Browsing by Title

The emergence of zoonotic viruses has been a great concern and threat for global public health. It is important to be aware of the persistence and circulation of zoonoses and their natural hosts in their habitants where wildlife-human interaction can more likely occur. Not many studies have been published regarding the situation in Ireland. In this study, we concentrated in three viral zoonoses, poxviruses, hantaviruses, and arenaviruses, that were screened and detected from Irish rodents specifically bank voles (Myodes glareolus) and wood mice (Apodemus sylvaticus) collected in spring and fall 2021 and spring 2022. By using serological approach such as indirect immunofluorescence assay (IFA), 683 rodent heart samples were screened. Based on serological screening, molecular assays were performed to detect each virus from tissue samples. As a result of the serological screening, 34 antibody-positives either for pox- (CPXV), hanta- (PUUV, DOBV), and arenaviruses (LCMV) were found from which 15 were CXPV, five PUUV, 11 DOBV and three LCMV. The seroprevalence was ranging from 0.4% to 2.2%. When it comes to molecular detection, no viral genome was identified in any of the tissue samples. Although the seroprevalences were low, this study presents the first evidence of CXPV, PUUV, DOBV and LCMV exposures found in Ireland. These findings suggest that there is a possibility of circulation of these viruses among wild rodents and therefore novel risks for viral transmission should be considered. Further research requires increased effort to monitor these viruses and their wildlife hosts in Ireland.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarviketuotteissa esiintyvien vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien vaikutuksia kuluttajien ostokiinnostukseen, vastuullisuudesta kertovien sertifikaattien tuntemista sekä sertifikaattien merkityksen tuntemisen vaikutuksia ostokiinnostukseen. Tutkimuksen kohteena olivat luomutuotannosta kertovat Aurinko-merkki ja Eurolehti-merkki, sekä vastuullisesta kaupankäynnistä kertova Reilu kauppa -merkki. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kuluttajakäyttäytymistä ja elintarvikkeiden valintaa. Tarkemmin tarkasteltiin sertifikaattien tuntemisen ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutuksia elintarviketuotteiden ostokiinnostukseen sekä erilaisia ruoan valinnan teorioita. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien pakkausmerkintöjen lukemista ja pakkausmerkintöjen merkitystä ostokiinnostukseen aiempien tutkimusten avulla. Tutkimus tehtiin tilaustyönä elintarvikealan konsulttiyritys Makery Oy:lle, ja tutkimuksen kyselyosuuden toteutti M3 Research Oy lokakuussa 2016. Kysely oli koko suomen kattava, ja aineisto sisälsi 500 satunnaisesti valitun suomalaisen kuluttajan tiedot. Aineiston analysointiin käytettiin apuna ristiintaulukointia sekä regressioanalyysejä. Tutkimuksen tulosten mukaan luomutuotannosta kertova Aurinko-merkki oli huomattavasti tunnetumpi sertifikaatti kuin EU:n lanseeraama vastaavanlainen Eurolehti-merkki. Vastaajista noin 80 prosenttia tunsi Aurinko-merkin hyvin tai erittäin hyvin, kun taas Eurolehden tunnisti yhteensä vain 40 prosenttia vastaajista. Aurinko-merkillä oli myös huomattavasti positiivisemmat vaikutukset ostokiinnostukseen kuin Eurolehti-merkillä. Mielenkiintoisen tästä havainnosta tekee se, että Aurinko-merkki on poistumassa tuotannosta kokonaan Eurolehti-merkin muuttuessa pakolliseksi kaikissa EU-maissa. Reilu kauppa -merkin tunsi hyvin tai erittäin hyvin noin puolet vastaajista, ja se vaikutti positiivisesti ostokiinnostukseen noin 30 prosentilla vastaajista. Tutkimuksessa on siis havaittavissa, että mitä paremmin kuluttaja tuntee vastuullisuudesta kertovan sertifikaatin, sitä positiivisemmin merkki vaikuttaa elintarvikkeen ostokiinnostukseen. Tutkimuksessa myös taustatekijöiden merkitys korostui. Tutkimuksen mukaan naiset tuntevat vastuullisuudesta kertovat sertifikaatit miehiä paremmin, ja ne vaikuttivat myös miehiä positiivisemmin naisten ostokiinnostukseen. Sukupuolen lisäksi ikä ja koulutustausta olivat merkittäviä tekijöitä eri sertifikaattien tuntemisessa. Vanhemmat ihmiset tunsivat Aurinko-merkin nuoria paremmin, Eurolehti-merkki ja Reilu kauppa -merkki olivat nuorille tutumpia merkkejä. Koulutustaustan osalta korkeampi koulutusaste merkitsi yleisesti parempaa sertifikaattien tuntemusta.

