Browsing by Title

Kaksiosaisessa tutkielmassa käsitellään tutkielmien arvosanoja Helsingin yliopistossa. Tutkielman osassa I tarkastellaan, onko miesten ja naisten välillä eroa pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ja millaisia eroja tiedekuntien välillä on. Tutkielmassa selvitetään, ovatko nuorena valmistuminen ja nopeasti tutkinnon suorittaminen yhteydessä hyviin pro gradu -tutkielmien arvosanoihin, sekä onko opinto-oikeuden perusteella yhteyttä pro gradu -tutkielmien arvosanoihin. Osan I aineisto on vuosina 2000-2012 suoritettujen tutkintojen pro gradu -tutkielmien arvosanat. Tutkielmassa selvitetään, onko tuona aikana pro gradu -tutkielmien arvosanoissa tapahtunut muutoksia, ja onko vuoden 2005 tutkinnonuudistus yhteydessä arvosanoihin. Koska pro gradu -tutkielman arvosana on tutkielmassa järjestysasteikollinen, malliksi valitaan kumulatiivinen logit-malli. Tutkielmassa käytettävä kumulatiivinen logit-malli on osittainen suhteellisten vastamittojen malli (partial proportional odds model). Tällä mallilla selitetään pro gradu -tukielmien arvosanoja sukupuolella, tiedekunnalla, valmistumisiällä, opintojen kestolla, opinto-oikeuden perusteella ja tutkinnon suoritusvuodella. Miehet saavat naisia parempia arvosanoja pro gradu -tutkielmista Helsingin yliopiston tasolla. Miehet eivät saa naisia parempia pro gradu -tutkielmien arvosanoja kaikissa tarkasteltavissa tiedekunnissa. Nuorempina valmistuneet, nopeammin opiskelleet ja ylioppilastutkinnon perusteella opinto-oikeuden saaneet opiskelijat saavat muita todennäköisemmin parhaimpia arvosanoja pro gradu -tutkielmista. Tiedekuntien välillä on suuria eroja pro gradu -tutkielmien arvosanoissa. Pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina 2000-2012. Osassa II tutkimusaihe on, onko kandidaatin ja pro gradu -tutkielmien arvosanojen ja opiskelijan sukupuolen välillä yhteys. Tätä tutkitaan tarkastelemalla molempien tutkintojen arvosanojen riippuvuutta sukupuolesta koko valtiotieteellisen tiedekunnan tasolla χ2-riippumattomuustestillä ja sen kaikkien viidentoista oppiaineen tasolla Fisherin eksaktilla ja Fisherin yhdistettyjen todennäköisyyksien testeillä. Myös arvosanojen riippuvuutta oppiaineesta tarkastellaan, jotta saadaan selville jakautuvatko arvosanat samoin kaikissa oppiaineissa. Miehet saavat valtiotieteellisessä tiedekunnassa parempia arvosanoja tutkielmista kuin naiset. Tämä johtuu siitä, että oppiaineiden välillä on suuria eroja niin arvosana- kuin sukupuolijakaumissa. Miesten paremmat arvosanat kandidaatin tutkielmissa ja erityisesti pro gradu -tutkielmissa selittyvät oppiaineiden välisillä eroilla. Miesvaltaisissa oppiaineissa saadaan muita oppiaineita parempia arvosanoja etenkin pro gradu -tutkielmista.

