Browsing by Title
Now showing items 2741-2760 of 4253
-
(2024)Tutkielmassa tarkasteltiin pääkaupunkiseudun kerrostalolähiöiden asuntokannan sekä sosioekonomisen aseman yleistä kehitystä ja näiden välistä yhteyttä 2000-luvulla. Sosioekonomisen eriytyminen eli segregaatio on noussut 2000-luvulla keskeiseksi teemaksi sekä kaupunkitutkimuksessa että -politiikassa. Tutkielmassa eriytymiskehitystä tarkastellaan pääkaupunkiseudun kerrostalolähiöiden tasolla, joiden kehittäminen ja segregaatiokehitykseen puuttuminen on nähty nousevaksi kaupunkisuunnittelulliseksi trendiksi Helsingissä. Tutkielmassa merkittäväksi kerrostalolähiöiden kehittämisen taustavaikuttajaksi kaupunkisuunnittelullisten ideoiden lisäksi nähtiin myös kaupunkien yleinen pyrkimys kasvuun, joka toimii monen toimijan motiivina kehittää ja rakentaa kerrostalolähiöitä. Tutkimusasetelmassa luotiin teoreettinen taustamalli, jolla selitetään kerrostalolähiöiden kehittämisen kaupunkisuunnittelullisia motiiveja 2000-luvulla. Mallin taustalla on näkemys siitä, että kerrostalolähiöiden sosioekonomisen tason kehitys saattaa olla polkuriippuvaisella tavalla urautunutta, jolloin eriytymiskehityksen suunnan muuttaminen näyttäytyy haastavana tehtävänä. Tutkimusaiheen taustalla vaikuttaa kerrostalolähiöiden kehittämiseen liittyvä kaupunkisuunnittelullinen ajatus, jonka mukaan kerrostalolähiöiden asuntokantaan vaikuttaminen sosiaalisen sekoittamisen periaatteen mukaisilla toimilla, voi toimia lähiön attraktiota lisäävänä tekijänä ja siten vaikuttaa myös monipuolistavalla tavalla lähiön asukasrakenteeseen. Pääkaupunkiseudun kerrostalolähiöiden kehitystä tarkasteltiin uudenlaisella kahden aluetason vertailulla, jolla pyrittiin vastaamaan myös kysymykseen siitä, millainen aluetason valinnan vaikutus on siihen, miten tarkasteltava ilmiö näyttäytyy. Kehityksen tarkastelu suoritettiin lähiöiden ominaisuuksia kuvaavien lukujen muutoksen kautta vuosina 2000, 2012 ja 2019. Asuntokannan ominaisuuksien ja sosioekonomisen tason yhteyttä tarkasteltiin regressioanalyysillä, joka toteutettiin tutkimusalueiden asuntojen ominaisuuksien osuuksia kuvaavilla compositional data -muuttujilla Tutkielman tuloksina havaittiin, että pääkaupunkiseudun kerrostalolähiöt ovat 2000-luvulla eriytyneet sosioekonomisesti muista alueista, siten että yhä useampi lähiöistä kuului matalan sosioekonomisen tason ryhmään. Samanaikaisesti asuntokannan ominaisuuksissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia, minkä katsottiin kertovan siitä, että eriytymiskehitys on tulkittavissa urautuneeksi. Samanaikaisesti kerrostalolähiöiden vuokra-asuntojen osuus oli kuitenkin yleisesti kasvanut, minkä tulkitaan kertovan yleisestä asumisen finansialisaatiosta näillä alueilla. Analyysi paljasti aikaisemmistakin tutkimuksista tutun omistusasumisen sekä pientaloasumisen osuuksien positiivisen yhteyden alueen sosioekonomiseen asemaan. Uutena muuttujana tarkasteltiin asuntojen huonelukujen yhtyettä sosioekonomiseen tasoon, ja tuloksena havaittiin, että suurten perheasuntojen osuudella on suora sosioekonomista tasoa kasvattava yhteys ja pienillä perheasuntojen osuudella taas sitä laskeva yhteys. Tulokset korostuivat aluetasovertailussa siten, että aluetason valinnalla on vaikutus siihen, miten voimakkaana eriytymisilmiö näyttäytyy. Kun kerrostalolähiöitä tarkastellaan tiukalla aluerajauksella, jolloin alueella ei ole paljon pientaloja, näyttäytyy eriytymisilmiö voimakkaampana kuin laajemmalla aluetasolla tarkasteltuna, minkä katsoa kertovan kerrostalolähiöiden ydinalueiden 2000-luvun urautuneesta kehityksestä.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2002)
-
(2023)Maisterintutkielma käsittelee pääkaupunkiseudun lähiöiden täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyviä näkemyksiä mielipidekirjoituksissa. Työssä tarkastellaan millaisia mielipiteitä täydennysrakentamisesta nostetaan esille asuinympäristön viihtyvyyteen liittyen. Työ pyrkii myös kartoittamaan sitä, millaisista täydennysrakentamisen puolista kumpuaa positiivisia ja millaisista negatiivisia näkökulmia asuinympäristön viihtyvyyttä ajatellen. Lisäksi työssä selvitetään millaisia tahoja voidaan tunnistaa osallisiksi täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyvissä mielipidekirjoituksissa. Mielipidekirjoitusten analysoinnin menetelmänä toimii sisällönanalyysi. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Helsingin Sanomien sähköisen arkiston mielipidekirjoitukset vuosilta 2018–2022. Hakutulosten alkuseulonnan päätteeksi sisällönanalyysia suoritettiin lopulta yhteensä 87 mielipidekirjoituksen pohjalta. Analyysissä tarkasteltiin mielipidekirjoituksen esiin tuomia näkökulmia täydennysrakentamiseen ja asuinviihtyvyyteen liittyen, toisaalta myös mielipidekirjoituksen yleistä sävyä sekä mielipidekirjoittajan taustatietoja. Analysoituja mielipidekirjoituksia ryhmiteltiin teemoihin niistä esiin tulleiden näkökulmien ja aihepiirien pohjalta. Jaottelua tehtiin myös sillä perusteella, millaisia tahoja voitiin tunnistaa mielipidekirjoitusten taustoilta. Aineistosta suoritetusta sisällönanalyysistä selvisi, että mielipidekirjoituksissa nousi esiin tunnistettavina teemaryhminä kaupunkivihreä, kaupunkikuvan esteettinen olemus, historialliset arvot ja identiteetti sekä täydennysrakentamisen vaikutus terveyteen. Mielipidekirjoitusten vallitsevaksi sävyksi voitiin tunnistaa varauksellisuus ja negatiivisuus täydennysrakentamista kohtaan, varsinkin jos se tapahtui kirjoittajataholle itselleen merkityksellä alueella, kuten omalla asuinalueella. Toisaalta vähemmissä määrin mielipidekirjoituksissa tuotiin esiin myös positiivista puolta täydennysrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkiympäristölle. Mielipidekirjoittajiksi voitiin valtaosassa mielipidekirjoituksia tunnistaa yksityishenkilö, joskin mielipidekirjoitusten taustoilta pystyttiin havaitsemaan myös paljon kaupunkiympäristön suunnittelijoita, akateemikkoja kuin kunnallispolitiikan toimijoitakin. Tutkimuksen pohjalta vaikuttaakin siltä, että tehokas täydennysrakentaminen koetaan monilta osin haasteelliseksi asuinympäristöjen viihtyvyydelle mielipidekirjoitusten kontekstissa.
