Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Kovakudos- ja infektiosairaudet"

Sort by: Order: Results:

  • Söder, Maria (2014)
    Eroosiolla tarkoitetaan hampaan kovakudoksen liukenemista ei-mikrobiperäisten happojen vaikutuksesta. Hammaseroosiota aiheuttavat niin ulkoiset kuin sisäiset tekijät. Tutkielmani tarkoituksena oli tutkia energiajuomien aiheuttamaa hammaseroosiota laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessa tutkittiin 13 eri energiajuomaa, jotka olivat joko tavallisia, sokerittomia tai mehustettuja. Kaikista energiajuomista mitattiin pH:t ja happomäärät. Tämän lisäksi preparoitiin kiillepaloja, jotka altistettiin kolmelle valitulle energiajuomille: Battery, ED lemon light ja Red Bull light. Energiajuomat kiillepaloineen laitettiin dekanterilasissa ravistimeen 30 minuutiksi, jonka avulla pyrittiin pääsemään mahdollisimman lähelle suun olosuhteita. Lopuksi kiillepaloista otettiin pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvat eroosion havaitsemiseksi. Mittausten perusteella kaikkien energiajuomien pH:t alittivat reilusti kiilteen liukenemiselle kriittisen pH:n 5,5. Matalimmat pH-arvot saivat Battery (2,48), Teho (2,56) ja Teho super (2,58). Kaikissa energiajuomissa liuotetuissa kiillepaloissa havaittiin pyyhkäisyelektromikroskooppikuvissa erosiivisia muutoksia. Kolmesta testatusta energiajuomasta Battery aiheutti suurimmat eroosiomuutokset ja Red Bull pienimmät. Vaikka laboratorio-olosuhteet eivät vastaa suun olosuhteita, tutkimusolosuhteissa energiajuomat aiheuttivat hammaseroosiota. Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu syljen neutraloivaa vaikutusta. Energiajuomien kulutuksen kasvaessa myös niiden hampaisiin kohdistuvat haittavaikutukset tulisi tuoda paremmin kuluttajien tietoisuuteen.
  • Tiderman, Erika (2011)
    Helicobacter pylori -infektio on yksi tavallisimpia infektiotauteja maailmassa. Bakteeri aiheuttaa aina tulehduksen mahalaukun limakalvolla, joka voi johtaa peptiseen haavatautiin ja jopa mahasyöpään. Helikobakteerin diagnostiikassa käytetään usein hyväksi bakteerin ureaasiaktiivisuutta. Bioteknologiayritys Biohitin ureaasipikatesteillä voidaan määrittää mahalaukun helikobakteeri-infektio biopsianäytteen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voisiko Biohitin kehittämiä pikatestejä käyttää helikobakteerin toteamiseen myös sylkinäytteistä. Ureaasipikatestien lisäksi bakteerin läsnäolo syljessä tarkistettiin PCR-menetelmän avulla. Ureaasipikatestien perusteella 40 sylkinäytteestä saatiin 31 positiivista ja 9 negatiivista tulosta. PCR-menetelmän avulla helikobakteeri pystyttiin toteamaan yhdestä sylkinäytteestä. Tutkimus osoitti, ettei ureaasipikatestiä voi käyttää helikobakteerin luotettavaan toteamiseen sylkinäytteestä.
  • Kukkonen, Pyry (2017)
    Tutkielman tarkoitus on tuoda tunnettujen riskitekijöiden rinnalle tuore tieteellinen näkemys suuinfektioiden ja syövän yhteydestä. Tavoitteena on myös vahvistaa käsitystä suunterveyden merkityksestä ihmisen yleisterveyteen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa havaittiin tilastollisesti suuinfektioiden lisäävän potilaan riskiä sairastua syöpään. Tutkielmassa tarkastelluista aineistosta voidaan todeta, että tilastollinen yhteys suuinfektioiden ja syövän välillä on havaittu, mutta mahdollisen kausaliteetin osoittaminen vaatii runsaasti lisätutkimuksia. Suuinfektiot ovat hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä, jolloin voidaan mahdollisesti myös alentaa potilaan riskiä sairastua syöpään.