Through food it is possible to teach several things. Especially, it is important to teach about the environmental effects of food since many Finns have erroneous beliefs about them. This study's themes are central in the Finnish curriculums in the general sections as well as in geography's contents. The aim for this study is to create a teaching material about origin of food and environmental effects of food using inquiry-based learning (IBL). The teaching material is tested in upper secondary schools. Through this study is gathered information about students' awareness about the environmental effects of food and about IBL in some Finnish schools. Food research has increased during the last decades but it is fragmented to different fields of social studies. In the food system, grocery stores have increased their power in the expense of other actors. Consumers have great responsibility in taking into account the environment even though they do not have realistic opportunities to make a difference compared to other actors. Many factors have an effect to which products people buy and it is usually unconscious. The origin of food is rarely most important factor. In geography food issues are usually taught as one of the resources. IBL is a student directed learning method in which students find an answer to a question through inquiry. Advantages for this method are that students are engaged and motivated to solve the problem and they learn more effectively. Challenges for IBL are that it takes a lot of time, it is harder to control, classes are big and its definition is unclear. In geography IBL could be used much more than it is nowadays. IBL can also be used in environmental education since it develops critical thinking and through it students get meaningful experiences that promote environmental responsibility. This study is combination of action and case study. Study was implemented by holding three teaching experiment on geography classes in upper secondary schools. In the teaching experiment students tried to find information about the origins of food products for one dish they had chosen and reflected answers for questions about them. The students (N=60) filled surveys before and after the teaching experiment and their teachers (N=3) were interviewed after the teaching experiment. Some answers were analysed statistically and some through grouping them to different themes. Students' previous experiences of inquiry were mostly structured. Students enjoyed IBL because it was independent and they could work in pairs. They also thought that the subject was interesting. Teachers liked about the concrete subject and clear structure of the lesson. Students would have needed more time to do the exercise. Teachers thought that the most important challenge to adopt IBL is that it takes a lot of time, it is harder to control and students' attitudes are challenging. They still use similar exercises as the teaching experiment every week. Teachers did not have correct conceptions about IBL. Students had erroneous beliefs about the environmental effects of food production before the teaching experiment but they were more aware of them afterwards. After the students, they learned about the environmental effects of food production, ways to find information about the origin of food and to reflect the effects of their own choices. The teachers thought that during the lesson students realized the importance of their actions and choices. Most of the results are in line with previous research. After this study using food and other subjects that connect to students' daily lives in teaching increase their motivation to learn. In order to use more student directed learning methods, we have to change both curriculums and the way that we think about learning and education. Teachers also need training and teaching materials. The results of this study cannot be generalized to whole country but they can be an example and a basis for future more exhaustive research.

Tutkielmassani kuvailen, mitä tutkiva oppiminen ja tutkiva matematiikka on ja voisi olla. Tutkielmassani pyrin selvittämään avainhenkilöiden eli matematiikan opettajien matematiikan oppimiseen ja opettamiseen liittyvien uskomusten ja tutkivan oppimisen soveltamisen välistä yhteyttä. Lisäksi selvitän, miksi tutkivalla matematiikalla tulisi olla tukevampi asema opetuksessa ja oppimisessa. Pyrin myös käsittelemään tutkivaa oppimista kriittisesti ja tiedostaen, että oppimistyylejä on monia erilaisia eikä tutkiva oppiminen välttämättä ole kaikille tai kaikissa ryhmissä ja olosuhteissa paras vaihtoehto. Tutkiva oppiminen on konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta luotu malli, jossa oppilaat tutkivat itse jotakin ongelmaa ilman, että heille on ennalta opetettu asiasta kaikkia tarvittavia tietoja. Tutkivassa oppimisessa opettajan tehtävä on ohjata työskentelyä, ei antaa suoria vastauksia. Tutkivan oppimisen mallia voidaan pitää hyödyllisenä, sillä sen on todettu kehittävän erityisesti arkielämässä tarvittavia ongelmanratkaisutaitoja. Tutkivaa matematiikkaa sovellettaessa on kuitenkin mahdollista, että opiskelun painottuessa liian voimakkaasti asioiden ymmärryksen vahvistamiseen ja keksimiseen, algebralliset taidot jäävät puutteellisiksi. Hyvin olennaista tutkivaa matematiikkaa harjoitettaessa onkin opettajan näkemys sekä aiheenvalinnassa että tasapainon löytämisessä mekaanisen laskutaidon ja algebrallisen osaamisen välillä. Osana tutkielmaani toteutimme Christian Seppäsen ja Katja Huhkan kanssa tutkimuksen, jossa selvitimme opettajien uskomuksia ja käytänteitä tutkivasta oppimisesta. Tutkimuskysymykset oli asetettu seuraavasti: 1) Millä tavalla matematiikan opettajat ymmärtävät käsitteen 'tutkiva oppiminen'? 