Browsing by study line "Allmänna studieinriktningen"
Now showing items 41-55 of 55
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten rikokset vaikuttavat kerrostaloasuntojen hintoihin Helsingissä. Lisäksi tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, vaikuttavatko rikokset asuntojen hintoihin eri tavalla erilaisilla sosioekonomisilla alueilla. Rikosten vaikutuksia hintoihin tutkitaan myös rikosnimikkeittäin. Vastaavaa kirjallisuutta on julkaistu ulkomailla ja tutkimuksessa on tarkoitus myös vertailla saatuja tuloksia niihin. Tutkielman ensimmäinen osuus keskittyy perehdyttämään lukijan aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen, sekä Helsingin asuntomarkkinoiden ja rikollisuuden ominaispiirteisiin. Rikollisuuden tasoa ja kehitystä vertaillaan myös aiemmassa kirjallisuudessa esiintyneisiin maihin. Kriminologian kirjallisuuden avulla pohjustetaan aineiston mahdollisia puutteita. Lisäksi kriminologian kirjallisuudesta etsitään syitä sille, miksi rikokset voisivat vaikuttaa hintoihin eri tavalla eri alueilla. Tutkimuksen aineisto on saatu Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hintapalvelusta, Poliisihallitukselta sekä Tilastokeskukselta. Aineisto on pääasiallisesti postinumeroaluetasolla, kuitenkin sisältäen myös useamman postinumeroalueen alueita. Aineistoa hyödynnetty vuosilta 2013-2016 ja käytettävissä olevien havaintojen määrä on 25 538 kappaletta. Asuntokauppa-aineistosta on poistettu uudiskohteet. Tutkimusmenetelmät perustuvat pohjimmiltaan hedonisten hintojen teoriaan ja hedoniseen regressiomalliin. Asuntojen voidaan teorian perusteella ajatella olevan ominaisuuskombinaatioita ja jokaisen ominaisuuden implisiittinen hinta voidaan estimoida sopivalla aineistolla. Asuinalueen rikosten määrän ja rikosasteen voidaan ajatella olevan yksi asunnon ominaisuus. Hedonista regressiomallia estimoidaan tutkimuksessa kahdella eri tapaa. Ensimmäiseksi muodostetaan lineaarinen regressiomalli ja estimoidaan sen parametrit pienimmän neliösumman (PNS) menetelmällä. PNS-estimaattorit saattavat olla kuitenkin harhaisia johtuen esimerkiksi puuttuvan muuttujan harhasta. Tästä syystä tutkielmassa käytetään myös instrumenttimuuttujamenetelmää ja kaksivaiheista pienimmän neliösumman (2SLS) menetelmää. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida poissulkea rikosten vaikutusta asuntojen hintoihin, mutta vaikutukset näyttävät olevan joka tapauksessa kohtuullisen pieniä. Alueellisen väkivaltarikosasteen vaikutusta hintoihin voidaan pitää todennäköisempänä kuin alueellisen omaisuusrikosasteen vaikutusta. Ei ole myöskään selkeästi havaittavissa, että rikokset vaikuttaisivat merkittävästi eri tavoin eri sosioekonomisilla alueilla.
-
(2020)The aim of this thesis is to study the normality of Finnish privately owned timberland returns and assess the risk level under value-at-risk and conditional value-at-risk frameworks. The motivation behind the normality assumption of timberland returns is that modern portfolio theory requires the asset returns to follow a normal distribution. If the chosen assets do not follow this assumption, the modern portfolio theory is not a valid framework for the analysis. In addition, the modern portfolio theory uses variance as a risk measure, which does not consider the skewness or excess kurtosis of the asset returns. Hence, we study the return of Finnish timberland assets under value-at-risk and conditional value at-risk frameworks. The theoretical framework is based on four different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods: historical, Gaussian, modified and extreme value theory based. The chosen timeframe is from January 1995 to December 2018 and the data is for six different roundwoods: logs and pulpwood of Birch, Spruce and Pine. The main finding is that the Finnish privately owned timberland returns are non-normally distributed. This is, because the return series exhibit excess kurtosis and skewness. In addition, different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods give differing results due to the non-normality. Value-at-risk and conditional value-at-risk illustrate the risk of the Finnish privately owned timberland better than variance. In conclusion, the risk of the Finnish privately owned timberland is still moderate, but the normal distribution underestimates it.
