Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p5868"

Background. Knowing what a psychological test measures and if it works the same way in different contexts, i.e. has measurement invariance (MI), is crucial for its valid and reliable use. The Wechsler Adult Intelligence Scale – Fourth Edition (WAIS-IV) was published in Finland in 2012. However, recent research suggests that the factor model given in the WAIS-IV test manual and the information regarding MI between different age groups and levels of education are lacking. Methods. This study employed the normative sample of the Finnish WAIS-IV. First, the factor model in the manual was examined and improved using confirmatory factor analysis with a mixed data-theory approach. Second, the new model was tested for strict residual MI for different age groups and levels of education, in order to study if the test reaches an acceptable level of MI. Results and conclusions. The results indicated that the normative data is best modeled by an oblique non-g model. The study also replicated a Spatial Visualization factor with loadings from Block Design, Visual Puzzles and Picture Completion, and Quantitative Reasoning factor with Figure Weights and Arithmetic. A previously unmentioned link in factor analytic literature on WAIS-IV was found between Block Design and Processing Speed factors. The results questioned the link between Arithmetic and Verbal Comprehension factor and found the underlying source of shared variance to be links between Information and Arithmetic, which was interpreted as Educational Achievement. WAIS-IV reached strict residual MI for both different age groups and levels of education. The study offers a more accurate factor model of WAIS-IV and gives confidence that psychologists can reliably apply it over different ages and levels of education in the normal population of Finland.

Tämä tutkimus keskittyy psykologian popularisoitumisen historialliseen muutokseen ja sen tarjoamaan itsetutkiskelun kieleen. Foucault’laisen yksilöllistävän vallan näkökulmasta popularisoituneen psykologian eri muodot ja välineet voidaan nähdä psykoteknologioina, joiden avulla pyritään suoraan tai epäsuorasti puuttumaan ihmisten elämään. Nämä onnellisuuden, emotionaalisen hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen terapeuttiset teknologiat ovat nykypäivänä vaikuttava kulttuurinen ilmiö. Itsensä kehittäminen ja toteuttaminen voidaan nähdä yhtenä yksilöllisyyden korostumisen ilmiönä. Identiteettityöhön liittyy yksilön persoonallisten ominaisuuksien kehittäminen tiettyjen yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevien ihanteiden suuntaan. Yksilöön kohdistuvat oman identiteetin muokkaamisen ja psyykkisen kyvykkyyden paineet vaativat ihmistä luo maan omaa elämäänsä ja ylittämään itsensä, mikä voi aiheuttaa samalla epäonnistumisen pelkoa, haavoittuneisuutta ja epävarmuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten psykologian popularisoituminen ja sen tuottama identiteettityön kieli ja tekniikat esiintyvät humanistisen psykologian analyysikehyksestä käsin suomalaisessa populaarikulttuurissa. Analyysikehys koostuu neljästä teemasta, jotka ovat yksilöllisyys, itsensä kehittäminen, itsensä toteuttaminen ja yksilön vastuu. Tutkimuksessa selvitetään miten nämä teemat ovat esiintyneet vuosien 1947–2017 Eeva-lehtiaineistossa ja millaisia ajallisia muutoksia niissä on havaittavissa eri aikakausina. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Aineistosta nousee esiin viisi eri tuloksia kuvaavaa teemaa, jotka ovat itsetietoisuus, vastuu, vapaus, kasvu ja kehitys sekä elämän sisältö. Tulokset osoittavat, että yksilöllisyyden, itsensä kehittämisen, itsensä toteuttamisen ja yksilön vastuun esiintyminen on korostunut ja lisääntynyt selkeästi populaarikulttuurissa 1960-luvulta lähtien. Popularisoitumisen myötä humanistisen psykologian kieli ja tekniikat ovat tulleet nykypäivänä osaksi normaalia elämisen käytäntöä, jolloin yksilön vastuu itsestään ja omasta elämästään sekä jatkuva itsensä kehittäminen ja toteuttaminen voi alkaa näyttäytyä välttämättömänä ja luonnollisena osana ihmisen elämänkulkua.