2) Kuinka paljon ja millä tavoin matematiikan opettajat käyttävät työssään tutkivan oppimisen menetelmiä? 3) Millainen yhteys matematiikan opettajien matematiikan oppimiseen ja opettamiseen liittyvillä uskomuksilla tutkivan oppimisen menetelmien käyttämiseen opetuksessa? Tutkimuksessa havaittiin, että vastanneiden opettajien käsitys tutkivasta oppimisesta oli hyvin linjassa yleisen määritelmän kanssa. Lisäksi havaittiin, että opettajat pitivät tutkivan oppimisen mallia hyödyllisenä, mutta tästä huolimatta sovelsivat sitä käytännössä melko vähän. Tarkemmin analysoituna havaittiin kuitenkin, että opettajien uskomuksilla laajemmin oli vaikutusta siihen kuinka paljon tutkivaa oppimista käytettiin omassa opetuksessa. Myös työtavoilla ja tutkivan oppimisen käyttämisellä näyttäisi olevan yhteys, mutta tästä ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta. Opetuksen muuttaminen enemmän tutkivan oppimisen suuntaan voisi olla mahdollista vaikuttamalla opettajien uskomuksiin.

The aim of this thesis is to answer which factors define the location of industrial wind power. Most important source materials are the wind power surveys of the Regional Councils of Finland, written between 2010 and 2012. The surveys enlighten which factors are taken into account in wide scale wind power planning. I compare this information with papers in scientific journals and documentation such as legislation, documents and guidelines produced by different authorities as well as environmental impact assessments. I sample wind power location defining factors and their limit values from the surveys of the Regional Councils. This makes it possible to compare the factors and their values and to answer which factors are most common and how their values differ between different surveys. I also compare information about the interest groups that have taken part in the process. This helps in naming the most important interest groups and in understanding in which ways the views of the different actors can be gathered. Techno-economic factors affect wind power location. These factors are wind speed, proximity to electricity grid, proximity to electricity substations, connectivity to electricity grid, proximity to road network and the suitability of the land use for building. The single most important factor is the wind speed. The wind power plant's proximity to grid is more important than proximity to road network. Offshore wind power has slightly differing location factors e.g. the depth in the sea area. Other factors that often affect wind power location are settlements, locally and nationally valuable landscapes, locally and nationally significant cultural-historical environments and nationally significant prehistoric conservation areas, effects to the defence force, other conservation areas and bird areas. Several other factors have also been linked to wind power location. Additionally for finding out which factors determine wind power location it is interesting to know how the values given to these factors differ between surveys. In different surveys there are different values for example for how far the settlements are from the planned area, what is the minimum wind speed of the area and what is the minimum required area in square kilometers for wind power regional planning. In some surveys, the Natura regions are excluded whereas in some it might be possible to locate wind power within them. Wind power construction is in a likely turning point in Finland. Political goals, the economic support system, numerous private wind power projects as well as nation wide regional planning undertakings create possibilities for significant increase of wind power in the future. At the same time, the regulations and the operational environment of the companies change rapidly. A couple year old wind power surveys of the Regional Councils are already partly out of date because several wind power regulations have changed. Especially the guidelines linked to traffic and aviation safety have changed. It is important that these changes are taken into account in the regional planning. In the wind power surveys the existing wind power projects haven't often been weighted in the survey process. In this case, it is possible that there are ongoing projects in the region at the same time as there is a planning process going on but these areas are disconnected and in different places. It is important to observe the existing wind power projects already early in the process. The projects should also be weighted more heavily in the comparison of the different potential areas. Otherwise, there is a threat that those areas are excluded from the regional planning even though there isn't any weighty reason for them to be excluded.

