Browsing by Title

Puolueiden kannatusmittaukset vaalien välillä tehdään kyselytutkimusten avulla. Näitä mielipidetiedusteluita kutsutaan kansankielellä termillä gallup. Tässä työssä perehdytään poliittisten mielipidetutkimusten historiaan sekä tehdään lyhyt katsaus galluppien nykytilanteeseen Suomessa. Tässä maisterintutkielmassa on ollut käytössä kyselytutkimuksella kerätyt aineistot. Aineistoissa on kysytty vastaajien äänestyskäyttäytymistä seuraavissa vaaleissa: kuntavaalit 2012, eduskuntavaalit 2015 sekä kuntavaalit 2017. Tutkielmassa esitellään kyselytutkimuksien kysymyksen asettelu, aineistojen puhdistamisen työvaiheita sekä perusteet mitkä tiedot tarvitaan tilastollisen mallin sovittamista varten. Teoriaosuudessa esitellään yleistettyjä lineaarisia malleja. Menetelmänä sovitetaan yleistetty lineaarinen malli valittuihin ja puhdistettuihin aluperäisten aineistojen osa-aineistoihin. Näissä osa-aneistoissa on tiedot vastaajien äänestyskäyttäytymisestä kahdeksan eri eduskuntapuolueen kesken. Lisäksi tilastollisen mallin sovittamista varten osa-aineistossa on tiedot vastaajien sukupuolesta sekä asuinpaikasta NUTS 2 -aluejaon mukaisesti. Sukupuoli ja viisi eri aluetta toimivat mallissa selittävinä muuttujina, kun taas puoluekannatus selitettävänä muuttujana. Aineiston käsittely on toteutettu R-laskentaohjelmalla. Tuloksissa on esitetään taulukointina selittävien muuttujien vaikutusta tarkasteltavan puolueen äänestämiseen, niin itsenäisinä selittäjinä kuin niiden yhteisvaikuksina. Jokaista kahdeksaa puoluetta tarkastellaan kaikkien kolmen vaaliaineiston osalta erikseen. Analysoinnin työkaluina toimivat suurimman uskottavuuden estimaattit sekä niiden luottamusvälit.

Tämä työ käsittelee Suomen ilmastoa puutarhakasvien näkökulmasta painopisteen ollessa lämpöilmastollisissa piirteissä ja kasvien talvehtimiseen liittyvissä tekijöissä. Työssä esitellään puutarhakasvien, erityisesti monivuotisten puuvartisten kasvien selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, ja näiden pohjalta kartoitetaan ilmastollisia olosuhteita eri puolilla Suomea viimeisen noin viiden vuosikymmenen ajalta. Lisäksi pyritään arvioimaan tuleville vuosikymmenille ennustetun lämpenemisen aiheuttamia muutoksia Suomen puutarhatuotannon menestymismahdollisuuksissa. Nykyilmaston osalta tarkastelu perustuu vuosien 1960-2006 päivittäisiin lumi- ja lämpötilahavaintoihin kymmenellä havaintopaikalla lounaisrannikolta Koillismaalle. Puutarhakasvien kannalta hyödyllisiä ja haitallisia ilmaston piirteitä pyrittiin kuvaamaan erilaisilla indekseillä, ns. kynnystapahtumien ajankohdilla ja erinäisten raja-arvojen ylittymisillä. Tulevaisuuden jaksojen 2010-39 ja 2040-69 osalta tilannetta tarkasteltiin A2- ja B1-skenaariossa. Työssä käytettiin ns. delta-menetelmää, missä 19 ilmastomallin keskiarvona saadut arviot kuukausikeskilämpötilojen noususta lisättiin havaintopaikkojen päivittäisiin vuosien 1971-2000 lämpötilahavaintoihin. Olosuhteet puutarhakasvien menestymiselle vaihtelevat paljon tarkastelussa olleella kolmelle kasvimaantieteelliselle vyöhykkeelle sijoittuvalla alueella. 1990-luvun alusta lisääntyneet leudot talvet näkyvät hyvin talvehtimisoloja kuvaavissa muuttujissa. Toisaalta havaintopaikkojen pienilmastolliset tekijät korostuvat erityisesti alueiden hallatilanteita tarkasteltaessa. Tulevaisuuden osalta monien puutarhakasvien talven selviytymisedellytyksiin vaikuttavien tekijöiden voidaan odottaa yleisesti parantuvan ilmaston lämmetessä, tosin Suomen ilmastossa pakkasvahinkojen riski on silti olemassa. Toisaalta entisestään leudontuvat talvet lämpöjaksoineen tulevat lisäämään mahdollisuutta kasvien kylmänkestävyyden heikkenemisestä aiheutuville ongelmille. Myöhäisten hallojen esiintymisen aiheuttamat vahingot riippuvat niitä edeltäneen ajan kasvuolosuhteista. Tällöin kasvukauden alun ajankohdassa, sen alkupuolen lämpimyydessä ja hallojen esiintymisen ajankohdassa tapahtuvien muutosten nettovaikutus ratkaisee myöhäisten hallatilanteiden kukinnalle muodostavan riskin tulevaisuudessa. Tästä ei saatu yksiselitteisiä tuloksia tämän tutkimuksen puitteissa, sillä hallariskiä kuvaavan indeksin käyttäytyminen oli varsin epämääräistä.