-
(2022)Retail location analysis has been a widely researched topic during the last decades, and models able to estimate consumer and purchasing power flows are valuable to retailers and investors. As the retail market is getting increasingly competitive and consumer habits are changing, the demand for sophisticated modeling techniques remains high. Spatial interaction models (SIMs) have been proven effective for simulating consumer behavior and estimating store revenues in a high degree of accuracy. This master’s thesis examines the suitability of spatial interaction models for simulating the grocery market in Helsinki metropolitan area (HMA). Three iteratively calibrated SIMs are developed, and generated revenue estimates are compared to each other and actual revenue figures of HMA grocery stores. Based on the modeling results, factors preventing more accurate results are identified and suggestions are given for future model development. The study focuses on year 2019, and main datasets used are Nielsen grocery store register and Statistics Finland’s Grid Database. Travel times between supply and demand zones of the model are based on Helsinki Travel Time Matrix 2018 by Digital Geography Lab. The developed models can forecast revenues of the 323 studied stores quite accurately, and in the best case over half of the revenues are forecasted within a 25% error margin. A high coefficient of determination is achieved even with a simple model, and the disaggregated versions further improve the results. The models estimate the revenues of large hypermarkets the best, while there is more variance in the estimates for smaller stores. The results indicate that a spatial interaction model suits well for modeling the grocery market in the study area. The lack of empirical consumer flow data did not prevent the calibration of the model, and passable results were achieved with the iterative calibration approach. However, the developed models remain theoretical due to the lack of empirical datas. This, in addition to other results of the study, underline the importance of empirical calibration data when developing robust modeling solutions. If suitable empirical data was available, combining it with highly granular demographic data such as Grid Database, might enable very accurate modeling of consumer flows. Models able to consider current changes in the grocery sector, such as e-commerce and the refurbishments, could be valuable to both scholars and commercial operators in the retail sector.
-
(2022)The location of business premises is based on plethora of different aspects. Inside geographical research tradition one goal has been to explore consistency among these aspects. Theoretical approaches founded on the base of this consistency could be applied to a physical urban environment. Concerning areas of different industries and business premises, these theoretical approaches are strongly linked with accessibility and urban polycentricity. Helsinki metropolitan region is polycentric in sense of functional polycentricity. The central business district of Helsinki is a clear core of the whole region by the amount of employment and population. Although, the hierarchy among centers is not always visible. It is argued, that inside the functional urban area of Helsinki region the relevance of subcenters has increased. The aim of my thesis is to interpret locations of different business premises as result of polycentricity among other urban geography location theories. The main data of my research is the current amount of business premises floor area and accessibility indicators of Helsinki metropolitan area transport network. Results indicate dominant position of Helsinki city center, although the position is not thoroughly distinct. Few sub-centers of the area manage to prove their optimum in sense of accessibility of business premises locations. Acknowledging accessibility and sub-centers as an important aspect of urban form is critical, which the results of this thesis argue for. Yet the topic demands more research based on distinct locations of labor in contemporary society.
-
(2021)Ohjelmointikielet ovat digitaalisen infrastruktuurin perusta, jonka avulla ohjelmoijat ja yritykset rakentavat muun muassa tietojärjestelmiä ja erilaisia tuotteita. Ohjelmointikielten kehitystä, käyttöä ja teoreettisia ominaisuuksia on tutkittu paljon, mutta laajasti käytettyjen ohjelmointikielten jatkokehityksestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta löytyy vasta vähän kirjallisuutta. Tässä tutkielmassa ohjelmointikielten jatkokehitystä tutkitaan sosiaalisena ilmiönä, jossa erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat kehitystyön koordinointiin käytetyt prosessit ja missä roolissa prosessiin osallistuvat henkilöt toimivat. Tutkielmassa perehdytään avoimen lähdekoodin yhteisössä kehitettävään Rust-ohjelmointikieleen, jonka muutoksista ja kehityssuunnasta keskustellaan ja päätetään julkisen Request for Comments -prosessin kautta. Tutkimukseen käytetyillä kuvailevan tilastotieteen menetelmillä ja sosiaalisten verkostojen analyysilla tarkastellaan, kuinka prosessi toimii käytännössä ja kuinka osallistujat vaikuttavat prosessin kulkuun.
-
(2020)The signs of growing segregation between urban schools have shaken the perception of school equity in Helsinki during the last two decades and raised the question of whether school choices made by families are deepening the differences between schools. At the same time, recent observations have brought up concerns whether especially schools located geographically close to each other can be found segregated in Helsinki as well. The purpose of this study is to deepen the understanding of school choice mechanisms and to examine pupils’ school choices in a more limited small-scale area, rather than the whole city. In addition to this, the study seeks to highlight the importance of the local school markets, which has so far received relatively little attention in the Finnish debate. The study concentrates on pupils attending upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki, whose school choices have been studied using questionnaire data collected for the MetrOP-project (2010-2013). A total of 794 students who attended upper comprehensive school in northern or north-eastern Helsinki and lived in the area could be extracted from the MetrOP data. The school choices made by the pupils have been studied with statistical methods which made it possible to examine the directions of school choice flows in the research area. Moreover, the study concentrates to analyse whether school choices are guided by the socio-economic characteristics of school’s enrollment area. Socio-economic indicators have been examined using data from Statistics Finland's grid database. The results of the study showed upper comprehensive schools in northern and north-eastern Helsinki were divided into those that attracted students much more strongly and to those that were less popular in the local school market. In addition, identifiable school choice flows from one neighborhood to another could be found in the research area, confirming the assumption of greater attractiveness of some schools in respect to other ones in the vicinity. Socio-economic variables would often seem to explain the popularity of some schools, but the relative wellbeing or disadvantage of school’s enrollment area did not explain all school choices made in northern and north-eastern Helsinki. Therefore, it can be assumed that there is a more multifaceted set of factors influencing the local school markets and the choices made by local families.
