Browsing by master's degree program "Master´s Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics)"
Now showing items 61-72 of 72
-
(2021)The topic of this master’s thesis is the importance of CSR practices and their impact on corporate image in the outdoor advertising industry, focusing on two research questions: 1. What CSR practices are often adopted in the outdoor advertising companies? 2. Which CSR practices adopted most matter for their customers/business partners and how do the outdoor advertising companies’ CSR practices have an influence on their images? The study uses JCDecaux and Clear Channel as case studies which are the biggest outdoor advertising companies in Finland and belong on the list of biggest outdoor advertising companies worldwide. Desk research was conducted for the first research question by going through the provided CSR (corporate social responsibility) information shared on the case companies’ reports and websites. Following this was an investigation and designed questionnaire for the second research question, its target group being media and marketing agencies that had worked with outdoor advertising campaigns earlier. The questionnaire focused on the respondents’ attitudes towards CSR and on how important they regarded different CSR practices. The respondents were asked to rank the importance on a 5-point Likert scale and explain. These listed practices were from the outdoor advertising industry or from the advertising industry overall. The results of the first research question show that the case companies have a serious approach to CSR with different practices from the three CSR dimensions; environmental, social, and governance. Based on the information found, many CSR practices are highlighted but there could be some improvements made on reporting and sharing the information so that it would be easily accessible. The results of the second research question portray that CSR is regarded as an important matter and the listed CSR practices were rated on average above 3 on a 5-point Likert scale. A common explanation was that the matters are viewed as important on a personal level but when it comes to buying outdoor advertising it all depends on the type of client and campaign. There was a general interest in the information and more transparency and details were wanted. It is believed that the topic of CSR is not very common in Finland yet but that its importance may rise in the future. In the future more outdoor advertising companies could be compared amongst each other and more companies from the media industry could be surveyed and interviewed, which could make the study more comprehensive. The major limitations in the study are the number of contacts reached and the timing being during the Covid-19 situation in Finland.
-
(2023)The concerns over the availability of rare earth elements (REEs) supply have risen. Meanwhile, China controls the supply side, the demand is increasing because of REE-containing products, such as wind turbines and electric vehicles, gaining more popularity in the transition towards low-carbon economies. In response to the financial and environmental challenges of opening new mines, recycling has been identified as an alternative to meet the demand for REEs. Furthermore, the European Union (EU) has the potential to grow its recycling sector as it is one of the world’s largest producers of REE-containing waste, with the potential to reduce dependence on China’s supply. This thesis aims to study the interaction between China the extractor and the EU the recycler in the market of REEs. As recycling can only emerge from the scrap extracted earlier, the extractor can influence the profitability of recycling activities. An extractor that intends to maximize its revenues anticipates the behavior of the recycler and based on that makes decisions. To accomplish the objective of the thesis, a two-period game theoretic model is employed. In the first period, there is one player, the monopolistic extractor, who turns into a dominant firm in the second period, while the recycler emerges as a fringe firm. Game theory provides a useful framework for analyzing the behavior of the players, each seeking to maximize their objectives in interaction with each other. To study the additional impact of recycling on the decision-making path, the Hotelling rule is used and modified. The model is applied in five different scenarios: private solution, planner’s solution with and without recycling, nonstrategic, and strategic behavior. Analytical and numerical solutions are presented to illuminate the implications and outcomes of these interactions, including their impacts on resource allocations and price paths. Results from the scenarios reveal that extraction in period one significantly influences recycling outcomes. While high extraction levels in period one, coupled with recycling, lead to optimal joint welfare for the EU and China, they also drive down market prices of period one, reducing extractor’s revenues. Consequently, the extractor is motivated to delay extraction toward period two, strategically influencing the availability of recyclable scrap and a maintaining higher market price in period one. Strategic behavior, where the extractor anticipates the recycler’s optimal strategy in period two, yields maximum revenues for the extractor and minimizes the recycler’s profit. These findings provide insight into the economic efficiency of managing REEs. While the EU is interested in enhancing its market share, this thesis underscores the complexity of market dynamics and the interdependence between extraction and recycling.