Imputoinnilla tarkoitetaan sellaisia tilastollisia menetelmiä, joiden tarkoitus on täydentää puuttuvuutta sisältävää aineistoa. Puuttuvuus on iso ongelma tutkimuksissa, ja usein puuttuvat havainnot ja jopa kokonaiset havaintorivit jätetään huomiotta analyysejä tehdessä. Tämä voi kuitenkin merkittävästi vääristää analyysien tuloksia. Tässä tutkielmassa esitellään erilaisia puuttuvuuden tyyppejä, käydään läpi puuttuvuuden mahdollisia syitä ja perehdytään erilaisiin imputointimenetelmiin. Imputointimenetelmien käyttöä havainnollistetaan esimerkeillä, jotka liittyvät GeneRISK-tutkimuksen perustietokyselyyn. GeneRISK-tutkimuksella pyritään selvittämään erityisesti sydän- ja verisuonitautien taustalla piileviä perinnöllisiä riskitekijöitä, sekä sitä, kuinka riskitiedon saaminen vaikuttaa yksilöiden myöhempään terveyskäyttäytymiseen. Puuttuvuuden tyyppi vaikuttaa imputointimenetelmän valintaan, ja tutkielmassa esitelläänkin niin täysin satunnainen, satunnainen, kuin ei-satunnainenkin puuttuvuus. Lisäksi sivutaan suunniteltua puuttuvuutta ja aineiston rakentamisvaiheessa syntyvää puuttuvuutta. Jos vastauksia puuttuu yksittäisiltä vastaajilta osasta kysymyksiä, on kyse erävastauskadosta, ja jos aineistosta puuttuu kokonaisia havaintorivejä, puhutaan yksikkövastauskadosta. Tutkielmassa keskitytään erävastauskatoon. Tutkielmassa käytetään GeneRISK-tutkimuksen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean perustietokyselyaineistosta 18.1.2016 jäädytettyä otosta, ja sieltä valikoituja 1278 havaintoriviä. Tutkielmaan valikoitiin kiinnostuksen kohteena oleviksi muuttujiksi ruokailuun ja liikuntatottumuksiin liittyviä muuttujia, sekä taustamuuttujia. Aineistosta poistettiin kaikki sellaiset rivit, jotka sisälsivät puuttuvuutta näissä muuttujissa, ja tämän jälkeen täydelliseen aineistoon simuloitiin eri tyyppisiä puuttuvuuksia. Puuttuvuutta pyrittiin korjaamaan niin yksinkertaisilla imputointimenetelmillä kuin kahdella erilaisella moni-imputointimenetelmälläkin. Yksinkertaisiin imputointimenetelmiin lukeutuu mm. mediaani-imputointi. Ehdollisten mallien moni-imputoinnin ja yhdistettyjen mallien moniimputoinnin on osoitettu kirjallisuudessa toimivan paremmin kuin yksinkertaisten imputointimallien, mutta tätä ei tässä tutkielmassa pystytty osoittamaan. Yhtenä syynä tähän saattaa olla kiinnostuksen kohteeksi valikoituneiden muuttujien väliset riippumattomuudet, sekä vastaajien keskinäinen samankaltaisuus. Edelleen hyvin yleinen tapa käsitellä puuttuvuutta on jättää se kokonaan huomiotta. Tutkielmassa kuitenkin huomataan, kuinka radikaaliin aineiston hupenemiseen se voi johtaa. Tutkielmassa osoitetaankin erityisesti se, kuinka tärkeää puuttuvuutta on tarkastella monelta eri kantilta aina puuttuvuuden syistä aineiston jatkokäyttötarkoituksiin asti.

