Browsing by Title

Maisterintutkielma käsittelee pääkaupunkiseudun lähiöiden täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyviä näkemyksiä mielipidekirjoituksissa. Työssä tarkastellaan millaisia mielipiteitä täydennysrakentamisesta nostetaan esille asuinympäristön viihtyvyyteen liittyen. Työ pyrkii myös kartoittamaan sitä, millaisista täydennysrakentamisen puolista kumpuaa positiivisia ja millaisista negatiivisia näkökulmia asuinympäristön viihtyvyyttä ajatellen. Lisäksi työssä selvitetään millaisia tahoja voidaan tunnistaa osallisiksi täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyvissä mielipidekirjoituksissa. Mielipidekirjoitusten analysoinnin menetelmänä toimii sisällönanalyysi. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Helsingin Sanomien sähköisen arkiston mielipidekirjoitukset vuosilta 2018–2022. Hakutulosten alkuseulonnan päätteeksi sisällönanalyysia suoritettiin lopulta yhteensä 87 mielipidekirjoituksen pohjalta. Analyysissä tarkasteltiin mielipidekirjoituksen esiin tuomia näkökulmia täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyen, toisaalta myös mielipidekirjoituksen yleistä sävyä sekä mielipidekirjoittajan taustatietoja. Analysoituja mielipidekirjoituksia ryhmiteltiin teemoihin niistä esiin tulleiden näkökulmien ja aihepiirien pohjalta. Jaottelua tehtiin myös sillä perusteella, millaisia tahoja voitiin tunnistaa mielipidekirjoitusten taustoilta. Aineistosta suoritetusta sisällönanalyysistä selvisi, että mielipidekirjoituksissa nousi esiin tunnistettavina teemaryhminä kaupunkivihreä, kaupunkikuvan esteettinen olemus, historialliset arvot ja identiteetti sekä täydennysrakentamisen vaikutus terveyteen. Mielipidekirjoitusten vallitsevaksi sävyksi voitiin tunnistaa varauksellisuus ja negatiivisuus täydennysrakentamista kohtaan, varsinkin jos se tapahtui kirjoittajataholle itselleen merkityksellä alueella, kuten omalla asuinalueella. Toisaalta vähemmissä määrin mielipidekirjoituksissa tuotiin esiin myös positiivista puolta täydennysrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkiympäristölle. Mielipidekirjoittajiksi voitiin valtaosassa mielipidekirjoituksia tunnistaa yksityishenkilö, joskin mielipidekirjoitusten taustoilta pystyttiin havaitsemaan myös paljon kaupunkiympäristön suunnittelijoita, akateemikkoja kuin kunnallispolitiikan toimijoitakin. Tutkimuksen pohjalta vaikuttaakin siltä, että tehokas täydennysrakentaminen koetaan monilta osin haasteelliseksi asuinympäristöjen viihtyvyydelle mielipidekirjoitusten kontekstissa.

The location of business premises is based on plethora of different aspects. Inside geographical research tradition one goal has been to explore consistency among these aspects. Theoretical approaches founded on the base of this consistency could be applied to a physical urban environment. Concerning areas of different industries and business premises, these theoretical approaches are strongly linked with accessibility and urban polycentricity. Helsinki metropolitan region is polycentric in sense of functional polycentricity. The central business district of Helsinki is a clear core of the whole region by the amount of employment and population. Although, the hierarchy among centers is not always visible. It is argued, that inside the functional urban area of Helsinki region the relevance of subcenters has increased. The aim of my thesis is to interpret locations of different business premises as result of polycentricity among other urban geography location theories. The main data of my research is the current amount of business premises floor area and accessibility indicators of Helsinki metropolitan area transport network. Results indicate dominant position of Helsinki city center, although the position is not thoroughly distinct. Few sub-centers of the area manage to prove their optimum in sense of accessibility of business premises locations. Acknowledging accessibility and sub-centers as an important aspect of urban form is critical, which the results of this thesis argue for. Yet the topic demands more research based on distinct locations of labor in contemporary society.