-
(2023)This study presents the potential of insect frass, also known as insect waste streams (IWS), as a biofertilizer in Finland based on information collected from the participants in a survey. In Finland, the use of IWS as a biofertilizer is still in the research and development phase. The questions in the survey were designed to provide information about IWS, considering IWS as an innovation, how it is used, and the potential impact of IWS in the future. The aim was to fill the information gap to provide a basis for the use of IWS in Finnish agriculture, to promote circular economy and sustainability, and to paint a picture of the future of IWS as a potential product in Finland. For this study, 32 participants from the University of Helsinki, the Natural Resources Institute Finland (Luke), and some Finnish companies in the insect sector responded to a survey. The framework of the study was based on four pillars: the innovation itself (IWS), the time horizon (short-term 3-5 years and long-term 15-20 years), the members of the society or stakeholders, and the communication channels. A mixed method was used to analyze the quantitative data collected and the data from the qualitative open word sections. The results of this survey show that participants consider IWS as a biofertilizer with plant and soil health benefits that has the potential to reduce the use of agrochemicals. IWS could be marketed with different physical properties, such as granules, powder, or spray that can be used with other fertilizers. The basis for using IWS in Finnish agriculture would be the promotion of circular economy and sustainability, market demand, the scale of production, and the nutrient combination of the product. The most effective way to use IWS to grow crops could be during sowing and as a supplement to other fertilizers. The participants held similar views on the practicality of IWS in Finland, with the main difference being the prediction of the time horizon for the applicability of IWS: the group of participants who had direct contact with IWS as a product was more optimistic about the potential of IWS to replace significant amounts of chemical fertilizers as an additive in the long term. Also, the risks and barriers of using IWS were more tangible for the group directly involved with IWS.
-
(2022)There are many potential ways to reduce CO2 emissions in road freight transportation, of which the utilisation of electrification offers several interesting opportunities. The study analyses the relative cost-competitiveness of battery-electric heavy-duty vehicles and vehicles utilizing electric road system (ERS) to the traditional diesel-powered fleet through the TCO framework. The framework is extended to the cost-effectiveness analysis to consider the external effects regarding vehicle´s life-cycle emissions, and thus the unit cost of the emission reduction achieved through the electrification can be determined. The concrete effects of the electrification of Finnish domestic heavy-duty freight are roughly studied through three arterial roads located in Southern Finland: Helsinki–Turku, Helsinki–Lahti and Helsinki–Tampere. The study utilises existing public research and statistical data on the subject areas. Although the operating costs of the electric trucks are lower than the diesel trucks, only the overhead catenary ERS vehicle in the heaviest 60-ton weight class is less expensive than the equivalent diesel-powered truck in terms of the total cost of ownership. The costs of the battery packs and the catenary line connection in ERS vehicles significantly increases the purchase cost of the electric trucks. Based on the analysis, the emission reduction of 66–79 percent can be achieved with battery-electric trucks and 81–89 percent reduction with ERS-powered vehicles compared to the corresponding diesel-powered vehicles. Although the TCO of ERS vehicles is lower and the achievable emission reduction potential is higher than in the battery-electric vehicles studied, the investment cost of the ERS infrastructure increases the total costs so substantially that the utilisation of battery-electric technology is less expensive option from the society´s point of view. The less expensive life-cycle emission reductions are achieved with the heaviest battery-electric vehicles studied, which according to the analysis, could be achieved with a cost of 139–150 EUR/tCO2. The emission reduction cost of a battery-electric truck without a trailer would be 650 EUR/tCO2. Assuming that it is possible to fully electrify the heavy-duty freight which utilises the studied arterial roads, the total increase in life-cycle costs is approximately EUR 0.7–2.1 billion for battery-electric trucks and EUR 1.5–2.3 billion for ERS trucks. The annual emission reduction potential by replacing fossil fuels with electric vehicles is approximately 0.3–0.5 Mt CO2-eq., which is circa 9–15 percent of the annual emissions of all heavy road freight in Finland. Although the analysis is carefully conducted, it would be fair to say, that significant uncertainties are associated with the background assumptions and data. Already the wide spectrum of the vehicle usage and operating environment can have a major impact to the vehicle characteristics, and thus the results. Further research would also be needed to investigate the effects of the COVID-19 pandemic and the war in Ukraine to the component availability, purchase prices, and changes in fuel and electricity costs. Also, the applicability of electric technology in commercial heavy-duty transportation requires further research.
