikutus ruotsin osalta tehdyllä opetussuunnitelmauudistuksella on oppilaiden asenteisiin.
-
(2020)Tutkielmassani tavoitteenani on selvittää, kuinka vuonna 2016 suomalaisissa peruskouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomenkielisten peruskoululaisten asenteisiin ja motivaatioon pakollisia ruotsin kielen opintoja kohtaan. Ruotsin opetussuunnitelmauudistuksen päätavoitteena on ollut ruotsin opiskelumotivaation kohottaminen. Tutkielmassa tutkitaan oppilaiden asenteiden ja motivaation muutosta aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Lisäksi tarkastellaan, onko opetussuunnitelmauudistus tasoittanut asenteiden ja motivaation vaihtelua ikä- ja sukupuoliryhmien välillä. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja se toteutettiin oppilaskyselyn muodossa yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 89 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastauksista. Aineistossa tutkittavien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat suhteellisen tasaisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei opetussuunnitelmaan tehdyistä uudistuksista huolimatta peruskoululaisten asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opintoja kohtaan ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Erot ikä- ja sukupuoliryhmien välillä asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opiskelua kohtaan ovat yhä suuria: iältään vanhemmat oppilaat, ja erityisesti poikaoppilaat, suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opintoihin edelleen huomattavasti negatiivisemmin. He ovat myös epämotivoituneempia opiskelemaan sitä koulussa.
Now showing items 1-2 of 2