Browsing by Title

Filamentous fungus Trichoderma reesei (teleomorph Hypocrea jecorina) is a crucial production organism for enzymes used in industrial applications, such as in feed, food, textile, and biofuel production, due to its ability to secrete high amounts of homologous and heterologous enzymes. Therefore, development of genetic tools to improve the properties of industrial T. reesei strains for even better production yields is essential. In this study, a polyethylene glycol mediated CRISPR-Cas9 transformation method for industrial T. reesei production strains was aimed to be optimised by testing an alternative Cas9 enzyme and varying the stoichiometry and total amount of Cas9 enzyme and single guide RNA in the ribonucleoprotein complex. Correct integration of the gene constructions in the obtained transformants was determined by colony PCR and Southern blot analysis. In addition, two selected background activity encoding genes, endoglucanase 6 and α-glucuronidase 1, were individually deleted from T. reesei xylanase production strain utilising the improved CRISPR-Cas9 transformation protocol. The effect of background activity deletions on the strain growth and protein production were analysed from culture supernatants by pH measurement, Bradford protein assay, sodium dodecyl sulfate polyacrylamide gel electrophoresis, and enzyme activity assays. An improved CRISPR-Cas9 transformation protocol for T. reesei was successfully established basing on high number of transformants and improved DNA integration fidelity. No negative effects were observed in the growth or protein production properties of the background activity deletion strains compared to the xylanase production strain. Thus, further cleansing of T. reesei secretome can be continued to refine the industrial production strains.

The increasing use of antimicrobials causes a heavy pollution load on the environment and can enhance antimicrobial resistance of pathogenic bacteria, thus having a negative impact on human and animal health. Antibiotic concentrations in the environment are constantly monitored, however traditional chemical analyses fail to provide data on the bioavailability of antimicrobials. Whole-cell bacterial bioreporters have been developed to detect a wide variety of environmental pollutants including antimicrobials. These living, genetically engineered organisms can also be used for the measurement of the bioavailable fraction in a sample and thus bioreporters could give insights on the role of antimicrobial pollution in the dissemination of antimicrobial resistance. The aim of this study was to design and construct an improved bioluminescent bioreporter for detection of macrolide antibiotics. The mrx gene and the mph(A)R repressor gene were coupled with the mph(A) promotor of the macrolide resistance operon mph(A) and the reporter genes of the luciferase operon luxCDABE. The main objective was to determine whether Mrx, the hydrophobic and putative transmembrane transport protein of the macrolide resistance operon mph(A), would improve the sensitivity and reduce the induction time. Another aim was to optimize the use of three existing bioreporters with other macrolides than erythromycin, which was used earlier in testing their performance. The mrx-mph(A)R fragment was cloned into the pmph(A)luxCDABE vector, and the bioreporter plasmid was introduced to Escherichia coli strain DH10B. After verification of the construct pmph(A)luxCDABE-mrx-mph(A)R, the usability of the new whole-cell biosensor was compared against the three existing macrolide bioreporters with three different macrolide and lincosamide antibiotics, erythromycin, tylosin and clindamycin. The cloning of the new bioluminescent bioreporter for macrolides was performed successfully. However, the addition of erythromycin, tylosin or clindamycin to a suspension of E. coli DH10B(pmph(A)luxCDABE-mrx-mph(A)R) did not stimulate the expression of the lux genes. High concentrations of all three antibiotics triggered a light response with the existing bioreporters although the response was slow. The results indicated that further studies on the mrx gene and its encoded Mrx protein are still needed. The response of the mph(A) operon to other macrolide and lincosamide antibiotics than erythromycin was a positive and encouraging finding, since this enables detection of other synthetic macrolides than erythromycin as well as lincosamides with the existing bioreporters after optimization.

