Browsing by Title

Ribonukleiinihapot (RNA) toimivat kriittisissä biologisissa tehtävissä geneettisen tiedon välittäjinä solun sisällä. Sen lisäksi niillä on merkittävä rooli perintöaineksen säilymisessä ja siirtymisessä sekä katalyyttisten toimintojen ylläpitämisessä. RNA-modifikaatioiden on katsottu toimivan ylimääräisenä tiedonvälittäjäkerroksena solufysiologian säätelemisessä nukleotidisekvenssien koodauksessa. Tämän Pro gradun kirjallisuusosassa esitellään viimeisten viiden vuoden ajalta (2014-2019) vakiintuneet tekniikat sekä ohjelmistot RNA-modifikaatioiden tutkimuksissa. RNA-modifikaatioiden monimuotoisten biologisten toimintojen selvittäminen perustuu tarkkaan detektointiin, kvantitointiin, ja modifikaatioiden kartoitukseen. Näytteen esikäsittely mm. kemiallinen leimaaminen on tärkeässä roolissa onnistuneen analyysin kannalta. Työssä kerrotaan mm. massaspektrometrisistä (MS) identifioinneista ja rakennetutkimuksista sekä sekvenssointtitekniikoiden hyödyntämisestä. Useiden viime vuosien aikana menetelmien kehittämisessä on edistytty merkittävästi. Erityisesti MS datan käsittelyyn soveltuvia ohjelmistoja on luotu tandemmassaspektrien tulkitsemiseksi. Massaspektrien käsittelyn monipuolistaminen on johtanut uusiin lähestymistapoihin. joista voidaan saada kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa RNA-modifikaatioista, usein jopa sekvenssispesifisyyden tasolla. Koska RNA-tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa, se vaatii paljon tutkimustyötä. Uusien menetelmien, tekniikoiden ja ohjelmistojen kehittymisen myötä ymmärrys RNA-modifikaatioiden olemassaolosta, tarkoituksesta, toiminnasta ja vaikutuksesta elämään kasvaa. Työn kokeellisen osion aiheena oli derivatisoida lähettiribonukleiinihappo (mRNA) fluorisoivaksi ja kehittää analyyttinen erotusmenetelmä kapillaarielektroforeesilla (CE) laserindusoitua fluoresenssidetektoria (LIF) käyttäen. Fluoreskeiini-5-isotiosyanaatti (FITC) valittiin derivatisointireagenssiksi sen monipuolisen käytettävyyden vuoksi ja helpon saatavuuden takia. Edellisestä huolimatta on yleisesti tiedossa FITC:n nopea hajoaminen, mutta tähän asti ei ole raportoitu, kuinka nopeasti FITC todellisuudessa muuttuu reagointikyvyttömäksi. Menetelmän kehitysvaiheessa käytettiin RNA-tyyppisiä biologisia molekyylejä, kuten BSA ja aminohappoja. Työssä testattiin erilaisia puskureita eri pH-arvoilla ja pitoisuuksilla. Lisäksi optimoitiin injektiopaine ja -aika sekä virta käyttäen CE-laitteistoa varustettuna diodirividetektorilla (CE-UV). Koska työn päätavoitteena oli erotusmenetelmän kehittäminen, derivatisointireaktion toimivuuteen ei heti kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Menetelmä optimoitiin leimatuille aminohapoille ja BSA:lle. Lopuksi siirryttiin viimeistelemään menetelmä CE-LIF:llä. Derivatisointituotteiden tunnistus tehtiin ESI-TOF-MS:lla. Siinä yhteydessä huomattiin FITC:n nopea hajoaminen. Monien haasteellisten kokeilujen jälkeen päädyttiin keskittyä FITC:n stabiiliuden selvittämiseen. FITC:ä myydään samalla cas-numerolla kahta eri