The signs of growing segregation between urban schools have shaken the perception of school equity in Helsinki during the last two decades and raised the question of whether school choices made by families are deepening the differences between schools. At the same time, recent observations have brought up concerns whether especially schools located geographically close to each other can be found segregated in Helsinki as well. The purpose of this study is to deepen the understanding of school choice mechanisms and to examine pupils’ school choices in a more limited small-scale area, rather than the whole city. In addition to this, the study seeks to highlight the importance of the local school markets, which has so far received relatively little attention in the Finnish debate. The study concentrates on pupils attending upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki, whose school choices have been studied using questionnaire data collected for the MetrOP-project (2010-2013). A total of 794 students who attended upper comprehensive school in northern or north-eastern Helsinki and lived in the area could be extracted from the MetrOP data. The school choices made by the pupils have been studied with statistical methods which made it possible to examine the directions of school choice flows in the research area. Moreover, the study concentrates to analyse whether school choices are guided by the socio-economic characteristics of school’s enrollment area. Socio-economic indicators have been examined using data from Statistics Finland's grid database. The results of the study showed upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki were divided into those that attracted students much more strongly and to those that were less popular in the local school market. In addition, identifiable school choice flows from one neighborhood to another could be found in the research area, confirming the assumption of greater attractiveness of some schools in respect to other ones in the vicinity. Socio-economic variables would often seem to explain the popularity of some schools, but the relative wellbeing or disadvantage of school’s enrollment area did not explain all school choices made in northern and north-eastern Helsinki. Therefore, it can be assumed that there is a more multifaceted set of factors influencing the local school markets and the choices made by local families.

Urbanization and population ageing are megatrends of our time. We need a lot of new information concerning ageing and urbanization because cities are growing and the amount of the elderly in them is on the rise. Children were the focus of urban planning in the post-war era. The city was seen as an unsafe growing environment, and that led to the creation of suburbs. Nowadays, it is justified to ask, should the focus of urban planning be in drafting environments for the elderly since the age distribution is focused on them, too. This thesis is positioned in the intersection of ageing and urbanization and considers how urban design should respond to these challenges. Place attachment covers meaningful experiences relating to certain environment. Meaningful everyday environment encourages one to exercise as well as positively affects one’s mental well-being. In age-friendly city planning, place attachment is seen as a factor positively affecting active ageing and well-being. My thesis asks how ageing population becomes attached to places in the Helsinki metropolitan area, what role the environmental quality has in becoming attached to a place and are different demographics within the ageing population becoming attached to places in different ways. With these questions I evaluate whether or not the Helsinki metropolitan area is an environment that supports active ageing from the point of view of place attachment. This thesis is positioned within the discipline of humanistic geography, which dictates that environment is experienced through the meanings one has attached to it. Experiences of place attachment are examined within the age group of 55 to 75 years old in the Helsinki metropolitan area municipalities of Helsinki, Espoo, Kauniainen, and Vantaa. My analysis is based on qualitative data of Aktiivi research by Aalto University, which has been compiled with a map-based questionnaire using the PPGIS method (Public Participation Geographic Information System). My thesis uses a mixed methods approach. By analyzing the contents of the qualitative material I am evaluating which factors play a role in place attachment. I classify the features of place attachment in to five different categories: personal, social, aesthetic, functional, and atmospheric places. I evaluate these results with Pearson’s χ2-test to find out are there differences in how different demographics become attached to places. The most important results of my work can be summarized into four main points. Firstly, the work gives new structure to the phenomenon of place attachment on a new way theoretically. The model categorizes the components of the environmental quality into visible form. Based on the results, the main factors are functionality, personal elements, and aesthetics. Secondly, the numerous mentions relating to attributes of places (functionality, aesthetics) prove that the process of place attachment can be affected by the tools of planning. Urban planning can affect the aesthetics of environments as well as the possibilities they offer and in this way environments that support active ageing can be created. Thirdly, based on statistical analysis, the meaning on social environments was emphasized in the lowest income bracket whereas the meaning of aesthetic environments was emphasized among those with higher education degree. This suggests that there is a socio-economic dimension, which should be taken into account in urban planning. Fourthly, the results of this thesis strengthen the notion that PPGIS is a working tool for the planner when balancing between land use changes and conserving places. The strength of the study design is that it does not only ask which areas should be treasured, but also why they should be treasured. The Helsinki metropolitan area has good requirements for age-friendliness for now. The area can be planned in an age-friendly manner especially when considering the functional and aesthetic aspects of places. Additionally, it is vital to recognize the diversity of the ageing population and not to think of them as a homogenous group. PPGIS is one way to develop cities sensitively by listening to their inhabitants. The ageing inhabitants are experts in developing their everyday environment. In the future the discussion of age-friendly urban planning is going to focus on suburban areas since those areas are facing endeavors of densification and those are the areas the elderly wish to live.

Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa asuvien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden paikkakokemuksia sekä sitä, millä tavoin paikkakokemukset ovat vaikuttaneet heidän integraatiokokemuksiinsa Suomessa. Paikkakokemukset kuvastavat ihmisten muodostamia käsityksiä ja mielikuvia paikoista eri maantieteellisissä perspektiiveissä sekä ajallisessa kontekstissa. Paikkakokemukset syntyvät elämisen kautta, jolloin vieraasta paikasta tulee aistimusten, kokemusten ja ajatusten kautta tuttu ja merkityksellinen. Paikkaan integroituminen ja kiintyminen vaativat usein vahvoja positiivisia paikkakokemuksia. Paikkaan integroitumisen taustalla voi olla vahva osallisuuden kokemus, jolloin yksilö kokee voimakasta paikkaan kuulumisen tunnetta. Paikkakokemus voi olla myös negatiivinen, jonka taustalla voi olla esimerkiksi sivullisuuden kokemuksia. Osallisuuden ja sivullisuuden kokemukset ovat aina yksilöllisiä, minkä vuoksi niiden tutkiminen on erittäin tärkeää ymmärtääksemme ihmisen suhdetta erilaisiin ympäristöihin. Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden joukko kansainvälistyy vuosittain globaalin liikkuvuuden lisääntyessä sekä työelämän muuttuessa. Kansainväliset opiskelijat ovat erityislaatuisia kansalaisia, sillä heidät nähdään kansallista osaamiskapasiteettia kasvattavana ryhmänä, joiden työllistymismahdollisuuksien parantamisella on mahdollista vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Vaikka Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita korkeakouluihin, harva heistä jää valmistumisen jälkeen Suomeen asumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tutkimisen avulla on mahdollista ymmärtää tarkempia syitä opiskelijoiden integraation haasteisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen vaikuttavat erilaiset opiskelijan lähtömaahan, suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakouluyhteisöön sekä yksilön sosiokulttuuriseen taustaan liittyvät tekijät. Tutkimukseen valikoitui kvalitatiivinen tutkimusote, sillä siinä pyritään sukeltamaan syvälle kansainvälisten opiskelijoiden kokemusmaailmoihin. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta temaattisen kyselytutkimuksen avulla kerätystä esseekirjoitelmasta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat Helsingin yliopistossa opiskelevia kansainvälisiä maisterintason tutkinto-opiskelijoita. Aineisto kerättiin vuoden 2022 tammi-helmikuun aikana. Esseekirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja jaettiin sopiviin teemoihin tulosten analysoinnin helpottamiseksi. Tutkimuksessa kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemuksia tarkasteltiin mielikuvien, fyysisen ympäristön sekä arjen sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Suurimmalle osalle opiskelijoista Suomi näyttäytyi mielikuvissa tuntemattomana ja jopa hieman synkkänä paikkana. Kun Suomesta tuli opiskelijoille tutumpi, myös paikkakokemukset muuttuivat positiivisempaan suuntaan. Opiskelijoiden silmissä miellyttävät paikat sijoittuivat yliopiston tiloihin, kirjastoihin, luontoon tai Helsingin ydinkeskustaan, kun taas epämiellyttävät paikat yhdistettiin rautatie- ja metroasemien läheisyyteen, joissa koettiin topofobisia kokemuksia ja turvattomuutta. Opiskelijoiden paikkakokemukset ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja rakentuvat erilaisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Osallisuuden tunteita opiskelijat kokivat paikoissa, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, porukkaan kuulumiseen sekä vapauteen, kun taas sivullisuuden tunteita koettiin tilanteissa, joissa he eivät osanneet suomen kieltä tai kokivat omien kulttuuristen tottumusten törmäävän paikallisten kanssa. Kodin merkitys nousi myös tärkeäksi kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tarkastelussa. Yleisesti ottaen opiskelijoiden osallisuuden kokemukset aiheuttivat positiivisia paikkakokemuksia, kun taas sivullisuuden tuntemukset aiheuttivat negatiivisia paikkakokemuksia.