The evolution of floral novelties involves activities of several transcription factors. The large Asteraceae plant family has inflorescences consisting of different types of flowers. TCP transcription factors have recently been reported to regulate this complex structure. Gerbera hybrida, a common ornamental crop, has been used as a model plant for flower developmental studies in Asteraceae. It can be genetically transformed; however, transformation is laborious and time-consuming. Calendula officinalis also belongs to the Asteraceae plant family. It has working micropropagation methods, and it grows and flowers faster than Gerbera hybrida. In addition, Calendula officinalis genes possess high sequence similarity to Gerbera hybrida genes and thus provide an opportunity for functional testing of large numbers of genes. For functional assessment, virus induced gene silencing (VIGS) is a rapid approach, as it circumvents the need to establish stable transgenic lines that requires efficient tissue culture and time-consuming whole-plant regeneration steps. In this study, twelve Calendula officinalis cultivars were tested for VIGS. Calendula showed potential as a new model for the Asteraceae plant family as all twelve different cultivars could be infected by tobacco rattle virus (TRV) via observing the fluorescence caused by pTRV2: GFP; and they all showed photobleaching silencing phenotype caused by PHYTOENE DESATURASE (GhPDS) gene from gerbera. Especially the cultivars „Touch of Red/Orange? and „Princess Orange? turned out to be the most efficient in silencing. Virus dynamics was successfully traced by fluorescence encoded by pTRV2: GFP construct. However, using the construct pTRV2: GFP: PDS, it was observed that the GFP gene could not be applied as a marker gene to indicate the silencing area, because fluorescence could not be observed in photobleaching area. The calendula PDS was also tested. More similar sequence corresponding to the plant?s endogenous gene could cause more visible silencing symptom, but quantitative polymerase chain reaction results showed no statistically significant difference on gene silencing efficiency between GhPDS and CoPDS fragments. VIGS was also tested for silencing of TCP domain transcription factor genes using gerbera specific gene fragments. It was observed that the VIGS approach was not suitable for functional testing of CYCLOIDEA-clade genes in Calendula officinalis as identification of the putative phenotypes was highly disturbed by variable inflorescence phenotype of the tested cultivar.

Boreal forests fulfil a myriad of ecological, social and economic functions in modern society, which is why it is crucial to manage them in the best way possible. The prevailing forest management strategy in Finland has been rotation forestry, but a Finnish citizens’ initiative and the new EU forest strategy for 2030 have for ecological reasons been calling for a reduction in clearcuts and a switch to continuous cover forestry. While a growing number of economic-ecological optimization studies illustrate the economic aspects of optimal management regime choice in Nordic conditions, the understanding remains incomplete. To contribute to this line of research, this thesis studies the economically optimal management regime and species composition of mixed-species boreal forests with a previously unexamined species combination: Scots pine (Pinus sylvestris L.) and silver birch (Betula pendula Roth). The analysis is based on a theoretically sound and generalized stand-level economic-ecological model that maximizes the net present value of forestry income. In this setup, the optimal management regime is determined endogenously and flexibly, by dynamically optimizing both the rotation period and the timing and intensity of thinnings in a tri-level structure. All model details are empirically estimated. Forest stand development is described by size-structured empirical growth models by Pukkala et al. (2011, 2013) and by Pukkala et al. (2021), of which the latter has not been used in this line of analysis before. The results of this thesis show, for the first time empirically, that it can be economically optimal to conduct near-clearcuts without investing in artificial regeneration afterwards. Near-clearcuts create favourable conditions for utilizing the unharvested young trees and natural regeneration of pioneer species in generating a new tree cohort. This management strategy is found to be suitable for birch-dominated pine–birch stands with a 1% interest rate, as well as pure birch stands. With a 3% interest rate, continuous cover forestry becomes optimal for mixed stands. A further outcome of this thesis is that continuous cover management of pure pine stands is found to be more viable than in previous optimization studies. Further, it is shown that it is economically beneficial to let birch regenerate in a pine stand and even dominate it, due to improvements in overall ingrowth. The characteristics of the optimal solutions are, however, dependent on the ecological growth model used. In light of the cases studied in this thesis, neither rotation forestry nor continuous cover forestry is categorically superior in terms of timber income. There are demonstrably many cases where taking advantage of the environmental benefits of continuous cover forestry and higher tree species diversity is optimal also with respect solely to maximizing timber revenues.