-
(2020)In the last few decades, socially responsible investing has taken a significant position in the financial market. Asset managers that have a responsible investment strategy can be considered to have an advantage on the market. This is because e.g. institutional investors have gotten more pressure from society and stakeholders to invest responsibly and therefore seek asset managers who can do this for them. Megatrends like global warming, urbanization, and air and water pollution, are part of the reason why investors seek more responsible investment opportunities. Socially responsible investing is in practice analysis of environmental, social and governance factors, so called ESG analysis. Companies are given scores based on their performance in each of these sectors. There is no one right way to do this, so investors can choose to do their own ESG analysis or buy it from ESG rating agencies, e.g. Morningstar or MSCI. In Finland, socially responsible investing has made progress in the last years. Finland, together with the other Nordic countries, can be considered to be forerunners in the field of responsible investing. The United Nations has set up principles for companies and investors on how to operate responsibly, the PRI (principles for responsible investment), and 38 companies/investors in Finland are signatories to the United Nations PRI. There is a prejudice, that in order to invest responsibly, one has to give up returns. In fact, many researches show that with a responsible investment strategy and by doing ESG analysis, an investor can get better risk-return-ratios in their portfolio. One reason for this is that, companies that operate responsibly, and have considered environmental, social and good corporate governance factors in their management, are doing better and have a better possibility to prevent and deal with crises. In this research, I show, that ESG analysis bring added value to managing portfolios and doing investment decisions. I do this by covering previous researches on the subject, as well as showing trough case studies how an investor could benefit from ESG analysis to avoid big losses. The conclusion is, that the benefits from integrated ESG analysis outweighs the costs of it.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Vankiterveydenhuollon (VTH) poliklinikoiden kustannustehokkuuseroja käyttämällä stokastista rintama-analyysiä (SFA). Tarkoituksena on saada tietoa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, josta on hyötyä VTH:n tulosohjaukselle ja tulevaisuuden toiminnan kehittämiselle. Erilaisia terveydenhuollon yksiköitä on tutkittu kustannustehokkuuden osalta runsaasti, mutta vankien terveydenhuolto jäänyt vaille suurempaa huomiota. Suomessa Vankiterveydenhuolto (VTH) vastaa vankien terveydenhuollosta, ja se järjestää poliklinikoillaan perusterveydenhuollon ja suun terveyden palvelut. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelut sekä päivystyspalvelut on ulkoistettu muille toimijoille. VTH on organisaatio, joka tuottaa palveluitaan Suomen vankiloissa, ja jolla on käytössään ennalta määrätty vuosittainen budjetti. Täten kustannustehokkuus ja sen parantaminen on oleellinen osa palvelujen tuottamista sekä kiinnostuksen kohde VTH:n tulosohjaajalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Tutkimus on toteutettu yhteistyössä THL:n kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytetään stokastista rintama-analyysiä (SFA), jonka avulla poliklinikkakohtaiset kustannustehokkuusluvut selvitetään. Stokastisessa kustannusrintamamallissa tehottomuustermi erotetaan virhetermistä omaksi termikseen, mikä mahdollistaa tehottomuuden erottamisen satunnaisista muista häiriöistä. Muuten nämä häiriöt saatettaisiin tulkita tehottomuudeksi. Muodostetusta kustannusrintamamallista estimoidaan kustannustehottomuuden vaikutus kustannuksiin suurimman uskottavuuden menetelmällä. Poliklinikkakohtainen tehottomuusluku saadaan mallin kertoimien estimoinnin jälkeen laskettua estimoidun minimikustannuksen ja toteutuneen kustannuksen suhteena. Tutkimuksen aineisto koostuu poliklinikkakohtaisista tuotos- ja kustannustiedoista. Tuotostietoina toimivat hoitotapahtumatiedot, jotka jaettiin kolmeen kategoriaan: hoitaja- ja lääkärikäynteihin sekä tehtyyn asiakirjatyöhön. Poliklinikkakohtaiset kokonaiskustannustiedot koostettiin poliklinikkakohtaisesti summaamalla työntekijä-, lääke-, matka- ja toimitilakustannukset. Lisäksi aineisto sisältää asiakaspopulaatiota kuvaavia muuttujia, joilla pyritään kontrolloimaan poliklinikkakohtaisia eroavaisuuksia hoidon vaativuudessa. Aineisto sisältää THL:n, Rikosseuraamuslaitoksen sekä VTH:n tietoja. Tutkimuksessa havaittiin VTH:n poliklinikoiden kustannustehokkuuden eroavan toisistaan merkittävästi. Varsinkin Pohjois-Suomen poliklinikat havaittiin muita hoitoalueita merkittävästi tehottomimmiksi. Tehottomuustermin jakaumaoletuksesta huolimatta tulokset ovat samaa kokoluokkaa, ja vain muutamien poliklinikoiden järjestys muuttui. Keskimääräinen tehottomuus oli 22–24 %. Käytettävissä oleva aineisto ja etenkin pieni havaintomäärä aiheuttivat haasteita, minkä takia tuloksiin, ja niistä tehtäviin jatkotulkintoihin täytyy suhtautua varoen. Kuitenkin tulokset antavat arvokasta osviittaa poliklinikoiden kustannustehokkuustilanteesta, jota voidaan tulevaisuudessa tarkentaa. Vastaavaa analyysia voitaisiin toteuttaa paneeliaineistolla, jolloin havaintomäärä kasvaisi ja tulokset olisivat vankempia. Kustannustehokkuuserojen juurisyiden tutkimiselle olisi tällöin paremmat edellytykset. Vertailemalla hyvin suoriutuvien poliklinikoiden toimintatapoja huonommin suoriutuviin voidaan löytää kustannustehokkuuteen vaikuttavia prosesseja, joita voidaan soveltaa menestyksekkäästi yhä useammalla poliklinikalla.
