Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D032721"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)Aim: To analyse incidence, treatment and outcomes of paediatric liver malignancies in Finland during 1987‐2017. Methods: Medical records and national cancer registry data of 47 children with liver malignancies were reviewed. Survival was calculated with the Kaplan‐Meier method. Results: During follow‐up, liver malignancy incidence remained stable at 1.1:10^6. Altogether, 42 patients with hepatoblastoma (n = 24), hepatocellular carcinoma (n = 11) and undifferentiated embryonal sarcoma (n = 7) underwent surgery at median age 4.6 (interquartile range, 2.0‐9.6) years and were followed up for 13 (7.0‐19) years. Cumulative 5‐year survival was 86% for hepatoblastoma, 41% for hepatocellular carcinoma and 67% for undifferentiated embryonal sarcoma. Five‐year survival was decreased among hepatoblastoma patients aged ≥ 2.4 years (73% versus 100%, P = .040), with PRETreatment EXTent of disease IV (PRETEXT, 60% vs 100%,P = .004), and with recurrent disease (67% vs 88%, P = .029). Recurrent/residual disease associated with decreased 5‐year survival in hepatocellular carcinoma (0% vs83%, P = .028). Survival was similar among 19 transplanted and 23 resected patients. In total, 14 deaths occurred either for the underlying malignancy (n = 8), adverse effects of chemotherapy (n = 5) or unrelated reasons (n = 1). Conclusion: Outcomes for PRETEXT I‐III hepatoblastoma and un‐metastasized hepatocellular carcinoma were encouraging. Adverse effects of chemotherapy significantly contributed to mortality.
-
(2015)Målet med denna studie är att studera ett eventuellt samband mellan övervikt under graviditeten och en försämrad funktionsduglighet hos avkomman i vuxen ålder. Vi undersöker ifall fynden är lika för män och kvinnor samt gällande psykisk och fysisk funktionsduglighet. Av intresse är också ifall moderns viktindex påverkar barnets födelsevikt och om det i sin tur har ett samband med avkommans funktionsduglighet, samt ifall socialklass under barndomen påverkar funktionsdugligheten. Studien är en epidemiologisk kohortstudie och en del av Helsinki Birth Cohort Study/Helsingfors födelsekohort. Personernas funktionsduglighet mättes med hjälp av frågor relaterade till funktionsduglighet med RAND-36 frågeformulär. Vi fann att moderns övervikt under graviditeten ökar risken för både en försämrad fysisk och psykisk funktionsduglighet hos män, men inte hos kvinnor. Vidare fann vi att avkommans födelsevikt ökar då moderns viktindex ökar, men att en högre födelsevikt är kopplat till en minskad risk för en försämrad funktionsduglighet. Också socialklassen påverkade fysisk funktionsduglighet hos män.
-
(2018)Molaari-inkisiivihypomineralisaatio on kiilteen kehityshäiriö, jossa yhden tai useamman ensimmäisen pysyvän poskihampaan ja mahdollisesti etuhampaiden kiilteessä on läpikuultamattomia vaaleita, kellertäviä tai ruskeita alueita. Kiille on normaalin paksuista, mutta sen mineraalipitoisuus on normaalia alempi. Tämä johtaa kyseisten hampaiden lisääntyneeseen kipuherkkyyteen ja alttiuteen vihlonnalle sekä tiettyjen paikkamateriaalien heikompaan pysyvyyteen. Hypomineralisoitunut kiille on vähemmän kovaa kuin normaalisti ja voi myös lohjeta hampaan puhkeamisen jälkeen. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio on tunnistettu 1970-luvulla ja määritelty EAPD:n (European Association of Pediatric Dentistry) toimesta 2001. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio voidaan jaotella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon. Molaari-inkisiivihypomineralisaation prevalenssi vaihtelee tutkielman aineistossa välillä 0,48%-29,7%. Molaari-inkisiivihypomineralisaatio johtuu virheistä amelogeneesin eli kiilteen kehityksen kypsymisvaiheessa, jolloin ameloblastien tuottama proteiinimuotti ei korvaudukaan tavalliseen tapaan täysin säännöllisen kiderakenteen muodostavilla mineraaleilla. Tämä häiriö on etiologialtaan monitekijäinen, ja taustalla voi olla varhaislapsuuden sairastamista tai ympäristötekijöitä. Molaari-inkisiivihypomineralisaatiohampaiden hoidossa on erityisen tärkeää keskittyä varhaiseen ennaltaehkäisevään hoitoon ja tiheään seurantaan, jolloin vakavammat ongelmat voidaan usein välttää. Korjaavassa hoidossa on hyvä huomioida riittävä kivunlievitys paikallispuuduttein ja sedaatiota ja psykologisia keinoja hyödyntäen. Restauraatiomateriaalin valinta riippuu potilaan iästä, yhteistyökyvystä ja vaurion laajuudesta, mutta lasi-ionomeerit soveltuvat hyvin ainakin väliaikaiseksi paikkamateriaaliksi teräskruunutuksen sekä laboratoriovalmisteisten kultavalutäytteiden ja keraamisten tai komposiittikruunujen ollessa hyviä vaihtoehtoja pysyvämpään restauraatioon. Yhdistelmämuovipaikkauksessa ei saavuteta riittävää sidoslujuutta kiilteen poikkeavan rakenteen ja kemiallisen koostumuksen vuoksi. Molaari-inkisiivihypomineralisaation prevalenssista, etiologiasta ja hoidosta tarvitaan vielä huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja tutkimuksia riittävällä otoskoolla, joissa käytetään yhteisiä diagnostisia kriteerejä vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi.