Orexins are neuropeptides for which signalling effects have been noted in multiple functions of the central nervous system, and also potentially in the periphery of the body. Orexin receptors couple to a number of different proteins eliciting cellular responses such as activation/inhibition of ion channels, kinase activation, and second messenger generation, and downstream effects such as neuronal excitation, synaptic plasticity, and cell death. The majority of knowledge on orexin signalling has been obtained from recombinant expression systems, thus studies of signalling responses in specific cell or tissue types are desired. The goal of this master’s thesis project was to investigate orexin signalling in two mouse brown adipocyte precursor cell lines (C3H10T1/2 and HIB1b) with native OX1 receptor expression. p38 mitogen-activated protein kinase (MAPK) activation was assessed by western blot analysis, while phospholipase D (PLD) activity, arachidonic acid (AA) and 2-arachidonoylglycerol (2-AG) release, and adenylyl cyclase activity were assessed by radioactive prelabelling, extraction and separation of the molecular species, and quantification of radioactivity. p38 was activated by orexin in C3H10T1/2 cells, but not HIB1b cells; PLD, AA, and 2-AG showed no response to orexin; and adenylyl cyclase appears to be both stimulated and inhibited by orexin, at different concentrations. The results indicate that orexin signalling in these cell lines significantly differs from recombinantly expressed orexin receptors. This raises interesting questions regarding the variability of responses to orexin in different tissue types.

Domesticity and the highest possible degree of domestication of food have attracted more and more people over the last couple of years. The protein solvency ratio is only 15% in Finland. Legumes are an important part of feeding in domestic animal production, but the use as a human food is also increasing. Because of the increasing use of protein, it would be important to take a note of the amount of sulfur in fertilizers. The sulfur affects plant growth directly through photosynthesis and the amount of chlorophyll. Plant growth, in turn, affects crop formation. The purpose of this thesis was to research the effect of sulfur on the yield formation of peas (Pisum sativum L.) and thereby on the yield level using an organic fertilizer or a mineral fertilizer. The study was conducted as field experiment during summer 2020 in Southwest Finland in cooperation with Biolan's contract farms and HKScan. In the field experiment, peas were cultivated, fertilized with either organic Novarbon Arvo 3-1-15-5 granular fertilizer made from chicken manure, or YaraMila Y3 (23-3-8-3) mineral fertilizer prepared by Yara. Novarbo Arvo is designed as a protein crop fertilizer due to the addition of potassium sulphate as well as YaraMila Y3. During the growing season, the SPAD value of the crops was measured and the dry matter (%), moisture content (%), biomass, nitrogen and sulfur content and yield components were determined six times. In addition, the protein content, moisture content (%), dry matter (%) and fresh weight were determined from a sample taken from the seeds in the yield. Protein crops need sulfur for their growth and for the formation of crop components. The results showed that sulfur affects the SPAD value, the sulfur content of the plant, and the nitrogen content in the crops during the growing season. The decrease in the sulfur content in the crop affects the decrease in the SPAD value and the nitrogen content. The SPAD value correlates with photosynthesis and nitrogen content. The organic fertilizer released nutrients more slowly than the mineral fertilizer, which was reflected in more steady growth of organic fertilized crops. In addition, the higher sulfur content of the organic fertilizer increased the SPAD value, sulfur content, and nitrogen content during the growing season. The amount of fertilizer sulfur can affect the sulfur content of pea crops. The higher sulfur content during the growing season resulted in a higher protein content in the seeds. The yield of peas with the organic fertilizer was slightly lower than the mineral fertilizer, but the protein content of the seeds was higher. The organic fertilizer granules proved to be a viable fertilizer alternative alongside the mineral fertilizer.

