Browsing by study line "Subject teacher in Biology"

The climate crisis is such major environmental threat that it has negative impacts on both nature and people. Recently, the effects of climate change on people’s mental health have also been noticed. Children and adolescents are especially vulnerable group in terms of climate anxiety. The amount of climate anxiety among youth has been found to be increasing, yet the studies on it are still scarce. It is important to find out how much climate anxiety there is among youth and does it influence their behavior. The objective of this master’s thesis is to find out how much climate anxiety there is and is climate anxiety interconnected with the pro-environmental behavior among youth. Also, its aim is to find out whether attending the climate course affects the amount of climate anxiety. In addition, the study focuses on whether gender, home country and parental education level are interconnected with the amount of climate anxiety. This study was conducted as part of the D.Game project which includes a climate course for youth aged 12–18 years. Data for this research was collected through a survey during the climate course. The schools and students participating in the D.Game climate course and the climate anxiety survey were selected through an open recruitment during autumn of 2021. The data consists of 48 students who responded to the pre survey and of 13 students who responded to the post survey. The participants were 15–17 years old. On the contrary to other research, there is not much climate anxiety among youth. There is also a strong positive correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior, which differs from other research. On the other hand, there were no significant differences in climate anxiety between the groups divided by divided by gender, home country and parental education level, which was expected result. Based on the data, the climate course did not have statistically significant effect on the amount of climate anxiety among youth. Also, there is need for further research. Larger sample could provide more valid results. The causality of the correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior would be interesting to resolve. Whether attending to a climate course affects the amount of climate anxiety could be found out by development of climate courses and comparing different courses.

Adolescent ill-being has in recent years become a prominent health concern globally. Ill-being during adolescence can have negative consequences for future health and wellbeing, as important patterns of health are formed during this time. This highlights the importance of early identification of risk factors and overarching patterns of mental and physical ill-being and arguments for early intervention during adolescence. The aim of this study was to identify risk factors and co-occurrence of subjective ill-being symptoms in the form of depressive symptoms and subjective health complaints. This study also examined whether the subjective ill-being of students was reflected in cortisol patterns in a naturalistic setting. This since stress has been identified as a key etiological factor in ill-being, through the damaging effect of prolonged exposure to elevated cortisol levels. By applying a novel measure of school atmosphere, the study also aimed to examine the potential protective role of the social atmosphere in school on subjective ill-being and cortisol levels. A total of 329 students from eleven Finnish-Swedish upper secondary schools participated in the cross-sectional study by answering a questionnaire. The salivary cortisol samples were collected from a subsample of the participants, with of a total of 209 participant that met the salivary sampling criteria applied in the study. The methodological framework for the statistical analysis of the study consisted of independent samples t-test, ANOVA, Pearson’s correlation, and multiple linear regression. The results showed a higher prevalence of ill-being in girls and second year students. A significant co-occurrence was found for the subjective ill-being measures of depressive symptom and subjective health concerns. The subjective ill-being was however not reflected in the daily cortisol patterns of students in a naturalistic setting. Furthermore, a positive school atmosphere was significantly negatively associated with subjective ill-being of student in the form of depressive symptoms and subjective health complaints. When controlling for covariates, the subjective meaning of school experienced by the students was identified as a significant protective factor against symptoms of ill-being. These findings identify students in need of additional support and highlights the need of applying an overarching view on student ill-being in future adolescent research. Since no associations was found between daily cortisol patterns and subjective ill-being this study contributes to the understanding of HPA axis in early disorder onset. This study also highlights the importance of subjective meaning in a school context and posits increasing the subjective meaning as a prominent strategy to decrease ill-being among Finnish-Swedish upper secondary school students. Further studies are however needed to assess the causality and to examine these relationships further.

