Browsing by master's degree program "Master´s Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.

During the last years there have been concerns about farmers’ well-being at work. These concerns are caused by the weak profitability and mental load of farming and they are justified because farmers’ well-being at work and ability to work has been found to be weaker than in the other occupational groups. The farm work might sometimes be lonely, and farmers might not see their signs of exhaustion. In this case it could be helpful if organizations working in agriculture could notice the situation and advice farmers where they could get help. This kind of early support is one good way to assist farmers’ well-being at work. This study was conducted for the Farmers’ Social Insurance Institution Mela in the Support the Farmer Project to help to develop an early support model. The project’s objective is to help farmers instantly and to offer early support. The underlying goal of the project is to aggregate different organizations to implement an early support model. This organization form is called Support the Farmer Organization Network. The aim of this study was to examine how to make this Organization Network functional. The study investigated visions related to the network and social support by eight organizations working in agriculture in Central Finland. The research data was collected in theme interviews and a web survey. After the interviews had been recorded and transcribed, the whole research data was analysed by using thematizing and typecasting. The theoretical framework for this study was social network theory and the research theme was approached from a network management perspective. Based on this research, the farmers’ situation raises concern and early support is considered important. Participation in the Organization Network was considered positively however, early support should not be too time consuming. To work the Support the Farmer Organization Network requires a coordinator who should activate the regional organizations to implement early support. In order for the regional organizations to commit themselves to early support, the organizations’ contact persons should participate in the networks’ events. Based on the results, the Support the Farmer Organization Network seems to have good possibilities to be functional.