konformeeria ja tämän lisäksi vielä eri cas-numerolla kahta isomeeria. Näillä kaikilla on hieman erilaiset fysikaaliset ominaisuudet, jotka selvitettiin tässä työssä. Tutkittiin FITC:n eri konformeerien stabiilisuutta erilaisissa liuottimissa ja kahdessa lämpötilassa kymmenen päivän ajan käyttäen ESI-TOF-MS-laitetta sekä positiivisella että negatiivisella polariteetilla. Tutkimuksessa standardoidulla derivatisointiproseduurilla testattiin FITC-kemikaalin avulla LIF-detektorin toimintaa. Kuitenkin mRNA-derivatisointiin vaaditaan kalliit leimauskitit, joita ei tässä vaiheessa ollut mahdollista hankkia. Pysyminen alkuperäisessä suunnitelmassa ja optimoida CE-LIF -metodi fluoresoivalla FITC-reagenssilla lähetti-RNA:n leimaamiseen ei aikataulullisesti onnistunut. Siten projekti painottui tämän kokeellisen työn osalta derivatisoinnin optimointiin ja FITC-kemikaalien kinetiikkaan. Sen vuoksi projektissa tehtiin perusteellinen pohjatyö tuleville tutkimuksille. Kokeellisesti onnistuttiin leimaamaan nukleotidiemäksiä, jotka ovat lähetti-RNA:n perusosia. Selvitettiin FITC:n hajoamisnopeus ja liuottimet, joita FITC-tutkimuksissa on käytetty ja joita tulee käyttää, jotta reaktio onnistuu. Leimaus onnistui p-kinoidille. Saatujen tulosten perusteella on mahdollista laskea FITC:n optimaalinen määrä onnistuneen reaktion kannalta. Lisäksi osoitettiin, että leimausreaktio on herkkä, kun käytetään optimaalista puskuria ja optimipitoisuuksia. Jatkotutkimuksissa myös FITC-liuoksen valmistamiseen pitää kiinnittää paljon huomiota.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat luotu usean vuosikymmenen aikana ja ne perustuvat usein toisistaan poikkeaviin tekniikoihin, menetelmiin ja standardeihin. Tällaisten keskenään heterogeenisten järjestelmien välinen yhteistoiminta on ollut hankalasti toteutettavissa. Erityisesti kliinisten dokumenttien välitys järjestelmien välillä on vaatinut huomattavasti ihmistyötä. Järjestelmien yhteistoiminnan automatisoimiseksi on esitetty useita standardeja, joista keskeisimmässä asemassa on ollut HL7-organisaation ylläpitämä sanomastandardi. Sen keskiössä on UML-luokkakaaviona esitetty RIM-viitemalli, joka mallintaa kliinisissä dokumenteissa käytetyn käsitteistön. Edelleen viitemallia rajoittamalla voidaan siitä muodostaa profiileja, jotka kuvaavat ainoastaan tiettyä käyttötarkoitusta varten luodun kliinisen dokumentin käsitemallin, jota kutsutaan RMIM-kaavioksi. Siitä voidaan edelleen johtaa XML-skeema, jota käyttämällä viestin toteuttaja voi tarkistaa toteuttamansa viestin oikeellisuuden. XML-skeema ei kuitenkaan yksinään riitä tarkistamaan kaikkea RMIM-kaaviossa määriteltyjä viestin rajoitteita. Tätä varten on kehitetty mallinteet, jotka lisäävät tarkistuksia joko kerronnallisin toteutusoppain tai koneellisesti prosessoitavilla Schematron-tarkistuksilla. Tässä työssä tarkastellaan miten terveydenhuollon järjestelmien välittämien kliinisten dokumenttien kuvaukset määritellään. Lisäksi työssä tarkastellaan Suomen sähköisen lääkemääräyksen kuvausta RIM-viitemallin ja mallinteiden avulla.