Being physically active is one of the key aspects of health. Thus, equal opportunities for exercising in different places is one important factor of environmental justice and segregation prevention. Currently, there are no openly available scientific studies about actual physical activities in different parts of the Helsinki Metropolitan Area other than sports barometers. In the lack of comprehensive official data sources, user-generated data, like social media, may be used as a proxy for measuring the levels and geographical distribution of sports activities. In this thesis, I aim to assess 1) how Twitter tweets could be used as an indicator of sports activities, 2) how the sports tweets are distributed spatially and 3) which socio-economic factors can predict the number of sports tweets. For recognizing the tweets related to sports, out of 38.5 million tweets, I used Named Entity Matching with a list of sports-related keywords in Finnish, English and Estonian. Due to the spatial nature of my study, I needed tweets that contain a geotag, meaning that the tweet is attached to coordinates that indicate a location. However, only about 1% of tweets contain a geotag, and since 2019 Twitter doesn’t support precise geotagging anymore with some exceptions. Therefore, I implemented geoparsing methods to search for location names in the text and transform them to coordinates if the mentioned place was within the study area. After that, I aggregated the posts to postal code areas and used statistical and spatial methods to measure spatial autocorrelation and correlation with different socio-economic variables to examine the spatial patterns and socio-economic factors that affect the tweeting about sports. My results show that the sports tweets are concentrated mainly in the center of Helsinki, where the population is also concentrated. The distribution of the sports tweets exhibits local clusters like Tapiola, Leppävaara, Tikkurila and Pasila besides the largest cluster in the center of Helsinki. Sports-wise mapping of the tweets reveals that for example racket sport and skiing tweets are heavily concentrated around the corresponding facilities. Statistical analyses indicate that the number of tweets per inhabitant does not correlate with the education level or the amount of average income in the postal code area. The factors that predict the number of tweets per inhabitant are number of sports facilities per inhabitant, employment, and percentage of children (0-14 years old) in the postal code area. Keys to a successful study when analyzing Twitter data are geoparsing, having enough data, and a good language model to process it. Despite the promising results of this study, Twitter as indicator of physical activity should be studied more to better understand the kind of bias it inherently has before basing real-life decisions on Twitter research.

Spectral theory is a powerful tool when applied to differential equations. The fundamental result being the spectral theorem of Jon Von Neumann, which allows us to define the exponential of an unbounded operator, provided that the operator in question is self-adjoint. The problem we are considering in this thesis, is the self-adjointness of the Schr\"odinger operator $T = -\Delta + V$, a linear second-order partial differential operator that is fundamental to non-relativistic quantum mechanics. Here, $\Delta$ is the Laplacian and $V$ is some function that acts as a multiplication operator. We will study $T$ as a map from the Hilbert space $H = L^2(\mathbb{R}^d)$ to itself. In the case of unbounded operators, we are forced to restrict them to some suitable subspace. This is a common limitation when dealing with differential operators such as $T$ and the choice of the domain will usually play an important role. Our aim is to prove two theorems on the essential self-adjointness of $T$, both originally proven by Tosio Kato. We will start with some necessary notation fixing and other preliminaries in chapter 2. In chapter 3 basic concepts and theorems on operators in Hilbert spaces are presented, most importantly we will introduce some characterisations of self-adjointness. In chapter 4 we construct the test function space $D(\Omega)$ and introduce distributions, which are continuous linear functionals on $D(\Omega).$ These are needed as the domain for the adjoint of a differential operator can often be expressed as a subspace of the space of distributions. In chapter 5 we will show that $T$ is essentially self-adjoint on compactly supported smooth functions when $d=3$ and $V$ is a sum consisting of an $L^2$ term and a bounded term. This result is an application of the Kato-Rellich theorem which pertains to operators of the form $A+B$, where $B$ is bounded by $A$ in a suitable way. Here we will also need some results from Fourier analysis that will be revised briefly. In chapter 6 we introduce some mollification methods and prove Kato's distributional inequality, which is important in the proof of the main theorem in the final chapter and other results of similar nature. The main result of this thesis, presented in chapter 7, is a theorem originally conjectured by Barry Simon which says that $T$ is essentially self-adjoint on $C^\infty_c(\mathbb{R}^d)$, when $V$ is a non-negative locally square integrable function and $d$ is an arbitrary positive integer. The proof is based around mollification methods and the distributional inequality proven in the previous chapter. This last result, although fairly unphysical, is somewhat striking in the sense that usually for $T$ to be (essentially) self-adjoint, the dimension $d$ restricts the integrability properties of $V$ significantly.