-
(2023)Tuulivoimarakentaminen Suomessa on keskittynyt vahvasti Länsi-Suomeen. Iso syy sille miksi tietyille alueille ei ole rakennettu tuulivoimaa, on voimaloiden vaikutus Puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämille tutkajärjestelmille. Yksi ratkaisu tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi tällaisilla alueilla on tuulivoiman kompensaatio. Kompensaatiolain piiriin kuuluvalla alueella tuulivoimaloiden vaikutukset tutkille on selvitetty etukäteen ja tutkajärjestelmää kehitetty siten, ettei tuulivoimarakentaminen alueella sekoita aluevalvontaa. Tämän johdosta tuulivoimaloiden tutkavaikutuksia ei tarvitse erikseen selvittää osana hankeprosessia. Alueelle rakennettavista voimaloista kerätään turbiinikohtainen kompensaatiomaksu. Toistaiseksi Suomessa on yksi kompensaatiolain piiriin kuuluva alue. Tämän työn aiheena on tutkia uusien tuulivoiman tutkakompensaatioalueiden perustamista ympäristötaloustieteen kehikossa ja erityisesti tuulivoimarakentamisen taloudellisesta näkökulmasta. Tutkielmassa vertaillaan seitsemää eri puolille Suomea sijoitettua hypoteettista tuulivoima-aluetta hyödyntäen nettonykyarvomenetelmää. Menetelmän avulla tarkastellaan hankkeiden kannattavuutta, ja siten kelpoisuutta kompensaatioalueiksi. Työn tutkimuskysymys on selvittää kompensaatiohinnat, joilla tuulipuistoja on mahdollista rakentaa tutkimuksessa määritellyille esimerkkialueille, sekä tarkastella miten hankkeiden kannattavuus vaihtelee näiden sijantien välillä. Tuloksista nähdään, että kolme hankesijaintia seitsemästä on kannattavia, ja niille löydetään positiivinen kompensaatiohinta. Kaikissa kolmessa hankkeessa kompensaation kattohinta on korkeampi kuin olemassa olevalta kompensaatioalueelta peritty turbiinikohtainen korvaus. Kapasiteettikertoimien perusteella kaikki hankkeet vastaavat tuotannoltaan melko hyvin yleistä keskiarvoa Suomessa. Hankkeiden kannattavuus vaihtelee kaikkien seitsemän kohteen välillä. Tutkielman teoria tukee ajatusta, että uusien kompensaatioalueiden luominen tarjoaa mahdollisuuden tuulivoimarakentamisen hajauttamiseksi alueille, joilla sitä ei vielä juurikaan ole, ottaen samalla huomioon Puolustusvoimille aiheutuvan haitan ja sen kustannukset. Tämän tutkielman tulosten valossa tuulivoimatoimijoilla on kannattavien investointien kohdalla maksukykyä kattaa tutkavaikutuksista aiheutuvia kustannuksia. Tutkielma ei ota kantaa Puolustusvoimien näkökulmaan siitä, olisiko tutkien ja tuulivoimaloiden sijoittaminen tietyille alueille mahdollista.
-
(2023)Euroopan Unioni (EU) on asettanut ilmastotavoitteekseen leikata kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 %. Vuonna 2020 kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä oli onnistuttu leikkaamaan noin 30 % vuoteen 1990 verrattuna. EU:n maataloussektori, joka tuottaa noin 12 % EU:n kokonaispäästöistä, ei ole onnistunut leikkaamaan päästöjään yhtä tehokkaasti ja sen tulisi tehostaa ilmastotoimiaan tukeakseen EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Maataloussektorin ilmastotoimia ohjaava yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ei ole pystynyt vastaamaan asetettuihin haasteisiin, ja tarve tehokkaammille ilmastotoimille on merkittävä. Tällaisia toimia tutkitaan osana Baltic Sea Action Groupia toimivassa Carbon Action-yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena on tutkia kestäviä ja kannattavia keinoja maatalouteen, joita viljelijöiden olisi mielekästä toteuttaa. Osana tätä yhteistyötä toimiva TWINWIN-hanke tutkii luonnon monimuotoisuuden vaikutusta pellon hiilensidontaan. Monimuotoisuutta toteutetaan peltokokeessa ohran kanssa viljeltävillä kahdeksalla eri aluskasvilla, joilla monimuotoisuutta toteutetaan neljällä eri tasolla. Saatuja tuloksia verrataan kasvustoon, jossa ohra kasvaa ilman aluskasveja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeessa käytettyjen aluskasvien taloudellisia vaikutuksia. Maataloudessa tilatasolla yhtenä merkittävänä päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä on toiminnasta saatava mahdollinen taloudellinen hyöty. Aluskasvien houkuttelevuutta peilataan niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Aluskasvien taloudellisia vaikutuksia tutkitaan suorien taloudellisten vaikutusten, maaperän tuottokyvyn sekä maaperän hiilivaraston muutosten kautta. Työn aineistona on TWINWIN-hankkeessa kerättyä aineistoa vuosilta 2019–2021. Tutkielman tuloksista selvisi, että aluskasveilla voidaan