Browsing by Subject "maahanmuuttaja"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Tarkastelen tässä tutkimuksessa kunniaan liittyvä väkivaltaa ja tuon esiin seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tutkimuksessani kysytään, millaisia vaikutuksia kunniaan liittyvällä väkivallalla on ollut sateenkaarinuorten elämään ja miten seksuaalisuus ja sukupuoli näyttäytyvät haastateltavien kertomuksissa kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Olen kerännyt tutkimusaineistoni haastattelemalla kolmea Suomessa asuvaa nuorta, jotka ovat kokeneet kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tutkimukseni analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Tutkimus edustaa feminististä väkivaltatutkimusta ja teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan tutkimukseen sukupuolistuneesta ja homofobisesta väkivallasta, sekä kuvaa kulttuuristamisen ja rodullistamisen käsitteitä kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Tutkimukseni näkökulmana toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tämä tutkielma tuo esille, että haastattelemani nuoret ovat kokeneet monimuotoista väkivaltaa lapsuudestaan lähtien. He ovat kokeneet kunniaan liittyvää väkivaltaa oman perheensä taholta ja väkivallan kokemukset ovat edelleen osa heidän arkipäiväänsä Suomessa. Syynä sekä lapsuudessa ja nuoruudessa omassa kotimaassa koetulle väkivallalle että edelleen jatkuvalle syrjinnälle on kuuluminen seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Kuuluminen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön näyttäytyy tutkimuksen perusteella vaikuttavan nuorten elämään sekä väkivaltaa lisäävänä, että samalla avun saamista hankaloittavana tekijänä. Nuoret ovat irrottautuneet omista väkivaltaisista taustoistaan, mutta eivät silti ole turvassa. Väkivallan kokemukset ovat jatkuneet Suomeen tulon jälkeen niin vastaanottokeskuksissa, kouluissa kuin kadullakin ja jatkuva väkivallan uhka estää heitä osallistumasta yhteiskuntaan vapaasti haluamallaan tavalla. Kuitenkin näiden nuorten kokemukseet ovat monin tavoin näkymättömissä niin viranomaisten toiminnassa kuin yhteiskunnassamme laajemminkin. Tutkimuksen perusteella kolmannen sektorin toimijat näyttäytyvät merkittävässä roolissa nuorten elämän tukemisessa.
-
(2016)Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistymisen esteet Vantaan kaupungin näkökulmasta –tutkielman tavoitteena on kehittää Vantaan kaupungin palvelutarjontaa siten, että palveluvalikoima maahanmuuttaja-asioissa on entistä vaikuttavampaa ja monipuolisempaa ja että palveluja räätälöidään entistä enemmän tutkittuun tietoon perustuen. Lisäksi tavoitteena on selvittää vastaako tutkielmaa varten tehty kyselyn tulos yleistä mielipidettä maahanmuuttajien työttömyyden syistä ja esteistä. Tutkielman metodologisen viitekehyksen alle valittiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, sillä menetelmiä yhdistelemällä voidaan parhaiten vastata tutkimuskysymyksiin Tilastoaineisto on kerätty Vantaan kaupungin tietopalvelusta, Tilastokeskuksesta, Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Maahanmuuttovirastosta. Teoreettiseen ja taustatutkimukselliseen viitekehykseen valittiin tutkimuksia maahanmuuttajien työllistymisen esteistä sekä kotoutumisen ja kotouttamisen vaikuttavuudesta. Tutkielmassa vertaillaan Vantaalla ja koko maassa olevien maahanmuuttajien määrää, suurimpia vieraskielisten ryhmiä, ikäryhmiä, lähtömaata, koulutusastetta, työttömyysastetta ja työllisyysastetta sekä tarkastellaan maahanmuuttajien osalta lähtömaan merkitystä työllistymisessä. Tutkielmassa on analysoitu maahanmuuttajien työllistymistä ja työllistymisen esteitä myös sukupuolinäkökulmasta. Osana tutkielmaa toteutettiin kolme Webropol-kyselyä, yksi kaikille Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden valmennustaloilla, integroiduissa toimintapaikoissa sekä kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluissa asiakkaina kyselyn toteuttamishetkellä olleille maahanmuuttaja-asiakkaille, yksi kaikille Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden maahanmuuttajien parissa työskentelevälle henkilökunnalle sekä yksi maahanmuuttajan palkanneille yrityksille. Kyselyiden tulokset vastaavat jossain määrin aiempien tutkimusten tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen esteistä. Koska kyselyiden tuloksista heijastuu hyvin maahanmuuttaja-asiakkaiden moninaisuus ja yksilölliset lähtötilanteet, on tärkeää, että koko työllisyyspalveluiden palveluvalikoima on heidän hyödynnettävissään heidän tarpeensa mukaan. Kyselyt osoittivat tarpeen Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden asiakastyön ja henkilöstön ammatillisuuden kehittämiselle. Kyselyiden tuloksista erottuu myös selkeä kehittämistarve systemaattisemmalle ja vahvemmalle yritysyhteistyölle ja verkostotyölle osana asiakastyötä. Kyselyt osoittavat selkeän tarpeen rakentaa tehokkaammin väyliä työelämään. Maahanmuuttajille suunnattuun kyselyyn vastanneet ovat olleet Suomessa työttömänä pitkään ja heistä lähes puolet ei ole koskaan ollut Suomessa palkkatyössä.