Transportation in cities is facing the challenges of congestion and environmental impact caused by the increase in traffic flows. These issues can be reduced by promoting more sustainable transport modes, such as cycling. To increase its modal share, cycling has to be an attractive and competitive choice compared to other travel modes. Digital Geography Lab in University of Helsinki has developed comparable measures for modelling accessibility with different travel modes in Helsinki region. However, cycling is missing from the data because it has been previously modelled with simplistic assumptions of constant travel speed. Little research has been carried out to assess the applicability of this assumption. The main objective of this thesis is to develop a more realistic GIS model for calculating optimal routes and travel times of cycling in Helsinki region taking into account the feasibility of the model. Other objectives are to find out what factors affect cyclists' travel speed and can the environmental factors be used as impedances in the travel time model, what kind of spatial differences the cycling speeds have, and how realistic it is to model cyclists' travel times with constant speed on a regional scale. According to previous research, among the various things affecting cycling some of the main environmental factors are slope, junctions and traffic lights. The effects of these factors to cycling speeds in Helsinki region were analysed based on individual cycling routes and on a route and segment level from the whole data with linear regression models. GPS data of cycling was collected from volunteers who had been tracking their cycling in Helsinki region with mobile sports applications. Basic background information of the cyclists was also collected to analyse the variations in speed between different background variables. Road network for cycling and walking by Helsinki Region Transport was used as the modelling network. A GIS-based map-matching method for the cycling GPS data was developed by applying a method developed for map-matching GPS data of cars. Slope was calculated for route segments using NLS 2 meter digital elevation model and the traffic light information was derived from Digiroad. Python scripts used in modelling are available on GitHub. The cycling speeds vary by cycling frequency: cyclists who stated to cycle almost every day of the week, 3-5 times a week, or a few times a week have median speeds of 24 km/h, 22 km/h and 18 km/h, respectively. Uphill slope and signalized junctions decelerate and downhill slopes accelerate cycling speeds on individual routes. Looking at the whole data, speed has a weak negative correlation between slope and different junction types. On a regional scale the effect of signalized junctions is the greatest, whereas uphill slope has the greatest effect on route-based mean speeds. The regression models do not explain the variation in cycling speeds very well (R2 ≈ 0.1) so a travel time model based on constant speeds corresponding to the different median speeds of frequent and less frequent cyclists was implemented on the network. Spatial examination shows that mean cycling speeds in parts of central Helsinki are 0.8 times slower than in rest of the area, so the cycling speeds of the model were slowed down on those segments. Slope, traffic lights and other junctions affect cycling speeds on an individual level but not on the regional scale. Based on model validation the travel times of the constant speed model correlate strongly with the real travel times of the GPS data. The model taking into account the slower parts of central Helsinki is marginally better but the difference is only slight and affecting only the routes going via the city centre. The difference in travel times caused by different constant speeds is much greater. Constant speed can hence be seen as an adequate assumption to model cyclists' travel times in Helsinki region but the personal and spatial differences in cycling speeds should be taken into account.

Tutkielmassa käsitellään pyrimidiiniemästen, etenkin sytidiinin, suojaryhmiä nukleiinihappokemiassa. Katsauksessa tarkastellaan suojien eri ominaisuuksia, kuten niiden kiinnitystä ja poistamista, sekä millaisia olosuhteita ne kestävät. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltyjä suojia ovat esimerkiksi sytidiinin asyylisuoja ja karbamaattisuojat, tymidiinin bentsoyylisuoja ja uridiinin metoksietoksisuoja. Tymidiinin suojausta on tehty myös valoherkällä p-hydroksifenasyylillä, joka on varsin ainutlaatuinen. Sytidiinin tapauksessa suojaryhmiä löytyi monia erilaisia, joita voi soveltaa eri käyttökohteisiin. Kokeellisessa osuudessa on tutkittu 2’-deoksisytidiinin suojaryhmän vaikutusta liukoisuuteen käyttämällä 3,3,3-trifenyylipropionyyliryhmää emässuojana. Liukoisuuden huomattiin parantuvan huomattavasti verrattuna sytidiinin bentsoyylisuojaukseen. Lisäksi tutkimusosuudessa on valmistettu 3-(3-(bentsyylioksi)-2,2-bis(bentsyylioksi)metyylipropoksipropionihappoa, jota votaisiin mahdollisesti käyttää emässuojaryhmänä sytidiinille.