-
(2013)Paikallisilla tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus tienpinnan lämpötilaan. Työssä käydään läpi näitä tekijöitä ja tutkitaan niiden vaikutusta Ilmatieteen laitoksen tiesäämalliin. Herkkyyskokeilla tutkittuja paikallisia tekijöitä ovat tienpinnan albedo, päällysteen paksuus, tien kaltevuus ja varjostus. Tutkimuksessa tiesäämallia ajettiin 16 eri pisteessä käyttäen näitä tekijöitä kuvaaville suureille eri arvoja. Työssä vertaillaan myös tiesääennusteiden luotettavuutta eri paikoissa sijaitseville tiesääasemille. Lisäksi tutkitaan, miten tiesäämallilla voisi mallintaa siltapisteitä. Saatujen tulosten mukaan tärkein tienpinnan lämpötilaan vaikuttava tekijä on varjostus. Suurimmaksi varjostetun ja varjostamattoman pinnan lämpötilaeroksi saatiin 13 °C, mikä tarkoittaa jo merkittävää eroa liukkauden muodostumisen kannalta. Erityisesti auringon siirtyminen esteen taakse iltapäivällä aiheutti nopean lämpötilan laskun. Toiseksi tärkeimpiä tekijöitä ovat päällysteen paksuus ja kaltevuus, joiden merkitys on huomattavasti suurempi aurinkoisina kuin pilvisinä päivinä. Saatujen tulosten mukaan aurinkoisena päivänä päällysteen paksuuden muutos kahdesta senttimetristä kuuteen senttimetriin aiheutti kahden asteen eron vuorokauden suurimman ja pienimmän lämpötilan erotuksissa. Etelärinteen lämpötilan muutokseksi saatiin +0,40 °C kaltevuusastetta kohden ja pohjoisrinteen -0,46 °C kaltevuusastetta kohden. Pienin vaikutus tienpinnan lämpötiloihin aiheutui albedon muuttamisesta, jolla saatiin suurimmillaankin vain yhden asteen lämpötilaero. Tiesääennusteiden luotettavuudessa ei havaittu olevan eroa tasaisella maalla sijaitsevien tiesääasemien ja sillalla tai mäessä sijaitsevien tiesääasemien välillä. On kuitenkin mahdollista, että mallille annetun sääennusteen virheet peittivät paikallisten tekijöiden aiheuttamat erot alleen. Myös tiesäämallin taipumus ennustaa todellista kylmempiä lämpötiloja haittasi vertailua. Sillan lisääminen malliin onnistui muutamilla muutoksilla. Tämä muutti kuitenkin pintalämpötilaa enimmilläänkin vain 1,5 °C. Eri paksuisten siltojen lämpötilaprofiileilla oli eroa, sillä 20 cm paksuisen sillan keskiosan lämpötila mukautui paljon nopeammin lämpötilan muutoksiin kuin 50 cm ja 100 cm paksuisilla silloilla, joilla lämpötilaprofiilista tuli aaltomaisempi.
-
(2018)Urbanization and population ageing are megatrends of our time. We need a lot of new information concerning ageing and urbanization because cities are growing and the amount of the elderly in them is on the rise. Children were the focus of urban planning in the post-war era. The city was seen as an unsafe growing environment, and that led to the creation of suburbs. Nowadays, it is justified to ask, should the focus of urban planning be in drafting environments for the elderly since the age distribution is focused on them, too. This thesis is positioned in the intersection of ageing and urbanization and considers how urban design should respond to these challenges. Place attachment covers meaningful experiences relating to certain environment. Meaningful everyday environment encourages one to exercise as well as positively affects one’s mental well-being. In age-friendly city planning, place attachment is seen as a factor positively affecting active ageing and well-being. My thesis asks how ageing population becomes attached to places in the Helsinki metropolitan area, what role the environmental quality has in becoming attached to a place and are different demographics within the ageing population becoming attached to places in different ways. With these questions I evaluate whether or not the Helsinki metropolitan area is an environment that supports active ageing from the point of view of place attachment. This thesis is positioned within the discipline of humanistic geography, which dictates that environment is experienced through the meanings one has attached to it. Experiences of place attachment are examined within the age group of 55 to 75 years old in the Helsinki metropolitan area municipalities of Helsinki, Espoo, Kauniainen, and Vantaa. My analysis is based on qualitative data of Aktiivi research by Aalto University, which has been compiled with a map-based questionnaire using the PPGIS method (Public Participation Geographic Information System). My thesis uses a mixed methods approach. By analyzing the contents of the qualitative material I am evaluating which factors play a role in place attachment. I classify the features of place attachment in to five different categories: personal, social, aesthetic, functional, and atmospheric places. I evaluate these results with Pearson’s χ2-test to find out are there differences in how different demographics become attached to places. The most important results of my work can be summarized into four main points. Firstly, the work gives new structure to the phenomenon of place attachment on a new way theoretically. The model categorizes the components of the environmental quality into visible form. Based on the results, the main factors are functionality, personal elements, and aesthetics. Secondly, the numerous mentions relating to attributes of places (functionality, aesthetics) prove that the process of place attachment can be affected by the tools of planning. Urban planning can affect the aesthetics of environments as well as the possibilities they offer and in this way environments that support active ageing can be created. Thirdly, based on statistical analysis, the meaning on social environments was emphasized in the lowest income bracket whereas the meaning of aesthetic environments was emphasized among those with higher education degree. This suggests that there is a socio-economic dimension, which should be taken into account in urban planning. Fourthly, the results of this thesis strengthen the notion that PPGIS is a working tool for the planner when balancing between land use changes and conserving places. The strength of the study design is that it does not only ask which areas should be treasured, but also why they should be treasured. The Helsinki metropolitan area has good requirements for age-friendliness for now. The area can be planned in an age-friendly manner especially when considering the functional and aesthetic aspects of places. Additionally, it is vital to recognize the diversity of the ageing population and not to think of them as a homogenous group. PPGIS is one way to develop cities sensitively by listening to their inhabitants. The ageing inhabitants are experts in developing their everyday environment. In the future the discussion of age-friendly urban planning is going to focus on suburban areas since those areas are facing endeavors of densification and those are the areas the elderly wish to live.