Browsing by master's degree program "Master´s Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics)"

Maatalouden rakennekehityksen seurauksena työkoneet ovat kasvaneet, mikä on johtanut peltojen tiivistymiseen. Jankkuroinnin avulla voidaan poistaa pellolle syntyneitä tiivistymiä, jonka seurauksena maan kapillaarinen vedennousu sekä vedenläpäisykyky paranevat. Kapillaari-ilmiön toimiessa kasvukauden kuivina ajanjaksoina vesi nousee kohti maanpintaa. Vastaavasti maan vedenläpäisykyvyn toimiessa vesi ei kerry maan pintakerrokseen, vaan valuu maan syvempiin kerroksiin. Parantuneen vesitalouden ansiosta pelto kestää paremmin sään ääriolosuhteita, mikä lisää viljelyvarmuutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus jankkuroinnilla on maan vesitalouteen, satotasoihin ja kattaako satotason nousu jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvukausien 2019–2021 ajan. Mittaukset suoritettiin neljällä eri kosteusanturilla, jotka asennettiin kahteen eri syvyyteen, toiset jankkuroidulle ja toiset jankkuroimattomalle osalle koelohkoa. Näiden yhteyteen asennettiin sääasema. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, koska mittaustulosten ollessa vain yhdeltä maalajilta tuloksia ei voida yleistää koskemaan muita maalajia. Mittaustulosten perusteella luotiin kasvumalli, jonka avulla laskettiin neljälle eri kasvilajille satotasot. Tulosten perusteella kasvukaudet olivat keskimääräistä kuivempia, mikä näkyi pellon kosteudessa ja sadantadatassa. Jankkuroinnin ansiosta maan kapillaari-ilmiö toimi kuivissa olosuhteissa ja tämä näkyi pellon syvemmässä kerroksessa. Parantuneen vedenläpäisykyvyn seurauksena jankkuroidun pellon muokkauskerros kuitenkin kuivui enemmän kuin jankkuroimattoman koelohkon muokkauskerros. Jankkurointi nosti kasvukausien keskisatoa, vaikka joidenkin kasvien kohdalla yksittäisenä kasvukautena jankkuroimaton koeala tuotti paremman sadon. Kohonneiden satotasojen ansioista sadonlisä kattoi jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Jankkuroinnin omistus- ja toteutustapoja vertaillessa yhteisomisteisen laitteen hankkiminen osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta jankkuroinnin tuovan viljelyvarmuutta, joka näkyy kannattavuuden paranemisena.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tuotantofunktiomuodolla saadaan kuvattua parhaiten kauran satovastetta typpilannoituksen suhteen. Tutkimuksessa arvioidaan, millainen vaikutus typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella on taloudellisesti optimaaliseen typpilannoitukseen kauralla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sadannan ja lämpösummankertymän vaikutusta typpilannoitteen tuottamaan satovasteeseen. Teoriaosuudessa tarkastellaan yleisesti kauran viljelyä Suomessa, mitä mahdollisuuksia kauran viljelyssä on sekä perehdytään kauran typpilannoitukseen. Lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi, mitkä tekijät vaikuttavat kauran sadonmuodostukseen ja millaisia laatuvaatimuksia elintarvike- ja rehukauran käyttötarkoituksille on. Teoriaosiossa käydään myös läpi klassinen tuotantofunktion määritelmä ja sen teoriaa. Lisäksi tarkastellaan tuotantofunktiota yhden panoksen näkökulmasta ja miten voittofunktio määritetään. Teoriaosassa vertaillaan eri tutkimuksissa käytettyjä tuotantofunktioita. Tutkimuksen aineistona käytetään Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusaseman suorittamien typpiporraskokeiden tuloksista. Typpiporraskokeita on vuosilta 2009–2020. Kokeita oli suoritettu koeruuduilla Vihdin Ojakkalassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä ja funktiomuotoina: kvadraatti-, neliöjuuri- ja Mitcherlich-funktiota, lineaarinen funktio tasanteella, eli LRP-mallia ja kvadraattinen funktio tasanteella eli QRP-mallia. BIC-testisuureen perusteella parhaiten kauran typpilannoituksen satotuottoa kuvasi Mitcherlich-funktio vuosidummy-muuttujalla. Toiseksi