Covid-19 epidemy spread to Finland in early 2020. Epidemy caused a worldwide crisis to which officials reacted with restrictions and orders. In Finland, the government gave its first notice in March 2020. This study examines changes of human mobility during a period on which Finnish Government had given guidance to work remotely and to avoid gatherings and later closing the border of Uusimaa Region. This research uses mobile phone data to observe changes in mobility and for determining the possible connection between mobility and new covid-19 cases. A literature review was assembled targeting articles published and in peer review process during 2019–2020 detailing mobile phone data. The review also examined mobile phone data in studies of coronavirus. All together 38 articles were chosen and categorized based on the mobile phone datasets used in them and the level of aggregation of data. This research used Telia’s origin-destination data aggregated to municipality level with temporal resolution of one day (24 hours). From the data sum of trips between different municipalities for one day can be observed as well as trips within a single region. Another dataset was used with information of the number of the mobile phone activities within a municipality during each day. Enriched datasets were calculated from the original data showing mobility and activity ratio for the period from March 2nd to March 29th, 2020 for every municipality and region. The baseline for the ratio was week 6 (February 3rd to February 9th, 2020). Third dataset containing the trips was constructed and data in it organized on the origin and destination of the trips and trip length. The datasets were compared to background material with information on housing, summer house ratio, centrality of municipality, amount of work-related inter-municipality commuting and to datasets provided by Google and Apple with information on changes of mobility. Results show that mobile phone data is suited to observe mobility. In March 2020 mobility decreased in most of the municipalities. The intensity of decrease as well as the beginning of decrease varied between municipalities. The amount of connections and routes between municipalities decreased more steeply in central municipalities. Longer trips of more than 120 km decreased the most. Explanatory results were provided, but none of them correlated strongly and significantly enough to explain the variations of the mobility ratio. Municipalities with more city-like housing gave intriguing results in Pearson’s correlation test when compared to mobility and trip volume decrease. A clear connection could not be found between mobility ratio and growth ratio of new covid-19 cases, but in Helsinki and Uusimaa Health Care District results were more promising.

Quantum Chromodynamics (QCD) is the quantum field theory of strong interaction and therefore describes one of the fundamental forces in the universe. Quarks and gluons, together called partons, interact via strong force, and their interactions can be observed in high-energy collisions involving hadrons. Hadrons always contain some composition of quarks. The simplest way to obtain a partonic outgoing state in a collision, is through an electron-positron annihilation that produces a photon, which scatters, forming a combination of partons. Partons, unlike leptons, have properties known as color and flavor. There are six different types of quarks, all of which can be produced in a collision at sufficiently high energies. The energy involved in a hard collision of an electron and a positron is carried through the entire process. Generally, the partons’ binding to each other, known as color confinement, is so strong that they are observed as hadrons. Hadrons are color-neutral, meaning that the colored quarks are arranged such that they result in a color-neutral particle. This thesis focuses on calculating partonic collision outcomes on a small scale using perturbative QCD. At high energies and short distances, quarks are weakly coupled, allowing them to be considered relatively free from parton-parton interactions. By comparing the outcomes of electron-positron collisions, namely the electromagnetic and strong force (leptonic and partonic) outcomes, we can receive information on their differences when interacting. By constructing the process of leptonic annihilation, we can observe probabilities of charged particle outcomes that scatter from a photon. Furthermore, we calculate the cross-sections of the processes resulting in several partonic configurations. One of the results of this thesis is the ratio between the hadronic and leptonic outcomes stemming from the same initial collision. With partonic outcome cross-section calculated up to next-to-leading order, the ratio exhibits the impact of color factors as well as the running coupling of the parton-parton interaction.