Työeläkejärjestelmä koki 1.1.2017 eläkeuudistuksen, jossa eläke-etuus valikoimaan lisättiin niin sanottu osittainen varhennettu vanhuuseläke. Tämä uusi etuus tarjoaa mahdollisuuden ottaa 25- tai 50-prosenttia kertyneestä eläkkeestä maksuun jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Lisäksi eläkeuudistus toi muutoksen myös varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen siten, että jatkossa alin vanhuuseläkeikä kiinnitetään kunkin ikäluokan elinajanodotteen kehitykseen. Aikaisemmin alin vanhuuseläkeikä oli kaikille sama 63 vuotta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei aseta minkäänlaisia velvoitteita työntarjonnalle, joten sen käyttäminen on mahdollista myös lisätulona ansiotulojen ohella. Ottamalla huomioon kuolevuuden, korkoutuvuuden ja verotuksen, pystyy henkilö muodostamaan tulevan kassavirran ansiotuloista, osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä sekä varsinaisesta vanhuuseläkkeestä. Tässä tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään mitkä ovat optimaalisimmat valinnat osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittamiseksi, kun ansiotaso ja varsinaisen vanhuuseläkkeen aloittamishetki oletetaan tunnetuiksi. Kassavirran maksimoiminen ei kuitenkaan ole vielä tyydyttävä ratkaisu. Tuloista saatava hyöty on erilainen riippuen tulotasosta sekä henkilön iästä, joten optimaalisuus täyttyy kassavirrasta saatavan hyödyn maksimoivalla strategialla. Hyötyä tulevat kuvaamaan utiliteettifunktiot. Koska mallissa on satunnaisuutta, optimaalisuus kriteeriksi otetaan tarkemmin ottaen kassavirrasta saatavan hyödyn odotusarvo. Lisäksi valinnat oletetaan tehtävän aina olemassa olevaan informaatioon nojautuen, joten kysymys on lopulta dynaamisesta ajassa etenevästä mallista. Aluksi tutkimuksessa muodostetaan tarkat matemaattiset määritelmät eri eläke-etuuksille sekä niistä muodostuvalle eläkkeensaajan kassavirralle. Tuloista maksettavat verot huomioiden saadaan eläkkeensaajalle muodostettua nettokassavirta ja siitä saatava hyöty. Tämän jälkeen muodostetaan eläkkeensaajan optimointiongelma, jossa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittamishetket valitaan aina olemassa olevaan informaatioon nojautuen. Lisäksi Optimointiongelma sisältää tuloista saatavan hyödyn mittarin, eli utiliteettifunktion. Tämä tullaan estimoimaan käytettävissä olevasta datasta tilastollisin menetelmin. Tarkemmin ottaen utiliteettifunktioita estimoidaan useita, sillä tuloista saatava hyöty on erilainen eri ikäisille henkilöille. Lopulta optimointiongelma ratkaistaan usealle erilaiselle henkilöpro ilille, joilla eroavina tekijöinä ovat sukupuoli, ikäluokka, tulotaso sekä vanhuuseläkkeen aloitusikä. Itse optimointi toteutetaan Python-ohjelmointikielellä muodostetulla algoritmilla. Lopuksi tuloksia tulkitaan sanallisesti.