Browsing by Title

Antalet personer med typ 1-diabetes ökar samtidigt som behandlingen av diabetes förbättras. Därmed ökar antalet äldre personer med typ 1-diabetes. Avhandlingen ämnar kartlägga faktorer som har samband med åldrande vid typ 1-diabetes, undersöka ifall diabeteskomplikationer ökar med åldern och eventuella skyddande faktorer hos patientgruppen. Avhandlingen utnyttjar data från samtliga 1 035 studiebesök i den riksomfattande FinnDiane-studien där deltagarna var över 55 år och hade typ 1-diabetes. Studiebesöken var antingen ett första, andra eller tredje studiebesök. Deltagarna indelades enligt över 65-åringar eller 55–65 åringar vid tidpunkten för de aktuella studiebesöken. Faktorer med ett självständigt samband med över 65-årsålder utreddes genom logistisk regressionsanalys. Vid det första studiebesöket konstaterades högre diabetesdebutålder, högre pulstryck och större användning av lipidsänkande medicinering hos över 65-åringar. Därtill hade de bättre glykemisk kontroll, mindre njurersättningsbehandling samt rökte mindre. Vid de senare studiebesöken var resultaten liknande gällande diabetesdebutålder och pulstryck hos över 65-åringar. Vid det andra studiebesöket var medelartärtrycket och LDL-kolesterolet lägre hos över 65-åringar. Vid det tredje studiebesöket hade över 65-åringar bättre glykemisk kontroll och diabetisk njursjukdom var ovanligare. Diabetesretinopati och kardiovaskulära händelser var lika vanligt i åldersgrupperna vid alla studiebesöken. Avhandlingen påvisade att långtidskomplikationer inte ökade med åldern utan var lika vanliga hos båda åldersgrupperna. Högre diabetesdebutålder, bättre glykemisk kontroll, mindre rökning och större användning av lipidsänkande medicinering kunde ses som skyddande faktorer hos över 65-åringar.

Objectives. There are only a few prior studies about brain functions while listening to live and improvised music. Yet, an EEG frequency band called alpha (8-10 Hz) has been shown to be connected to listening of music improvisation, but the connections between alpha and listening to improvised music are largely unknown. The progress of wireless mobile EEG devices makes recording EEG in this kind of tasks now easier. In this study we examine the feasibility of measuring EEG in a situation like this and the connection between alpha power and listening to partly improvised or familiar live music. Methods. In this study, EEG of 14 professional musicians and amateur musicians was recorded while they listened to familiar and unfamiliar pieces of music and partly improvised versions of those pieces performed live by a chamber trio. The subjects rated how improvised and interesting each of the four performances sounded. Data from posterior and midline electrodes were analyzed to define alpha power. Results and conclusions. There were no differences in alpha power between the performances. Listeners rated partly improvised performances more improvisatory, but there was no difference in how interesting the performances were rated. Studying music improvisation may help us to expand the knowledge of creativity. According to this study it is possible to study listeners’ brain functions with EEG during live music improvisation performances also outside the laboratory.

Childhood hyperphosphatasemia is usually transient and may be associated with infections. It remains less well known how hyperphosphatasemia is related to growth and bone mineralization. We explored alkaline phosphatase (ALP) concentrations and prevalence of hyperphosphatasemia, and their association with vitamin D, growth, infections, and bone parameters in healthy children. The study was a secondary analysis of a vitamin D intervention trial. Participants received vitamin D3 10 or 30 µg daily from age 2 weeks to 2 years. Children with data on ALP at 12 and/or 24 months (n = 813, girls 51.9%) were included. Anthropometrics and bone parameters were measured at 12 and 24 months. Infections were recorded prospectively by the parents. Boys had higher ALP than girls at 12 months (median [IQR] 287 [241-345] U/L vs 266 [218-341] U/L; P = .02). At 24 months concentrations were lower than at 12 months (240 [202-284]; P < .001) but without sex difference. The prevalence of hyperphosphatasemia (ALP > 1000 U/L) at 12 months was 5.3% and at 24 months 0.6%. Body size, growth rate, and bone mineral content associated positively with ALP, while vitamin D intervention had no effect. Infants with hyperphosphatasemia were smaller than infants with ALP ≤ 1000 U/L. Hyperphosphatasemia was not associated with previous infections. Approximately 5% of infants had hyperphosphatasemia at 12 months, but <1% at 24 months. ALP concentrations and hyperphosphatasemia were associated with sex, anthropometry, and bone mineralization. Infections did not contribute to hyperphosphatasemia.