Tutkimus tehtiin toimeksiantona Karttakeskus Oy:n vakuutusalan asiakasyritykselle. Tutkimusaineisto koostui kyseisen asiakasyrityksen vakuuttamista vakuutuskohteista ja kohteisiin liittyvistä vakuutustiedosta. Vakuutuskohteita koskeva data sisälsi salassa pidettäviä liiketoimintatietoja. Tästä johtuen tutkimus on jaettu julkiseen ja vakuutusyhtiön liiketoimintatietoja sisältävään salattuun liiteosaan. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa paikkatietoanalyysien ja -visualisointien avulla vakuutusyhtiön operatiivisiä riskejä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan yrityksen päivittäisiin toimintoihin liittyviä riskejä, jotka liittyvät riittämättömien tai epäonnistuneiden sisäisten prosessien, järjestelmien, liiketoimintaympäristön tai henkilöstön aiheuttamaa tappionvaaraa. Vakuutusyhtiötä koskevista operatiivisista riskeistä tähän tutkimukseen rajautuivat hallitsemattomasti vakuutetut vakuutuskohteet ja niiden muodostamat riskikeskittymät. Riskinkeskittymien ja niihin liittyvien spatiaalisten ja taloudellisten riskien tunnistamisen myötä vakuutusyhtiö voi toteuttaa kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Tiedostaessaan jo vakuuttamiinsa kohteisiin liittyvät riskit vakuutusyhtiö voi tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä uusien vakuutuskohteiden ensivakuuttamisen sekä jälleenvakuuttamisen suhteen. Tutkimus tarkasteli riskikeskittymiin liittyvää päätöksentekoa tiedolla johtamisen ja erityisesti Location Intelligence -järjestelmän tarjoaman johtamisnäkökulman kautta. Riskikeskittymien muodostumista mallinnettiin spatiaalianalyysien ja eksploratiivisten spatiaalianalyysien avulla. Kernelin pistetiheysanalyysin avulla mallinnettiin vakuutuskohteiden sijoittumista sekä riskikeskittymien muodostumista tutkimusalueella . Eksploratiivisilla spatiaalianalyyseillä laskettiin vakuutuskohteisiin liittyvää spatiaalistatistiikka ja selvitettiin aineiston spatiaalista järjestäytymistä tutkimusalueella. Bufferianalyysin avulla tarkasteltiin riskikeskittymissä sijaitseviin vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia ja taloudellisia riskejä. Kaikki analyysit toteutettiin vakuutuskohteiden suurimman mahdollisen arvioidun vahingon vakuutuskorvaussumman (Estimated Maximum Loss, EML) mukaan. Kernelin pistetiheysanalyysien ja niistä laadittujen visualisointien avulla pystyttiin havainnollistamaan tutkimusalueella sijaitsevien vakuutuskohteiden muodostamia riskikeskittymiä. Bufferianalyysien avulla taas tunnistettiin yksittäisiin vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia ja taloudellisia riskejä. Analyysien pohjalta laadittujen karttavisualisointien avulla laskettiin riskikeskittymien EML-arvot koko tutkimusalueen sekä yksittäisten vakuutuskohteiden osalta. Lopuksi EML-arvot suhteutettiin vakuutusyhtiön liikevoittoon ja -vaihtoon. EML-arvojen suhteuttamisen avulla riskikeskittymistä aiheutuvien taloudellisten kustannusten suuruusluokkaa pystyttiin havainnollistamaan paremmin vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön operatiivisia riskejä ei ole tiettävästi mallinnettu aiemmin. Näin ollen tutkimustulosten vertaileminen ja validoiminen muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin ei ollut mahdollista. Tutkimustuloksia peilattiin vakuuttamista käsittelevien tiedolla johtamisen ja Location Intelligence -järjestelmää käsittelevien tutkimusten tuloksiin. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat kirjallisuudessa esitettyjä tutkimustuloksia. Paikkatietoanalyyseilla ja -visualisoinneilla voidaan yrityksen datasta havainnollistaa vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia riski-ilmiöitä, joiden tunnistaminen voisi muutoin olla haastavaa tai lähes mahdotonta. Riski-ilmiöiden tunnistaminen on merkityksellistä vakuuttamisen kannalta. Vakuutetun riskin kokonaisvaltainen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää niin vakuutusyhtiön omien operatiivisten riskien riskienhallinnan kuin vakuutettujen asiakkaiden riskivastaavien vakuutusmaksujen arvioimisen näkökulmasta.