Teollinen komponenttikauppa on murroksessa digitalisaation ja kansainvälisten verkkokauppojen kehittyessä sekä myyjien roolin pienentyessä jatkuvasti. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa on yrityksen ymmärrettävä asiakkaan tarpeita ja tiedonhakuprosesseja, jotta palveluita voidaan räätälöidä paremmin ja markkinointia kohdentaa tehokkaammin. Lisäksi pärjätäkseen markkinoilla on ymmärrettävä millaisista rooleista ostava organisaatio muodostuu ja mihin eri ostoprosessin informaationhaun vaiheisiin voidaan vaikuttaa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisaation informaationhausta ostopäätöksen tueksi teollisessa komponenttikaupassa. Tätä pyritään toteuttamaan tunnistamalla, miten ostoyksikkö muodostuu elektroniikkateollisuudessa ja havaitsemaan mistä informaatiota lähdetään etsimään. Lisäksi tutkielmassa mennään syvälle siihen, mikä informaatio on tärkeintä, jotta ostopäätös voidaan ylipäätään saavuttaa. Tämä tutkielma havainnollistaa miten informaationhaku elektroniikkateollisuuden ostoprosessissa rakentuu ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan eri ostotilanteissa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla elektroniikkasuunnittelijoita ja ammattiostajia. Elektroniikkasuunnittelijat ja ostajat ovat keskeisissä rooleissa elektroniikkateollisuuden osto-organisaatiota, joten tästä syystä tutkielmassa keskityttiin näihin kahteen ryhmään. Tapauksiksi, eli caseiksi, valikoitui kirjallisuuskatsauksen pohjalta BUYGRID-mallin kolme erilaista ostotilannetta: Uuden hankinta, muokattu uudelleenosto ja suora uudelleenosto. Tutkimalla jokaista tapausta erillisinä, saatiin hyvä selkyys siitä, missä tapauksissa informaationhaku käynnistyy ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan. Kaikenkaikkiaan tämä tutkielma jatkaa vanhoja ostoprosessia tutkineita teorioita ja vahvistaa ymmärrystä informaationhaun kokonaisuudesta. Lisäksi tutkielmassa tehdään havaintoja organisaation ostokäyttäytymisestä ja painotetaan asiakasymmärryksen tärkeyttä ja merkityksestä B2B-kaupassa. Informaationhaku on siirtynyt lähes kokonaan internetin puolelle, mutta myös referensseillä, messuilla ja myyjilläkin on vielä merkitystä. Informaatiota haetaan kaupallisista materiaaleista, valmistajien ja jakelijoiden verkkosivuilta. Yritysten kannattaakin panostaa sisältöstrategiaan ja tarjota relevanttia ja oikeansuuntaista sisältöä oikeille kohderyhmille pärjätäkseen kilpailussa jatkossakin. Tulevaisuudessa asiakastyytyväisyys ja brändin merkitys korostuvat entisestään ja positiiviset kokemukset erilaisista verkkoalustojen toiminnallisuuksista saavat ostajat käyttämään niitä jatkossakin yhä enemmän.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko osakekurssien vuotuisilla hinnanmuutoksilla selittää peltojen vuotuista hintavaihtelua. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, voidaanko tutkimusaineiston peltojen hintavaihtelua selittää muilla aikaisempien esikuvatutkimusten selittävillä tekijöillä, kuten peltokiinteistöjen koolla, sijainnilla ja EU-ajalla. Tutkimusaineistona käytettiin vapailla markkinoilla tehtyjen, yli kahden hehtaarin lisäpeltokiinteistökauppojen vuotuisia keskiarvohintoja vuosien 1991–2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin osakemarkkinoiden yhteyttä peltojen hehtaarihintojen muutoksiin, jolloin peltojen keskimääräisistä kauppahinnoista johdettiin vuotuiset hinnanmuutosprosentit alueittain ja pinta-alaluokittain. Tämän muutoksen jälkeen lopullinen paneeliaineisto käsitti 416 havaintoa. Tutkielman teoriaosassa käsiteltiin aikaisempia tutkimuksia peltokiinteistöjen hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkielman teoriaosassa esiteltiin aikaisempia tutkimuksia osakekurssien ja taloussuhdanteiden vaikutuksista muiden kiinteistöjen markkinoihin. Näiden ohella teoriaosassa selvitettiin peltokiinteistö- ja osakemarkkinoiden teoreettisia lainalaisuuksia, joiden pohjalle teoriat nojautuvat. Tutkielmassa nämä tutkimussuunnat muodostivat teoreettisen viitekehyksen, jonka avulla tutkielmassa jäsennettiin tutkimusongelmaa eli peltokiinteistöjen ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Tutkimuksen aiheen tekee mielenkiintoiseksi se, että aikaisemmin on varsin runsaasti tutkittu peltojen hintavaihtelua selittäviä