Tavoitteet – Vuoden 2018 syksystä lähtien ylioppilaskokeet ovat järjestetty sähköisesti valtakunnallisesti. Tämä on vaatinut muutoksia sekä matematiikan opetukseen että koekysymyksiin. Muuttuneiden kysymysten ja apuvälineiden johdosta ei ole enää triviaalia, minkälaisia virheitä kokelaat ylioppilaskokeissa tekevät. Tämän tutkielman tavoitteena on valaista käsitystä siitä, mitä virheitä pitkän matematiikan todennäköisyyslaskennan ylioppilaskoetehtävissä tehdään. Tämän lisäksi löytyviä virheitä tarkastellaan tehtävän vaatimusten ja todennäköisyyslaskentaan liittyvien virhekäsitysten valossa ankkuroiden niitä olemassa olevaan tutkimustietoon. Rakenne – Tutkielma lähtee liikkeelle lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 esitettyjen osaamistavoitteiden ja sisältökokonaisuuksien tarkastelulla. Kyseiseen opetussuunnitelmaan perustuvan kurssin, MAA10 Todennäköisyys ja tilastot, kirjaa käytetään tarkastelussa apuna ja sen avulla listataan keskeisimmät kurssin sisällöt, jotta lukija saa käsityksen siitä, mitä kokelaiden tule kurssin aikana oppia todennäköisyyslaskennasta. Seuraavaksi tarkastellaan empiiristä virheiden luokittelumallia, joka on suunniteltu niin, että kaikki virheet on mahdollista luokitella yksikäsitteisesti yhteen kuudesta virheluokasta. Luokittelumallin suunnittelivat Nitsa Movshovitz-Hadar, Orit Zaslavsky ja Shlomo Inbar vuonna 1987. Viimeisenä esitietona tarkastellaan viittä erilaista virhekäsitystä, joiden linkittymistä todennäköisyyslaskentaan on jo tutkittu. Näiden virhekäsitysten osallisuutta virheisiin tullaan tarkastelemaan ensin tehtävän näkökulmasta eli mahdollistavatko jotkin tehtävän vaatimukset tai piirteet tiettyjä virhekäsityksiä. Tämän jälkeen potentiaalisia virhekäsityksiä tarkastellaan vielä löytyneiden virheiden näkökulmasta, jotta nähdään, onko virheissä viitteitä edellä löydettyihin virhekäsityksiin. Menetelmät – Tutkimuksessa tarkastellaan neljää todennäköisyyslaskennan tehtävää vuosien 2019, 2020 ja 2021 ylioppilaskokeista. Tehtävien purkaminen alkaa esimerkkiratkaisusta ja tarkastelusta, mitä oleellisia tietoja ja taitoja kokelaalta vaaditaan tehtävän ratkaisemiseksi. Tämän jälkeen kustakin tehtävästä tutkitaan 100 kokelasratkaisua ja jokaisesta etsitään tehdyt virheet. Virheiden luonteen selvittämiseksi käytetään empiiristä virheluokittelumallia. Tämän jälkeen luokittelun tulosten ja valtakunnallisten tehtäväkohtaisten pistejakaumien avulla pohditaan, kuinka yleisiä kyseiset virheet saattavat olla valtakunnallisella tasolla. Tulokset – Kaksi tutkimuksessa tarkastelluista tehtävistä olivat monialaisia. Näiden tehtävien kohdalla merkittävä osa virheistä tapahtui kohdissa, joissa todennäköisyyslaskenta ei ollut keskiössä. Tämä kuitenkin johtui siitä, että se todennäköisyyslaskennan osa, jonka tietämystä tehtävässä vaadittiin, ei ollut juurikaan perustehtävistä poikkeavaa tai haastavaa. Kahdessa muussa tehtävässä painopiste oli kuitenkin lähes täysin todennäköisyyksissä. Näissä tehtävissä virheet painottuivat lausekkeiden muodostukseen, joissa haasteena olivat ehdolliset todennäköisyydet, yhteenlaskusäännön sekä kertolaskusäännön hyödyntäminen. Virhekäsitysten kautta lähestyttäessä huomattiin, että yksittäisten todennäköisyyslaskennan ylioppilaskoetehtävien perusteella on vaikeaa sanoa perusteellisesti, mikä tai mitkä virhekäsitykset ajattelun takana piilevät. Kuitenkin erään tehtävän kohdalla oli selvästi huomattavissa potentiaalinen virhekäsitys, saatavuus, jonka oleellisena tunnusmerkkinä on taipumus muodostaa tarkasteltava perusjoukko listaamalla kaikki sellaiset tapaukset, jotka henkilö kyseisellä hetkellä sattuu muistamaan. Saatavuus-virhekäsitys saattaa ollakin potentiaalinen tekijä tehtävien kombinatorisissa vaiheissa tapahtuvissa virheissä, mutta tämän todellinen selvittäminen vaatisi tarkempia ja perusteellisempia tutkimuksia.