-
(2020)Tutkielmassa käsitellään mamu-sanan merkitystä ja käyttöä tutkimalla sanan esiintymiä Suomi24-keskustelualustalla ja analysoimalla esiintymiä diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuskysymyksiä ovat keneen tai millaiseen kategoriaan mamulla viitataan ja kuinka paljon tämä eroaa maahanmuuttajan kategoriasta. Tutkimuksen tarkoituksena on jäsentää mamun ja maahanmuuttajan merkityseroja, eritellä mamun johdoksia ja määritteitä sekä osoittaa, ettei sanoja tulisi pitää toistensa synonyymeinä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan mamun roolia rasistisessa diskurssissa. Tutkimus sijoittuu diskurssintutkimuksen alle ja tutkimuksen päämetodina käytetään diskurssianalyysin välineitä. Diskurssianalyysillä tutkitaan, millä tavalla sanan “mamu” merkitys on dynaaminen, ja mihin suuntaan sen ensisijainen merkitys ja assosiatiiviset merkitykset ovat kehittyneet sen alkuperäisestä roolista maahanmuuttajan lyhennesanana. Tutkimuksessa selvitetään myös mamun assosiatiivisten merkitysten kontekstiriippuvaisuutta. Analysoitava aineisto koostuu Suomi24-korpuksesta vuosilta 2001–2017, yhdestä henkilöhaastattelusta sekä joukosta Yle Areenan haastatteluita. Esimerkkeinä käytetään mamu-osuman sisältäviä yksittäisiä kommentteja ja keskusteluketjuja sekä mamun johdoksia sisältäviä yksittäisiä kommentteja. Haastatteluaineistoa käytetään analyysissä mamun konnotaatioiden selvittämiseksi maahanmuuttajataustaisten itsensä näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että mamu-sanaa käytetään samoissa yhteyksissä maahanmuuttajan kanssa, mutta sanat eroavat merkitykseltään viimeistään assosiatiivisia merkityksiä tutkittaessa. Mamu-sana esiintyy pääosin maahanmuuttokriittisessä keskustelussa tai avoimen rasistisessa diskurssissa ja sanan merkitys on eriytynyt tarkoittamaan pääosin ulkoisesti kantasuomalaisista selvästi erotettavissa olevia maahanmuuttajia. Mamu-sanalla viitataan erityisesti tummaihoisiin ja muslimitaustaisiin maahanmuuttajiin.
-
(2023)Tutkin tässä maisterintutkielmassa haastattelumenetelmällä Suomessa asuvien irakilaistaustaisten nuorten aikuisten elämässä esiintyviä keskeisiä ryhmäidentiteettejä. Tutkimuksessa analysoin haastateltavien kertomuksista nousevia teemoja liittyen heidän kansalliseen- ja uskonnolliseen identiteettiinsä. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Haastatteluun osallistui viisi 23–28- vuotiasta ensimmäisen ja toisen sukupolven irakilaistaustaista Suomessa asuvaa nuorta aikuista. Informanttieni valinnan kriteereinä olivat irakilais- ja muslimitausta. Tutkimus on laadullinen ja pyrkii nostamaan esille haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä niitä mitenkään yleistämättä koskemaan koko Suomessa asuvaa irakilaisyhteisöä kohtaan. Haastattelemani muslimi- ja irakilaistaustaisten Suomessa asuvien nuorten aikuisten narratiiveissa ilmenee vahva uskonnollinen identiteetti ja toisaalta lähes kaikilla identifioituminen suomalaiseen kansalliseen identiteettiin on heikkoa. Kieli on uskonnon ohella yksi merkittävistä identifioitumisen perusteista eri kansallisiin identiteetteihin. Kokemus ryhmäidentiteetteihin kuulumisesta ei korreloi kaikkien kohdalla keskenään, mikä näyttäytyy joko vahvana identifioitumisena tai heikkona identifioitumisena kaikkiin ryhmäidentiteetteihin.