Alkoholin kulutus on maailmanlaajuisesti yhteydessä jopa kolmeen miljoonaan kuolemaan vuosittain. Alkoholin väärinkäyttö muodostaa noin viisi prosenttia maailman tautitaakasta, minkä lisäksi alkoholi on suurin riskitekijä 15–49-vuotiaiden ennenaikaiselle kuolemalle sekä vammoille. Suomessa keskeinen alkoholiin liittyvä ongelma on humalahakuinen juominen. Suomalaisista 72 %:lla on vähäinen riski alkoholin käytöstä aiheutuville pitkäaikaisille terveyshaitoille, 8 %:lla on kohtalainen riski ja 5 %:lla riski on korkea. Alkoholi voi aiheuttaa vaurioita lähes jokaiseen elimeen. Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi alkoholi aiheuttaa valtavat, jopa 79–140 miljoonan euron kustannukset suomalaiselle terveydenhuollolle vuosittain. Alkoholi vaikuttaa laajasti myös ympärillä oleviin ihmisiin, sillä etanolihumala altistaa liikenneonnettomuuksille, työtapaturmille, hukkumisille ja kaatumisille. Humala lisää myös itsemurhien ja väkivaltarikosten riskiä. Alkoholin eli etanolin käyttö perustuu sen euforisoivaan ja ahdistusta lievittävään vaikutukseen. Etanoli vaikuttaa suoraan keskushermostoon ja saa aikaan humalatilan. Etanoli jakautuu elimistön koko vesitilaan ja metaboloituu entsyymien vaikutuksesta asetaldehydin kautta asetaatiksi. Välivaiheessa muodostuvalla asetaldehydilla on karsinogeenisia vaikutuksia. Syljessä ei ole asetaldehydia pilkkovaa entsyymiä, joten suussa voi olla alkoholin nauttimisen jälkeen enemmän asetaldehydia kuin muualla kehossa. Alkoholilla on merkittävä vaikutus suun terveyteen, sillä se vaikuttaa muun muassa suusyövän syntyyn ja aiheuttaa maksasairauksia lisäten täten verenvuototaipumusta. Tämän lisäksi alkoholin käyttö kasvattaa puudutteiden sietoa, hidastaa haavan paranemista, lisää eroosiota, aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, värjää hampaita, kuivattaa suuta sekä lisää riskiä hammas- tai kasvotraumoille. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa alkoholiongelman havaitsemisessa ja hoidossa. Alkoholin käytöstä kysymisen apuna voi käyttää AUDIT-testiä, ja jos testitulos vaikuttaa siltä, että kyseessä on alkoholin riskikäyttäjä, niin voidaan siirtyä mini-interventioon. Lyhyenkin alkoholin kulutuksen vähentämiseen tähtäävän neuvonnan on huomattu vaikuttavan suotuisasti potilaiden viikoittaisiin annosmääriin.