-
(2019)Suomessa on laajasti eri urheilulajeissa käytössä ikäryhmäjako, jossa saman kalenterivuoden aikana syntyneet lapset harrastavat samassa ikäryhmässä. Ikäerot ikäryhmän sisällä voivat olla kuitenkin merkittäviäkin, sillä esimerkiksi alkuvuodesta syntyneet ovat voivat lähes vuoden toisia vanhempia. Suhteellisen iän ilmiöllä (relative age effect) tarkoitetaan etua, jonka suhteellisesti vanhemmat saavat ollessaan ikäryhmänsä vanhimpia. Suhteellisen iän on havaittu vaikuttavan nuorten arviointiin monin eri tavoin. Suhteellisesti vanhemmat esimerkiksi arvioidaan todennäköisemmin korkean potentiaalin omaaviksi pelaajiksi, jonka vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä laadukkaampia resursseja kuten valmennusta, pelikavereita ja olosuhteita. Tutkimuksissa onkin havaittu, että suhteellisesti nuoremmat ovat aliedustettuna eri lajien edustasoilla eli parhaissa juniorisarjoissa, nuorten maajoukkueissa ja ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ovatko alkuvuonna syntyneet yliedustettuina Suomessa jääkiekon junioriharrastajien keskuudessa 2000-luvun aikana ja voimistuuko ilmiö, kun otoksena on lahjakkaimmat juniorit. Lisäksi tutkitaan, esiintyykö ilmiö Suomessa jääkiekon ammattilaistasolla. Tutkielman aineistona käytetään tietoja suomalaisten jääkiekkopelaajien syntymäajoista kausilta 2004-2016 sekä väestön syntymäaikoja vuosilta 1983-2013. Suhteellisen iän ilmiön esiintymistä voidaan tutkia vertaamalla havaintoarvoja eli pelaajien syntymäaikojen havaittuja frekvenssejä ja väestön syntymäaikojen jakauman perusteella odotettuja frekvenssejä. Tähän tarkoitukseen tutkimuksessa käytetään khiin neliö -testiä. Aineisto on poikkeuksellisen laaja aiheen tutkimukseen. Kattavan aineiston ansiosta on mahdollista tutkia ilmiön ilmenemistä kaikkien lajia harrastavien joukossa, eikä vain edustustason pelaajien keskuudessa. Tutkielmassa tehdyn tilastollisen vertailun perusteella havaitaan, että junioreiden osalta suhteellisen iän ilmiö on tilastollisesti merkittävä poikapelaajien mutta ei tyttöpelaajien joukossa. Tämän tutkimuksen aineistoista voimakkaimmin ilmiö havaittiin Pohjola-leirille valittujen pelaajien otoksissa, joissa ensimmäisellä neljänneksellä syntyneet ovat keskimäärin 16,9 prosenttiyksikköä yliedustettuina. Myös ammattilaisten osalta tutkimuksessa havaittiin selkeä alkuvuodesta syntyneiden yliedustus. Jääkiekkoammattilaisista ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on keskimäärin noin 7,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Ilmiön vaikutukset eivät rajoitu pelkästään urheiluun, vaan ilmiöstä on tehty selkeitä havaintoja myös muualla yhteiskunnassa. Aiheesta on paljon tutkimuksia erityisesti koulumaailmasta niin kansainvälisesti kuin Suomestakin. Aikuisten keskuudessa ilmiö on havaittu ammattilaisurheilijoiden lisäksi myös esimerkiksi politiikassa, jossa alkuvuodesta syntyneillä on havaittu huomattavasti korkeampi todennäköisyys tulla valituksi eduskuntaan. Olisikin tärkeää miettiä, miten ilmiön esiintymistä voitaisiin Suomessa ehkäistä lasten ja nuorten keskuudessa urheilussa ja koulumaailmassa, jolloin vaikutukset mahdollisesti lieventyisivät myös muualla yhteiskunnassa.
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo työmarkkinoilla vaikuttaa talouskasvuun Yhdysvalloissa. Tarkoituksena on löytää ja ymmärtää ne työmarkkinoiden rakenteet ja ominaisuudet, jotka aiheuttavat erilaiset ammattijakaumat sukupuolten välillä ja siten vaikuttavat kykyjen jakautumiseen työmarkkinoilla hidastaen talouskasvua. Tutkimukseen motivoivat työmarkkinoiden suuret muutokset Yhdysvalloissa, joihin lukeutuvat naisten siirtyminen työmarkkinoille sekä ammattien jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Tarkasteltavat tutkimukset selittävät Roy-mallia hyödyntäen, miten ammatillista valikoitumista ja ammatillista erottelua tapahtuu työmarkkinoilla. Mallissa kolme tekijää: alkuperäinen kykyjen ja osaamisen jakauma, kykyjen väliset korrelaatiot väestössä ja teknologia, jossa kykyjä hyödynnetään, vaikuttavat siihen, minkä ammatin työntekijät valitsevat. Aiempi kirjallisuus tutkii, mistä työmarkkinoilla havaitut sukupuolierot johtuvat ja kuinka suuri vaikutus niillä on ammattijakaumiin. Muun muassa kotitöihin käytetty aika ja ammattien ominaisuudet, kuten työtuntien ja palkan välinen lineaarinen tai epälineaarinen suhde vaikuttavat kykyjen jakautumiseen eri ammatteihin. Lopuksi erot ammattijakaumissa ja siten kykyjen jakaumissa liitetään kysymykseen talouskasvusta. Kun naisten ja miesten synnynnäisten kykyjen oletetaan olevan yhtäläiset, tulisi tehokkaasti toimivilla työmarkkinoilla naisten ja miesten jakautua ammatteihin tasaisesti, jolloin myös sukupuolet ovat kykyjen osalta jakautuneet tehokkaasti markkinoille. Yhdysvaltain työmarkkinoilla on kuitenkin paljon nais- ja miesvaltaisia aloja, joten markkinat eivät oletuksen mukaisesti ole tehokkaat. Työmarkkinoiden ominaisuudet kuten esteet koulutuksen hankkimisessa ja syrjintä vaikuttavat tehokkuuteen merkittävästi. Tarkasteltavan tutkimuksen mukaan, vuosien 1960 ja 2010 välillä Yhdysvaltain talouskasvusta 40 % on johtunut syrjinnän vähenemisestä ja yhdenvertaisemmista mahdollisuuksista kouluttautua. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että Yhdysvaltojen työmarkkinat eivät vielä ole sukupuolille tasa-arvoiset. Työmarkkinoiden tehottomuuteen vaikuttavia tekijöitä vähentämällä, voitaisiin saavuttaa suurempaa talouskasvua ja hyvinvoivempi yhteiskunta. Niinpä Yhdysvaltojen kannattaisi panostaa sukupuolten aseman yhdenvertaistamiseen työmarkkinoilla.