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena on kehittää toiminnallinen materiaali paikka- tai kymmenjärjestelmän opettamiseen sekä testata sitä konkreettisesti eri ikäisten oppilaiden kanssa. Matematiikan hierarkkisen luonteen vuoksi kymmenjärjestelmän ymmärtäminen on keskeinen osa matematiikan opetusta, sillä on todella vaikeaa oppia kehittyneempää matematiikka, jos vaikeuksia on jo kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä. Kymmenjärjestelmän oppiminen on kuitenkin hankalaa suurelle osalle oppilaista, minkä vuoksi sen opettamiseen on kehitetty useita erilaisia kymmenjärjestelmävälineitä. Näitä toiminnallisia välineitä, toiminnallista opettamista ja kymmenjärjestelmän oppimisen vaikeuksia on käsitelty tarkemmin tutkielman toisessa luvussa. Tässä tutkimuksessa kehitetty paikka-/kymmenjärjestelmäruudukko poikkeaa jo olemassa olevista välineistä siinä, että kehitetty materiaali on abstraktimpaa. Siinä missä yleisimmissä kymmenjärjestelmävälineissä eri yksiköt (eli esimerkiksi ykköset ja kymmenet) erotetaan toisistaan koon tai muodon perusteella, niin kymmenjärjestelmäruudukossa ainoastaan numeron paikalla on merkitystä. Kehitetty toimintamateriaali on myös helppo ottaa jokaisen käyttöönsä, koska se ei vaadi mitään kalliita välineitä. Tutkielman kolmannessa luvussa on esitetty selkeästi tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmä. Tutkimus on toteutettu kehittämistutkimuksena, jonka vuoksi luvussa kolme on lisäksi raportoitu hyvin yksityiskohtaisesti tutkimuksen toteutuksen eri vaiheet. Myös kymmenjärjestelmäruudukko sekä sen käyttöohjeet esimerkkeineen löytyvät tämän luvun alta. Tutkimuksesta saatuja tuloksia esitetään tutkimustulokset-luvussa. Tutkimustulokset on jaettu niin, että jokaista kyselylomaketta on tutkittu tarkasti yksi tehtävä kerrallaan, jonka jälkeen niistä on pyritty löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Lisäksi tutkimustuloksissa on tutkittu jokaisen oppilaan kehitystä alku- ja loppukyselyn välillä. Tutkimustulosten perusteella kymmenjärjestelmäruudukosta näyttää olevan apua desimaalilukujen paikka-arvon ymmärtämisessä. Tutkielman viidennessä luvussa on pohdittu tutkimuksen luotettavuutta sekä sen jatkokehittämismahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuvien oppilaiden määrä oli pieni, mikä on hyvä pitää mielessä tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Se saattaa vaikuttaa tutkimustuloksiin.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa asuvien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden paikkakokemuksia sekä sitä, millä tavoin paikkakokemukset ovat vaikuttaneet heidän integraatiokokemuksiinsa Suomessa. Paikkakokemukset kuvastavat ihmisten muodostamia käsityksiä ja mielikuvia paikoista eri maantieteellisissä perspektiiveissä sekä ajallisessa kontekstissa. Paikkakokemukset syntyvät elämisen kautta, jolloin vieraasta paikasta tulee aistimusten, kokemusten ja ajatusten kautta tuttu ja merkityksellinen. Paikkaan integroituminen ja kiintyminen vaativat usein vahvoja positiivisia paikkakokemuksia. Paikkaan integroitumisen taustalla voi olla vahva osallisuuden kokemus, jolloin yksilö kokee voimakasta paikkaan kuulumisen tunnetta. Paikkakokemus voi olla myös negatiivinen, jonka taustalla voi olla esimerkiksi sivullisuuden kokemuksia. Osallisuuden ja sivullisuuden kokemukset ovat aina yksilöllisiä, minkä vuoksi niiden tutkiminen on erittäin tärkeää ymmärtääksemme ihmisen suhdetta erilaisiin ympäristöihin. Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden joukko kansainvälistyy vuosittain globaalin liikkuvuuden lisääntyessä sekä työelämän muuttuessa. Kansainväliset opiskelijat ovat erityislaatuisia kansalaisia, sillä heidät nähdään kansallista osaamiskapasiteettia kasvattavana ryhmänä, joiden työllistymismahdollisuuksien parantamisella on mahdollista vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Vaikka Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita korkeakouluihin, harva heistä jää valmistumisen jälkeen Suomeen asumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tutkimisen avulla on mahdollista ymmärtää tarkempia syitä opiskelijoiden integraation haasteisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen vaikuttavat erilaiset opiskelijan lähtömaahan, suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakouluyhteisöön sekä yksilön sosiokulttuuriseen taustaan liittyvät tekijät. Tutkimukseen valikoitui kvalitatiivinen tutkimusote, sillä siinä pyritään sukeltamaan syvälle kansainvälisten opiskelijoiden kokemusmaailmoihin. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta temaattisen kyselytutkimuksen avulla kerätystä esseekirjoitelmasta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat Helsingin yliopistossa opiskelevia kansainvälisiä maisterintason tutkinto-opiskelijoita. Aineisto kerättiin vuoden 2022 tammi-helmikuun aikana. Esseekirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja jaettiin sopiviin teemoihin tulosten analysoinnin helpottamiseksi. Tutkimuksessa kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemuksia tarkasteltiin mielikuvien, fyysisen ympäristön sekä arjen sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Suurimmalle osalle opiskelijoista Suomi näyttäytyi mielikuvissa tuntemattomana ja jopa hieman synkkänä paikkana. Kun Suomesta tuli opiskelijoille tutumpi, myös paikkakokemukset muuttuivat positiivisempaan suuntaan. Opiskelijoiden silmissä miellyttävät paikat sijoittuivat yliopiston tiloihin, kirjastoihin, luontoon tai Helsingin ydinkeskustaan, kun taas epämiellyttävät paikat yhdistettiin rautatie- ja metroasemien läheisyyteen, joissa koettiin topofobisia kokemuksia ja turvattomuutta. Opiskelijoiden paikkakokemukset ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja rakentuvat erilaisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Osallisuuden tunteita opiskelijat kokivat paikoissa, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, porukkaan kuulumiseen sekä vapauteen, kun taas sivullisuuden tunteita koettiin tilanteissa, joissa he eivät osanneet suomen kieltä tai kokivat omien kulttuuristen tottumusten törmäävän paikallisten kanssa. Kodin merkitys nousi myös tärkeäksi kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tarkastelussa. Yleisesti ottaen opiskelijoiden osallisuuden kokemukset aiheuttivat positiivisia paikkakokemuksia, kun taas sivullisuuden tuntemukset aiheuttivat negatiivisia paikkakokemuksia.