Tavoite: Tämän tutkimuksen hypoteesina on selvittää, onko alkoholinkäytön ja leukamurtumien välillä merkittävää yhteyttä. Tutkimuksessa pyritään keskittymään HUS:n viimeisen 10 vuoden aikana tekemien alkoholinkäyttöä koskevien tietojen, leukojen ja leukojen traumojen sekä seurantaleikkausten tietoihin Suomessa. Materiaalit ja metodit: Suun patologia ja alkoholi aiheisia julkaisuja, HUS suu- ja leukakirurgian osaston potilastietokanta ja THL:n tutkimuskoosteita valtion alkoholista tulevista tuloista ja menoista. Potilaiden ikää, sukupuolta, vammamekanismia ja vamman ajankohtaa (kuukausittain) verrattiin kansallisiin alkoholinkulutustietoihin, jotka sisälsivät vuosittaisen ja kuukausittaisen kokonaiskulutuksen sekä vähittäis- ja hajakulutuksen. Aineistoon sisältyivät kansalliset tiedot alkoholinkäytöstä tammikuun 2014 ja lokakuun 2020 välisenä aikana sekä diagnosoidut kasvomurtumat suomalaisessa tertiäärisessä traumakeskuksessa. Kansalliset alkoholinkulutustiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) organisaation tutkimuksiin perustuvista tilastoista. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Töölön traumakeskuksessa ja lastensairaalassa tammikuun 2014 ja lokakuun 2020 välisenä aikana hoidettujen kasvomurtumapotilaiden potilasasiakirjat. Suomen HUS:n valuma-alue on Suomen yliopistosairaaloista suurin ja kattaa yli 42 % maan väestöstä. Tulokset: On selvästi osoitettu, että traumojen määrä seuraa alkoholinkäyttöä. Näiden kahden välillä ei ehkä ole suoraa korrelaatiota, mutta suurin osa traumahuipuista liittyy loma-aikoihin. Tiivistelmä: Alkoholia kulutetaan Suomessa hyvin paljon. Lukuisia terveysyhteyksiä on tutkittu alkoholin vaikutuksesta. WHO:n mukaan vuosittain noin 3 miljoonaa kuolemaa on yhdistetty alkoholin vaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa keskitytään, onko alkoholinkäytön ja leukamurtumien välillä merkittävää yhteyttä. Tutkimuksessa verrataan HUS:n alueen potilaita ja heille tehtyjä leukamurtumia sekä pyritään löytämään, onko näillä yhteyttä alkoholin käytön kanssa. Suoranaista syy-yhteyttä ei pystytty todentamaan mutta käytön ja traumojen määrällä on yhtäläisyyksiä eri vuodenaikoina.

Alkoholin ongelmakäyttö koskee isoa osaa suomalaisista. Viimeisten laajojen väestötason kyselytutkimusten mukaan alkoholin ongelmakäytön esiintyvyys on noin 11% ja alkoholiriippuvuuden esiintyvyys noin 5% suomalaisessa väestössä. Kaikille päihde- ja lääkeriippuvuuksille on samankaltaisia riskitekijöitä kuten perintötekijät, lapsuuden kehitysympäristö sekä psykiatriset häiriöt. Riippuvuuksissa on keskenään samankaltaiset syntymekanismit. Tutkielmassa esitellään lyhyesti riippuvuuksien kehittymiselle keskeiset riskitekijät sekä nykykäsitys riippuvuuksien kehittymisen mekanismeista.   Tutkielmassa tarkastellaan yleisellä tasolla alkoholin vaikutusta suomalaisten työterveyteen. Alkoholin runsas kulutus vaikuttaa väestötasolla negatiivisesti työkykyyn ja lisää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tarkastelun keskiössä on alkoholi päihteenä ja sen käyttö Suomessa. Kuinka runsasta alkoholinkäyttö suomalaisilla on ja miten käyttö ilmenee työterveyden vastaanotolla? Onko ammattiryhmällä, sosioekonomisella statuksella sekä potilaan iällä tai sukupuolella väliä alkoholiriippuvuuden kehittymisen kannalta? Kuinka suuri osa työpoissaoloista tai työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön? Tutkielmassa selvitellään myös alkoholiriippuvuuden ja alkoholin suurkulutuksen yhteyttä Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykykäytännöt alkoholiongelmien havaitsemisprosessissa työpaikoilla ja työterveyshuollon vastaanotolla. Minkälaisia käytäntöjä työpaikoilla on sovittu alkoholiongelmien ilmetessä ja miten hoitoonohjaus tapahtuu? Minkälaisia seurauksia alkoholiongelmilla on työntekijän kannalta ja miten työhön palaaminen tapahtuu alkoholiongelman hoidon aloittamisen jälkeen? Tutkielman päämääränä on perehtyä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteisiin keinoihin alkoholiriippuvuuden varhaiseksi tunnistamiseksi ja selvittää olisiko muita mahdollisia keinoja parantaa alkoholiongelmien varhaista tunnistamista.