Discharge measurements were conducted on four separate sites as part of a joint project between The Water Protection Association of the River Vantaa and Helsinki region and Helsinki University Department of Geosciences and Geography. Results from earlier studies from this project were used to identify potential groundwater-surface water interaction sites at the River Vantaa drainage area. Areas where groundwater was discharging into the river were identified mainly by means of aerial infrared photography over different river sections of the Vantaanjoki drainage area. Evidence of river water infiltrating into the aquifer at these same locations were obtained from water quality studies conducted at groundwater intake plants situated at close proximity to study sites. Discharge measurements were used to confirm and to study groundwater-surface water interaction at selected sites and to compare the used methods in different environments and at river channels with varying characteristics. Studies were conducted on four rivers located at Tuusula, Hyvinkää and Riihimäki municipalities across River Vantaa drainage basin. Study sites were located at sections of the river where the river cuts through locally important aquifers of Jäniksenlinna (River Palojoki), Hyrylä (River Tuusulanjoki), Herajoki (River Herajoki) and Hyvinkää (River Vantaan). Municipal groundwater intake plants were located at close proximity to every study site. Studies were conducted using two different methods. The FlowTracker is designed for wading discharge measurements on smaller river channels and was used on three sites (Jäniksenlinna, Hyrylä and Herajoki). The RiverSurveyor is better suited to larger river channels and was used on two sites (Hyvinkää and Herajoki). Studies were conducted during maximum spring discharge in April and during minimum summer discharge in July. FlowTracker could not be used at Hyvinkää study site due to River Vantaa being too deep even during the summer. Differences of the study sites and their river channels were used in comparing the practicality of the two methods at different circumstances. Locations of the measured river cross sections were chosen so that the first cross section was located before the groundwater discharge area as identified from results from previous studies. Following cross sections were the located in the middle and after this area. Changes in the measured river discharge at each cross section were used to estimate the amount of groundwater discharging into the river or river water infiltrating into the aquifer. Study results indicate that, especially during the low flow season, the accuracy of the used methods is sufficient to differentiate the changes in the river discharge that are caused by groundwater discharging into the river or river water infiltrating into the aquifer. Results also indicate that these processes can greatly influence river discharge on a relatively short distance. Studied rivers can also switch from a gaining stream to a losing stream and then again back to a gaining stream on a very short distance.