ja kolmanneksi parhaimmat tuotantofunktiot, QRP-malli ja kvadraattifunktio eivät kuitenkaan olleet kaukana Mitcherlich-funktiosta, kun BIC-testisuureita vertailtiin. Sademäärän ja lämpösummankertymän vaikutus typpilannoituksen tuottamaan satovasteeseen oli merkitsevyydeltään niin alhainen, että niiden käytöstä päätettiin luopua tässä tutkimuksessa. Syyksi arvioitiin, että kokeiden ja säädatan keräämiseen käytetty mittausjakso oli liian lyhyt tuottamaan merkitseviä tuloksia. Sään vuotuisen vaihtelun vaikutus satotasoon otettiin huomioon dummy-muuttujilla. Taloudellisesti optimaalista lannoitustasoa vertailtiin vuosien 2013, 2017, 2018 ja 2022 vuosien typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella. 2018 vuoden hintasuhteella tuotantofunktioiden välinen ero lannoitusoptimeissa oli selvästi suurin. Typpilannoitus suositukset eri tuotantofunktioiden ja hintasuhteiden välillä oli 123–282 kg/ha. Neliöjuurifunktion antamat typpilannoitussuositukset olivat epärealistisen korkeat alemmilla hintasuhteilla. Tarkasteltujen vuosien perusteella lannoitus oli kuitenkin jokaisena vuotena taloudellisesti kannattavaa. Korkeimpia typen ja kauran hintasuhteita lukuun ottamatta optimaaliset lannoitetasot ylittivät ympäristökorvauksen lannoiterajat LRP-funktiota lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa uusia suuntauksia ja uudistumisen mahdollisuuksia Keski-Suomen elintarvikejalostukselle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin tutkimalla, millaisia elintarviketrendit ja kulutusmuutokset voisivat olla Suomessa vuosina 2031–2036 sekä millaisia muutoksia elintarvikealalla tai -ketjussa voisi tapahtua samalla aikajänteellä. Edeltävien lisäksi selvitettiin tulisiko Keski-Suomen toimintaympäristössä tapahtua rakenteellisia muutoksia, jotta esiin nousseet mahdollisuudet olisivat toteutettavissa. Näihin tietoihin perustuen rakennettiin Keski-Suomen elintarvikejalostukselle tulevaisuuskuvia, joissa tulevaisuuden mahdollisuudet ja muutokset nostettiin esiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Keski-Suomen ELY-keskukselle. Tulevaisuuden kehityssuuntia tutkittiin haastattelemalla kahdeksaa ruoka-alan ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijaa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa nousi esiin, että seuraavien 10–15 vuoden aikana tulee tapahtumaan ruokamurros, mutta sen voimakkuus, muutostahti sekä osittain sisältökin on vielä avoin. Kuluttajan roolin nähtiin voimistuvan, joka korostaa trendien ja kuluttajien preferenssien tuntemisen tärkeyttä. Tuloksista muodostui kuusi laajempaa ruokatrendeihin liittyvää kokonaisuutta. Osa näistä kokonaisuuksista oli pitkäaikaisia trendejä ja osa vielä tällä hetkellä alkuvaiheessa olevia, mutta joilla on mahdollisuudet nousta laajemmiksi trendeiksi tulevaisuudessa. Elintarvikealan -ja ketjun tulevaisuuden kehityksessä tunnistettiin useita suuntauksia, jotka olivat osittain vastakkaisiakin. Lisäarvotuotteiden viennin nähtiin myös olevan tärkeä mahdollisuus kotimaisille toimijoille. Tulosten ydinmuuttujista koostettiin tulevaisuustaulukko tulevaisuuskuvien rakentamista varten. Tulevaisuustaulukon avulla rakentui kolme tulevaisuuskuvaa, jotka olivat Maltillinen kehitys, Keski-Suomi esiin ja Kehityksen perässä. Kahdessa ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kehitys on ollut Keski-Suomen elintarvikejalostuksen kannalta suotuisaa ja uusia mahdollisuuksia on syntynyt elintarvikealalle. Näitä mahdollisuuksia on myös päästy hyödyntämään etenkin Keski-Suomi esiin -tulevaisuuskuvassa. Kehityksen perässä -tulevaisuuskuvassa kotimainen elintarvikejalostus ei ole pystynyt vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaan kysyntään ja Keski-Suomen elintarvikeketjun toiminta on supistunut voimakkaasti. Keski-Suomen elintarvikejalostuksella voidaan nähdä olevan vahvat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden elintarvikkeiden