Saavutettavuustutkimuksissa paikkojen etäisyyden mittarina toimii usein ajoaika yksityisautolla. Useimmiten ajoaika lasketaan liian yksinkertaisesti, huomioiden ainoastaan verkoston nopeusrajoitukset. Tämä johtaa autoiluun kuluvan ajan aliarviointiin etenkin kaupunkialueilla, jossa muu liikenne, risteykset sekä pysäköinti hidastavat matkantekoa. Pelkkiin nopeusrajoituksiin perustuva ajoaika-arvio on harvoin yhteismitallinen joukkoliikenteen tai kävelyn matka-aikalaskelmien kanssa. Sen vuoksi ajoaikojen estimointiin tarvitaan arvio todellisesta liikenteen nopeudesta. Myös reittioptimointiin tarvitaan liikenteen vastukset huomioiva tieverkkoaineisto optimoinnin tehostamiseksi. Vertailtaessa eri liikkumismuotoja on useinkin huomioitava matkan muut vaiheet. Tähän liittyy kävely omalle autolle, ajamiseen kuluva aika, pysäköintipaikan etsintä ja kävely lopulliseen kohteeseen. Ilman matkan eri vaiheiden huomioimista ei voida vertailla eri liikkumismuotoja kovinkaan realistisesti. Tieverkon vastuksista ei ole olemassa yleistä standardia. Laajimmin tunnettuja hidasteita ovat käännöshidasteet tai katujen historiatietoon perustuvat keskinopeustiedoista johdetut ajoajat. Käännöshidasteita on käytetty etenkin reittioptimointien yhteydessä ja niillä on todistetusti saatu realistisempia lopputuloksia esimerkiksi ns. kauppamatkustajan ongelman ratkaisussa. Tämän työn tarkoituksena on mallintaa ajoajoiltaan realistinen tieverkko reitittämistarpeisiin. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se millä muuttujilla malli on mahdollista kehittää ja kuinka realistisesti ajoajat voidaan estimoida liikenneverkkoon. Toisaalta mallin pitää olla toteuttamiskelpoinen, ohjelmistoriippumaton ja toistettavissa oleva. Työn aineistoina ovat Suomen kansallinen tie- ja katuverkosta Digiroad, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto mittaamat liikenteen sujuvuustiedot ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kelluvan auton mittaukset. Pysäköintiin kuluvan ajan estimointi perustuu olemassa oleviin kirjallisuuslähteisiin. Laskennassa huomioidaan kävely lähtöpaikasta autolle, pysäköintipaikan etsintäaika ja kävely pysäköintipaikalta lopulliseen kohteeseen. Tulosten perusteella risteysten luokittelulla, niiden lukumäärällä ja tieluokalla voidaan selittää noin 82 % toteutuneista ajoajoista pääkaupunkiseudun liikenneverkossa. Päiväaikaan mallin selitysaste oli odotetusti kaikista vahvin, kun taas ruuhka-aikoina selitysvoima jää paikoitellen heikoksi. Tämä selittyy ruuhka-ajan heilurimaisella liikenteellä ja sillä, ettei mallissa huomioitu liikenteen suuntaa. Tulosten valossa pysäköinnin huomioimisella saadaan huomattavasti realistisempi ja yhteismitallisempi lopputulos. Erityisesti alle 20 minuutin