-
(2020)Faculty Faculty of Medicine Department Department of Psychology and Logopedics Author Mikaela Molander Title Development of syllable stress perception and word finding in children with cochlear implant during speech-music -intervention Subject Logopedics Level/Instruct Master’s Thesis / Ritva Torppa, Eila Lonka Month and year April 2020 Number of pages 59 pages + 9 appendices Abstract Aims. Phonological and lexical development of children with a cochlear implant (CI-children) is often poorer compared to children with normal hearing. There have been only a few studies on word finding (WF) skills of CI-children. As the time frame of childhood language development is narrow and language development of prelingually deaf children is often delayed, it is important to study how to support early speech perception and production of these children. The aim of this study is to find out whether syllable stress perception and WF skills of CI-children develop during a speech-music -intervention. Methods. In this multicase study, four CI-children, aged 5–7 years, were followed through a group intervention with methods and procedures from music and speech therapy. The group was chosen by a public hospital hearing center. Children performed tasks on discrimination of fundamental frequency (F0) and duration four times (at 0, 3, 7 and 12 months) and a test of word finding (accuracy and speed) two times (at 3 and 12 months) during the 12 months follow-up. Quantitative results were compared with previous research data on syllable stress perception of Finnish CI-children and with Finnish background data on the normative WF test used in the follow-up. Results and conclusions. Perception of fundamental frequency (F0) and duration of CI-children improved in almost every task and comparison during the follow-up period. WF skills improved at least in one part-task per child, however individual variation was evident. Only one child showed (both positive and negative) changes quicker than expected according to WF normative data. Changes in WF performance of other children fell within normal variation. There was more positive development in WF accuracy than in WF speed. The reported changes, coincided with the speech-music -intervention, support the assumption that music may have positive effects on syllable stress perception and further on language development of CI-children. Music in family rehabilitation coaching and as part of speech therapy of young CI-children should be encouraged. Keywords cochlear implant, music, prosody, word stress/syllable stress, word finding, children Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan palovammojen hoitoa lapsilla. Tavoitteena oli tehdä katsaus tämän hetkisistä hoitokäytännöistä lasten palovammojen hoidossa. Aluksi tehtiin yleinen kirjallisuuskatsaus. Tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuuskatsaus, analyysi ja tiivistys tärkeimmistä hoitomenetelmistä. Katsauksessa analysoitiin 34:ä tutkimusta, jotka käsittelivät nestehoitoa, inhalaatiovammoja, infektiosuojausta, kivunhallintaa, hypermetaboliaa sekä palovammahaavojen hoitoa. Palovammat jaetaan syvyyden mukaan pinnallisesta punoituksesta koko kudoksen läpi menevään vammaan. Ensimmäisen ja toisen asteen vammat re-epitelisoituvat asianmukaisella hoidolla, mutta kolmannen ja neljännen asteen vammat tarvitsevat ihosiirteen. Potilaan nesteytyksen määrä riippuu palovamman laajuudesta. Inhalaatiovamma voi syntyä, jos potilas on ollut suljetussa tilassa altistuessaan palovammalle. Palovamma aiheuttaa elimistöön katabolian. Tämän normalisoimiseksi käytetään hypermetaboliaa rajoittavia lääkkeitä. Haavojen hoito mahdollisimman kivuttomasti on yksi tärkeimmistä tavoitteista lapsipotilaiden kohdalla traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Palovammojen komplikaationa voi syntyä monielinvaurio. Nesteytys palovamman jälkeen aloitetaan varhain. Palovamman lopullinen laajuusarvio on tärkeä, jotta vältyttäisiin yli- tai alinesteytyksen aiheuttamilta komplikaatioilta. Antibioottiprofylaksian käyttöä ilman infektion merkkejä ei ole todettu tarpeelliseksi. Kipua lapsilla hoidetaan tehokkaasti morfiinilla tai fentanyylillä, joko tasavälein annosteltuna tai havainnoidun tarpeen mukaisesti. Hypermetabolian hoidossa propranololilla aikaansaatu syketason lasku vähentää elimistön lepoenergian kulutusta ja kataboliaa. Oksandrololilla on saatu aikaan jopa anabolisia vaikutuksia. Pamidronaatilla on pystytty säilyttämään rangan mineraalisisältö. Laajat palovammat aiheuttavat hyperglykemiaa. Insuliinilla on saatu suotuisa vaste lepoenergian kulutukseen sitä pienentämällä. Haavojen hoidossa parhaat tulokset kivun ja re-epitelisaation osalta on saatu Mepilex Ag:llä, Aquacelilla, DuoDermilla ja Transcytella.
-
(2020)Aims The aim of this study was to evaluate whether maternal type 1 diabetes influences skin autofluorescence (SAF), used as a marker of accumulated advanced glycation end products (AGEs), in young adult offspring. Methods This cross-sectional case-control study included 78 offspring of women with type 1 diabetes (cases) and 85 control participants (controls). Cases were born between 1st January 1996 and 31st December 2000, at the Department of Obstetrics and Gynecology, Helsinki University Hospital, and controls were born during the same period in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Finland. All study participants, aged 18 to 23 years, were invited to participate in a clinical assessment including laboratory tests and questionnaires. SAF was assessed from all participants using the AGE reader. Results The mean SAF value did not differ between the cases (1.61 [0.37]) arbitrary units [AU]) and the controls (1.64 [0.41] AU) (p=0.69). After adjusting for HbA1c, body fat percentage, smoking, and season the mean SAF value did not differ between the cases and the controls (p=0.49) but differed between men and women (p=0.008), without any interaction observed (p=0.78). Conclusions No differences in SAF values were observed between the young adult offspring of women with type 1 diabetes and offspring born to mothers without diabetes. Surprisingly, young adult women showed higher SAF values than men in both case and control groups.
Now showing items 1-6 of 6