kysyntään ja ruokamurrokseen. Maakuntaan tunnistettiin laajasti erilaisia mahdollisuuksia ja useimmin parhaimmat mahdollisuudet nähtiin saavutettavan hyödyntämällä nykyisiä vahvuuksia. Esimerkkejä näistä ovat paikallisen kulttuuriin liittyvät ruoat, hyvinvointi, luomu- ja luonnontuotteet, marjat sekä kotimainen kala. Maakunnan elintarvikejalostuksen monipuolisuutta hyödyntämällä voisi myös nousta aivan uusia tuotteita tai toimintatapoja elintarvikejalostukselle. Toisaalta monen alatoimialan yhtäaikainen muutos vaatii yhteisen tahtotilan toimijoiden välille ja resursseja kehitykseen. Yleisemmin tärkeitä kehitysalueita elintarvikejalostukselle ovatjalostusasteen nosto, vastuullisuus, yhteistyön tiivistäminen yritysten välillä, kuluttajalähtöisyys, ajan hermolla oleminen ja markkinointi.Tulevaisuuden ruokamurros voi haastaa etenkin pienyrityksiä, joiden resurssit ovat rajallisemmat.

Med växande gårdsenheter samt ibruktagandet av ny teknik hoppas man kunna skapa ett konkurrenskraftigt lantbruk i Finland. Gårdar med mjölkningsrobot ökar i Finland, målet med strukturutvecklingen är att uppnå en högre lönsamhet på dessa gårdar. Detta genom växande enheter som kan uppnå lägre styckekostnader per producerat mjölk kg och investera i ny teknik som automatisering. Denna studie ser över mjölkproduktionen i Finland på en mikro- eller gårdsnivå, för att reda ut hur tidigare resultat stämmer överens med data från gårdar. Avhandlingens syften är att se över gårdarnas kraftfoderanvändning för att reda ut om det finns skillnader i ”management practices” och om dessa påverkar kornas dygnsproduktion på gårdarna. Samt att reda ut hur faktorer som påverkar AMS kapaciteten, påverkar kornas dygnsproduktion. Dessutom görs en uträkning på gårdarnas resultat med hänsyn till mjölkens mängd, kvalitetsfaktorer samt kraftfoderanvändning. Data som används i denna avhandling är så kallad cross section data från finländska mjölkgårdar. Det innebär att data består av sampel från olika gårdar under en viss tidsperiod. Till antal är gårdarna 53, alla gårdar är i konventionell AMS produktion med fri ko trafik. Alla gårdar använder sig av Lely AMS. Gårdarna är uppdelade i olika grupper som representerar 7 olika produktionsklasser. Indelningen sker enligt levererad mängd mjölk per AMS per år. I de fall gården har fler än 1 AMS räknas medeltal för den levererade mängden mjölk per AMS. Klasserna är 650 tusen, 700 tusen, 750 tusen 800 tusen, 850 tusen, 900 tusen och 950 tusen kg levererad mjölk per AMS per år. Det genereras dummyvariabler för att mäta effekten av antal ams (ams2, ams3, ams4) samt dummys för att mäta hur väl kapaciteten används på gårdar med fler robotar (freeams2, freeams3, freeams4). Variablerna för kraftfoder hade överhuvudtaget ingen stark korrelation med kornas dygnsproduktion. Variablerna för mjölkningshastighet samt mjölkningar per ko / dag, visade sig ha den starkaste positiva korrelationen med kornas dygnsproduktion. De 5 bästa gårdarna hade ett ekonomiskt resultat på 162 004 – 139 186 €. De producerade mellan 530 196 – 401 382 kg mjölk och använde mellan 82 754 – 48 917 kg kraftfoder (eller mellan 0,163 – 0,107 kg kraftfoder/mjölk kg). Mjölkens kvalitet växlade mellan 4,649 – 4,05 % fettandelar och 3,245 – 3,813 % proteinandelar. Slutsatserna som kan dras är att AMS kapaciteten och dess utnyttjande tycks vara den viktigaste faktorn för samplens gårdar. Samt att de lyckats optimera användningen av AMS kapaciteten. Även mindre enheter kan alltså vara effektiva och konkurrenskraftiga. Ett fokusområde för producenter är att jobba för höjd mjölknings hastighet i besättningen samt högt antal mjölkningar per ko per dag (mjölkningsfrekvens). Detta stöder tidigare resultat om dessa faktorers påverkan på kornas dygnsproduktion. Avhandlingens resultat fastställer att just mjölkningens hastighet och frekvens var de mest betydande faktorerna för