Eläinten tunnemaailma on meille melko vieras. Sen takia on tärkeää tutkia, millaiset asiat vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme niiden tunteita. Tunteiden tulkintaan voivat vaikuttaa tulkitsijan omat kokemukset. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, kuinka hyvin eläintarhakävijät tunnistavat villieläinten tunteita. Erityisesti keskityn siihen, miten vastaajan sukupuoli, ikä, kasvuympäristö ja lapsuuden ja aikuisuuden aikaiset eläinkokemukset vaikuttavat eläintarhakävijöiden kykyyn tunnistaa eläinten tunteita. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Korkeasaaren eläintarhassa kesällä 2021. Osallistujille näytettiin videolta eläin ja heidän tuli kertoa, onko eläimen tunnetila neutraali, myönteinen vai kielteinen ja onko se rauhallinen vai kiihtynyt. Tutkimuksessa tutkittiin tiikereiden, berberiapinoiden ja markhorvuohien tunnetilan tunnistamista. Osallistujista kerättiin taustatietoja, kuten ikä ja sukupuoli. Tulosteni perusteella eläinlajilla on vaikutusta tunnetilan tunnistamiseen. Tiikerin myönteisyys tai kielteisyys osattiin arvioida huonommin kuin berberiapinan. Myös vastaajan ikä vaikuttaa tunteiden tunnistukseen. Vanhemmat tunnistivat myönteisyyden tai kielteisyyden nuorempia ihmisiä heikommin. Sukupuoli vaikuttaa yhdessä iän kanssa kiihtyneisyyden tunnistamiseen. Kiihtyneisyyden tunnistivat paremmin 18–30-vuotiaat naiset kuin 61–75-vuotiaat naiset, mutta muiden ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja. Kiihtyneisyys tunnistettiin myös paremmin, jos eläimet ovat olleet osana vastaajan elämää vain lapsuudessa sen sijaan, että ne olisivat olleet aina osana elämää. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ihmiset tunnistavat eri eläinten tunteet eri tavalla ja ihmismäisempien eläinten tunteet ovat muita helpommin tunnistettavissa. Iällä ja sukupuolella voi olla vaikutusta ihmisten kykyyn tunnistaa eläinten tunteita. Myös eläinkokemus vaikuttaa ihmisten kykyyn tunnistaa tunteita ja kokemus ei ole sama kuin tiedon omaksuminen. Tuloksiani voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristökasvatuksessa.

Finnish matriculation examination in biology transitioned into a digital examination from traditional pen-and-paper examination in spring of 2018 as a part of larger process aiming to digitalize the entire matriculation examination. Tthe requirements for the exam have also changed: in addition to subject knowledge, the digital examination also requires the candidate to also be master the digital skills outlined in the Finnish high school curriculum, for example the use of image- and data processing programs. It has been suggested hat candidates from higher socioeconomic background benefit more from digital skill teaching. It has also been shown that some teachers overestimate the digital skills of the students, omitting parts of the teaching process that are integral for learning. Tthis study examines whether the matriculation examination answers requiring digital skills differ from questions that can be answered without advanced digital skills. Statistically significantly worse performance in questions requiring digital skills might indicate digital skill teaching that is insufficient compared to the skill level required in matriculation examination. Insufficient teaching may disproportionately affect those from lower socioeconomic background. The data of this study consists of 30 full-length answers from matriculation examinations of spring 2018, autumn 2018 and spring 2019, for a total of 90 full-length answers. The data was a randomized sample provided by Ylioppilastutkintolautakunta (Finnish Matriculation Examination Board). The differences were analysed with Mann-Whitney U-test and Fisher’s z-transformation. The study found that questions requiring digital skills were statistically significantly more popular than questions that didn’t require digital skills. Although the level of cognitive processing outlined by Bloom’s Taxonomy was lower in questions requiring digital skills, there was no statistically significant difference in the success (measured by attained score) between the answers. According to results, the digital proficiency of the candidates was at a sufficient level to answer to the questions.. The study also speculates on factors that could explain the observed differences in answer popularity, cognitive depth and difficulty level of the questions.

Atlantic salmon (Salmo salar) have a complex life history, characterized by a juvenile stage spent in freshwater before migrating to the sea for one to several years and then returning to their natal river to spawn. Sea-age at maturity, which corresponds to the number of years spent at sea, is an important life-history trait influenced by environmental and genetic factors. Variation in sea-age at maturity in Atlantic salmon has been associated with a SNP located in the intron of six6 on chromosome 9 (six6a). This gene is also known to be evolutionary conserved in eye development in vertebrates and has a crucial role in sexual maturation in mammals. In 3-year-old Atlantic salmon, six6a was found to be expressed in the eyes, brain, gills, and testes. In addition, in situ hybridization has shown that six6a is expressed in multiple organ systems in embryos, for example, the eye and brain developing areas. However, quantification of its level of expression has only been carried out on whole individuals so far. Therefore, this thesis aims to quantify the expression level of six6a, and its paralogue, six6b, at different time points (1-9 months post-hatching) and in four different tissues and a body part (brain, eye, gill, hypothalamus, and head) to identify the tissues and developmental stages that are relevant for future functional studies on the association between six6a genotype and variation in sea-age at maturity. Using a 3’ RNA sequencing approach we found that the eyes and hypothalamus had the highest expression level of both paralogues with a higher expression level of six6b. The expression of the two paralogues in gill samples was very low or non-existent and the low level of expression detected in head and whole brain samples could be influenced by the presence of the eyes and the hypothalamus, respectively. Based on these results, the hypothalamus and eyes would be important tissues for further investigation to gain more information on the association between the six6a genotype and variation in sea-age at maturity in Atlantic salmon. In addition, a more in-depth analysis of the transcriptomic data obtained would allow the investigation of the specific roles of each paralogue, for example by studying correlated genes in the different tissues.