Tiimityöskentely on keskeinen ketterän ohjelmistokehityksen ominaispiirre. Joustavalle yhteistyölle ja muuttuviin tilanteisiin mukautuvalle kehitykselle on oleellista, että kehitystiimin jäsenet ja läheisimmät sidosryhmien edustajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Samassa tilassa työskenteleminen mahdollistaa hyvin tällaisen vuorovaikutuksen. Etätyöskentelylle ja erityisesti etäyhteistyöskentelylle on kuitenkin nähtävissä kasvava tarve ohjelmistotuotantoprojekteissa: työskentelyn geografinen hajauttaminen tuo muun muassa lisää vaihtoehtoja tiimien muodostamiseen ja vähentää yleisesti työskentelyn sidonnaisuutta tiettyyn paikkaan. Sekä kehitystiimien sisäisessä kommunikaatiossa että sidosryhmäkommunikaatiossa hyödynnetään usein jo tälläkin hetkellä erinäisiä etäyhteyksiä, mutta nykyiset kommunikaatioväylät ovat vajavaisia esimerkiksi yhteiseen, työn visualisointiin perustuvan työn organisoimisen näkökulmasta. Tämä aiheuttaa ristiriidan modernin ketterän kehityksen ja etäyhteistyöskentelyn välille ja edellyttää uudenlaisten etäyhteistyömenetelmien kehittämistä. Tutkielmassa tarkastellaan työn organisoimista ketterässä ohjelmistokehityksessä ja tämän suhdetta etätyöskentelyyn. Etäyhteistyön tukemista ketterän kehityksen kontekstissa tutkittiin kehittämällä web-pohjainen virtuaalitodellisuuteen perustuva sovelluskonstruktio, jonka fokuksena oli tyypillisten ketterälle kehitykselle ominaisten kokousten mahdollistaminen etäyhteistyöympäristössä. Konstruktion välityksellä havaittiin, että virtuaalitodellisuuden avulla voidaan saavuttaa uudenlaisia etuja perinteisiin etäyhteistyöväyliin nähden: virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutuksen spatiaalisen aspektin huomioimiseen sekä artefaktien parissa yhdessä työskentelemisen yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi äänipohjaisen kommunikoinnin kanssa. Toisaalta modernien web-teknologioiden suhde virtuaalitodellisuuteen ei ole ongelmaton, ja ratkaisumallin vaillinainen teknologinen maturiteetti edellyttää kompromisseja toteutustasolla.

Modern smart phones often come with a significant amount of computational power and an integrated digital camera making them an ideal platform for intelligents assistants. This work is restricted to retail environments, where users could be provided with for example navigational instructions to desired products or information about special offers within their close proximity. This kind of applications usually require information about the user's current location in the domain environment, which in our case corresponds to a retail store. We propose a vision based positioning approach that recognizes products the user's mobile phone's camera is currently pointing at. The products are related to locations within the store, which enables us to locate the user by pointing the mobile phone's camera to a group of products. The first step of our method is to extract meaningful features from digital images. We use the Scale- Invariant Feature Transform SIFT algorithm, which extracts features that are highly distinctive in the sense that they can be correctly matched against a large database of features from many images. We collect a comprehensive set of images from all meaningful locations within our domain and extract the SIFT features from each of these images. As the SIFT features are of high dimensionality and thus comparing individual features is infeasible, we apply the Bags of Keypoints method which creates a generic representation, visual category, from all features extracted from images taken from a specific location. A category for an unseen image can be deduced by extracting the corresponding SIFT features and by choosing the category that best fits the extracted features. We have applied the proposed method within a Finnish supermarket. We consider grocery shelves as categories which is a sufficient level of accuracy to help users navigate or to provide useful information about nearby products. We achieve a 40% accuracy which is quite low for commercial applications while significantly outperforming the random guess baseline. Our results suggest that the accuracy of the classification could be increased with a deeper analysis on the domain and by combining existing positioning methods with ours.