saavuttaa sekä positiivisia, että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia verrattuna ohrakasvustoon ilman aluskasvia. Vaikka tuloksia voidaan pitää lyhyen tarkastelujakson vuoksi lähinnä suuntaa antavina, kävi selkeästi ilmi, miten iso merkitys oikean aluskasvin valinnalla on taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi todettiin, että vähintään yhtä tärkeässä roolissa on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja jatkuva aluskasvien käyttö osana viljelykiertoa. Aluskasvien käytöstä saatavat hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä taloudellisessa tuloksessa. Aluskasveissa on eittämättä paljon potentiaalia hyödynnettäväksi niin ilmastotoimien, kuin viljelijöiden kannalta. Positiiviset taloudelliset vaikutukset toimivat tehokkaana kannustimena ilmastotoimien tekemiselle. Aluskasveista saatavien taloudellisten hyötyjen todentaminen helposti omaksuttavaan muotoon vaikuttamistyön kautta, on tässä suhteessa erittäin suuressa roolissa.
-
(2023)Den globala uppvärmningen är ett problem som påverkar oss alla och det har det fastställts mål för att minimera den. Parisavtalet, vars huvudsakliga mål är att hålla temperaturökningen under 2°C jämfört med före industrialiseringen, är en av de mest betydande överenskommelserna för att hålla den globala uppvärmningen begränsad. Eftersom lantbruk ofta ses som en miljöbov finns det incitament att minska utsläppen inom den sektorn. Ett sätt är ibruktagandet av kolbindande odlingsmetoder. Med ökad kolbindning kan lantbrukssektorn omvandlas från en utsläppskälla till en kolsänka. Kolbindning inom lantbruk syftar på växternas förmåga att binda koldioxid från atmosfären som lagrat kol i marken. Eftersom koldioxid är den mest betydelsefulla växthusgasen är detta speciellt intressant. Kolbindning gynnas av metoder som minskad bearbetning, odling av fånggrödor, odling av fleråriga växter och odling av höstgrödor. För att metoderna ska tas i bruk i större utsträckning behövs incitament, och där kunde ekonomiskt stöd per ton bunden koldioxid utgöra ett alternativ. Ersättning kan fås i form av stöd, eller som betalning från privata företag. Finland följer EUs gemensamma lantbrukspolitik och det finns inga stöd specifikt för kolbindning, men ett flertal av de kolbindande metoderna ingår i miljöstödet och berättigar till ett förhöjt stöd. Däremot kan privata företag erbjuda direkt ersättning åt lantbrukaren ifall hen binder sig att följa ett flerårigt program som prioriterar kolbindning. Arbetets mål är att undersöka hur en ersättning för kolbindning påverkar lantbrukarens täckningsbidrag, samt vad som skulle kunna klassas som en skälig storlek på ersättningen. Undersökningen görs med täckningsbidrag för en 4-årig växtföljd där gröngödslingsvall, vår- och höstvete, samt sockerbeta ingår. Jag skapar två scenarion för att jämföra konventionell odling med kolbindande odling. Som kolbindande metoder använder jag lätt bearbetning, fånggrödor, och odling av flerårig växt. Priset valde jag enligt EU ETS marknadspriser för koldioxid och mängden för bunden koldioxid grundar sig på schablonvärden. Undersökningen visar att oberoende vilken gröda i växtföljden och oberoende av priset för den bundna koldioxiden, så är täckningsbidraget åtminstone lika stort i det kolbindande scenariot som i det konventionella scenariot. För höstvete och sockerbeta är täckningsbidragen med kolbindning högre även då ingen ersättning för den bundna koldioxiden erbjöds på grund av ökat stöd för fånggrödor och minskat gödselbehov efter odling av dem. Alltså ger kalkylerna alltid en högre lönsamhet i det kolbindande scenariot än i det konventionella. I min undersökning har jag inte tagit i beaktande någon effekt på skörden, eftersom resultaten från tidigare studier gett olika resultat, men förutom en möjlig påverkan på skörden uppvisar de kolbindande odlingsmetoder minska erosion och avrinning, och förbättra markstrukturen. Att basera ersättningens storlek på koldioxidens marknadspriser skulle vara skäligt för lantbrukaren, men i sådana fall måste ett företag som fungerar som mellanhand räkna med en marginal för att själv skapa vinst. Eftersom mitt arbete endast tar i beaktande två scenarion för växtföljden behövs det vidare forskning med fler scenarion och kolbindande metoder för att skapa en bättre helhetsbild. På grund av varierande resultat om kolbindningens effekt på skörden behövs det vidare forskning om sambandet mellan dem.