dygnsproduktionen per ko, på sampelns gårdar. Det går inte dra slutsatser om robot mängdens påverkan på produktion och kapacitet. Även om gårdar med fler än 1 AMS är överrepresenterade i den ekonomiska jämförelsen. Det finns för få gårdar med fler än 1 AMS i samplen. Vidare forskning på gårdar som just utvidgat, eller på gårdar med större besättningar eg. i Estland kunde vara intressant för att reda ut möjliga fördelar med produktionsökning, skala fördelar och tillvägagångssätt att snabbt uppfylla den potentialen större kapacitet hämtar med sig. Gårdarna har skillnader i sin kraftfoder användning. Samtidigt har kraftfodret en mycket svag korrelation till kornas dygnsproduktion, dock är användningen nödvändig som eg. lockbete för korna att använda mjölkningsbåset. Skillnader i användningen av insatsen är alltså inte länkad till kornas dygnsproduktion, utan skillnaderna verkar bero på management practices. Vore det intressant att se hur en minskning av kraftfodergivan via AMS skulle påverka kornas dygnsproduktion och det ekonomiska resultatet. Fördelen för större enheter kan ligga i eg. kostnadsstrukturen för foderkedjan samt producerat foder. Dessutom finns det potential att skala fördelar kan uppnås i och med större enheter. Dock är det en mindre finansiell risk och möjlighet till snabbare återbetalning om en mindre enhet lyckas optimera AMS kapaciteten, detta i och med mindre behov av eget och lånat kapital. Förslag för fortsatt forskning vore att mäta graden av teknisk- och kostnadseffektivitet på finska gårdar med AMS. Samt att jämföra denna på olika storleks gårdsenheter. Dock krävs mer komplett data uppsamlad från gårdarnas bokföring, insatsanvändning och specifika data om djuren i gårdarnas besättningar.

Maatilojen lukumäärä laskee ja viljelty peltoala kasvaa jatkavia maatiloja kohden. Maatalousyrittäjän kannustimet lisäpellon hankkimiseen skaalaetujen tavoitteleminen tai tuotannon peltorajoitteen muuttaminen. Maatalousyrittäjälle toiminnan tehostumisen etujen tulisi johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn. Maatalousyrittäjät hankkivat peltoa pääasiassa vuokraamalla tai ostamalla. Vuokraaminen on ollut ostamista yleisempää. Pellon ostamisella tai vuokraamisella on erilaiset talousvaikutukset peltoa hankkivalle tilalle. Lisäksi peltoa ostettaessa kaupan rahoittaminen lainarahoituksella tuo omat talousvaikutuksensa tilalle. Pellon hankintatavan päätöksenteon tueksi maatalousyrittäjällä tulisi olla mahdollisimman realistinen taloudellinen analyysi valintojen vaikutuksista tilantalouteen. Analyysin tulisi ottaa huomioon lisäpellolta saatava tulos, pellon osto sijoituksena, pellon oston rahoittamisen tapa, arvio tulevaisuuden tuotannon ja rahoitusolojen kehityksestä, pellon vuokraamisen kustannukset sekä lisätuotantoa varten tarvittava muu käyttöomaisuus. Tutkielmassa tehdään kuvattu taloudellinen analyysi tapaustutkimuksena kohdetilalle. Tutkimuksen analyysi perustuu yksittäisen tilan oikaistusta tilinpäätösaineistosta tehtyyn kassavirtojen nettonykyarvo mallinnukseen kolmella eri tulevaisuuden skenaariolla. Skenaarioiden avulla selvitettiin, kuinka eri rahoitus- ja markkinaolot vaikuttavat hankintatapojen taloudelliseen pärjäämiseen nettonykyarvolla laskettuna. Tilan yhteisömuoto oli elinkeinonharjoittaja ja maatalous oli päätoimista. Saatujen tulosten mukaan pellon osto lainalla on kannattavampaa kuin vuokraaminen, mutta vain siksi että tuolloin voi laskea kokonaisnettonykyarvoon pellon arvon nousun. Ostettaessa peltoa lainalla kumulatiivinen kassavirta on sekä nimellisesti että reaalisesti negatiivinen vuosikymmeniä pellon oston jälkeen. Vuokrattaessa reaalinen kumulatiivinen kassavirta oli kaikissa paitsi yhdessä skenaariossa positiivinen. Tutkimuksen yksittäistapauksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin tehtyjen yleisten tutkimusten sekä havaitun yleisen vuokraamisen yleistymisen kanssa.