In software configuration management, branching is a common practice, which can enable efficient parallel development between developers and teams. However, the developers might not be aware of the different branching practice options and how to exactly formulate a branching strategy. This could lead to an opposite effect towards productivity, and other issues as well. The focus of this thesis is in what branching practices are considered as beneficial, what affects their usability, what risks are involved, and how to plan these practices in a structured manner. There are plenty of branching practices presented in the literature, which can either complement each other or be completely incompatible. A lot of the practices' beneficiality depends on the surrounding context, such as the tools in use and project characteristics. The most relevant risk to branching is merge conflicts, but there are other risks as well. The approaches for planning a branching strategy, however, are found to be too narrow in the reviewed literature. Thus, Branching Strategy Formulation and Analysis Method (BSFAM) is proposed to help teams and organizations plan their branching strategy in a structured manner. Additionally, the issues of branching are explored in the context of an organization that has multiple concurrent projects ongoing for a single product. Information on this is gathered through a survey, semi-structured interviews, and available documentation. The issues that were found can be attributed to a lack of proper base strategy, difficulties in coordination and awareness, and test automation management in relation to branching. The proposed method is then applied in that same context in order to provide solutions to the organization's issues, and to provide an example case. BSFAM will be taken into use in upcoming projects in the organization, and it will be improved if necessary. If the proposed method is to be adopted more widely and its resulting information published, it could provide further research towards how different branching practices fit in different contexts. Additionally, it could help in new, generally better, branching practices to emerge.

ALICE (A Large Ion Collider Experiment) is an experiment at CERN (European Organization for Nuclear Research), where a heavy-ion detector is dedicated to exploit the unique physics potential of nucleus-nucleus interactions at LHC (Large Hadron Collider) energies. In a part of that project, 716 so-called type V4 modules were assembles in Detector Laboratory of Helsinki Institute of Physics during the years 2004 - 2006. Altogether over a million detector strips has made this project the most massive particle detector project in the science history of Finland. One ALICE SSD module consists of a double-sided silicon sensor, two hybrids containing 12 HAL25 front end readout chips and some passive components, such has resistors and capacitors. The components are connected together by TAB (Tape Automated Bonding) microcables. The components of the modules were tested in every assembly phase with comparable electrical tests to ensure the reliable functioning of the detectors and to plot the possible problems. The components were accepted or rejected by the limits confirmed by ALICE collaboration. This study is concentrating on the test results of framed chips, hybrids and modules. The total yield of the framed chips is 90.8%, hybrids 96.1% and modules 86.2%. The individual test results have been investigated in the light of the known error sources that appeared during the project. After solving the problems appearing during the learning-curve of the project, the material problems, such as defected chip cables and sensors, seemed to induce the most of the assembly rejections. The problems were typically seen in tests as too many individual channel failures. Instead, the bonding failures rarely caused the rejections of any component. One sensor type among three different sensor manufacturers has proven to have lower quality than the others. The sensors of this manufacturer are very noisy and their depletion voltage are usually outside of the specification given to the manufacturers. Reaching 95% assembling yield during the module production demonstrates that the assembly process has been highly successful.

The human brain is divided into left and right hemisphere, and there are functional differences between the hemispheres. A hemispheric difference is called the lateralization of the brain function, and the degree of lateralization is described by the laterality index. The most investigated domain of the lateralized brain functions is language, which is a left hemisphere dominant function in the majority of the population. Functional magnetic resonance imaging provides a noninvasive method for studying the brain functions indirectly through the bloodoxygenation-level-dependent effect. The language-related functional magnetic resonance imaging can be used in the localization of the Broca’s speech area and determination of the dominant hemisphere in epileptic patients. The purpose of this thesis is to assess a method for calculating the laterality index from functional magnetic resonance imaging data. The data is acquired during three language task paradigms with five subjects and analyzed statistically. The methods used for the laterality index calculations are reviewed, and a new calculation method is presented. Result tables of laterality indices and hemispheric dominances per used regions of interest are generated. The presented laterality index calculation method successfully determined the speech laterality of three subjects out of five as a left hemispheric dominance. The language laterality of two subjects was not successful due to corrupted functional data and contradicted results between different paradigms. The major source of error is the subject’s head motion during the functional imaging. Together with the information about the head motion’s extent, the generated table could provide relevant extra information to epileptic patients’ functional magnetic resonance imaging data and could serve for clinical purposes in the future.