-
(2024)Maatalous on hyvin riskialtis toimiala. Keskeinen yrittäjän kohtaama markkinariski on hyödykkeiden hintariski. Hintojen heilahtelun voimakkuutta voidaan kuvata termillä volatiilisuus, joka luo markkinan toimijoille hintariskejä. Viime aikoina maailmanmarkkinahinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti erilaisten konfliktien, kuten Ukrainan sodan myötä, kasvattaen hintariskejä. Hintariskejä on perinteisesti pystytty pienentämään johdannaisinstrumenteilla, kuten termiini- ja futuurisopimuksilla. Tutkielman tavoitteena on tutkia viljamarkkinan historiallista volatiilisuutta noin kolmentoista vuoden tarkastelujaksolla, ja arvioida leipävehnän hintavolatiilisuutta kotimaassa ja Euroopassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti viljamarkkinan johdannaisinstrumenttien taustaa, mahdollisuuksia ja käytettävyyttä osana suojautumista viljamarkkinan hintavolatiilisuudelta Suomessa. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen julkista dataa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja havainnollistettiin aineistojen hintakehitystä ja historiallista volatiilisuutta tarkastelujaksolla, sekä laskettiin Naantalin spot-hintojen ja Matifin futuurihintojen välinen korrelaatio ja basis tarkastelujaksolla futuurisopimusten käytettävyyden ymmärtämiseksi. Tulosten mukaan Matifin futuurinoteeraukset ovat volatiilimpia kuin Naantalin sataman spot-hinnat. Tutkimuksen perusteella leipävehnän volatiilisuus lisääntyi markkinahäiriöiden, kuten vuoden 2010 heikkojen sääolosuhteiden, ja vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan seurauksena. Volatiilisuus oli keskimääräistä suurempaa aineiston alku- ja loppupäässä, lisäten maatalousyrittäjän hintariskejä. Tutkimuksen aineistot osoittivat vahvaa korrelaatiota, ja myös aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kotimaan ja manner-Euroopan viljan hinnat korreloivat keskenään. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että hintasarjojen lyhytaikaiset, kuten viikkokohtaiset hintaerot (basis) voivat muodostua suuriksi, vaikka pidemmällä aikavälillä hintanoteeraukset seuraisivatkin toisiaan, ja osoittaisivat vahvaa korrelaatiota. Tämä heikentää futuurisuojauksen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Johtopäätöksenä termiinisopimusten todettiin vastaavan tällä hetkellä parhaiten yrittäjien markkinariskeiltä suojautumisen tarpeisiin Suomessa. Termiini- ja muut hintasopimukset ovat yleisiä mahdollisuuksia osana sopimusviljelyä. Ailahtelevassa markkinassa yrityksen johtaminen, markkinatuntemus ja ammattitaito korostuvat, jotta myynnit ja suojaukset osataan ajoittaa oikein. Ilmastonmuutos ja kiristynyt geopolitiikka lisäävät todennäköisesti jatkossakin yrittäjän tarvetta suojautua markkinoilla.