Tämän tutkimuksen aiheena oli traktorien kasvihuonekaasujen vähentäminen ja polttoaineiden huoltovarmuuden parantaminen. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Fossiiliset polttoaineet ovat yksi suurimmista KHK-päästöjen lähteistä maailmassa. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään kansainvälisillä ja kansallisilla ilmastotavoitteilla. Jokaisen sektorin on tehtävä oma osuutensa päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen maataloustraktorit ovat tähän saakka toimineet pelkästään fossiilisella tuontidieselillä. Kriisiytynyt maailmantilanne on tuonut esiin myös tarpeen parantaa polttoaineomavaraisuutta. Jotta voidaan turvata kotimainen ruoantuotanto epävarmassa maailmantilanteessa, on tuontidieselin tilalle etsittävä vaihtoehtoja. Tutkimuksen aihepiiri oli monitahoinen, johon liittyi yksittäisiä, toisistaan irrallaan olevia tutkimuksia ja tietolähteitä. Siksi tutkimusmenetelmäksi valikoitui synteettinen katsaustyyppinen-tutkimus. Siinä kerätään aluksi laaja ja monipuolisen aineisto, josta analyysin ja synteesin avulla pyritään saamaan mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus. Aineistona käytettiin tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleja sekä ei-tieteellisiä lähteitä, kuten lehtiartikkeleja sekä sähköpostikeskusteluja, Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Suomessa on mahdollisuuksia korvata fossiilista tuontidieseliä maatalouden traktorien polttoaineena. Siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin saadaan parannettua sekä polttoaineiden huoltovarmuutta, että vähennettyä traktoreista tulevia KHK-päästöjä. Suomessa valmistettavat uusiutuvat polttoainevaihtoehdot maataloustraktoreille ovat uusiutuva diesel ja biometaani. Uusiutuvaa dieseliä voidaan käyttää samoissa traktoreissa kuin fossiilista dieseliä, joten sitä voidaan käyttää vanhalla traktorikannalla. Uusiutuvan dieselin käytön este on tällä hetkellä sen hinta, joka on selvästi korkeampi kuin fossiilisella dieselillä. Biometaanin käyttöönotto traktorien polttoaineeksi vaatii traktorikannan uusimista. Biometaania varten tarvitaan kaasutraktorit, joiden kehitys on vielä alkuvaiheessa. Markkinoilla on tällä hetkellä vasta yksi biometaanitraktori. Metaanitraktorin hinta on noin 100 000 euroa enemmän kuin vastaavan dieseltraktorin, eikä siihen saa toistaiseksi investointitukea. Kaasutraktorin voi myös valmistaa itse konvertoimalla dieseltraktori kaasukäyttöiseksi. Konvertoimalla vanhan dieseltraktorin kaasutraktoriksi ja tuottamalla biometaanin itse, on mahdollista saada biometaanin käyttö traktorin polttoaineena kannattavaksi, riippuen tilan lähtökohdista. Suomessa on resursseja tuottaa enemmän uusiutuvia polttoaineita, erityisesti biometaania, mutta niiden ottaminen maatalouden traktorikäyttöön edellyttää poliittisia tukitoimia. Nopein keino on kohdentaa tukitoimia uusiutuvan dieselin hintaan, jotta sen valitseminen olisi maanviljelijälle taloudellisesti järkevää. Lisäksi tarvitaan investointitukea uuden kaasutraktorin hankkimiseen sekä biokaasutuotannon lisäämiseen. Tukitoimia tarvittaisiin, jotta saataisiin traktorien vihreä siirtymä käyntiin. Alkuun pääsemisen jälkeen, teknologian kehitys ja uusiutuvien polttoaineiden tuotannon sekä jakeluverkon paraneminen todennäköisesti vaikuttavat myös hintakehitykseen, jolloin tukia voidaan myöhemmin asteittain vähentää.