Verkkokauppojen ja verkko-ostamisen yleistymisen myötä verkko-ostamisen motiivien ymmärtäminen on korostunut. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä arvotekijät vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen käyttää verkkokauppoja ja mitä mahdollisia eroja erilaisten kuluttajien välillä verkkokauppiaiden tulisi huomioida. Kyselylomakkeella toteutetun tutkimuksen pohjalta pyrittiin arvioimaan, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä ja miten kuluttajat kokevat näiden tekijöiden toteutuvan verkkokaupassa. Tämän tiedon pohjalta pyrittiin tunnistamaan keskeisimmät erot erilaisten verkko-ostajien välillä ja mitä verkkokauppiaiden tulisi huomioida verkkokauppojen kehitystyössä. Aikaisempien verkko-ostamista käsittelevien tutkimusten perusteella tunnistettiin, että kuluttajien ostokokemukseen vaikuttaa niin utilitaristiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät kuin hedonistiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät. Utilitaristiseen arvoulottuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan hyödyllisyyteen ja helppouteen liitettävät tekijät. Hedonistiseen arvoulottuvuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan mielihyvään, inspiroitumiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät tekijät. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kesällä 2013 S-ryhmän Yhteishyva.fi – sivustolla julkaistulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että utilitaristiset motiivit ostamiselle korostuvat edelleen hedonistia motiiveja vahvemmin verkko-ostamisessa. Vastaajille mahdollisuus tehdä ostoksia silloin kun itselle sopii, verkkokauppojen alhaisemmat hinnat ja verkkokauppojen laaja valikoima ovat edelleen tärkeimmät arvotekijät verkko-ostamisessa. Hedonistinen arvoulottuvuus on tunnistettavissa, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi. Utilitarististen ja hedonististen tekijöiden tärkeydessä on kuitenkin huomattavissa eroja eri sukupuolten, eri-ikäisten ja erilaisten verkkokauppakäyttäjien välillä.

The Baltic Sea is a geologically and biologically unique sea highly vulnerable to environmental hazards, and the most emphasized threat is the risk of oil spills. The microbiology of the Baltic Sea has not been extensively studied, and most studies have focused on bacteria, leaving archaea and fungi to less attention. In addition to the natural microbial communities of different parts of the Baltic Sea, the effects of diesel oil, and dispersants applied in case of an oil spill, on these microbial communities is yet to be elucidated. The focus of this Master’s thesis was to compare the bacterial, archaeal and fungal community compositions of the Baltic Sea surface water at three distinct locations; the open sea, a pristine archipelago, and putatively oil contaminated coastal water at an oil refinery. In addition, the short-term effects of diesel oil and dispersant on the three locations were studied during a 72-hour microcosm experiment. Next-generation Ion Torrent sequencing of bacterial V3–V4 and archaeal V4 regions of 16S rDNA and fungal ITS regions was used for a community composition analysis. Quantitative polymerase chain reaction (qPCR) was applied to determine the changes in the copy numbers of bacterial 16S rRNA genes and two genes associated with microbial hydrocarbon degradation, i.e. ring-hydroxylating dioxygenases (RHD) and alkane hydroxylases (AlkB). Based on the findings, the three sites under investigation harbored differing surface water microbiomes demonstrating differing responses to diesel and dispersant amendments, and furthermore, the results indicate that the putatively oil contaminated coastal site has higher natural petroleum hydrocarbon degradation potential compared to the pristine archipelago and especially the open sea. It is noteworthy, that over 90% of the fungal sequences from the open sea and the pristine archipelago, and over half of the fungal sequences from the putatively oil contaminated coastal site were unidentified even at phylum level. In addition, almost half of the archaeal sequences from the putatively oil contaminated site were unindentified. Assessing the petroleum hydrocarbon degradation potential of the indigenous microbiome in different parts of the Baltic Sea is of great importance, since the data can potentially be utilized when developing suitable biological oil spill response methods as well as predicting the rates of petroleum hydrocarbon degradation in different parts of the Baltic Sea area.