-
(2021)Konfliktien on huomattu vaikuttavan negatiivisesti lasten koulutustasoon. Empiirisessä mikrotaloustieteellisessä tutkimuksessa on keskitytty pääasiassa väkivallasta aiheutuviin muutoksiin koulutustasossa, mutta muut vaikutusmekanismit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Konfliktialueille on tyypillistä kansalaisten liikkumisvapautta rajoittava infrastruktuuri, kuten tarkastuspisteet ja muunlaiset esteet. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella liikkumisrajoitusten vaikutusta lasten koulutustasoon sekä sitä, kuinka nämä muutokset vaikuttavat toisen ja kolmannen asteen koulutukseen sekä työllistymiseen pitkällä aikavälillä. Tutkielmassa hyödynnetään Länsirannan turva-aidan rakentamisesta kumpuavaa luonnollista koeasetelmaa. Otos jakautuu koe- ja verrokkiryhmiin yksilön iän sekä kotitalouden maantieteellisen sijainnin mukaan. Turva-aidan kausaliteettivaikutuksia tutkitaan difference-in-differences-menetelmän avulla. Turva-aita on kasvattanut perustason koulunkäynnin keskeyttämisen todennäköisyyttä 3,7 prosenttiyksikköä. Todennäköisyys sille, että lapsi ei koskaan aloita koulunkäyntiä pienenee koko otoksen tasolla. Toisaalta jaettaessa otos alaryhmiin havaitaan tyttöjen ja muiden kuin pakolaisten osalta, että todennäköisyys, että lapsi ei koskaan aloita koulunkäyntiä kasvaa. Turva-aidan vaikutuspiirissä asuminen kouluiässä pienentää pitkällä aikavälillä todennäköisyyttä 10,6 prosenttiyksikköä, että yksilö on palkkatyössä tai opiskelee kolmannella asteella. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset ovat erityisen haitallisia köyhien kotitalouksien lapsille, joiden todennäköisyys keskeyttää perustason koulutus kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä ja todennäköisyys työllistymiseen ja kolmannen asteen koulutukseen pienenee 20,9 prosenttiyksikköä. Alentunut koulutustaso alueilla, joilla turva-aita rajoittaa elinpiiriä, voi johtaa maantieteelliseen eriarvoistumiseen. Lisäksi, koska köyhien kotitalouksien lapset kärsivät eniten, turva-aita voi muodostaa köyhyysloukkuja ja siten johtaa laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tutkimuksen löydökset ovat tärkeitä Palestiinan ja Israelin hallitusten sekä kansainvälisen kehitysyhteistyön toimijoiden poliittisen päätöksenteon kannalta.
-
(2021)The European Union Emission Trading Scheme (EU ETS) was launched in 2005 to meet the actions needed to tackle climate change addressed in the Kyoto Protocol. As an energy and raw material intensive industry, the European pulp and paper industry (PPI) is the 4th largest industrial energy user in the EU. This thesis studies the causal effect of the latest changes in the EU ETS on European PPI’s greenhouse gas emissions and tries to answer whether the EU ETS has been an efficient instrument in decreasing PPI’s emissions. The PPI is determined as a high risk industry for carbon leakage, meaning that there lays a risk if the EU ETS is too expensive, the industry might move its emitting production outside of the EU to countries where environmental regulation is weaker. To prevent this the PPI has gained all of its used emissions allowance units for free. Price of the carbon is still indirectly affecting the industry through energy and electricity prices and decreases to freely allocated emission allowance units has been made since 2013. The method used int his study is difference-in-difference which has been a popular statistical method to investigate the EU ETS’s impact on countries’ manufacturing industries. The core of the method is to determine a control group and a treatment group. The US states’ pulp and paper industry represents the control group and the EU countries represent the treatment group. The control group represents the development of the variable under study without the treatment effect which is then compared to the development of the treatment group’s variable which has been affected by the treatment. This study includes two types of treatments; the EU ETS’s price of carbon in 2010-2019 and cutting the amount of freely allocated emission allowances in 2013. For conducting the study, in addition to industry emissions also productions volumes, price of the energy without carbon price, price of the production and price of the carbon are included as control variables. The results of the study are similar to previous researches’ findings. Total emissions are affected by the production volumes and energy’s price, where production volumes’ effect is the most significant to total emissions. However, the study could not find significant effect of carbon price or cutting the amount of free emission allowances to total emissions which are in line with previous studies’ results. Based on the results it can be argued that the EU ETS has not been an effective instrument to decrease pulp and paper industry’s emissions and further discussions on finding more efficient tools are needed.
-
(2021)This thesis asks whether the Greens' increased political power in local councils following the results of the municipal election in 2017 has caused an increase in investments in environmental protection in Finnish municipalities in 2018 and 2019. To answer this question and to gauge causal relationship, a difference-in-differences model is employed for which 294 municipalities located in mainland Finland are divided in treatment and control groups, depending on whether the Greens had become one of the three biggest parties measured in vote share in municipal election in 2017 or not, respectively. The data used in the analysis extend from 2008 to 2019 and are freely available in the Official Statistics of Finland database. While climate change is a global problem, local actions are also needed. Actions to tackle the climate change are often political and they are taken by politicians. In Finland's case, some actions are directed by the European Union, some of the legislation comes from the Finnish government and some decisions are made in municipalities by local politicians. A vast field of economics is devoted to studying the causes and consequences of policies and political decisions, that is political economy. This thesis contributes to the vast field of political economics literature by explaining the relationship of local government decision-making and politics in general and in detail, as it focuses to the relationship of an individual party and municipality's investment decisions. The size of the Finnish local government is remarkable which is why it is fair to claim that municipalities play a significant role in implementing national regulation but also in making their own decisions. The Greens is profiled as a pro-environmental alternative in Finnish politics. In the platform for the 2017 election the party emphasized the impact of municipalities in the battle against the climate change. In the 2017 municipal election the Greens was the fourth largest party winning 534 seats while gaining 212 seats from 2012 election. Nationwide, the vote share of the Greens increased by 4 percentage points from the previous municipal election. The statistically significant estimates show a negative causal relationship between the investments in environmental protection and the Greens’ increased political power. In those 18 municipalities, in which the Greens reached a top 3 position in the 2017 municipal election, the municipalities spend on average 1.09 euros per capita less in investments in environmental protection compared to their counterfactuals in the post-treatment period. When controlling for the Greens' vote share, the difference extends to 1.42 euros per capita. As robustness checks, other linear models estimating the relationship between the investments in environmental protection and the Greens’ increased political power in all mainland Finland municipalities are employed. The results of the robustness checks show that the decrease in environmental investments in treated municipalities does not apply for those municipalities, in which the Greens has had more power for longer period.