Maatalouteen tehtävät investoinnit ovat yhteydessä sen rakennekehitykseen. Ne ovat välttämättömiä vapautuvan tuotantokapasiteetin hyödyntämiseksi. Investointituen piirissä olevien hankkeiden määrä ja arvo on hieman kasvanut. Maatilat investoivat muun muassa yksikkökustannusten pienentämiseksi, mutta muitakin syitä investoinneille on. Investoinnit sisältävät riskejä ja niihin kohdistuu etenkin rahoituksen kautta merkittäviä riskitekijöitä. Riskitekijät jakautuvat usealle vuodelle ja tuotantosyklille, jolloin investointien suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toisaalta investoinneilla voidaan hallita riskejä: pienentää, siirtää, poistaa tai välttää. Tässä tutkimuksessa etsittiin investointisuunnitelman käyttöön yhtäaikaisesti johtaneita riskejä ja muita tekijöitä. Tätä varten kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja maatalouden investointien kirjallisuudesta muodostettiin synteesi. Siinä investointisuunnitelma on lähtökohtaisesti maatilan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan väline. Toisaalta kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tekniikoita voidaan soveltaa investointisuunnitelmassa. Empiirisessä osassa tehty tilastollinen analyysi koostui neljästä vaiheesta, joissa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja porrastettua logistista regressioanalyysia. Analyysissä käytetty aineisto oli kerätty keväällä 2021 Luonnonvarakeskuksen Fasari-hankkeessa. Regressioanalyysin avulla aineistosta investointisuunnitelman käyttöä ennustava malli. Mallin mukaan investointisuunnitelma on todennäköisesti tehtynä, jos kotieläimiin kohdistunut riski oli vähintään kohtalainen. Jos maatalousyrittäjä oli kokenut liiallista henkistä kuormitusta, se vähensi investointisuunnitelman käyttöä. Maatalousyrittäjän maatalousalan korkeakoulututkinto ja maatilan suurempi peltopinta-ala lisäsivät investointisuunnitelman käyttöä. Investointisuunnitelma oli käytössä, jos maatilalla oli sukupolvenvaihdos- tai luopumissuunnitelmat tehtynä. Työmäärän ja työvoimaresurssien välinen tasapaino oli investointisuunnitelman käyttöä lisäävä tekijä. Investointisuunnitelman käytöllä ei havaittu yhteyttä virheinvestointeihin. Työmäärän ja työvoimaresurssien tasapaino yhdessä maatalousyrittäjän hyvinvoinnin kanssa luovat edellytyksen investointien suunnittelulle. Maatalousalan korkeakoulututkinto tarjoaa osaamista investointisuunnitelmien tulkintaan ja tekemiseen, mikä on niiden käytölle olennaista. Yleisesti maatalousyrittäjältä vaaditaan laajasti johtamiskykyjä, jonka on aiemminkin havaittu olevan maatilan menestystekijä. Investointisuunnittelu on tämän yksi ilmentymä. Investointisuunnitelmat ovat tärkeitä maatilan elinkaaren kriittisissä vaiheissa, jotta maatila ei pääse taantumaan, vaan kehittää toimintaansa. Jotta maatalouden pienetkin investoinnit suunniteltaisiin osana maatilan strategista johtamista, nämä tunnistetut tekijät ovat tarpeen tiedostaa. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tekniikoita. Näin on mahdollista, että tulevien maatalouden investointien riskit ovat paremmin hallinnassa. Se tukisi maatalouden rakennekehitystä ja parantaisi ruoantuotannon resilienssiä Suomessa.