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten VAR-mallien avulla tehdyt menneistykset soveltuvat Tilastokeskuksen uusimman vuonna 2021 voimaan tulleen työvoimatutkimuksen aikasarjojen taaksepäin korjaukseen vuosille 2020 - 2000. Tarkasteltavat aikasarjat ovat työikäisten miesten ja naisten kuukausittaiset työllisyys- ja työttömyysluvut. Tilastokeskus on luotettavasti taaksepäin korjannut yllä mainitut aikasarjat vuosille 2020 - 2009. Tässä tutkielmassa verrataan estimoitujen VAR-mallien menneistyksiä Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joita ovat ennen vuotta 2021 voimassa olleen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaiset luvut sekä Tilastokeskuksen taaksepäin korjatut aikasarjat vuosille 2020 - 2009. Taaksepäin korjauksella yhdenmukaistetaan ennen 2021 olevat aikasarjat uusimman vuoden 2021 voimaan tulleen työvoimatutkimuksen mukaiseksi. Tässä tutkielmassa ei pyritä etsimään parasta mahdollista tapaa taaksepäin korjata Tilastokeskuksen uusimman vuonna 2021 voimaan tulleen työvoimatutkimuksen aikasarjoja, eikä ottamaan kantaa sihen tulisiko VAR-mallien menneistyksillä taaksepäin korjata Tilastokeskuksen uusimman vuoden 2021 voimaan tulleen työvoimatutkimuksen aikasarjoja. Käytettävissäni oli systemaattisella satunnaisotannalla poimittu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineisto, joka sisältää kuukausittaiset tiedot vastaajien työmarkkina asemasta sekä muista keskeisistä muuttujista ajalla 2000 tammikuu - 2023 helmikuu. Lisäksi käytettävissäni oli Työ- ja elinkeinoministeriön aineisto rekisterityöttömien lukumääristä ajalla 2000 tammikuu 2023 helmikuu. Näiden aineistojen pohjalta muodostin VAR-mallit, joiden avulla menneistin aikasarjoja käyttäen ehdollista odotusarvoa, ehdolla käytettävissä oleva aineisto. Mallien estimoinnissa sekä menneistämisessä käytin eksogeenisten muuttujien havaittuja arvoja, joita ovat Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterityöttömien lukumäärät sekä osa keskeisistä muuttujista käytettävissä olleesta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistosta. Mallit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä. Varmistin mallien hyvyyden tarkistaen stationaarisuuden, testaamalla homoskedastisuutta, normaalisuutta ja tutkimalla standardoituja residuaaleja ja niiden auto- ja ristikorrelaatioita. Mitä enemmän VAR-mallin estimointiin käytettiin havaintoja, sitä lähempänä aikasarjojen menneistetyt arvot ovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen virallisia lukuja, ja niissä on vähemmän radikaaleja muutoksia. VAR-mallien avulla menneistetyissä aikasarjoissa on paljon samankaltaisuutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen virallisten lukujen kanssa. Menneistykset noudattavat samankaltaista kausivaihtelua kuin viralliset luvut. Lisäksi monen aikasarjan menneistykset noudattavat samankaltaista trendiä kuin viralliset luvut, joskin tasoerot ovat aika ajoin suuria. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterityöttömien lukumäärät on merkitsevänä selittävänä muuttujana estimoiduissa VAR-malleissa, ja ne selittävät merkittävästi menneistyksien arvoja.