-
(2022)Suomalaiset viljelijät tekevät tyypillisesti viljalajista riippuen noin 10–30 prosentille sadosta hintakiinnityksiä. Viljelysopimukset ovat keino viljakaupan toimijoille hankkia raaka-ainetta ja käydä kauppaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämä tutkimus keskittyy viljelysopimuspäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin, joita oletetaan olevan enemmän kuin yleisesti oletettu pelkkä hinta. Tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla tutkijan luomasta kyselystä dataa faktorianalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Lisäksi tuloksia tukee jonkin verran kyselyn avoimista kysymyksistä saadut vastaukset. Tutkimuskyselyyn vastasi 263 viljelijää eri puolilta Suomea. Datasta ajettiin samankaltaisuutta maksivoiva faktorianalyysi ja pääkomponenttianalyysi ja valittiin empiirisin perustein toinen, jolla tehtiin vielä rajatusti vain viljelysopimuksia tekevistä viljelijöistä faktorianalyysi. Tuloksien perusteella viljelijät jakautuvat neljälle eri faktorille, jotka ovat ”hintariski” tai ”hinnanhallinta”, ”sopimusasiat”, ”tilan talous” ja ”tuotannollinen riski”. Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa kaikkien viljelijöiden ja vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden kanssa. Erot tulivat lähinnä suuremmasta määrästä faktorien sisältämissä tekijöissä, joita oli enemmän faktoria kohti vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden otannassa. Ristiintaulukoinnilla saatiin osoitettua varastokapasiteetilla olevan merkitystä viljelysopimuspäätöksiin. Etäisyys ostajan varastolta osoittautui merkityksettömäksi tekijäksi. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viljelijät tekevät hintakiinnitettyjä viljelysopimuksia muidenkin syiden kuin hinnan perusteella. Viljelijät saattavat hyödyntää viljelysopimuksia talouden suunnittelussa. Tulokset antavat aihetta pohtia sopimusmallien kehittämistä Suomessa. Tutkimustuloksia joudutaan pitämään suuntaa antavina, koska faktorianalyysin luotettavuus kärsi alhaisista merkitsevyysasteista. Tutkimus kuitenkin antaa suuntaa viljelysopimuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimus tuotti myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.
-
(2024)Agricultural and forest land use is critically affecting and effected by sustainability challenges both globally and in Finland. One way to aid the situation is through increasing the amount and comprehensiveness of rural land valuations. This can be done for instance by expanding the assessments of underrepresented ecosystem services with the help of participatory valuation methods. Albeit utilising existing methods for this purpose would already provide significant help, participatory valuations could be developed even further by applying virtual reality (VR) value elicitation. Although the utilisation of VR as a versatile study tool has been suggested by several authors, the studies and applications are thus far scarce, though slowly increasing. Hence, this thesis sets out to provide new insights into the implementation of VR and its unique benefits over other methods in the specific case of rural land valuations. The method employed in this paper is integrative literature review, as it gives opportunities to combine literature about other valuation methods and VR’s proven effects and reflect these on rural land valuation studies’ findings and stated future needs of this sector. Central findings demonstrate VR’s potential as a value elicitation tool in rural land valuations by virtue of its ability to offer immersive experiences and render almost any kind of environment accessible. Immersion can help in learning and subsequent value formation, consequently changing intent to behave as well as alter actual behaviour. Therefore, the use of VR can affect both stated and observable values and can affect value study results significantly. On the other hand, accessibility allows participation for all kinds of people regardless of limitations relating to knowledge level, or mental or physical capabilities. Hence, VR can grant access to significantly more people to nature areas otherwise rural, unfamiliar, hard to explore, hard or impossible to get to, or that exist in the past and in the future. In sum, by providing opportunities for increased amount and ease of participation, as well as holistic well-informed valuations, VR offers possibilities to support and drive the sustainability transition and transformation of Finnish rural land use sector. Although findings are promising, more research and practical application of VR are needed. Based on the potential of virtual reality in combination of the needs in rural land use sector, this thesis introduces some example scenarios where VR value elicitation could be used and be useful. The premises of all scenarios are rooted in existing studies, as this can help in gaining information on the applicability, as well as comparability of VR to other established value eliciting methods. This aims to enhance the robustness of VR as a study tool, as robustness can be seen as one of the weak points of VR value elicitation currently.