-
(2020)When dependent firms trade with one another, no usual market incentives apply to the pricing decision. Prices determined in such a case are called transfer prices. Global differences in corporate tax rates encourage multinational enterprises to manipulate their transfer prices to shift profits to avoid taxes. It is estimated that one third to over half of global trade value is between related parties, making potential tax gains large from transfer mispricing. Literature has proposed transfer mispricing to be one of the major channels for international profit shifting. This thesis examines whether transfer mispricing can be found in export prices of Finnish multinational enterprises. The data set is obtained by merging Finnish Customs data on International Trade in Goods in 2014-2017 and Statistics Finland Enterprise Group Register. By combining the two data sets, information on export prices on firm, product and destination level are tagged with information on dependencies in the destination country. This allows comparing intra-firm trade prices with independent trade prices. The model used to distinguish transfer mispricing is a fixed effects difference-in-differences regression, where differences in independent and dependent export prices are compared in their response to destination tax differences. Information on firm, product, export date and destination characteristics are used to control for differences between independent and dependent trade prices that are not explained by tax motivations. The results provide evidence of transfer mispricing in magnitude comparable to the previous research. A 10 percent decrease in destination tax rate is estimated to lead to 1.2 percent decrease in intra-firm export prices of Finnish multinational enterprises. This implies 0.8 billion euros of underreported exports in 2017, totaling 160 million euros of corporate tax losses. These results are questioned by using a more robust method than applied in previous empirical literature. According to the more conservative estimates, the main evidence of transfer mispricing loses statistical significance. The results give broad confidence intervals for transfer mispricing of Finnish multinational enterprises, which do not cancel out either large-scale profit shifting or nonexistent price manipulation. They encourage further research on the subject exploiting more detailed data on transaction level dependencies. In addition, the role of foreign affiliates in transfer mispricing calls for more detailed data.
-
(2019)Taloustieteessä on laajaa näyttöä siitä, että osalla työttömistä työllistyminen ei lisää tuloja merkittävästi. Keskeistä työn tarjontapäätöksessä on, että työllistyminen tuottaa henkilölle taloudellista hyötyä. On tärkeää tunnistaa henkilöt, joiden taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat heikoimmat ja ymmärtää taustalla olevat tekijät, jotka heikentävät työllisty-misen kannustimia. Tällöin työttömyydestä työelämään siirtymisen taloudellisia kannustimia voidaan parantaa politiikka-toimilla keskittyen ryhmiin, joilla taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat heikommat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka vuonna 2016 työttömyyskorvaukset ja muut saadut tulonsiirrot sekä verotus vaikuttavat täyspäiväisesti työllistyvän henkilön taloudellisiin kannustimiin työllistyä. Tämän lisäksi tarkastellaan, kuinka suuri osuus aineistoon kuuluvista henkilöistä on työttömyysloukussa. Kirjallisuuden mukaan henkilö on työttömyys-loukussa, jos työllistymisveroaste on vähintään 80 %, eli 10 euron bruttopalkan lisäyksestä käteen jää nettona enintään 2 euroa. Kysymystä tutkitaan empiirisesti laskemalla otokseen kuuluville henkilöille odotettu bruttopalkka heidän työllis-tyessään täyspäiväisesti. Odotetusta bruttopalkasta lasketaan henkilöiden nettopalkat työllisenä. Tarvittavat laskut netto-tuloista tehdään Sisu-mikrosimulointimallilla. Käytetyn aineiston otos muodostuu Tilastokeskuksen Sisu-mikrosimulointimallin pohja-aineistosta, joka sisältää rekisteritietoja henkilön perheestä, asumisesta ja tuloista, sekä henkilön maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista. Tähän aineistoon yhdistetään tiedot työsuhteiden pituuksista, työttömyysjaksoista ja työpaikan toimialoista vuosilta 2014-2015 työntekijä-työnantaja-paneeliaineistosta. Tämän lisäksi aineistoon yhdistetään tuntipalkkatiedot Palkkarakennetilastosta. Tilastokeskuksen toteuttaman aineistojen yhdistelyn jälkeen aineistoon kuuluu noin 159 000 20-65-vuotiasta henkilöä. Aineistossa palkat havaitaan ainoastaan työllistyneille, jolloin kuukausipalkkojen laskentaan käytetty aineisto kuvaa ainoastaan työssäkäyviä henkilöitä, mutta ei työttömiä. Osa pienten lasten vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia työskentelyn sijaan. Tällöin aineisto on valikoitunut, sillä pienten lasten vanhempien palkoista saadaan havaintoja vain joukosta