-
(2020)Pedagogisesta näkökulmasta katsoen eri kohderyhmät vaativat eri opetusta ja eri ope-tusmenetelmiä. On kehitetty monenlaisia suomen kielen oppikirjoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan aikuisille maahanmuuttajille, mutta nimenomaan ikääntyneille kielenoppijoil-le ei edelleenkään kehitetä spesifejä oppimateriaaleja eikä heidän kokemuksiaan oppimises-ta käsitellä Suomessa paljon. Tämä tutkielma käsittelee yli 60-vuotiaiden venäläisten s2-oppijoiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää ikääntynei-den oppimisen erikoisuuksia sekä tehdä panoksen maahanmuuttajakoulutuksen parantami-seen. Aikaisemmin julkaistujen tutkimusten välityksellä saadaan ensin käsitys ikääntynei-den maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen erikoispiirteistä, mahdollisista hankaluuk-sista ja niitä aiheuttavista syystä, minkä pohjalta poimitaan keskeiset saavutukset ottaen ne sittemmin huomioon aineiston analyysissä. Haastatteluaineiston perusteella saadaan selville, mitä varten ikääntyneet maahan-muuttajat opiskelevat suomen kieltä sekä verrataan heidän asettamiaan tavoitteitaan niiden toteuttamiseen. Käsiteltäessä haastateltavien kokemuksia suomen oppimisesta selvitetään, että oppi-misen huomattavimmat hankaluudet ovat iän aiheuttamat fysiologiset häiriöt, epävarmuus sekä kurssiryhmän heterogeenisuus. Vaikeuksista huolimatta haastateltavat saavat kuitenkin paljon mielihyvää kielen oppimisesta. Monet heistä korostavat kielikurssin valtavaa sosiaa-lista roolia sekä mahdollisuutta opiskella suomea kieliympäristössä, mikä mahdollistaa monipuolisen oppimisen kielikurssin ulkopuolella. Tämä tutkimus avaa uusia näkymiä ikääntyneiden s2-oppijoiden tavoitteisiin ja ko-kemuksiin suomen kielen oppimisesta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten hyvin haastateltavilta onnistuu opittavan kielen käyttö tosielämässä.
-
(2020)Suullisen kielitaidon puutteet ovat olleet yksi vallitsevista teemoista S2-tutkimuskentällä. Kvantiteetin on toistuvasti raportoitu olevan yksi haastavimmista suomen kielen fonologisista piirteistä. Lähtökielen aiheuttamia kielikohtaisia haasteita on sen sijaan tutkittu niukasti. Esimerkiksi arabiankieliset puhujat ovat kolmanneksi suurin ryhmä suomen vieraskielisestä väestöstä venäjän- ja vironkielisten jälkeen, mutta kielitaustaan kohdistuvia tutkimuksia on Suomessa tehty vasta muutamia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin vokaalin kvantiteettiopposition peliavusteista oppimista arabiankielisillä maahanmuuttajilla. Tutkielmassa kvantiteettioppositiot toteutettiin minimiparisanojen kolmannen painottoman tavun [o]-vokaalikestojen avulla CVC/CVVC ympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kehittyykö kestojen havaitseminen ja tuotto kahden viikon pelillisen harjoitusjakson ansiosta. Valitun kielenoppimismenetelmän vaikutuksia pyrittiin kontrolloimaan tutkimalla, yleistyykö kvantiteettioppositioiden havaitsemisen ja tuoton oppiminen harjoittelemattomiin sanoihin. Tutkielmaan osallistui 6 arabiankielistä maahanmuuttajaa. Muutoksia tutkittiin ennen ja jälkeen pelijakson teetettävien erottelu- ja tuottokokeiden avulla. Erottelukokeessa koehenkilöiden tehtävänä oli erotella kuullut kestorakenteet minimipariärsykkeen perusteella. Kvantiteetin tuottamistaitoja tutkittiin minimiparilauseiden toistoharjoituksella. Kahden eri koekerran välisiä muutoksia verrattiin keskenään tilastollisin menetelmin sekä kesto-, harjoittelu- että koehenkilötasolla. Tulokset osoittivat vokaalikvantiteetin havaitsemisen ja tuottamisen kehittyvän peliavusteisen harjoitusjakson ansiosta. Erottelukokeen tuloksista nousi esiin huomattava kehittyminen kestorakenteiden erottelutarkkuudessa alku- ja loppukokeen välillä. Tuottokokeen tuloksissa oli viitteitä tuoton tarkentumisesta, vaikka havaitut muutokset olivat verrattain marginaalisia. Tutkielman tulosten perusteella ääntämiseen keskittyvää kielenoppimispeliä voidaan pitää hyvänä menetelmänä kielen fonologisten piirteiden omaksumisessa. Tulosten toivotaan tuovan lisäkeinoja suomen kielen ääntämisen opetukseen. Tulevaisuudessa peliavusteista kielenoppimista olisi mielenkiintoista tarkastella tutkimalla harjoittelun pitkäaikaisia vaikutuksia isommalla otoskoolla sekä kontrolliryhmän otoksella.
Now showing items 1-6 of 6