pituisilla matkoilla pysäköinnin huomioiminen vaikuttaa selvästi kohteen tavoittamaan väestömäärään. Mallin muuttujien valintaan vaikuttivat erityisesti mallin toteuttamiskelpoisuus ja vahvuus. Työssä ei huomioitu erikseen käännösten vaikutusta matka-aikaan. Lopullinen malli ei suoranaisesti huomioi myöskään liikennevalojen vaikutusta, mutta erilaisten testien perusteella voidaan varovasti arvioida liikennevalojen vaikutuksen olevan paikoitellen hyvinkin merkittävä. Mallin reititysominaisuudet eivät poikenneet suuresti vertailuaineistosta, mikä kertoo siitä, että mallia voidaan hyödyntää myös reittioptimoinnissa, vaikka se on ensisijaisesti tarkoitettu hyödynnettäväksi alueellisissa saavutettavuustutkimuksissa. Ajoajoiltaan mallinnettu tieverkko tarjoaa suunnittelijoiden ja tutkijoiden avuksi aineiston paikkojen saavutettavuuden arviointiin. Työn tuloksia onkin jo hyödynnetty erilaisissa saavutettavuustarkasteluissa ja tutkimuksissa. Malli pohjautuu tutkittuun tietoon ja sen aineistona ovat olleet todelliset liikenteen mittaukset.

Aikaisemmissa tutkimuksissa mitataan sähköisten verkkomateriaalien vaikutusta opiskelijoiden kurssituloksiin. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden omaa oppimiskokemusta MAY -kurssin eri osa-alueilla, kun käytössä on joko sähköinen verkkomateriaali tai painettu oppikirja (tutkimuskysymys 1) ja sen vaikutusta opiskelijan valinnassa pitkän ja lyhyen matematiikan välillä (tutkimuskysymys 2). Tutkimuskysymysten 1 ja 2 pohjalta lähdetään selvittämään kustantajien tarjoamien painettujen oppikirjojen ja sähköisten verkkomateriaalien eroja (tutkimuskysymys 3). Tutkimusaineisto käsittää 1513 lukio-opiskelijan MAY-kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoitiin SPSS ohjelman avulla; ristiintaulukoimalla ja tarkastelemalla suhteellista jakaumaa. Analysoinnissa olennaista oli oppimateriaalin vaikutus opiskelijan oppimiskokemukseen kurssin eri osa-alueilla, sekä käytetyn oppimateriaalin vaikutus opiskelijan jatko-opintojen valintaan. Kustantajien tarjoamia materiaaleja ensin kuvailtiin, ja tämän jälkeen vertailtiin keskenään. Tutkimus osoittaa, että sähköinen verkkomateriaalin tuominen MAY-kurssille ei ole vaikuttanut opiskelijoiden jatko-opintoja koskeviin päätöksiin. Huomattavaa kuitenkin on, että verkkomateriaaleja käyttävät ovat kokeneet monta osa-aluetta vaikeammaksi kuin painettua oppikirjaa käyttäneet, mutta helpoksi kokeminen jakautuu suhteellisen tasaisesti. Neutraaliksi asian kokee useammin vain painettua oppikirjaa käyttäneet opiskelijat kuin vain verkkomateriaalia käyttäneet opiskelijat. Vertailussa havaitaan, että eri materiaalien käytettävyys on mahdollisesti selittävänä tekijänä oppimiskokemuksiin eri materiaalien käyttäjien välillä.