Tutkielmani käsittelee sianlihan hintaan ja hintavaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sianlihan hintoihin ja niiden vaihteluihin. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin sianlihan hinnan kehitys tutkimusmaissa, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa vuosina 2000-2012. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata sianlihan hintavaihteluita. Vuosina 2000-2012 sianlihan hintaa ja sen vaihteluja selittäviksi tekijöiksi valittiin porsaan hinta, vehnän ja ohran hinta ja tutkimusmaiden omavaraisuusaste eli tuotannon ja kulutuksen suhde. Alussa estimoidaan tavallisella ekonometrisella estimoinnilla ja toisessa mallissa estimoimme kvartaalilla viivästettyjen muuttujien avulla. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Durbin-Watson ja Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Sianlihan hintaa ja hintavaihteluja selittävistä muuttujista porsaan hinnalla ja omavaraisuudella oli tilastollinen merkitsevyys 1-10 prosentin riskitasolla jokaisen maan kohdalla estimoitaessa. Myös vehnä oli tilastollisesti merkitsevä Ruotsissa molemmissa malleissa ja Saksassa viivästetyin muuttujin estimoitaessa. Jokaisessa mallissa oli havaittavissa heteroskedastisuutta. Tutkielman tutkimustuloksena sianlihan hintaan ja sen vaihteluihin vaikuttavat tuottajamaiden omavaraisuus ja porsaan hinta. Porsaan hinnalla oli jokaisen tutkimusmaan kohdalla sianlihan hintoja laskeva merkitys. Omavaraisuudella oli pääosin hintoja laskeva merkitys, mutta Suomen kohdalla omavaraisuus nosti hintoja viivästetyillä muuttujilla estimoitaessa.

In Finland, approximately 20 percent of forest regeneration is done by sowing and the most commonly used method is mechanical direct seeding. Scots pine seeds are mostly used in sowings. It has been shown in previous studies that covering the seeds with a thin layer of soil makes the seed bed conditions better. Mechanical sowing equipment that makes it possible to cover the seeds in a controlled way has not been available earlier but technology has improved. ViperMetal-Ajutech Oy has developed a sowing bucket for forestry use which can scarify, sow seeds and cover the seeds with soil. The aim of this study was to investigate whether the covering of the Scots pine seeds by using the sowing bucket improve seedling emergence. Moreover, does mechanical covering of the seeds affect labour productivity. The experiments were set up on three previously cut regeneration sites in South Ostrobothnia and Central Finland in spring 2018. Each site had three blocks. Within the blocks, half of the patches were sown and covered and the other half was left as control and was sown without covering. The number of seedlings in the patches was counted at the end of the first growing season. The effect of covering was tested with generalized linear modelling. For productivity analysis, a video camera was installed inside the cabin of the excavator and the working times for both sowing methods were analysed by using the recordings. Covering the seeds increased the number of seedlings significantly. On average, there were almost double the number of seedlings in the covered patches. However, there was variation between the regeneration sites. Soil properties had an effect on the number of seedlings. In addition, the results indicated that covering significantly reduced the number of empty patches. Productivity analysis showed that it took about two seconds more time to cover the seeds in one patch. There was no considerable variation between the sites or the blocks. The analysis showed that covering decreased productivity per hectare and increased costs.