Tutkielma käsittelee tietojenkäsittelyn opetusta, erityisesti peruskoulun ja tyttöjen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin miten ohjelmointiopetusta pitäisi suunnitella sekä minkälainen vaikutus on oppijan iällä, motivaatiolla ja sukupuolella. Lisäksi tarkasteltiin ohjelmointileiritoiminnan vaikuttavuutta. Tutkielmaan kuuluu sekä kirjallisuustutkimus että kokeellinen osuus. Kokeellisessa osuudessa mitattiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Linkki-keskuksen ohjelmointileireille kesällä 2014 osallistuneiden käsityksiä ja asenteita kyselylomakkeella kolmessa vaiheessa. Aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin sekä koko populaation tasolla että vertaamalla tyttöryhmän vastauksia erikseen suhteessa muuhun populaatioon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käsitys omista taidosta, asenteet ja näkemykset ovat sukupuolittuneet siten, että tyttöjen vastaukset ovat tyypillisesti matalampia kuin muun populaation. Tutkimuksessa havaittiin myös, että käsitykset tietojenkäsittelytieteestä ovat sukupuolittuneet. Pitkän ajan vaikutuksena havaittiin, että osa eroista katosi ohjelmointileirille osallistumisen jälkeen.

In this thesis I will theorise girls’ Instagram selfies, their spatialities and their agencies to create a sexed subject. Theory and onto-epistemology are in a big part of this thesis with a non-representational theory (NRT) perspective. This post-humanist theory of human geography is discussed with post-humanist feminist thinking, that also Noora Pyyry and Rachel Colls have combined. With this feminist perspective the non-representational subject will not be universal: it will contain sexuality with all its bodily, material, performative and societal aspects. In this thesis I will focus on girls’ practices by which and assemblages in which the selfies are created and published. Instagram’s spatialities and agencies will be also discussed. Instagram is an everchanging, affective and everyday social media app that many young people use. Traditionally humanist social media researchers have studied profile work, which contains one’s behaviour on their Instagram account, as rational, independent and intentional activities that a humanist individual does. By selective self-presentation that social media makes possible, an individual is traditionally perceived to be able to decide which parts of them they want to share to their audience on apps. The social media audience is present as imagined audience in taking a selfie and publishing a selfie. However, the post-humanist onto-epistemology of NRT questions the independency, rationality and intentionality of the “self” that the common understanding of profile work presumes. Instead, in NRT the subject and its agency are seen as a part of an assemblage, whose agencies are always relational. Also the concept of representation as a representative replica of the “symbol world” is challenged in NRT, and instead representations are perceived as active acts that have agency. Because the world is affective and constantly on the move it is impossible to be able to represent. So instead of social constructions NRT and post-human feminism concentrate on action, real world materiality and the bodies. The data used in this thesis has been produced with two student groups of 9 th grader girls in Helsinki. The methods were semi-structured focus group interviews and participative mind-map. The results suggest that Instagram’s spatialities are multiple and constantly on the move, and that Instagram is emerging with other social media apps. The girls told in the interviews that some of the selfies in Instagram have originally been taken in another photo app, Snapchat. This means that Instagram and Snapchat are creating each other, emerging with and haunting in each other. Instagram seems to be also a very physical, inseparable and everyday space of young people’s lives. In addition, there are also capitalist and neoliberal practices and affects present in Instagram’s spatialities. This means for example individual accounts competing for likes, comments, followers, and being tagged to photos. Selfies are performative acts that can materialize differently according to subject’s sex and its emerging. Selfies can produce girl subjects and different ways to perform girlhood. An example of girl subject is an interesting and problematically viewed “catfish” subject. Despite the performativity present in the assemblage of selfie-taking, it may be that even more affective moment is when a selfie is on its way to be published in Instagram. The subject that is emerging with the selfie can sense the gazes of the imagined audience, which brings future horizons present to the present moment. In this thesis I will also perceive Instagram selfies as events, that have the potential of changing the future horizons. Instagram selfies gather Instagram users together to comment or to be tagged in the selfie, which makes new starts, for example new acquaintances and new stories, possible.