Kansainvälisesti kuluttajien ja maanviljelijöiden kiinnostus eläinten hyvinvointiin ja eettisyyteen on kasvussa. Lypsykarjatiloilla vasikoiden pitkä vierihoito tarjoaa tähän mahdollisuuksia ja moni maitotilayrittäjä harkitseekin järjestelmään siirtymistä perinteisen varhaisen vieroittamisen sijasta. Suomessa tähän vapaaehtoiseen järjestelmään siirtyminen herättää kysymyksiä käytännön asioista, huolia työmäärästä tai tuloista ja toiveita tarkemmista tutkimuksista ennen vierihoidon aloittamista. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää Suomalaisten vierihoitoa harjoittavien ja sitä harkitsevien maitotilayrittäjien mielipiteitä asiasta sekä kartoittaa vierihoidon hyötyjä ja haittoja. Tutkimus on osa CowCalfSolution-hanketta ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on haastattelututkimus ja kyselytutkimus. Maailmalla vierihoitojärjestelmä kiinnostaa yrittäjiä, mutta käytäntöä harjoittaa vain harva. Vierihoito on havaittu myös EU tasolla ja tuore linjaus toteaakin käytännön yleistyvän tulevaisuudessa. Asia kuitenkin vaatii ensin lisätutkimuksia. Nykyiset tutkimustulokset ovat havainneet vierihoidon tarjoavan vasikalle etuja niin terveyden kuin sosiaalisten taitojen osalta. Myös lehmä hyötyy luontaisen käyttäytymisen toteutumisesta, mikä näkyy muun muassa sairastavuuden pienentymisessä ja tuotoksessa. Vastapainona vierihoidon hyödyille ovat esimerkiksi tautiriskit, vieroitusstressi sekä maidon määrän hetkellinen lasku. Myös rakennuskustannuksia saattaa aiheutua vierihoitoon siirryttäessä. Tutkimuksessa kerättiin vastauksia kahdella tavalla. CowCalfSolution-seminaarissa jaettiin kyselykaavake, jolla pyrittiin selvittämään seminaariosallistujien mielipiteitä ja heidän kiinnostustaan vierihoitoa kohtaan. Lisäksi järjestettiin yhdelletoista jo vierihoitoa toteuttavalle maitotilayrittäjälle haastattelu, jolla kartoitettiin kokemuksia sekä mielipiteitä vierihoidon hyödyistä ja haitoista. Vastauksia saatiin erityyppisiltä maatiloilta ja pääosin vierihoito koettiin hyvänä asiana, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Työmäärän vähentyminen, työn helpottuminen sekä eläinten hyvinvointi nousivat vastauksissa esille. Vierihoitoon siirryttyä ei tavanomaiseen haluttu enää vaihtaa, vaikka haasteitakin oli koettu esimerkiksi vasikoiden käyttäytymisessä. Vierihoidosta aiheutuneet rakennuskustannukset pysyivät tutkituilla tiloilla varsin maltillisina. Tutkimuksen mukaan vierihoito on vielä uudehko asia Suomessa, josta kaivataan lisätietoa ja -tutkimusta. Eläinlääkärit korostivat tarvetta selkeille vierihoidon määritelmille, jotka ovat vielä puutteellisia. Maitotilayrittäjät haluaisivat enemmän konkreettista tietoa ja kokemuksia vierihoidosta ja sen aloittamisesta, taloudellisista näkökohdista sekä mahdollisista haasteista.

Spare time activities are important for balancing modern life, but they cause environmental damage. Activities, such as attending music festivals have a significant impact to an individual's lifestyle material footprint. Material footprint aims to identify general human pressure on nature, and it helps to understand the natural resource use. Producing a mass event, such as Flow Festival, requires large amount of material flows. As the demand for materials continues to increase, so does the environmental impacts from material use. To meet the environmental goals set by the Paris Agreement and to curb natural resource depletion, one solution is to decrease material consumption. This master’s thesis is executed with in co-operation with D-mat ltd and it presents the material footprint calculation of Flow Festival 2022. The thesis includes a literature review that examines the material footprint, the MIPS concept, and material flow accounting. The subsequent research part includes the collection of consumption data, the footprint calculation, and its results. Also, sustainable solutions were created to decrease the material footprint of the festival. The total material footprint of the festival was 7,780 tonnes which translates to 86 kg per visitor per day, which is more or less equivalent to the daily lifestyle material footprint of an average Finn. There were nine different categories to determine the material footprint, with the visitors category contributing the most at 73.4% of the total material footprint. Other significant categories were food and beverages, stage production, and properties. The study used 'usage by Flow' factors that were partly developed through feedback from relevant experts and partly based on assumptions. Changing these factors could have a significant impact on the study's results. The study found that the visitors category has a significant influence on the ecological impact of the festival, particularly in regard to their transportation choices. Festival organisers have limited control over visitors' travel choices, but they can effectively reduce other categories, such as by increasing plant-based food offerings at the festival. As the average Finn's material footprint is expected to be reduced to a quarter by 2050, music festivals have a responsibility to reduce their material footprint, and all possible efforts should be made to achieve this. In the future, the sustainable solutions could be utilised for other similar mass events.