-
(2022)This Master’s thesis examines a project implemented in the municipality of Parkano in northwestern Pirkanmaa in which a new school and cultural campus, Kaarna, was built. There are approximately 600 comprehensive school students and 100 high school students studying in Kaarna. The campus also serves as a center for sports, culture and leisure activities. The campus represents a multifunctional school design model, in which different functions and services are integrated into the school. Such “community center schools” have become more common in Europe in recent years and are gradually gaining popularity in Finland as well. Typically, the aim of multifunctional school is to provide comprehensive support to the local community and to meet the challenges of area’s regional development. While in urban areas the role of schools is considered important especially in preventing segregation, in rural areas the regional significance of schools is more attached to maintaining regional vitality. Despite the differences between urban and rural areas, the core idea is the same: to strengthen and expand the local roles of schools and to support the wellbeing of local communities through schools. This thesis examines the opinions of the educational actors of the municipality of Parkano on the role of their new school in local development. The study aims to understand how the actors responsible for organizing the municipality’s educational services see their possibilities and ability to plan and implement educational services using local circumstances and needs as a starting point. In addition, the study examines whether the educational actors see the local role of the school meaningful solely in the education of children and young people, or do they think that the school also plays a significant role in supporting the overall development of the municipality. The thesis aims to take part in the discussion on how schools can promote vibrant communities and residential areas in rural Finland, and on the other hand, what kind of challenges are involved. In this thesis, the phenomenon is approached through place-based development of schools and community development. The primary data of the study consists of seven expert interviews conducted using the thematic interview method. All three school principals, two municipal officers and two members of municipal council attended the interviews. The description of the case was produced using fact-finding method, and the interviewees’ own views were interpreted using thematic analysis. Alongside with the interview data, information from statistics and the municipality’s own official documents was used to help build the case description. The findings of the study show that in Parkano, the opportunities to implement place-based educational services are generally seen favorable. According to the study, taking local needs into account in the planning of educational services requires, among other things, strong social capital between local educational actors and active co-operation with various actors in the surrounding area. The school was seen to play an important role in promoting the wellbeing of the entire community. The school not only meets the educational needs of the surrounding community, but also plays a key role in the leisure activities of the residents, builds social capital between different actors, improves the image of the municipality and maintains the vitality of the area. A school that is responsive to the needs of its community can also produce positive development outside the school walls. Consequently, the vitality and the resilience of the surrounding community reflects back to school. On the other hand, the study also showed that place-based development of schools will not solve the challenges of regional inequality arising from the wider societal development processes. For example, the positive effects of the school on population development of the area were seen limited.
-
(2014)Tutkimus tehtiin toimeksiantona Karttakeskus Oy:n vakuutusalan asiakasyritykselle. Tutkimusaineisto koostui kyseisen asiakasyrityksen vakuuttamista vakuutuskohteista ja kohteisiin liittyvistä vakuutustiedosta. Vakuutuskohteita koskeva data sisälsi salassa pidettäviä liiketoimintatietoja. Tästä johtuen tutkimus on jaettu julkiseen ja vakuutusyhtiön liiketoimintatietoja sisältävään salattuun liiteosaan. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa paikkatietoanalyysien ja -visualisointien avulla vakuutusyhtiön operatiivisiä riskejä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan yrityksen päivittäisiin toimintoihin liittyviä riskejä, jotka liittyvät riittämättömien tai epäonnistuneiden sisäisten prosessien, järjestelmien, liiketoimintaympäristön tai henkilöstön aiheuttamaa tappionvaaraa. Vakuutusyhtiötä koskevista operatiivisista riskeistä tähän tutkimukseen rajautuivat hallitsemattomasti vakuutetut vakuutuskohteet ja niiden muodostamat riskikeskittymät. Riskinkeskittymien ja niihin liittyvien spatiaalisten ja taloudellisten riskien tunnistamisen myötä vakuutusyhtiö voi toteuttaa kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Tiedostaessaan jo vakuuttamiinsa kohteisiin liittyvät riskit vakuutusyhtiö voi tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä uusien vakuutuskohteiden ensivakuuttamisen sekä jälleenvakuuttamisen suhteen. Tutkimus tarkasteli riskikeskittymiin liittyvää päätöksentekoa tiedolla johtamisen ja erityisesti Location Intelligence -järjestelmän tarjoaman johtamisnäkökulman kautta. Riskikeskittymien muodostumista mallinnettiin spatiaalianalyysien ja eksploratiivisten spatiaalianalyysien avulla. Kernelin pistetiheysanalyysin avulla mallinnettiin vakuutuskohteiden sijoittumista sekä riskikeskittymien muodostumista tutkimusalueella . Eksploratiivisilla spatiaalianalyyseillä laskettiin vakuutuskohteisiin liittyvää spatiaalistatistiikka ja selvitettiin aineiston spatiaalista järjestäytymistä tutkimusalueella. Bufferianalyysin avulla tarkasteltiin riskikeskittymissä sijaitseviin vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia ja taloudellisia riskejä. Kaikki analyysit toteutettiin vakuutuskohteiden suurimman mahdollisen arvioidun vahingon vakuutuskorvaussumman (Estimated Maximum Loss, EML) mukaan. Kernelin pistetiheysanalyysien ja niistä laadittujen visualisointien avulla pystyttiin havainnollistamaan tutkimusalueella sijaitsevien vakuutuskohteiden muodostamia riskikeskittymiä. Bufferianalyysien avulla taas tunnistettiin yksittäisiin vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia ja taloudellisia riskejä. Analyysien pohjalta laadittujen karttavisualisointien avulla laskettiin riskikeskittymien EML-arvot koko tutkimusalueen sekä yksittäisten vakuutuskohteiden osalta. Lopuksi EML-arvot suhteutettiin vakuutusyhtiön liikevoittoon ja -vaihtoon. EML-arvojen suhteuttamisen avulla riskikeskittymistä aiheutuvien taloudellisten kustannusten suuruusluokkaa pystyttiin havainnollistamaan paremmin vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön operatiivisia riskejä ei ole tiettävästi mallinnettu aiemmin. Näin ollen tutkimustulosten vertaileminen ja validoiminen muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin ei ollut mahdollista. Tutkimustuloksia peilattiin vakuuttamista käsittelevien tiedolla johtamisen ja Location Intelligence -järjestelmää käsittelevien tutkimusten tuloksiin. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat kirjallisuudessa esitettyjä tutkimustuloksia. Paikkatietoanalyyseilla ja -visualisoinneilla voidaan yrityksen datasta havainnollistaa vakuutuskohteisiin liittyviä spatiaalisia riski-ilmiöitä, joiden tunnistaminen voisi muutoin olla haastavaa tai lähes mahdotonta. Riski-ilmiöiden tunnistaminen on merkityksellistä vakuuttamisen kannalta. Vakuutetun riskin kokonaisvaltainen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää niin vakuutusyhtiön omien operatiivisten riskien riskienhallinnan kuin vakuutettujen asiakkaiden riskivastaavien vakuutusmaksujen arvioimisen näkökulmasta.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 1997)Työssä tutkitaan paikkatietojärjestelmiä (GIS) käyttäen Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. Samalla tutkitaan paikkatietojärjestelmien soveltuvuutta palo- ja pelastustoimen yhteistoiminnan suunnitteluun. Palo- ja pelastustoimilain mukaisesti kuntien tulee mitoittaa palo- ja pelastustoimen valmiutensa siten, että se on riittävä. Arviointia varten kunnat on jaettu riskialueisiin I-IV, jossa I on korkeariskisin alue. Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeen mukaan pelastustoiminnan tulisi käynnistyä I-riskialueella kuuden minuutin, II-riskialueella kymmenen minuutin ja III-riskialueella 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. IV-riskialueella aika voi olla pitempi kuin I-IV -riskialueilla. Helsingin, Espoon ja Vantaan palo- ja pelastustoimien välillä solmittiin 2.2.1995 yhteistoimintasopimus, jonka mukaan yhteistoiminta-alueella tapahtuviin hälytystehtäviin lähetetään kuntarajoista riippumatta lähin yksikkö. Tutkielma pohjautuu tähän sopimukseen. MapInfo-paikkatieto-ohjelmaa käyttäen piirretään Helsingin, Espoon ja Vantaan paloyksiköiden saavutettavuusajoista saman ajan käyriä eli isokroneja, sekä vertaillaan niitä riskialueluokitukseen. Oleellista on tunnistaa ne alueet joita ei tavoiteta riskialueluokituksen edellyttämässä suositusajassa, sekä ne alueet jonne naapurikaupungin paloyksikkö ehtii omaa yksikköä nopeammin. Tutkimuksen mukaan Helsingin maapinta-alasta 3 % I-riskiluokkaan kuuluvia alueita ja 3 % II-riskiluokkaan kuuluvia alueita jää tavoittamatta riskialueluokituksen edellyttämässä ajassa. Vastaavat luvut Espoossa ovat 3 % ja 7 %, sekä Vantaalla 17 % ja 1 %. Yhteistoimintasopimuksen puitteissa toisen kaupungin paloyksikötkin tavoittavat suositusajassa vain hyvin pienen osan näistä alueista. Poikkeus on Vantaan antama apu Pohjois-Espooseen. Vantaan yksiköt tavoittavat suositusajassa 13 km2 Espoon II-riskialueista. Luku on 4 % Espoon maapinta-alasta. Tutkimuksessa tehdään ehdotus alueista jotka kannattaisi hoitaa toisin kuin voimassa oleva yhteistoimintasopimus edellyttää. Mukana on myös kartta, jossa kuntarajat on piirretty paloyksiköiden saavutettavuusaikojen mukaan. Kartassa kukin kaupunki muodostuu siitä alueesta, jonne kaupungin paloyksiköt ehtivät ensimmäisenä kolmesta kaupungista. Tutkimuksessa käy ilmi, että käytetyt työmetodit, ohjelmistot ja aineisto soveltuvat sellaisenaan minkä tahansa kunnan palo- ja pelastustoimen suunnitteluun ja yhteistoiminnan arviointiin. Tarvetta jatkotutkimuksiin olisi ainakin yhteistoiminta-alueen laajentamisesta, sekä riskianalyysien ja sairaankuljetusyksiköiden sijoittelun tekemisestä paikkatietojärjestelmiä apuna käyttäen.
-
(2013)Saavutettavuustutkimuksissa paikkojen etäisyyden mittarina toimii usein ajoaika yksityisautolla. Useimmiten ajoaika lasketaan liian yksinkertaisesti, huomioiden ainoastaan verkoston nopeusrajoitukset. Tämä johtaa autoiluun kuluvan ajan aliarviointiin etenkin kaupunkialueilla, jossa muu liikenne, risteykset sekä pysäköinti hidastavat matkantekoa. Pelkkiin nopeusrajoituksiin perustuva ajoaika-arvio on harvoin yhteismitallinen joukkoliikenteen tai kävelyn matka-aikalaskelmien kanssa. Sen vuoksi ajoaikojen estimointiin tarvitaan arvio todellisesta liikenteen nopeudesta. Myös reittioptimointiin tarvitaan liikenteen vastukset huomioiva tieverkkoaineisto optimoinnin tehostamiseksi. Vertailtaessa eri liikkumismuotoja on useinkin huomioitava matkan muut vaiheet. Tähän liittyy kävely omalle autolle, ajamiseen kuluva aika, pysäköintipaikan etsintä ja kävely lopulliseen kohteeseen. Ilman matkan eri vaiheiden huomioimista ei voida vertailla eri liikkumismuotoja kovinkaan realistisesti. Tieverkon vastuksista ei ole olemassa yleistä standardia. Laajimmin tunnettuja hidasteita ovat käännöshidasteet tai katujen historiatietoon perustuvat keskinopeustiedoista johdetut ajoajat. Käännöshidasteita on käytetty etenkin reittioptimointien yhteydessä ja niillä on todistetusti saatu realistisempia lopputuloksia esimerkiksi ns. kauppamatkustajan ongelman ratkaisussa. Tämän työn tarkoituksena on mallintaa ajoajoiltaan realistinen tieverkko reitittämistarpeisiin. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se millä muuttujilla malli on mahdollista kehittää ja kuinka realistisesti ajoajat voidaan estimoida liikenneverkkoon. Toisaalta mallin pitää olla toteuttamiskelpoinen, ohjelmistoriippumaton ja toistettavissa oleva. Työn aineistoina ovat Suomen kansallinen tie- ja katuverkosta Digiroad, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto mittaamat liikenteen sujuvuustiedot ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kelluvan auton mittaukset. Pysäköintiin kuluvan ajan estimointi perustuu olemassa oleviin kirjallisuuslähteisiin. Laskennassa huomioidaan kävely lähtöpaikasta autolle, pysäköintipaikan etsintäaika ja kävely pysäköintipaikalta lopulliseen kohteeseen. Tulosten perusteella risteysten luokittelulla, niiden lukumäärällä ja tieluokalla voidaan selittää noin 82 % toteutuneista ajoajoista pääkaupunkiseudun liikenneverkossa. Päiväaikaan mallin selitysaste oli odotetusti kaikista vahvin, kun taas ruuhka-aikoina selitysvoima jää paikoitellen heikoksi. Tämä selittyy ruuhka-ajan heilurimaisella liikenteellä ja sillä, ettei mallissa huomioitu liikenteen suuntaa. Tulosten valossa pysäköinnin huomioimisella saadaan huomattavasti realistisempi ja yhteismitallisempi lopputulos. Erityisesti alle 20 minuutin pituisilla matkoilla pysäköinnin huomioiminen vaikuttaa selvästi kohteen tavoittamaan väestömäärään. Mallin muuttujien valintaan vaikuttivat erityisesti mallin toteuttamiskelpoisuus ja vahvuus. Työssä ei huomioitu erikseen käännösten vaikutusta matka-aikaan. Lopullinen malli ei suoranaisesti huomioi myöskään liikennevalojen vaikutusta, mutta erilaisten testien perusteella voidaan varovasti arvioida liikennevalojen vaikutuksen olevan paikoitellen hyvinkin merkittävä. Mallin reititysominaisuudet eivät poikenneet suuresti vertailuaineistosta, mikä kertoo siitä, että mallia voidaan hyödyntää myös reittioptimoinnissa, vaikka se on ensisijaisesti tarkoitettu hyödynnettäväksi alueellisissa saavutettavuustutkimuksissa. Ajoajoiltaan mallinnettu tieverkko tarjoaa suunnittelijoiden ja tutkijoiden avuksi aineiston paikkojen saavutettavuuden arviointiin. Työn tuloksia onkin jo hyödynnetty erilaisissa saavutettavuustarkasteluissa ja tutkimuksissa. Malli pohjautuu tutkittuun tietoon ja sen aineistona ovat olleet todelliset liikenteen mittaukset.
-
(2012)The study area of this study was the upper part of the catchment of River Paimionjoki in Somero, which is located in the Varsinais-Suomi region in southwest Finland. The water system of River Paimionjoki is one of the biggest water systems of southwest Finland, and with it's flow and catchment area, the biggest river flowing to Saaristonmeri. The river flows through a clay ground stratified in an old ocean floor, so cultivation and farming have been practiced around the area already since the 14th century. Agricultural practices have had a significant impact on the area's changing landscape and the water quality of river Paimionjoki for hundred's of years. The water system has also been strained by the catchment area's scattered settlements and urban areas. The water quality of the river and it's catchment's lakes' have been researched a couple of times during the last two decades, and the water quality has been found to be below average. The purpose of this study was to bring a historical perspective to the environmental research of the river Paimionjoki area with palaeoecological methods. The aim of the study was with the stratigraphy of the bottom sediment of the river and with concentration of different elements, to find out how the river catchment's historical changes in landscape and the developments in agricultural practices and other human activities are visible in the physical and chemical composition of the sediment. Furthermore the aim was to solve the changes in the rate of sedimentation. The research material was two 200 cm long sediment cores from the bottom of Lake Åvik and Lake Pitkäjärvi. The samples were collected in March of the year 2009. Loss on ignition, water content and magnetic susceptibility as well as several concentrations of elements (Na, Mg, Al, Si, K, Ca, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, As, Sn, Sb, Ba, Pb, C,N,S) were measured from the samples. Pollen analysis, C-14 radiocarbon dating and Cesium-137 dating were used to date the sediment samples. The results showed that the reforming of landscape to more open environment in the 14th century, and the beginning of the earliest agricultural activities can be seen in both cores in the depth of approximately 100 cm, where the magnetic susceptibility and loss on ignition show a remarkable change with mineral matter increasing distinctly. The intensification of human activities as well as agricultural and industrial activities is shown in both sample cores as a gradual steady rise in element concentrations. However, sudden anthropological events affecting the environment locally are not recorded in the sediment very clearly. The concentrations of heavy metals show a clear rise in the depth of 40 cm. This reflects the time after World War II when industry started growing and living standards rising. Led in addition to pollen analysis and Cs-137 dating proved to be a crucial factor in dating of the sediment especially with the top layers of the sediment where the maximum and decrease of led use has been recorded clearly. The sedimentation rate has distinctly increased as a result of agricultural and other human activities. However after the 1970s the rate has slowed down again. All in all of the region's historical changes in the environment only the main characteristics have been deposited in the river Paimionjoki sediment.
-
(2017)Aikaisemmissa tutkimuksissa mitataan sähköisten verkkomateriaalien vaikutusta opiskelijoiden kurssituloksiin. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden omaa oppimiskokemusta MAY -kurssin eri osa-alueilla, kun käytössä on joko sähköinen verkkomateriaali tai painettu oppikirja (tutkimuskysymys 1) ja sen vaikutusta opiskelijan valinnassa pitkän ja lyhyen matematiikan välillä (tutkimuskysymys 2). Tutkimuskysymysten 1 ja 2 pohjalta lähdetään selvittämään kustantajien tarjoamien painettujen oppikirjojen ja sähköisten verkkomateriaalien eroja (tutkimuskysymys 3). Tutkimusaineisto käsittää 1513 lukio-opiskelijan MAY-kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoitiin SPSS ohjelman avulla; ristiintaulukoimalla ja tarkastelemalla suhteellista jakaumaa. Analysoinnissa olennaista oli oppimateriaalin vaikutus opiskelijan oppimiskokemukseen kurssin eri osa-alueilla, sekä käytetyn oppimateriaalin vaikutus opiskelijan jatko-opintojen valintaan. Kustantajien tarjoamia materiaaleja ensin kuvailtiin, ja tämän jälkeen vertailtiin keskenään. Tutkimus osoittaa, että sähköinen verkkomateriaalin tuominen MAY-kurssille ei ole vaikuttanut opiskelijoiden jatko-opintoja koskeviin päätöksiin. Huomattavaa kuitenkin on, että verkkomateriaaleja käyttävät ovat kokeneet monta osa-aluetta vaikeammaksi kuin painettua oppikirjaa käyttäneet, mutta helpoksi kokeminen jakautuu suhteellisen tasaisesti. Neutraaliksi asian kokee useammin vain painettua oppikirjaa käyttäneet opiskelijat kuin vain verkkomateriaalia käyttäneet opiskelijat. Vertailussa havaitaan, että eri materiaalien käytettävyys on mahdollisesti selittävänä tekijänä oppimiskokemuksiin eri materiaalien käyttäjien välillä.