vanhempia, jotka eivät jää hoitamaan lapsia kotiin. Pienten lasten vanhempien palkkaestimaatit vääristyvät aineiston valikoitumisen vuoksi, sillä heistä havaitut palkat eivät edusta vanhempia, jotka jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Tätä aineiston valikoitumista työssäkäyviin kontrolloidaan huomioimalla perheen alaikäisten lasten lukumäärä ja asun-tokunnan koon vaikutus vanhempien töihin osallistumiseen, sillä osa vanhemmista jää kotiin hoitamaan lapsia. Palkka-estimaatit laaditaan kaksivaiheisella valikoitumisen huomioivalla Heckman-mallilla. Tutkielma edistää tutkimuskysymyk-seen liittyvää suomalaista kirjallisuutta keskittymällä valikoitumisen aiheuttamaan ongelmaan. Yksittäisistä tekijöistä koulutus vaikuttaa eniten sekä naisten että miesten työllistymispalkkaan. Alle 3-vuotiaiden lasten lukumäärä laskee merkittävästi naisten osallistumista töihin, kun aineiston valikoitumista kontrolloidaan lapsiluvulla ja kotitalouden henkilöiden lukumäärällä. Työllistymisveroasteeksi saadaan tässä tutkielmassa 67,8 %, mikä on linjassa aiemman suomalaisen tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa 2010-luvulla työllistymisveroaste on ollut 60-70 % tasolla. 2,34 % aineiston henkilöistä on työttömyysloukussa, ja yksinhuoltajista jopa 12,3 % on työttömyysloukussa. Naispuoli-sista yksinhuoltajista 13,9 % on työttömyysloukussa, ja miehillä vastaava osuus on 5,41 %. Työllistymispalkat jäävät naisilla miehiä matalammaksi, minkä takia taloudelliset kannustimet työllistymiseen ovat keskimäärin naisilla heikommat kuin miehillä. Työllistymisveroasteet ovat korkeimmat yksinhuoltajilla, joiden kannustimia täyspäiväseen työskentelyyn heikentää päivähoitomaksujen nousu tulojen kasvaessa samalla kun yleinen asumistuki ja työttömyyskorvaukset laskevat. Päivä-hoitomaksujen tulorajojen korottaminen tai päivähoitomaksujen laskeminen olisivat tehokkaita keinoja laskea yksin-huoltajien työllistymisveroastetta ja vahvistaa yksinhuoltajien taloudellisia kannustimia työllistyä. Erityisesti ansiosidon-nainen työttömyyskorvaus nostaa työllistymisveroastetta, ja sen pituutta onkin lyhennetty viime vuosina. Ansiosidon-naisen työttömyyskorvauksen tasoa laskemalla tai sen pituutta lyhentämällä taloudelliset kannustimet työskentelyyn parantuisivat.
-
(2021)Tässä työssä tutkin, miten vankiterveydenhuollon rahoitus olisi mahdollista järjestää osana sellaista julkisen terveydenhuollon rahoitusmallia, jossa valtio rahoittaisi terveyspalvelut järjestäviä maakuntia tarvevakiointiin perustuvalla kapitaatiokorvauksella. Tarkoituksena on hahmotella vaihtoehto vankiterveydenhuollon nykyiselle rahoitusmallille, joka perustuu muun julkisen terveydenhuollon rahoituksesta erilliseen kiinteään määrärahaan. Vankiterveydenhuollon rahoitukseen sisällyttäminen mahdolliseen kapitaatiomalliin toisi siihen samat kriteerit kuin muuhun julkiseen terveydenhuoltoon. Empiirisen kysymyksensä lisäksi tämä työ esittelee kapitaatiota ja tarvevakiointia käsitellyttä taloustieteellistä tutkimusta. Kapitaatiomallia on yleisesti perusteltu terveydenhuollossa sillä argumentilla, että se antaa terveydenhuollon tuottajille kannustimet kustannustehokkuuteen. Teoreettinen ja empiirinen taloustieteellinen tutkimus tukevat tätä argumenttia, joskin kapitaation käyttöä julkisen terveydenhuollon rahoituksessa käsitteleviä empiirisiä tutkimuksia on vähän. Tärkeä osa toimivaa kapitaatiomallia on hyvin toteutettu tarvevakiointi, jossa terveydenhuollon asiakkaiden kustannusten pyritään ennustamista ekonometrisilla menetelmillä. Suomessa tarvevakiointia on tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonka työtä tämä tutkimus täydentää. Työni empiirisessä osiossa selvitän miten vankiterveydenhuollon rahoitus jakautuisi maakunnille sellaisen tarvevakioinnin mallin pohjalta, joka ottaa huomioon henkilön vankeuden ja vankiterveydenhuollon kustannukset. Tarvevakioinnin aineistona työssä käytetään THL:n keräämiä laajoja rekistereitä, jotka sisältävät tiedot yli viiden miljoonan suomalaisen vuotuiset terveydenhuollon kustannuksista, sekä tiedot henkilöiden demografisista, terveydellisistä ja sosiaalisista ominaisuuksista. Olemassa olevia rekistereitä täydennetään tässä työssä vankiterveydenhoidon yksikön talous- ja potilastiedoilla, sekä Rikosseuraamuslaitoksen tiedoilla. Tarvevakioinnissa käytettävät mallit ovat luonteeltaan lineaarisia pienimmän neliösumman malleja. Tällaisten mallien käyttö on perusteltua teoreettisista näkökulmista, minkä lisäksi niitä on käytetty THL:n aiemmissa tutkimuksissa. Osana tätä tutkimusta myös lasketaan ensimmäistä kertaa yksikkökustannukset vankiterveydenhuollon palveluille. Vankiterveydenhuollon yksikkökustannukset paljastavat vankiterveydenhuollon palveluiden olevan huomattavasti kalliimpia kuin vastaavien palveluiden kustannukset muussa julkisessa terveydenhuollossa. Laskettujen yksikkökustannusten pohjalta lääkärikäynnin kustannus vankiterveydenhuollossa on 133 