-
(2023)Tutkimuksessa konkretisoidaan muutostarpeita maatalouden suojakaistojen käyttöönottoon liittyen, kun ulkoisvaikutukset huomioidaan ravinnehuuhtouman, eroosion, kasvihuonekaasupäästöjen, monimuotoisuuden sekä virkistyksen näkökulmista. Ulkoisvaikutuksien taloudellista mittaamista varten muodostetaan haitta- ja hyötyfunktiot soveltuvien tutkimusten perusteella. Tutkielmassa optimoidaan suojakaistan leveys ja rantapeltohehtaarien lannoitusmäärä ja tarkastellaan optimoinnin tuottamaa hyvinvointia (€/ha). Tarkastelussa muodostetaan kaksi hyvinvointiyhtälöä, joista toisessa on käytössä nurmipeitteisiä suojakaistoja ja toisessa luonnontilaisia suojakaistoja. Tapausesimerkkinä toimii Eurajoen pääuoma. Yksin ravinnehuuhtouman näkökulmasta on voinut olla perusteltua ohjata maanviljelijöitä kapeiden nurmipeitteisten suojakaistojen käyttöönottamiseen. Tämän tarkastelun mukaan suojakaistojen optimaalinen käyttöönotto selvästi muuttuu, kun useampi ulkoisvaikutus huomioidaan. Usean ulkoisvaikutuksen oloissa suurimman hyvinvoinnin Eurajoen pääuoman valuma-alueella tuotti luonnontilainen 86 metriä leveä suojakaista. Optimaalinen typpilannoitustaso vesistön viereisellä pellolla oli tällöin 83 kg N/ha. Lisäksi huomattiin, että kapeat alle kymmenen metriä leveät suojakaistat tuottavat aina hyvinvointitappion. Ulkoisvaikutuksista ilmastohaitta ja monimuotoisuushyöty vaikuttivat tuloksiin voimakkaimmin, ja ravinnehuuhtoumahaitta heikoiten. Herkkyysanalyysissä suojakaistan leveyteen vaikutti voimakkaimmin viljan markkinahinta ja hyvinvoinnin määrään puolestaan maksuhalukkuus monimuotoisuudesta. Nykyisten maataloustukien joukosta ei löydy tukivaihtoehtoa puustoisen suojakaistan säilyttämiseen. Tarkastelun perusteella maatalouden kannustimia tulisi muuttaa tukemaan luonnontilaisten suojakaistojen käyttöönottoa muuttamalla suojakaistoihin tai -vyöhykkeisiin liittyviä maataloustukia ja niiden ehtoja. Tarkastelun optimin saavuttamiseksi luonnontilaisen suojakaistan perustamisen tueksi laskettiin 681 €/ha ja nurmipeitteisen suojakaistan tueksi 580 €/ha. Typpilannoiteveroksi saatiin 0,44 €/kg N. Tarkasteluun liittyy useita oletuksia ja yksinkertaistuksia rajautuen saatavilla olevaan tutkimustietoon maatalouden suojakaistoilla. Esimerkiksi oletettu Eurajoen kasvillisuuden alkuperäisyys ja lajimäärä ovat karkeita arvioita. Lisäksi esimerkiksi luonnontilaisen suojakaistan ravinnehuuhtoumafunktioon hyödynnettiin metsätaloustutkimukseen perustuvaa tietoa, ja monimuotoisuuden rajahyötyä kuvaa kosteikkotutkimukseen liittyvä arvottamistieto.
-
(2022)The European Union classification system for sustainable activities obligates companies with more than 500 employees to report their EU taxonomy alignment from 2022 on. The purpose of the study was to find out what kind of action companies have taken in preparing for the EU taxonomy classification and reporting. In addition, the aim was to map companies' views on the challenges and benefits of EU taxonomy and environmental responsibility in general. The study was conducted as a case study, and the material was collected through an online survey. The target group was corporate finance and environmental managers from companies employing more than 500 people in Finland, Sweden, and Denmark. Forty-two people answered the survey, 28 of whom say the EU taxonomy affects the company they represent. Most of the respondents were representatives of large Finnish companies operating in the industrial sector. The data were examined by comparing the means and correlations of the responses. According to the survey, 97% of respondents said that their represented company was prepared for EU taxonomy. There were negative correlations between internal preparations and external support based on the data. Finding the EU taxonomy challenging, in turn, positively correlates with the acquisition of external support. Only a small proportion of the respondents said that companies they represented had calculated their own EU taxonomic eligibility or were willing to report on them. Most respondents assessed that their company was a pioneer in environmental responsibility. Based on the results, companies can be divided into two groups in preparation for EU taxonomy. Companies either seek to operate with internal resources or outsource the work. The respondents found that the most significant benefit of EU taxonomy was an improvement in the company's reputation. Topics related to EU taxonomy reporting and determining the company's taxonomic eligibility were identified as the most significant challenges. Companies that did not respond to the survey might not consider EU taxonomy a clear or preferred topic. This fact may also explain the high level of environmental responsibility of the companies that responded to the survey and their good preparation for the challenges posed by EU taxonomy. The role of EU taxonomy in promoting sustainability in companies is remarkable.
Now showing items 61-72 of 72