Tässä tutkimuksessa muodostettiin kohdearkkitehtuurikuvaus visualisointipalvelulle. Tutkimus on osa Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan tietotuotteiden visualisointipalvelun pilotti -projektia. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kohdearkkitehtuuri aineiston siirrosta verkkopalveluun ja sen visualisoinnista käyttäen avoimen lähdekoodin rajapintoja, ohjelmistoja ja niihin soveltuvia standardeja. Menetelmänä käytetty Julkisen hallinnon suosituksen mukainen kohdearkkitehtuuri sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Näiden avulla määriteltiin visualisointipalvelun strateginen ja toiminnallinen lähtökohta, tekniikat, sen komponentit ja yhteydet muihin Maanmittauslaitoksen järjestelmiin. Kohdearkkitehtuurin suunnittelun mukaisesti tutkimuksen osana tehtiin erilaisia UML-notaatiota noudattavia kaavioita ja käytettiin muita visuaalisia kuvauskeinoja. Arkkitehtuurin onnistumista arvioitiin Valtiovarainministeriön arkkitehtuuriperiaatteiden avulla. Pilottiprojektissa aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa MTK-GML-formaatissa. Visualisoitavana pilottituotteena tässä tutkimuksessa keskityttiin 1:5 000 Taustakarttatuotteeseen. Aineiston viemiseen tietokantaan käytettiin XSL-muunnoksia, aineiston visualisointiin SLD-tekniikkaa ja karttakuva selaimessa esitettiin WMS-rajapinnan kautta. Aineistoa tuotiin palveluun myös WFS-rajapinnan kautta. Tietokantana pilottiprojektissa oli PostGIS ja palvelinohjelmistona GeoServer. Palvelun ja erityisesti käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin apuna Googlen Styled Maps Wizardia, CloudMade Style Editoria ja MapBoxia, jotka ovat verkosta löytyviä valmiita visualisointipalveluita. Tutkimuksessa osoittautui, että näiden keskinäiset erot visualisointiprosessin sujuvuudessa olivat huomattavia. CloudMaden Style Editor osoittautui parhaimmaksi palveluksi sen tarjotessa eniten mahdollisuuksia aineiston visualisointiin. Tässä palvelussa oli myös selkein käyttöliittymä. Tutkimuksessa MTK-GML-formaatin aineiston siirto tietokantaan XSL-muunnoksen avulla oli haastavaa, koska osoittautui että MTK-GML-skeema sallii tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia aineistossa. PostGIS-tietokanta ja GeoServer-palvelinohjelmisto olivat sopivia visualisointipalvelun toteutukseen. GeoServerin tuki ulkopuolelta tulevalle WFS-rajapinnalle osoittautui puutteelliseksi, mutta se ei merkittävästi vaikeuttanut visualisointipalvelun pilotointia. Tutkimuksessa SLD-tekniikan todettiin sopivan hyvin Taustakartta-tyyppisen tietotuotteen visualisointiin. SLD tarjosi erinomaiset mahdollisuudet graafisten muuttujien parametrisointiin. Käyttöliittymän suunnittelussa määriteltiin visualisointipalvelun käyttöliittymän käyttötapaukset ja yksinkertainen ulkoasumalli käyttöliittymän komponenteista. Käyttötapauksien luokittelussa päädyttiin määrittelemään käyttötapaukset erikseen kullekin kohdetyypille. Käyttötapauksia on paljon ja jatkossa visualisointimahdollisuudet on tärkeä saada selkeästi esille käyttöliittymään. Käyttöliittymän suunnittelussa hyödynnetään jatkossa muita Maanmittauslaitoksen projekteja ja Pohjoismaista yhteistyötä. Tutkimuksen mukaan arkkitehtuuriperiaatteet tulivat noudatetuiksi hyvin. Joihinkin periaatteisiin olisi voitu vastata paremmin, mutta näistä poikkeaminen oli hyvin perusteltavissa. Aineistot ja menetelmät soveltuivat visualisointipalvelun pilotointiin. Jatkossa MTK-GML-aineiston epäjohdonmukaisuudet tulevat korjaantumaan. Tavoiteltu arkkitehtuuri visualisointipalvelulle saatiin muodostettua ja sen kohdearkkitehtuuri määriteltyä tavoitetilan mukaiseksi. Kohdearkkitehtuuri sopii menetelmänä visualisointipalvelun kaltaisen järjestelmän suunnitteluun.

The seismic reflection methods produce high-resolution images from the subsurface, which are useful in structural studies of geology. Northern Finland features a complex Precambrian geological history, including massive extension and compression stages, which has been extensively studied. The xSoDEx survey is the most recent seismic survey carried out in northern Finland by the Geological Survey of Finland (GTK). The XSoDEx concluded four survey lines, which are located in Central Lapland Greenstone Belt (CLGB) in Sodankylä, Lapland. This thesis aims to find out whether the strong reflections shown in the xSoDEx Alaliesintie reflection profile, underneath the outcropping Archaean basement indicate a lithological contact or a fault zone. The Alaliesintie profile is characterized by Koitelainen intrusion, Archaean outcrops, and layers of younger Paleoproterozoic group rocks. The work was carried out in stages, with the use of the SKUA - GOCAD 3D modeling software. The four stages are: 1. Create a 3D geological model based on the Alaliesintie reflection section and geological bedrock observations. 2. Use gravity and magnetic geophysical data from the study area to improve model reliability. 3. Use the geological 3D model and petrophysical data to build a synthetic seismic forward mode. 4. Analyze and evaluate the modeling result for understanding the possible origins of the reflections. In the geological 3D model, I presented that the reflection would present lithological contacts and that the Archean bedrock would have folded and partly overthrust on top of the younger Proterozoic rocks. The seismic forward model is used as an experiment to test the geological 3D model’s lithological contact respondence to the synthetic seismic signal and to discover the possible reflector underneath the Archaean basement. The results present that the seismic forward model can be used to perform the reflections and that the geological 3D model presented similar reflections in the seismic forward model comparing to the original Alaliesintie reflection data.