Mining is globally one of the fastest growing and developing industries (Vasara, 2019). It is important to find functional and reliable methods via academic research to solve societal issues in a rapidly evolving industry. Such a method is, for example, a valuation method for a producing mine which determines the value of the mine for the owner with sufficient accuracy. This thesis studied the theory of Hotelling's valuation principle and valuation method of Cairns and Davis (1998) and their role in the economic literature. In the empirical part of the thesis, the net present value of the Siilinjärvi phosphate mine was calculated, and sensitivity analysis was performed for the determined data using the studied valuation methods, instead of statistical analysis of the methods. The thesis answered the following questions: what are the effects of a valuation method and the available data on the net present value of a single producing mine? How are the above-mentioned impacts possibly reflected in social value of the mine and thus in social decision-making? In the analysis of the thesis, the base year was defined as 2020. Data was determined to describe the base year, and sensitivity analysis was performed relative to it. The estimated data described the production of phosphate concentrate, and the valuation was outlined accordingly. The net present value of the Siilinjärvi phosphate mine, calculated using the Hotelling valuation principle, was 663,27 million US dollars. The net present value obtained using the valuation method of Cairns and Davis was 378.23 million US dollars. Thus, the Hotelling valuation principle also produces higher social value than the valuation method of Cairns and Davis. And it is possible that using the Hotelling valuation principle, a single mining project would be approved, which would not necessarily be accepted using the valuation method of Cairns and Davis. The effects of the available data are transmitted to the net present value obtained by the valuation method and thus to the social value and decision-making. The magnitude of the effects depends, for example, on the method used and the magnitude of the error in the estimates. Future research could be testing the valuation method of Cairns and Davis with statistical means to allow the valuation method to gain empirical support. Also, the valuation method of Cairns and Davis valuation method could be extended to cover the ecological and social impacts of mining.

Tutkielman kirjallisuusosassa perehdyttiin broilerin teurastuksen keskeisiin vaiheisiin ja näiden vaikutuksiin lihan laatuun. Keskeisten vaiheiden (tainnutus, kalttaus, jäähdytys) lisäksi käsiteltiin myös sähköstimuloinnin käyttöä broilerin teurastuksessa. Kokeellisen osan tarkoituksena oli selvittää rasiointiajankohdan vaikutusta broilerinlihan säilyvyyteen. Tavoitteena oli tutkia, voidaanko maustamattoman broilerin rintafileen säilyvyyttä parantaa entisestään pakkaamalla fileet hapettomaan suojakaasupakkaukseen heti jäähdytyksen jälkeen. Tutkimus toteutettiin vertaamalla heti teurastuksen ja jäähdytyksen jälkeen suojakaasuun pakattujen rintafileiden säilyvyyttä neljä ja kuusi vuorokautta teurastuksen jälkeen suojakaasuun pakattujen rintafileiden säilyvyyteen. Heti teurastuksen jälkeen suojakaasuun pakattuja fileitä pidettiin koko tutkimuksen ajan 4 °C lämpötilassa. Neljä ja kuusi vuorokautta teurastuksen jälkeen suojakaasuun pakattuja fileitä pidettiin rasiointiin asti 1 °C lämpötilassa, jonka jälkeen fileerasioita säilytettiin 4 °C kylmiössä. Säilyvyyttä tutkittiin seuraamalla aerobisten bakteerien kokonaismäärän, Escherichia coli -määrän sekä maitohappobakteerimäärän kehitystä rintafileissä kolmen viikon ajan teurastuksesta eteenpäin. Mikrobiologisen laadun lisäksi arvioitiin myös fileiden aistinvaraista laatua raakana ja kypsennettynä. Säilyvyyskokeiden lisäksi tutkittiin myös rintafileen kypsennysiän (1, 3 ja 7 vuorokautta teurastuksen jälkeen) vaikutusta fileen vedenpidätyskykyyn, mureuteen sekä aistittavaan laatuun. Rasiointiajankohta ei vaikuttanut bakteerien kokonaismäärän kehitykseen broilerin rintafileissä. Heti jäähdytyksen jälkeen suojakaasuun pakattujen fileiden mikrobimäärät olivat huomattavasti muiden filee-erien mikrobimääriä pienempiä laskennallisena viimeisenä käyttöpäivänä (11 vuorokautta rasioinnin jälkeen), joten mikrobiologisen laadun kannalta fileet kannattaa pakata suojakaasuun mahdollisimman nopeasti jäähdytyksen jälkeen. Vuorokausi teurastuksen jälkeen kypsennettyjen fileiden Allo-Kramer leikkausvoimat olivat merkitsevästi suuremmat kuin seitsemän vuorokautta teurastuksen jälkeen kypsennettyjen fileiden leikkausvoimat (p < 0,05). Aistinvaraisesti arvioituna eri-ikäisinä kypsennettyjä fileitä ei kuitenkaan ollut mahdollista erottaa toisistaan.