  • Rosvall, Marika (2014)
    Hammaseroosio määritellään hampaan kovakudoksen häviämiseksi kemiallisessa prosessissa, johon ei liity bakteereita. Eroosion syyt ovat joko ulkoisia tai sisäisiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voivatko poretabletit aiheuttaa hampaisiin eroosiota in vitro. Tutkimuksessa oli mukana Suomessa apteekissa myytävät 18 poretablettia. Poreliuosten happopitoisuudet ja pH-arvot mitattiin laboratoriossa. Poistetuista intakteista ihmisen hampaista porattiin fantom-salissa koepalat. Kiillepaloja liotettiin poreliuoksissa ja liotetuista kiillepaloista otettiin pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvia. Tutkituista poreliuoksista 14 pH-arvo oli alle kiilteen liukenemiselle kriittisen arvon 5,5. Poreliuoksista happopitoisin oli C-vimin®. Elektronimikroskooppikuvissa kaikissa muissa poreliuoksissa liotetuissa kiillepaloissa paitsi Aspirin-C® poreliuoksessa oli havaittavissa kiilteen eroosiota. Aspirin-C® poreliuoksen pH oli 5,46, mutta Aspirin-C® poretabletit ovat puskuroituja. Tutkimuksen rajoituksena olivat laboratorio-olosuhteet, jotka eivät vastaa suussa olevaa tilaa. Tärkeänä eroosion vähentävästi vaikuttavana tekijänä on sylki. Poretabletteja tulisi kuitenkin pitää mahdollisesti erosiivisina pH-arvojen ja happopitoisuuden perusteella. Missään poretablettien pakkausselosteiden haittavaikutuksissa ei mainita mahdollisia erosiivisia vaikutuksia hampaisiin. Kuluttajalle ei välttämättä tule mieleen, että esimerkiksi terveellisenä markkinoidut C-vitamiiniporevalmisteet voisivat olla usein käytettynä hampaille haitallisia.
  • Kaukola, Leena (2011)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia lasi-ionomeerisementtien sidoslujuutta dentiiniin ja sidoslujuudessa tapahtuvia muutoksia 420 vuorokauden kuluessa. Tutkimuksessa perehdytään myös sidosten murtumatyyppeihin. Materiaalit ja menetelmät: 128 poistetun viisaudenhampaan dentiinipinnat sidostettiin tai esikäsiteltiin valmistajien ohjeiden mukaisesti ja täyteainepilarit vietiin dentiinin pinnalle. Täyteaineena käytettiin lasi-ionomeerisementtejä (GC Fuji IX GP fast ja Photac-Fil) ja vertailu-materiaalina yhdistelmämuovia (Filtek Supreme) kolmivaiheista sidosmenetelmää (Adper ScotchbondTM Multi-Purpose) ja itse-etsaavaa sidosainetta (Hybrid Bond) käyttäen. Puolet näytteistä testattiin sidoslujuuden suhteen vuorokauden kuluttua valmistuksesta ja puolet 420 vuorokauden säilytyksen jälkeen. Sidoslujuus testattiin kohdistamalla työntövoima täyteainepilarin tyveen. Tulokset: Lasi-ionomeerisementit hävisivät sidoslujuuden suhteen yhdistelmämuoveille. Parhaat sidoslujuusarvot saavutettiin käyttämällä kolmivaiheista sidostusmenetelmää yhdistelmämuovien yhteydessä. Heikoimmat sidoslujuusarvot mitattiin konventionaalisilla lasi-ionomeerisementeillä. Valtaosa testatuista näytteistä sijoittui kohesiivisten murtumien ja mixed-tyyppisten murtumien ryhmään. Adhesiivisia murtumia havaittiin lähinnä yhdistelmämuovien sidosten pettämisen yhteydessä. Johtopäätökset: Lasi-ionomeerisementeillä ei kyetä saavuttamaan yhtä suuria sidoslujuuksia dentiiniin kuin yhdistelmämuoveilla, mutta lasi-ionomeerien heikot sidoslujuusarvot kertovat ennemmin materiaalin hauraudesta, kuin huonosta kiinnittymisestä hammaskudokseen.