Grocery shops are essential part of everyday life and that is why good accessibility to grocery shops is a basic necessity for a successful everyday. Good accessibility is also important from the environmental point of view because accessibility should be good for those who travel by foot, by bike or by public transportation. However, the structural change of grocery shops in Finland has led to decreased number of shops in the urban area. The aim of this research was to find out what the consumers think about the accessibility of grocery shops in Helsinki. In addition, the aim was also to find out what factors affect the experiences of accessibility and do people experience accessibility differently because of their background. The accessibility factors, which are the environment factors, the features of the grocery shops and the characters of the consumers, have been studied. One research question was, that are there regional differences in the experiences. The research data was collected in January and February 2013 by internet questionnaire. In the questionnaire the respondents were asked which accessibility factors affected problems during the last visit to grocery shop and what do they think about the accessibility of grocery shops. 14000 people living in Helsinki were collected by random sample from the consumer register of SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta). 1400 of them answered the questionnaire and 1378 answers were analysed. The results were analysed by statistical program by using the Kruskal-Wallis and Mann-Whitney U-tests and crosstabs. According to the results, bad weather affected the most during the journey to the shop because nearly half of the respondents experienced at least little problems. The wintery weather, which means icy and snowy roads, had an effect on the results. The second and third factors which caused problems were heavy shopping bags and difficult route. The other factors mentioned in the questionnaire affected problems for less than ten per cent of the respondents. In the shop, the most difficult factor was the location of the products which means that the products were for example too high on the shelves. The insufficient selection of goods and the interior of the shops also affected problems to more than 30 per cent of the respondents. The other factors caused problems to less than 20 per cent of the respondents. The results show that the features of the shops caused more problems than environment factors. The background of the respondents had an effect on the experienced accessibility. There are statistically significant differences between age groups, between physically disabled and non-disabled persons and between those who used different vehicles. There are also differences between men and women, between different income groups and between those who went to different chain stores. According to the results, physically disabled, young, women, those living in a low-income household and those using other vehicle than car, experienced more problems in accessibility than the control groups. Also those who went to a small grocery shops had more problems than those who went to a larger shop. In addition, there are regional differences in the experiences because in the central major district people experienced more difficulties because of the features of shops than people in other major districts. In the central major districts the shops are mainly smaller than elsewhere in the urban area. The accessibility of the grocery shops can be considered to be good in Helsinki because most of the respondents did not experience difficulties during their journey to the grocery shops. Most of them who had problems, said that there were only little or some problems. However, we should not forget those who had major problems during their journey.

Devops on nykyisin suosittu termi ohjelmistoalalla. Devopsin periaatteisiin kuuluvien automaatioiden myötä ohjelmistoja voidaan julkaista käyttäjien saataville nopeammin ja laadukkaammin. Tieteellisten tutkimusten mukaan automaatioita tehokkaasti harjoittavat yritykset voivat menestyä kilpailijoitaan paremmin. Tutkielman tavoitteena on tutkia web-ohjelmistokehitystä tekevien suomalaisten konsulttiyritysten suhtautumista paketointi-, testaus- ja käyttöönottoautomaatioihin devops näkökulmasta, sekä selvittää näiden hyödyllisyyttä ja haasteita. Tutkielmassa suoritetun kyselytutkimuksen perusteella paketointi-, testaus- ja käyttöönottoautomaatioita pidetään hyödyllisenä, ja näiden avulla oltiin myös saatu konkreettisia hyötyjä. Näiden automaatioiden avulla voidaan lisäksi pyrkiä kohti kokonaisvaltaista julkaisuprosessin automaatiota. Tuloksista kävi ilmi, etteivät yritykset pyri menemään kohti täysin automaattista julkaisuprosessia. Täysin automaattisessa julkaisuprosessissa muutokset julkaistaan automaattisesti loppukäyttäjien saataville, jos läpäistään tietyt laatuportit. Täysin automatisoidun julkaisuprosessin sijaan puoliautomaattinen julkaisuprosessi nähtiin jo riittävänä. Tällöin kontrolli säilyy siihen, milloin muutokset tulevat voimaan. Myös useita haasteita ja esteitä liittyi julkaisuprosessin ja sen vaiheiden automatisointiin. Tulokset olivat linjassa verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin, sekä vahvistivat näissä saatuja tuloksia. ACM Computing Classification System (CCS): Software and its engineering → Agile software development Software and its engineering → Software testing and debugging