Sika- ja siipikarjatilojen määrä Suomessa on vähentynyt koko EU-jäsenyyden ajan tuotannon keskittyessä yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantomäärät ovat kasvaneet, mutta viljelijöiden tulotaso on alentunut, joten maatalouden ulkopuoliset ammatit houkuttelevat luopumaan eläinten pidosta tai maataloudesta kokonaan. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoksen taloudellisena kannustimena otettiin vuonna 2009 käyttöön sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, jota maksetaan kompensaationa sika- ja siipikarjataloudesta luopuville viljelijöille. Tämän työn tarkastelukohteena on rakennemuutoskorvaus C-tukialueella, jossa yksinään on lähes yhtä paljon sika- ja siipikarjatiloja kuin A- ja B-alueilla yhteensä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset sika- ja siipikarjatilat sekä koko C-alueella että C-alueen eri osissa ovat hakeneet rakennemuutoskorvausta ja miten tilat ovat alueellisesti sijoittuneet. Maatalouden rakennepolitiikalla pyritään vaikuttamaan maatalouden yhteiskunnalliseen rakenteeseen. Rakennepoliittisilla toimilla pyritään vähentämään viljelijöiden ja tilojen määrää, jolloin maataloustulo jakaantuu pienemmälle viljelijämäärälle taaten heille suuremmat tulot. Maatalouden rakennemuutosta tapahtuu, kun maatalouden rakenteessa tapahtuu tietyllä aikavälillä muutos. Rakennemuutoksessa ja -kehityksessä on alueellisia eroja. Aluetaloustiede pyrkii selittämään, mistä alueelliset erot johtuvat ja miksi alueet erilaistuvat. Suomessa eri maakunnilla on eroja ja omia alueellisia ominaispiirteitään, joilla on suuri merkitys alueen työllisyyteen ja väestön sijoittumiseen alueella. Eri maakunnissa työllisyystilanne on vaihteleva, mutta joka maakunnassa on kuitenkin työvoimapulaa useissa sellaisissa ammateissa, joihin eläinten tai tilan pidon lopettavien viljelijöiden olisi mahdollista työllistyä. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus on kansallinen kotieläintuki, jota maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella tiloille, jotka ovat juuri lopettaneet sika- ja siipikarjatuotantonsa tai aikovat sen lopettaa. Korvausta on voitu maksaa tukiehdot täyttävälle tuenhakijalle joko vuosina 2009–2010 tai vuosina 2010–2011 ja sen maksimimäärä on tilaa kohden enintään 20000 euroa vuodessa. Kahden korvausvuoden jälkeen tilan viitemäärä lakkautetaan ja sen jälkeen tilalle ei enää makseta sika- ja siipikarjatalouden tukia. Tilan on kuitenkin edelleen mahdollista jatkaa sika- ja siipikarjatuotantoaan markkinaehtoisena. Tutkimuksen aineisto on 389 tilan tiedot sisältävä Tiken raportti tukityypin 1612 (sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, pohjoinen) tukihakutiedoista vuodelta 2010. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja koska havaintoaineisto kattaa kaikki C-alueen korvauksenhakijat, tehtiin tutkimus kokonaistutkimuksena. Tutkimustulosten mukaan 63 % korvausta hakeneista tiloista sijoittuu C1-alueelle ja 54 % Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Kuntatasolla eniten rakennemuutoskorvaustiloja oli Närpiössä. C-alueella tuenhakijat olivat iältään 20–71-vuotiaita. Hakijoista 62 % harjoitti päätuotantosuuntanaan viljanviljelyä ja peltoalaa kaikilla hakijoilla oli hallinnassaan lähes 16000 ha. Rakennemuutoskorvausta maksettiin C-alueella yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa. Kun rakennemuutoskorvauksen viitemäärät kahden korvausvuoden jälkeen lakkautetaan, poistuu tuo-tannosta yli 9600 ey. Sekä C-alueella että kaikki ELY-keskukset huomioiden oli korvauksenhakijoita kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa eniten 50–59-vuotiaissa. Eniten hakijoita oli viitemääräluokassa 10,01–20 ey ja viljelyalaluokassa 25,01–40 ha, vähiten luokissa 40,01–50 ey ja 50,01 ey tai enemmän sekä 150,01 ha tai enemmän. Yleisin maksuluokka oli 3000,01–4500 euroa, harvinaisin 15000,01–20000 euroa. Rakennemuutoskorvauksella saavutettuja hyötyjä ja kustannuksia on toistaiseksi vaikea määritellä, koska vuoden 2011 maksatus on vielä kesken.