prosenttia ja sairaanhoitajien potilaskäynnin kustannus 160 prosenttia suurempi, kuin näiden käyntien kustannukset kunnallisessa terveydenhuollossa. Vankilassa vuonna 2017 olleiden henkilöiden henkilökohtaisten terveydenhuollon kustannuksia tarkasteltaessa esille tulee se, että vankien vuosittaiset kustannukset ovat noin 4-5 kertaa muuta väestöä suuremmat. Henkilön vankeudesta kertovan muuttujan sisällyttäminen olemassaolevaan tarvevakioinnin mallin ei lisää mallin selitysastetta, mutta se on tilastollisesti merkittävä ja täyttää kirjallisuudessa hyvälle tarvetekijälle asetetut kriteerit. Tarvevakioinnin mallin pohjalta henkilön vankeus ennustaa tälle noin 4200 euroa tätä demografisilta, terveydellisiltä ja sosiaalisilta ominaisuuksilta vastaavaa ei-vankia suuremmat vuosittaiset terveydenhoidon kustannukset. Jokainen vankilassa vietetty päivä ennustaa noin 22 euroa suurempia terveydenhuollon kustannuksia. Vankien ennustettavien kustannusten vertaaminen yhdyskuntaseuraamusta suorittavien henkilöiden ennustettaviin kustannuksiin antaa näyttöä siitä, että vankeus on myös kausaalisesti yhteydessä suurempaan terveyspalveluiden käyttöön ja suurempiin terveydenhoidon kustannuksiin. Tarvevakioinnin mallien pohjalta työssä lasketaan, miten vankiterveydenhuollon vuosittaiset menot jakautuisivat maakunnille, mikäli vankiterveydenhuolto rahoitettaisiin osana kapitaatiomallia. Tämän lisäksi maakunnille lasketaan tarveindeksit. Haasteita tutkimukselle aiheuttivat vankiterveydenhuollon puutteelliset potilastiedot, jotka vääristävät jossain määrin vankiterveydenhuollon yksikkökustannuksia, sekä ulkomaalaisten vankien puuttuminen THL:n rekisteritiedoista. Tämän lisäksi työssä esitelty rahoitusmalli kohtaa mahdollista kapitaatiomallia yleisesti kohtaavat ongelmat, joista suurin on se, että THL:n rekisterien terveydenhuollon menot poikkeavat terveydenhoidon virallisista tilastoiduista menoista. Suomessa on jo usean hallituskauden ajan ollut tavoitteena siirtyä terveydenhuollon rahoituksessa kohti tarvevakiointiin perustuvaa kapitaatiomallia. Tämä terveydenhoitojärjestelmän rahoituksen uudistus tarjoaa syyn pohtia myös vankiterveydenhuollon rahoitusta. Tässä työssä esitetty tarvevakioinnin malli ja sen pohjalta laskettu rahoitus tarjoavat vaihtoehdon vankiterveydenhuollon nykyiselle, monesta syystä ongelmalliselle, rahoitusmallille.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallon vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuutta kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä. Vedonlyöntimarkkinoiden ollessa tehokkaat, vedonlyöntikertoimet toimivat todennäköisyysarvioina jalkapallo-otteluiden lopputuloksista ja vedonlyöjillä ei ole mahdollisuuksia ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman päätarkoituksena on tutkia vedonlyöntimarkkinoiden sisäisiä tehokkuuseroja erilaisten vedonlyöntikohteiden välillä sekä miten vedonvälittäjien erilaiset toimintatavat vaikuttavat vedonlyöntikertoimien tehokkuuteen. Keskeisenä tavoitteena on muodostaa kattava kokonaiskatsaus tekijöistä, jotka vaikuttavat vedonlyöntikertoimien muodostumiseen sekä syihin, jotka voivat aiheuttaa tehottomuuksia vedonlyöntimarkkinoilla. Tehottomuudet jaetaan tilastollisiin ja taloudellisiin tehottomuuksiin. Vedonvälittäjien ottaman komission takia, tilastollisten tehottomuuksien havaitseminen ei automaattisesti johda siihen, että vedonlyöjät pystyisivät hyödyntämään tehottomuuksia taloudellisesti. Vedonlyöntimarkkina tai sen osa on taloudellisesti tehoton, kun vedonlyöjällä on mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman alussa vedonvälittäjät jaetaan positioita ottaviin vedonvälittäjiin, jotka asettavat rajoituksia voittaville vedonlyöjille, sekä tilejä tasaaviin vedonvälittäjiin, jotka eivät aseta rajoituksia yksittäisille vedonlyöjille. Lukuisten aikaisempien tutkimuksien mukaan suosikki-altavastaaja-harha aiheuttaa tehottomuutta vedonlyöntimarkkinoilla. Sen mukaan suosikkien puolesta vedonlyöminen on kannattavampaa kuin altavastaajien. Empiirisessä tutkimusosiossa tutkitaan suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä jalkapallon 1x2-vedonlyöntikohteissa. Aineiston keskiarvo- ja maksimikertoimien oletetaan koostuvan pääosin positioita ottavista vedonvälittäjistä. Pinnaclen kahdelta ajanhetkeltä kerätyt kertoimet edustavat tilejä tasaavan vedonvälittäjän kertoimia. Näiden kategorioiden avulla voidaan vertailla suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä positioita ottavien vedonvälittäjien sekä tilejä tasaavan vedonvälittäjän välillä. Empiirisen osion lopuksi tutkitaan aasialaisten tasoitusvetojen tehokkuutta verrattuna 1x2-vedonlyöntikohteisiin sekä arbitraasimahdollisuuksien syntymistä 1x2-vedonlyöntikohteissa. Suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaitaan kaikissa tarkasteltavissa kerroinkategorioissa 1x2-vedonlyöntikohteissa. Pienikertoimiset suosikit ovat huomattavasti parempia vedonlyöntikohteita