Objectives: Autism spectrum disorder is characterized by social, communication, and behavioral deficits which are proposed to lie at the extreme end of a continuum of autistic traits. Milder manifestations of these traits are continuously distributed across the general population. A clear cut-off between subclinical traits and the clinical spectrum is found difficult to define. A broad range of early developmental abnormalities are associated with autism spectrum. Slow acquisition of social, language and motor skills are widely recognized in the clinical spectrum. This study aims to clarify if similar developmental difficulties is associated with milder autistic traits. Methods: This study is part of the Arvo Ylppö Longitudinal Study. The study cohort consisted from 2193 infants born between 1985 - 1986 in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The majority of the cohort compromised of infants who needed to be admitted to the neonatal intensive care unit within 10 days of birth, and a smaller part of infants who were born between the same time period but did not need hospital care within 10 days of birth. The current sample was selected from participants who were assessed by Griffiths Mental Developmental Scales at the age of 20 months and who completed Autism Spectrum Quotient (AQ) at the follow-up between the ages of 24 - 27. Association between Griffiths sub-scales and autistic traits were analyzed using linear and logistic regression. Results and conclusions: An association was found between early social and language development and the amount of autistic traits at the follow-up in early adulthood. Lower performance in both sub-scales were associated with higher amount of autistic traits. No association were found between early fine or gross motor skills and autistic traits. The results indicates that early development of social and language skills are associated with mild autistic traits in adulthood in the general population.

Ei-tarttuvat sairaudet muodostavat kansanterveydellisesti merkittävän kroonisten sairauksien kirjon. Näihin sairauksiin luetaan muun muassa allergiat, astma, diabetes, metabolinen oireyhtymä, ärtyneen suolen oireyhtymä, keuhkoahtaumatauti, kardiovaskulaariset taudit ja syövät. Näitä tauteja yhdistää elimistön matala-asteinen tulehdus ja näistä yleisimpiä ovat allergiset sairaudet. Allergisten sairauksien määrä on noussut 1960-luvulta alkaen. Esiintyvyys on noussut erityisesti teollisuusmaissa ja korkean sosioekonomisen luokan kohdalla. Vuonna 1989 David Strachan esitti, että monilapsisessa perheessä myöhemmin syntyneet lapset sairastivat vähemmän allergista nuhaa. Biodiversiteetin pienenemisen on myös katsottu johtaneen allergisten tautien lisääntymiseen. Tätä kutsutaan Hygienia-hypoteesiksi ja siinä ajatellaan luonnollisen immuunipuolustuksen kehityksen häiriintyvän liian vähäisestä allergeenialtistuksesta. Aineistona oli 20-vuoden prospektiivinen seuruuaineisto Savolaisten lasten allergian kehittymisestä. Aineisto kerättiin Kuopion yliopistosairaalassa täysiaikaisena syntyneistä lapsista ajanjaksolla 1.9.1979 - 1.4.1980. Aineistoon saatiin 100 atooppisen perheen lasta ja verrokkiryhmään valittiin 88 lasta. Täysimetyksestä, passiivisesta tupakoinnista ja lemmikkieläimestä ohjeistettiin. Tässä tutkimuksessa on aineistona lapset, jotka olivat mukana 20-vuoden iässä. Atooppisen perheen lapsista mukana oli 82 lasta ja verrokkiryhmästä 61 lasta. Aineistosta analysoitiin genetiikan ja ympäristötekijöiden vaikutusta astman ja atooppisen ihottuman synnylle. Aineistossa atooppiseen perheeseen syntyminen ja alle seitsemänvuotiaana alkanut vinkuva yskä ennusti astmaa 18-vuotiaana. Atooppista ihottumaa aikuisiällä ennusti, jos atooppista ihottumaa oli jo kaksivuotiaana tai allergisia nuha- tai silmäoireita alle seitsemänvuotiaana.