  • Sahlberg, Ella (2017)
    Maksansiirtopotilaiden immunosupressiivinen lääkitys altistaa infektioille ja maligniteeteille. Interleukiini-1 beta (IL-1β) ja tuumorinekroositekijä alfa (TNF-α) ovat sytokiineja, jotka toimivat välittäjäaineina tulehdusreaktioissa ja ilmentävät elimistön systeemistä tulehdustilaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten maksasairauden etiologia, maksansiirtopotilaan terveydentila, tietyt elintavat ja suun terveydentila vaikuttavat näiden sytokiinien määrään syljessä. 84 maksansiirtopotilaan suu ja hampaat tutkittiin 2-11 vuotta maksansiirron jälkeen. Samassa yhteydessä otettiin sylkinäytteet ja potilaat täyttivät kyselykaavakkeen. Syljestä analysoitiin IL-1β ja TNF-α ELISA menetelmällä. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 21 -ohjelmalla ja merkitsevyydet laskettiin käyttämällä Mann-Whitney U -testiä. Tupakoivilla TNF-α pitoisuuksien havaittiin olevan suurempia kuin tupakoimattomilla (p=0,005). Vastaavasti IL-1β pitoisuudet olivat suurempia diabeetikoilla verrattuna ei-diabeetikoihin (p=0,008). Molempien sytokiinien pitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kroonista maksasairautta sairastaneilla verrattuna akuuttia maksan vajaatoimintaa sairastaneisiin. Myös huono suuhygienia, suusyövälle altistavat limakalvomuutokset sekä alkoholin käyttö näyttivät kohottavan sytokiinien pitoisuuksia syljessä, mutta nämä tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Nämä syljen sytokiinit voisivat antaa tietoa systeemisestä tulehdustilasta ja toimia apuna maksansiirtopotilaiden tulehdusmuutosten havaitsemisessa ja terveydentilan kokonaisriskin määrittämisessä.
  • Eerola, Jaakko (2016)
    Tutkielmassa oli kaksi osaa: kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin natriumhypokloriitin toimintamekanismeihin, ominaisuuksiin ja sen käyttöön juurihoidoissa, sekä tutkimusosa natriumhypokloriitin säilyvyydestä. Natriumhypokloriittia käytetään juurihoidon aikana juurikanavien huuhteluun. Se on yleisimmin käytetty ja tärkeimpänä pidetty huuhteluaine sen bakteereja tuhoavien ja kudosta liuottavien ominaisuuksien takia. Tutkimusosiossa pyrittiin selvittämään, kuinka säilytysaika ja -lämpötila vaikuttavat liuoksen tehoon tappaa bakteereja. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa hankittiin oppikirjoista sekä OvidMedline-tietokannasta. Tutkimukset suoritettiin Biomedicumilla Helsingissä. Natriumhypokloriitilla on monia mekanismeja bakteerien tuhoamiseksi ja orgaanisen aineksen liuottamiseksi. Näihin ominaisuuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten liuoksen konsentraatio, pH ja lämpötila. Natriumhypokloriittia tulisi valmistajan mukaan säilyttää kylmässä. Hypokloriitin tehokkuus kuitenkin paranee lämpötilan noustessa ja sitä tulisi siksi käyttää vähintään huoneenlämpöisenä. Aikaisempia tutkimuksia siitä, miten nopeasti aineen säilytys huoneenlämmössä vaikuttaa sen mikrobeja tappaviin ominaisuuksiin, ei ole aikaisemmin julkaistu. Biomedicumilla suoritetuissa tutkimuksissa pystyttiin osoittamaan, että jopa 463 vuorokautta vanha natriumhypokloriitti tuhoaa tehokkaasti bakteereja suorassa kontaktissa riippumatta säilytyslämpötilasta. Lisäksi osoitettiin, että huoneenlämmössä säilytetty liuos menettää tehoa nopeammin kuin kylmässä säilytetty.
  • Linja-aho, Aaro (2011)
    Bad breath or oral malodour can be related to gingival diseases, trimethylaminuria, various inflammation diseases of upper respiratory tract, foreign bodies in nasal cavity etc. Bad breath is usually, in 85 % to 95 % of cases, inflicted by gram negative anaerobic bacteria in tongue coating. These bacteria have a tendency of producing foul-smelling sulphur containing gases called volatile sulphur compounds or VSC. Main cause of bad breath is parodontitis or postnasal drip into posterior part of the tongue. Detecting bad breath is most efficiently done by organoleptic method. By skilled analyser the reason for oral malodour can be determined with great accuracy. For scientific study the most effective method is gas chromatography (GC) with flame photometric detector (FPD). With it almost every component of exhaled air can be detected both quantitative and qualitative. Effective chairside methods include portable sulphur monitors and saliva tests.