Electronic Health Records (ERH) data is one datatype that is continuously produced by hospitals all over the world. There is multiple different applications for this data; one of them is MIMIC dataset which applications are focused on machine learning, however, there is lack of visualisation of this dataset. Topic of this thesis is visualising ERH and more specifically the MIMIC dataset to help medical students gather insights into individual patient data. Considerations implementing this dataset to an individual patient visualisation are also examined. In thesis I first familiarized myself with interactive visualisation design principles with Munzners method. In the first stage I built a preliminary visualisation and gathered feedback with user inter- views. At the second stage I built a final visualisation and gathered final feedback and insights with user interviews. Visualisation consists of a dot graph for medication, line graph for patient response and table with diagnoses. The insights were analysed with Framework Method for qualitative data analysis. From the feedback for the visualisation and the insights gathered it is concluded that there are some issues that need to be taken in account when considering this dataset for individual patient visualisations. Insights from this visualisation were mostly factual and this type of visualisation seems to be slightly too challenging to medical students for more deep insights. Medication graph part of the final visualisation was seen as possible addition to current patient visualisations used in hospitals and the idea of using this visualisation as a teaching tool could only be considered with further additions and a different dataset.

In light of increasing trend in migration from Africa to Europe, it is crucial to consider our perception towards different cultures, religions and nations. During the colonialism, Africans were targets of racial othering, in which the African continent and its people were represented as subaltern, compared to Europe. Previous studies show that the racial stereotypes of Africa are still visible today, and while colonialism is generally regarded as something that happened between the core and distant periphery in the past, colonized/colonizer experiences are inherently visible also today and even in the Nordic countries. Today, humanitarian aid agencies are in a central role in framing the continent for the Western audience. Many of the familiar Africa discourses are from the framework of aid. Non-governmental organizations remain in a key position creating the image of developing world through their communication. However, the emphasized aid agenda further compromises the image of the continent. The purpose of this thesis is to critically explore the different ways NGOs in Finland represent Sub-Saharan Africa and Africans in their visualization. The aim is to critically view the contemporary image of Africa in Finland produced by NGOs and connect the representations to the wider theoretical discussion on representations of Africa. Methodological basis of this study is set in constructionism, which views the world as a socially constructed process, in which the social reality and language reflect but also create the world we live in. NGOs' representations of Africa reflect our world view but they also actively create it through their materials. The thesis will draw from approaches of post-colonialism and the concepts of otherness and paternalism and uses methods of content and discourse analysis in order to deconstruct the discursive formations behind the representations of Sub-Saharan Africa. Results show that representations of NGOs concentrate on positive imagery, showing Africa as exotic and colorful and personalize the continent with showing mostly images of people who are active and contented. However, the continent and its people are still represented as 'other' compared to Europe, even if in more positive light. Representations fail to address the diversity of Africa and its political and economic position in the world. Moreover, the dominant development discourses of neoliberalism are visible in massive amount of photos showing active and efficient people, especially women. However, recently, NGOs have started providing more 'mixed messages', which show Sub-Saharan Africa in more truthful light without exaggerating its problems or glossing over the real issues. By implementing the post-colonial development discourse to humanitarian communication, NGOs would be able to bring out the real voices of non-Western people and embed the indigenous knowledge to their visualizations.