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Organisaation oikeudenmukaisuutta käytetään kuvaamaan sitä, kuinka tasapuolisina organisaation jäsenet kokevat organisaation toimintaa säätelevät säännöt ja normit. Tämä oikeudenmukaisuus jaetaan yleensä kolmeen komponenttiin: 1) vuorovaikutteiseen, 2) menetelmälliseen ja 3) jakavaan oikeudenmukaisuuteen, joita on mahdollisuus seurata toisistaan erillisinä käyttämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia kysymyksiä. Tässä työssä tarkastelun kohteeksi otettiin vuorovaikutteinen oikeudenmukaisuus, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että nimenomaan tällä komponentilla on vahvin assosiaatio esimerkiksi työntekijöiden terveyteen. Helsinki Health Study-aineistosta kerättiin v. 2000-2002 peruskyselyn lisäksi tiedot vuosien 2007 ja 2012 seurantakyselyistä ja näistä muodostettiin pitkittäinen tietoaineisto yhdistämällä kyselytutkimuksen tiedot työnantajan rekisteristä saatuihin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin. Koska aineistossa toistui saman henkilön kolmen eri aikapisteen tiedot, oli tutkimuksessa mahdollista vertailla vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden kokemuksen muutoksien ja sairauspoissaolojen muutoksien välistä yhteyttä. Jokaisen tutkittavan kokemalle vuorovaikutteiselle oikeudenmukaisuudelle laskettiin pistemäärä perustutkimuksen ja seurantatutkimuksissa toistuvien neljän kysymyksen perusteella ja nämä arvot dikotomisoitiin käyttämällä alimman tertiilin saamaa pistemäärää katkaisupisteenä. Näin jokaiselle tutkittavalle saatiin kolmesta aikapisteestä tieto siitä, olivatko he kokeneet vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden alhaiseksi. Työnantajan rekisteritietojen perusteella laskettiin jokaiselle tutkittavalle sairauspoissaolo-frekvenssi, joka saatiin jakamalla hänen lyhyiden sairauspoissaolojen lukumäärä työssäolopäivillä jokaisella tarkastelujaksolla. Samassa yhteydessä tunnistettiin aikaisemmin julkaistun kirjallisuuden perusteella mahdolliset sekoittavat tekijät. Kerättyjen tietojen perusteella tehtiin kaksi päämallia, jotka molemmat hyödynsivät negatiivista binomijakaumaa kuvaamaan lyhyiden sairauspoissaolojen ja henkilöiden kokeman vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden välistä yhteyttä. Toinen malleista lähestyi ongelmaa mallintaen yhteyttä yksilöiden välisten erojen (ns. Between-individual malli) ja toinen malli yksilöiden sisäisten erojen (ns. Within-individual malli) kautta. Kummastakin päämallista kehitettiin kolme tarkennettua mallia, jotka ottivat huomioon eri sekoittavien tekijöiden vaikutuksen. Malleista laskettiin sairauslomajaksojen ilmaantumistiheyksien suhteet (IRR) sekä niiden 95 % luottamusvälit. Yksilöiden sisäisen analyysin perusteella todettiin, että alhaiseksi koettu vuorovaikutteinen oikeudenmukaisuus oli yhteydessä lyhyiden sairauspoissaolojaksojen riskin kasvuun (IRR = 1,05 [1,01-1,09] ja tämä yhteys kesti tarkastelun myös useamman sekoittavan tekijän osalta. Yksilöiden välisten suhteiden analysointi paljasti sen, että vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden heikkenemisellä oli vahvin yhteys lyhytaikaisten sairauspoissaolojen riskin kasvuun, kun sekoittavat tekijät huomioitiin [IRR = 1,17 [1,05-1,30]). Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että johtamiskäytäntöihin ja erityisesti esimiesten käytökseen ja työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun panostaminen ja tätä kautta työntekijöiden kokeman oikeudenmukaisuuden tason säilyttäminen saattaa olla tehokas tapa vähentää lyhytaikaisia sairauspoissaoloja.