Lehmä on suuren osan tuotoskaudestaan tiineenä. Tuotantokautta edeltävä vasikka vaikuttaa erityisesti alkutuotoskauden maitotuotokseen, mikäli poikimisessa on ollut vaikeuksia. Toisaalta loppulypsykauden tuotokseen vaikuttaa kohdussa kehittyvä sikiö, joka vie osan emän energiaresursseista. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena tutkia sikiön ja tuotoskautta edeltävän vasikan vaikutuksia emän maitotuotokseen tuotosseuranta- ja polveutumistietojen avulla. Aineisto saatiin Faba Osk:lta ja se sisälsi suomalaiset vuosina 2005–2011 syntyneet, vähintään kolmesti poikineet ayrshirelehmät sekä niiden ayrshirevasikat. Koko aineiston käsittely tehtiin R-ohjelmoinnin piirissä. Sikiön ja vasikan sukupuolen vaikutusta eri tuotoskauden vaiheissa, ja vaikutuksia maidon laatuun tutkittiin mallilla, jossa oli mukana systemaattiset kiinteät tekijät (karja, vuosi, vuodenaika ja tyhjäkauden pituus) ja lisäksi mukaan otettiin sikiön ja edeltävän vasikan sukupuolet. Edeltävän vasikan syntymäpainon ja sikiön tulevan syntymäpainon vaikutusta tutkittiin osa-aineistolla, jossa oli mukana punnitustulokset. Tämän osa-aineiston koko oli noin 12 % koko aineiston koosta. Geneettisten analyysien avulla tahdottiin tarkentaa vaikutusten esilletuloa sekä löytää mahdollinen emän maternellivaikutus sikiöstä kehittyvän vasikan syntymäpainoon ja toisaalta sikiön isän paternellivaikutus sikiön kautta lehmän maitotuotokseen. Geneettinen analysointi suoritettiin bayeslaisella MCMC-menetelmällä. Sikiön sukupuolella on pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä vaikutus emän maitotuotokseen. Vaikutus oli havaittavissa koko tuotoskaudella ja lopputuotoskaudella, jolloin sikiö kehittyy kohdussa nopeammin. Lehmäsikiö lisäsi ensimmäisen tuotoskauden 305 päivän tuotosta 25,3 kg, toisella tuotoskaudella 25,6 kg. Edellisen vasikan sukupuolen vaikutus alkavaan tuotoskauteen oli ennakko-odotuksista poiketen päinvastainen kuin sikiöllä: sonnivasikan poikiminen paransi alkavan tuotoskauden tuotosta molemmilla tuotoskausilla, tosin vaikutusta ei havaittu ensimmäisen tuotoskauden alussa. Sonnivasikan poikiminen tuotti ensimmäisellä lypsykaudella 14,3 kg enemmän maitoa kuin lehmävasikan, toisella tuotoskaudella 55,1 kg. Maidon laatuun sikiön ja edeltävän vasikan vaikutukset olivat hyvin pieniä. Painokilon lisäys sikiön tulevaan syntymäpainoon nosti emän maitotuotosta lineaarisesti molemmilla tuotoskausilla. Edeltävän vasikan syntymäpainon kilon lisäys nosti alkavan tuotoskauden maitotuotosta kiihtyvästi. Painon vaikutuksen lisääminen analysoitavaan malliin peitti kaikissa analyyseissa sukupuolen vaikutuksen, mikä viittaa siihen, että ainakin osa sukupuolen vaikutuksesta johtuu nimenomaan sukupuoleen liittyvästä painoerosta. Sikiöstä kehittyvän vasikan syntymäpainon periytymisaste oli 0,22. Emän maternellivaikutusta ei aineistosta kyetty löytämään. Sikiön sukupuoli oli mallissa merkitsevä, ja lehmävasikan syntymäpaino oli 1,82 kg sonnivasikkaa alhaisempi. Lehmän oma geneettinen vaikutus maitotuotokseensa oli periytymisasteeltaan 0,24-0,28, sikiön isän vaikutukselle löydettiin 0,034:n periytymisaste. Sikiön isä siis vaikuttaa lehmän maitotuotokseen paternellivaikutuksen kautta ja sonnivalinnalla voidaan vaikuttaa lehmän maitotuotokseen.