tekijöitä, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on jäänyt paljon myös selittämätöntä hintavaihtelua. Lisäksi useissa tutkimuksissa on havaittu, että peltokiinteistöjen hintakehitystä selittää usein myös makrotaloudelliset tekijät, kuten korkotaso ja bruttokansantuote. Toisaalta rahoitusalan tutkimuksissa on käsitelty erityisesti liikekiinteistömarkkinoiden ja osakekurssien välistä korrelaatiota. Sen sijaan peltokiinteistöjen ja maatalousmaan korrelaatiota osakekurssien välisiin muutoksiin ei ole juuri tutkittu. Toisen ulottuvuuden aiheeseen tekee se, että erityisesti Yhdysvalloissa maatalouteen ja peltokiinteistöihin sijoittaminen nähdään yhä mielenkiintoisemmaksi hajautuselementiksi osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ohella. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli yhdistää aikaisemmat peltojen hintavaihtelututkimukset sekä muiden kiinteistöjen kohdalla tutkittu portfolioteorian mukainen hintakorrelaatioilmiö. Peltojen hintojen nousun esiintymisen testaaminen perustui tutkimuksessa peltojen hintamuutosten mallintamiseen ennen ja jälkeen EU-ajan sekä Studentin t-testiin. Osakemarkkinoiden yhteyden testaaminen peltojen hintatasoon toteutettiin usean muuttujan regressiomallilla, jossa jatkuvat muuttujat kuvasivat muutoksia ja muutosten lineaarista yhteyttä. Regressiomallissa osakeindeksien lisäksi käytettiin useita eri referenssimuuttujia. Tutkimuksessa havaittiin, että peltokiinteistöjen hintataso on noussut merkittävästi EU-ajan jälkeen. Tutkimuksen regressioanalyysillä havaittiin, että peltokiinteistöjen hintojen nousulla ja molemmilla tutkimuksen päämuuttujilla eli OMXHCAP- ja S&P500- osakeindekseillä on ollut negatiivinen korrelaatio. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa tulee huomioida tulosten herkkyys valituille osakeindekseille, koska referenssimuuttuja OMXH-indeksi johti myös negatiiviseen korrelaatioon, mutta tilastollinen merkitsevyys ei toteutunut. Tämän havainnon vuoksi jatkotutkimuksen voisi toteuttaa samasta aiheesta laajemmalla peltokauppa- ja osakemarkkina-aineistolla. Referenssimuuttujista myös peltojen sijainnilla havaittiin olevan yhteys peltokiinteistöjen hintanousun voimakkuuteen.

Osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä on kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2008 Suomessa oli 527 osakeyhtiömuotoista maatilaa. Kaikista Suomen maatiloista osake-yhtiömuotoisia on vielä hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan yksityisen maataloudenharjoittajan, verotusyhtymän ja osakeyhtiön ominaispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan yksityisen maataloudenharjoittajan ja osakeyhtiön tilinpäätöksen toteuttamiseen ja verotukseen liittyviä eroavaisuuksia. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa osakeyhtiömuotoisen maatilan yrittäjää. Teemahaastattelun avulla selvitettiin yritysmuodon muutoksen syitä, yritysmuodon muutoksen vaikutuksia, toimintaa rahoittajan kanssa ja osakeyhtiötä maatilan yritysmuotona. Haastateltavilla yrittäjillä oli maatalousalan koulutus ja heillä oli kokemusta toimimisesta maatalousyrittäjinä. Tutkimustilojen päätuotantosuuntina olivat kananmunan-, porsas- tai broilerin tuotanto. Yrittäjät olivat laajentaneet tuotantoaan merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana ja tilat olivat keskimääräistä suurempia. Osakeyhtiöittämisestä saatavat hyödyt olivat keskeisimmät syyt yritysmuodon muutokselle. Näistä merkittävin oli osakeyhtiöihin sovellettava 26 prosentin yhteisöverokanta. Sen katsottiin alentavan veroja ja parantavan kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Lisäksi osakeyhtiö mahdollisti tuotannon aikaisempaa nopeamman laajentamisen. Toiminnallisia vaikutuksia ei yritysmuodon muutoksella katsottu olevan. Yrittäjät aikoivat jatkaa maatalouden harjoittamista osakeyhtiössä ja osakeyhtiön katsottiin olevan heidän tiloilleen oikea yritysmuoto. Osakeyhtiötä yritysmuotona koskevat rajoitteet verrattu yksityiseen maataloudenharjoittajaan oli pääasiassa poistettu. Osakeyhtiön katsottiin soveltuvan yritysmuodoksi varsinkin kannattaville ja velkaisille tiloille. Lisäksi usean yrittäjän omistamilla sekä peltoa omistuksessaan olevilla tiloilla osakeyhtiötyyppisen yritysmuodon katsottiin soveltuvan yritystoiminnan kehittämiseen.