  • Heikkilä, Jaana (2011)
    Tausta: Tässä tutkimuksessa selvitetään orkesterimuusikoiden purentaelinvaivojen (TMD, temporomandibular disorders) esiintymistä. Tavallisimpia purentaelinvaivojen oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja ala-leuan liikehäiriöt. Orkesterityöhön liittyvän stressin ja pään alueelle kohdistuvien fyysisten tekijöiden vaikutusta purentaelinvaivoihin ei ole aiemmin tutkittu. Aineisto ja menetelmät: Sinfonia Lahden ja Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden (n=73) purentaelinvaivoja tutkittiin RDC/TMD-kyselykaavakkeen avulla. Aineisto analysoitiin yleistettyjen lineaaristen sekamallien ja Khii-neliötestin avulla R- ja SPSS-tilasto-ohjelmistoilla. Tulokset: Oireiden esiintymistodennäköisyys ja lukumäärä eivät vaihdelleet jousi-, puhallin- ja muiden soitinten soittajien välillä. Puhallinsoittajilla unihäiriöt ja yönarskuttelu lisäsivät tilastollisesti oireiden todennäköisyyttä 4-5 kertaa enemmän kuin jousisoittajilla. Iän lisääntyminen vähensi oireita erityisesti jousisoittajilla. Johtopäätökset: Orkesterimuusikoilla näyttää olevan useammin TMD-oireita kuin suomalaisilla aikuisilla keskimäärin. Esimerkiksi kasvokipua on muusikoista 30%:lla kun suomalaisilla keskimäärin 5-10%:lla. Puhallinsoittajat saavat herkemmin oireita kuin jousisoittajat. Näyttää siltä, että purentaelinvaivat liittyvät orkesterityön kuormittavuuteen (stressiin), jota ilmeisesti pystytään hallitsemaan paremmin, kun työvuosia on kertynyt enemmän. Erityisesti puhallinsoittajien purentaelinvaivoihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.
  • Ervola, Emilia (Helsingfors universitetUniversity of HelsinkiHelsingin yliopisto, 2015)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suuterveyden yhteyttä kuolleisuuteen erityisesti ikääntyminen huomioiden. Väestön ikääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen liittyviin näkökohtiin. Tutkimuksessa käsitellään aihetta merkittävien kuolinsyiden sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja pneumonian kautta. Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja sepelvaltimotautia sairastaneita potilaita ja heidän verrokkejaan tutkivaan KOHAM-aineistoon sekä tätä aineistoa koskevaan saatavilla olleeseen viimeisimpään tässä tutkimuksessa analysoituun kuolinsyytilastoon, joka tuo lisätietoa aiheesta. Tutkimuksessa havaittiin kuolleisuuden lisääntyvän iän ja miessukupuolen myötä. Sepelvaltimotauti näyttäisi lisäävän kuolleisuutta, sillä kuolleiden prosentuaalinen osuus sepelvaltimotautia sairastaneessa tutkimusryhmässä oli suurempi (39 %) kuin verrokkiryhmässä (20 %) seurantajakson loputtua. Tutkimusryhmään liittyy myös hampaiden pieni lukumäärä tai hampaattomuus, kohonneet CRP-tasot, mahdollinen akuutti hammashoidon tarve, korkea verenpaine ja kokonaisuudessaan heikko suuterveyden taso sekä yleisestä tasosta poikkeavan korkea diabeteksen sairastavuus. Ienterveyden osalta tutkimusryhmän miesten ientaskut olivat merkittävästi syvemmät kuin naisten ja heidän joukossaan esiintyi myös enemmän hammasinfektioita.
  • Högman, Tomas (2015)
    Kariekseen liittyvät toimenpiteet ovat yleisimpiä perushammaslääkärin tekemiä toimenpiteitä. Syvän karieksen hoito vaatii hammaslääkäriltä tarkempaa pohdintaa hampaan senhetkisestä tilasta ja mahdollisesta pitkäaikaisennusteesta. Tutkielman tarkoituksena oli perehtyä syvän karieksen hoitoa ja hoitovaihtoehtoja koskevaan kirjallisuuteen, jotta pystyttäisiin antamaan suositeltavat hoitolinjaukset syvän karieksen ja pulpaperforaatioiden hoitoon. Aineisto kerättiin PubMed ja Ovid Medline -tietokannoista, joiden lisäksi tietoa haettiin myös oppikirjoista ja Helsingin yliopiston Nelli-portaalin artikkelihausta. Kirjallisuuden perusteella syvää kariesta preparoidessa ei ole toivottavaa poistaa kaikkea kariesta yhdellä istunnolla, sillä hammasytimen (pulpan) paljastumisen riski on liian suuri. Vaiheittainen ekskavointi osoittautui hampaan ennusteen kannalta suotuisaksi preparointitekniikaksi. Pulpan välillisessä kattamisessa paikan saumojen tiiveys vaikutti enemmän kuin kaviteetin pohjalla käytetty materiaali. Kattamisaineen ominaisuudet korostuvat vasta pulpaperforaation yhteydessä, jolloin käytetty materiaali on suorassa kontaktissa pulpakudoksen kanssa. Suositeltava materiaali perforaation hoitoon on MTA (mineraalitrioksidiaggregaatti), joka antaa hoidolle paremman ennusteen kuin pitkään käytössä ollut kalsiumhydroksidi.