Uusiutuvan energia rooli on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energian tarve tulee ennusteiden mukaan enemmän kuin tuplaantumaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan energiasektori tuottaa yli puolet koko maailman ilmastopäästöistä. Suosituksi uusiutuvaksi energiamuodoksi etenkin Euroopassa on nousemassa tuulivoima. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti merituulivoimalla tuotettuun energiaan ja siihen, miten energia saadaan siirrettyä kustannustehokkaimmalla tavalla mantereelle energiasiirtoverkon piiriin. Tarkasteltaviksi siirtotavoiksi valikoituivat sähkönsiirtokaapeli sekä vety. Sähkönsiirtokaapeli otettiin mukaan, koska se on hyvin perinteinen tapa siirtää energiaa. Vety otettiin mukaan, koska se on vieraampi ja vähemmän tutkittu siirtotapa. Tuulivoimalla tuotettu vety on lisäksi päästötöntä vihreää vetyä, kun taas yhä 2000-luvulla suosituin tapa tuottaa vetyä maakaasun avulla on päästöjä tuottava harmaa tapa. Vety mahdollistaa myös energian varastoinnin sähköenergiaa paremmin. Tutkimuksessa käytetään kolmea eri menetelmää, jotka ovat vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia vertaileva SWOT-analyysi, sähkönsiirtokaapelia ja vedyn eri siirtotapoja vertaileva kustannusvaikuttavuusanalyysi sekä tutkimushaastattelu. SWOT-analyysin ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tiedot on kerätty vertaisarvioidusta kirjallisuudesta. Vetyala on kuitenkin verrattain uusi ja vielä tutkimuksen kohteena etenkin energiasektorilla, joten kaikkea tietoa ei ollut vielä tutkittu tai tuotu julkisuuteen. Jotta kirjallisuudesta saatua käsitystä voitaisiin vahvistaa uusimmilla mahdollisilla tiedoilla tai vaihtoehtoisesti todeta kirjallisuudessa esiintyviä tietoja vanhoiksi tai epärealistisiksi, toteutettiin tutkimuksessa tutkimushaastattelu, jonka kysymykset esitettiin tuulivoima- sekä vetyalan asiantuntijoille. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että sähkönsiirtokaapeli on edullisin tapa siirtää energiaa merituulivoimalalta, jos välimatka oli alle 100 kilometriä. Tietoa sähkönsiirtokaapelin kustannuksista pitkällä, yli 100 kilometrin, välimatkalla ei kirjallisuudesta löytynyt. Yli 100 kilometrin välimatkalla vedyn siirto oli kannattavinta toteuttaa tankkerilla, alle 100 kilometrin matkalla kaasuputkella. Vedyn ja sen siirtämisen keskeisimmät hyvät puolet ovat runsaat saatavilla olevat resurssit, hyvä varastointimahdollisuus sekä suuret mahdollisuudet fossiilisten energiamuotojen korvaajana. Huonoina puolina ovat etenkin vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavan elektrolyyserin korkea hinta, vedyn energiakäytön standardien puutteellisuus sekä vahva kytkeytyminen sähkön markkinahintaan, joka on vaihdellut vuoden 2022 aikana paljon. Jotta ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä, muutokset energiasektorilla nähdään välttämättöminä. 2020-luvulla tuulivoimasta ja vedystä on tullut yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Vety parantaa energian tuotantovarmuutta etenkin niissä maissa, joissa riippuvuus fossiilisten energialähteiden tuonnista on suurta ja samalla potentiaali kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on korkea. Vedyn tuotanto saattaa ainakin aluksi painottua lähelle teollisuuslaitoksia, joissa vedyn kysyntä on suurta. Liikennesektorilla kysyntä todennäköisesti painottuu ainakin aluksi lauttaliikenteeseen sekä tieliikenteessä raskaaseen kalustoon. Vihreä vedyn tuottaminen on vielä kallista, mutta aikana, jolloin fossiilivapaus on yksi tavoiteltavista arvoista, voi vihreä vety nousta harmaata vetyä suositummaksi hinnasta riippumatta.