-
(2023)Is it possible to color R^2 with 2 colors in such a way that the vertices of any unit equilateral triangle are not all the same color. This thesis seeks to answer questions of this kind in the field of Euclidean Ramsey Theory. We begin by defining that a finite configuration A is k-Ramsey in R^n if any k-coloring of R^n has a monochromatic set that is congruent to A. We both prove and disprove this property for various configurations, dimensions, and numbers of colors. This includes a discussion of the problem of finding the chromatic number of the plane, and the connection of k-Ramsey problems to immersion of unit distance graphs. We then attempt to generalize this property to different equivalence relations other than congruence and study how this affects which configurations are guaranteed monochromatic. Following from the Hales-Jewett Theorem, this line of inquiry peaks with a discussion of Gallai’s Theorem, which says that translation and scaling form a sufficient set of group actions to guarantee all configurations k-Ramsey for any k, in any dimension. We then turn our attention to the property of Ramsey-ness. A configuration A is said to be Ramsey if for any number of colors k, there exists a dimension n such that A is k-Ramsey in R^n . We show that if a configuration is Ramsey, then it must be embeddable in the surface of a sphere of some dimension. Further, we show that any brick, the Cartesian product of intervals, is Ramsey, and thus any subset of a brick is Ramsey. Finally, we prove that any triangle configuration is Ramsey.
-
(2013)Grocery shops are essential part of everyday life and that is why good accessibility to grocery shops is a basic necessity for a successful everyday. Good accessibility is also important from the environmental point of view because accessibility should be good for those who travel by foot, by bike or by public transportation. However, the structural change of grocery shops in Finland has led to decreased number of shops in the urban area. The aim of this research was to find out what the consumers think about the accessibility of grocery shops in Helsinki. In addition, the aim was also to find out what factors affect the experiences of accessibility and do people experience accessibility differently because of their background. The accessibility factors, which are the environment factors, the features of the grocery shops and the characters of the consumers, have been studied. One research question was, that are there regional differences in the experiences. The research data was collected in January and February 2013 by internet questionnaire. In the questionnaire the respondents were asked which accessibility factors affected problems during the last visit to grocery shop and what do they think about the accessibility of grocery shops. 14000 people living in Helsinki were collected by random sample from the consumer register of SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta). 1400 of them answered the questionnaire and 1378 answers were analysed. The results were analysed by statistical program by using the Kruskal-Wallis and Mann-Whitney U-tests and crosstabs. According to the results, bad weather affected the most during the journey to the shop because nearly half of the respondents experienced at least little problems. The wintery weather, which means icy and snowy roads, had an effect on the results. The second and third factors which caused problems were heavy shopping bags and difficult route. The other factors mentioned in the questionnaire affected problems for less than ten per cent of the respondents. In the shop, the most difficult factor was the location of the products which means that the products were for example too high on the shelves. The insufficient selection of goods and the interior of the shops also affected problems to more than 30 per cent of the respondents. The other factors caused problems to less than 20 per cent of the respondents. The results show that the features of the shops caused more problems than environment factors. The background of the respondents had an effect on the experienced accessibility. There are statistically significant differences between age groups, between physically disabled and non-disabled persons and between those who used different vehicles. There are also differences between men and women, between different income groups and between those who went to different chain stores. According to the results, physically disabled, young, women, those living in a low-income household and those using other vehicle than car, experienced more problems in accessibility than the control groups. Also those who went to a small grocery shops had more problems than those who went to a larger shop. In addition, there are regional differences in the experiences because in the central major district people experienced more difficulties because of the features of shops than people in other major districts. In the central major districts the shops are mainly smaller than elsewhere in the urban area. The accessibility of the grocery shops can be considered to be good in Helsinki because most of the respondents did not experience difficulties during their journey to the grocery shops. Most of them who had problems, said that there were only little or some problems. However, we should not forget those who had major problems during their journey.
-
(2014)Increasing shopping distances caused by structural change of the grocery networks and society's way towards a 24-hour rhythm set new challenges for the groceries' spatio-temporal accessibility in Helsinki region. Despite these challenges, in the previous studies the physical accessibility of groceries has been measured inadequately without taking into account different transport modes, realistic travel times or temporal aspects. The aim of this study was 1) to understand how the spatial patterns of accessibility of the groceries vary taken into account different transport modes and times of the day, 2) locate areas of in/sufficient accessibility based on realistic travel times and how people are located within these areas, 3) measure how accessibility differs between the municipalities of Helsinki region and 4) test if public transport could compete with a car when traveling to the nearest store. The accessibility of the groceries was measured by calculating travel times from inhabited statistical grid cells to the nearest grocery by car, public transport and walking at 17:00, 22:00 and 1:00.The travel time calculations by car were based on a specific dataset MetropAccess-Digiroad which is modified from the original Digiroad by setting impedances for different kinds of crossroads. The effect of rush hour and whole travel change, including walking and searching for a parking lot, were also taken into account in this study. Travel times of public transport and walking were calculated with MetropAccess-Reititin tool which calculates realistic travel times based on OpenStreetMap and timetable information of public transport. In all calculations the opening hours of the stores were also taken into account. Several visualizations were made based on travel times: 1) interpolated travel time surfaces, 2) service gap maps showing the amounts of people living in the areas of low access, and 3) separation maps representing the differences of public transport and car accessibility. Also graphs showing the amount of people who can access the stores within a given time-budget were made, as well as graphs representing the average travel times to the nearest grocery in the municipalities of Helsinki Region. The results showed that modes of transport and times of the day affect significantly to groceries' accessibility. At 17:00 and 22:00 accessibility was good almost in all densely inhabited areas because of the dense transportation connections and comprehensive grocery network. In the night time accessibility was much lower especially by public transport and walking because of the sparse grocery network and insufficient public transport connections. Public transport and walking were able to compete with car mainly in Helsinki at 17:00 and 22:00. In general travel times to the nearest grocery were shortest in Helsinki and longest in Espoo and Kauniainen. During night-time the travel times were longest in Vantaa. Despite some questions related to data and methods, the results gave a good image of the spatio-temporal patterns of the accessibility of the groceries in Helsinki region. The travel time calculation methods and spatio-temporal analysis were unique compared to other accessibility studies in Finland and abroad. The study was also first in which the accessibility of grocery trade in Helsinki region was measured by taking into account time and realistic travel times of different transport modes.
Now showing items 2741-2760 of 4253