verrattuna suurikertoimisiin altavastaajiin aiheuttaen, 1x2-vedonlyöntikohteissa tilastollista tehottomuutta. Tilastolliset harhat ovat voimakkaimpia keskiarvokertoimissa. Maksimikertoimissa esiintyy taloudellista tehottomuutta, jota hyödyntämällä vedonlyöjillä olisi teoriassa mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Pinnaclen kertoimissa suosikki-altavastaaja-harha on myös havaittavissa, mutta taloudellisia tehottomuuksia ei juurikaan havaita. Pinnaclen keräyshetken kertoimissa ja lopullisissa kertoimissa on yhtälailla suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaittavissa, vaikka lopulliset kertoimet toimivat parempina estimaatteina otteluiden lopputuloksista. Aasialaisissa tasoitusvedoissa ei havaita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilastollisia tai taloudellisia tehottomuuksia. Arbitraasimahdollisuudet 1x2-vedonlyöntimarkkinalla aiheutuvat positioita ottavien vedonvälittäjien tehottomasta kertoimien asettelusta. 1x2-vedonlyöntikohteissa havaitut tehottomuudet viittaavat tilejä tasaavien vedonvälittäjien tehokkaampaan hintojen asetteluun verrattuna positioita ottaviin vedonvälittäjiin. Aasialaisten tasoitusvetojen ollessa tehokkaita, voidaan esittää, että vedonvälittäjät hinnoittelevat suosikki-altavastaaja-harhan suoraan 1x2-vedonlyöntikohteisiin. Vedonlyöjien mahdollisuudet hyödyntää positioita ottavien vedonvälittäjien taloudellisia tehottomuuksia ovat kuitenkin rajalliset.
-
(2021)This study attempts to discover the best predictors of mathematics and language learning outcomes across Kenya, Mozambique, Nigeria, Uganda, and Tanzania by analysing World Bank SDI data and using machine learning methods for variable selection purposes. Firstly, I use the SDI data to show the current fragilities in the quality of education service delivery, while also highlighting deficiencies in student learning outcomes. Then, I use CV Lasso, Adaptive Lasso, and Elastic Net regularisation methods to help discover the best predictors of learning outcomes. While the results from the regularisation methods show that private schools, teacher subject knowledge, and teacher pedagogical skills are good predictors of learning outcomes in a sample combining observations from Kenya, Mozambique, Nigeria, Uganda, and Tanzania, the results fail to infer causality by not distinguishing if unobservable factors are driving the results. To quantify the relationship of key predictors, and for statistical significance testing purposes, I then conduct subsequent OLS analysis. Despite not expecting the true partial derivative effects to be identical to the OLS coefficients presented in this study, this study highlights deficiencies in education service delivery and applies methods which help select key predictors of learning outcomes across the sampled schools in the SDI data.
-
(2019)Yksi merkittävimmistä asioista yrittäjyyteen liittyen on pakollinen YEL-vakuutus, jonka oikea mitoittaminen on jo pitkään ollut tunteita herättävä keskustelunaihe. YEL-vakuutuksen oikea mitoittaminen on tärkeää, sillä palkansaajasta poiketen yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä ja yritystoimintansa vakuuttamisesta yrittäjän eläkelain mukaisesti. Aiempien tutkimusten perusteella alivakuuttaminen on yleistä suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusnäkökulmaksi aiheeseen otettiin sosiaaliturvan tuntemus ja sen vaikutus alivakuuttamiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko alivakuuttaminen yleisempää heikommin sosiaaliturvaa tuntevien yrittäjien keskuudessa. Tutkimus toteutettiin lähettämällä vastaajajoukolle sähköposti, joka sisälsi linkin verkkopohjaiseen kyselylomakkeeseen. Sosiaaliturvan tuntemusta mittaava kysely lähetettiin yhteensä 11233 Työeläkeyhtiö Elossa YEL-vakuutetulle ammatinharjoittajalle, joista 732 vastasi kyselyyn. Ammatinharjoittajat olivat jaettu viiteen ryhmään työtulon ja verotettavan ansiotulon suhteen perusteella. Tätä suhdetta käytettiin tutkimuksessa alivakuuttamisen mittarina. Vastauksia analysoitiin ryhmätiedon, sekä muiden kyselyssä kysyttyjen taustatietojen pohjalta. Analyysissä jokainen kysymys vastasi yhtä muuttujaa. Tulosten perusteella sosiaaliturvan tuntemus ei vaikuta alivakuuttamiseen. Alivakuuttamisen mukaan jaettujen ryhmien väliltä löytyi vain vähän tai ei lainkaan tilastollisesti merkitseviä eroja sosiaaliturvan tuntemusta mittaavissa muuttujissa. Muiden taustamuuttujien osalta vain sukupuolten välinen ero alivakuuttamisen suhteen oli tilastollisesti merkitsevä. Tuloksista käy ilmi, että sosiaaliturvan tuntemuksen taso suomalaisten ammatinharjoittajien keskuudessa on yleisesti melko heikolla tasolla. Tulokset myös vahvistivat alivakuuttamisen olevan yleistä suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Valtion ja eläkevakuuttajien tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota alivakuuttamisen laajuuteen ja sen syihin.
Now showing items 41-55 of 55