Maatilan yhtiöittämisen syyt ovat useimmiten taloudellisia. Verotukseen ja taloudelliseen riskienhallintaan liittyvät tekijät nousevat ratkaisevaan asemaan yrittäjän harkitessa maatilan yhtiöittämistä. Mikäli maatilalla on vain vähän nettovarallisuutta, mutta verotettava tulo kasvaa suureksi, lisääntyy myös yhtiöittämisen houkuttavuus, koska erot varojen arvostamisessa ja nettovarallisuuden laskemisessa yhtiömuotoiseen maa-tilaan verrattuna voivat vaikuttaa merkittävästikin omistajiin kohdistuvan veron määrään. Lisäksi osakeyhti-öön on mahdollista jättää voittovaroja kasvattamaan nettovarallisuutta ja lainanlyhennyksiä varten, jolloin tilikauden voitosta maksetaan vain yhteisöverokannan mukainen vero. Osakeyhtiömuotoisten maatilojen lukumäärä ja osuus kaikista tiloista on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti ja vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia maatiloja oli maatilarekisterin mukaan 572kpl. Tätä tutkimusta varten toteutettiin osakeyhtiömuotoisten kotieläintilojen tilinpäätösten poiminta, josta rajattiin pois yrityksen joi-den liikevaihto oli alle 100 tuhatta euroa. Liikevaihto- sekä toimialarajausten jälkeen käsiteltäväksi jäi 232 osakeyhtiömuotoisen maatilan tilinpäätöstiedot. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten osakeyhtiömuotoiset maatilat olivat menestyneet taloudellisesti vuosina 2007 ja 2008 keskeisimpien kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukujen perusteel-la. Tunnuslukutarkastelulla selvitettiin eri tuotantosuuntien ja erilaisella hallintopohjalla toimivien yhtiö-muotoisten maatilojen välisiä eroja sekä osakeyhtiömuotoisten tilojen ja yksityisinä elinkeinonharjoittajina toimivien tilojen eroja. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että maatalousalan yritysten taloudel-liset tunnusluvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia esimerkiksi muiden toimialojen yrityksiin tai eri yh-tiömuodossa toimiviin saman alan yrityksiin verrattuna. Tutkimuksessa havaittiin, että toimialaluokan kes-kimääräinen kannattavuus ei aina onnistu kuvaamaan yksittäisen yrityksen suoritusta, koska yritykset jakau-tuvat lähes joka toimialalla useaan kannattavuusluokkaan ja jakauma ei aina vastaa keskimääräistä kannat-tavuutta. Hajontakuvioiden perusteella yrityksen koko ei näyttäisi vaikuttavan laskettuihin tunnuslukuihin ja pääsään-töisesti kaikissa tuotantosuunnissa yrityksiä asettui tunnuslukujen perusteella sekä heikkoon että hyvään luokkaan. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin myös hallituspohjan laajuuden mukaan muodostetuissa vertailu-ryhmissä. Pienemmällä hallituspohjalla toimivat tilat olivat liikevaihdoltaan pienempiä, mutta menestyivät paremmin kannattavuus- ja rahoitusasemavertailussa.