Toimiva vesihuolto on yhteiskunnalle elintärkeä. Tärkeimpinä vesihuollon tavoitteina on puhdistaa juomavesi ja vähentää jätevedestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kemianteollisuudella on keskeinen rooli tuottaa kemikaaleja vesihuollon käyttöön. Vedenpuhdistus on yksi osa kemikaalien arvoketjua, jossa useat eri toimijat osallistuvat kemikaalien raaka-aineiden valmistukseen, kemikaalien tuottoon, kuljetukseen ja käyttöön, sekä jätteiden loppusijoitukseen. Kemikaalien arvoketjulla on vaikutuksia ympäristöön. Vedenpuhdistuskemikaalien arvoketjua ei ole tutkittu kemikaalien valmistajien ja ostajien välisessä suhteessa. Tutkimuksessani selvitin, kuinka biodiversiteetti näkyy vedenpuhdistuskemikaalien arvoketjun päätöksenteossa ja miten se vaikuttaa kemikaalien ostopäätöksiin. Biodiversiteetti takaa ihmistoimintaakin ylläpitävien ekosysteemipalveluiden toiminnan, kuten veden kiertokulun. Merkittävimpiä uhkia biodiversiteetille ovat vieraslajit, ilmastonmuutos, ravinnekuormitus, ympäristömyrkyt ja roskaantuminen, elinympäristöjen muutokset ja luonnonvarojen liikakäyttö. Kestävillä ratkaisuilla arvoketjun eri toimijat voivat vaikuttaa biodiversiteettiin positiivisesti. Tutkimuksessa haastattelin kuutta vedenpuhdistuslaitoksissa ja kemikaaleja valmistavassa yhtiössä työskentelevää osto- ja myyntipuolen asiantuntijaa puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla. Lisäksi tarkastelin yhtiöiden vastuullisuusraportteja. Analysoin aineistoa teema-analyysin keinoin. Keskeisimpänä tuloksena havaitsin, että vesikemikaalien arvoketjussa päätettäessä kemikaalien ostamisesta ja myymisestä, toimijat asettavat kemikaalien hinnan ja toimitusvarmuuden ympäristöasioiden edelle. Biodiversiteettiä pidetään tärkeänä, mutta ostopäätöksiin se ei vielä vaikuta. Kemikaalien kehittämiseen ja hankintoihin tarvitaan lisää tietoa biodiversiteettivaikutuksista läpi koko kemikaalien arvoketjun.

Microbiology is included in the subject of biology in lower secondary school as part of the National Core Curriculum for Basic Education (POPS). Microbiology teaching has traditionally relied on inquiry-based methods and practical work, where inquiry is highlighted in POPS. In this study, a survey of teachers investigated microbiology teaching and inquiry-based methods in lower secondary school. The study focused on these areas: 1. What groups of microbes are mentioned and in what biological contexts? 2. What methods are used in teaching microbiology? 3. How much are inquiry-based methods used and does the amount vary regionally? 4. What type of inquiry-based teaching is used? and 5. What are the potential limitations in delivering inquiry-based teaching? The data were collected by an online survey for biology teachers in lower secondary schools around Finland and 36 responses were received. The data were analyzed mainly by qualitative content analysis which was supported by quantitative and regional analysis. According to the results, the coverage of microbial diversity is wide in biology teaching but Archea may receive less attention. Microbiology is taught well in many biological contexts but least in the context of evolution and development of life. The teaching methods are diverse, and many different practical activities are carried out. Inquiry-based methods were utilized by 97.2% of teachers and the amount does not vary regionally. Structured inquiry is used the most in microbiology teaching and the majority of the teachers found inquiry-based methods valuable. The amount of inquiry is limited by a lack of time, size and heterogeneity of the student groups, lack of equipment and workspace. The results indicated that the teaching of microbiology in lower secondary school is diverse and inquiry-based methods are common, but limitations were expressed. Solutions in response to these concerns could be, for instance, virtual activities, improved learning materials and more collaboration between universities and schools which is now poor. There are so far no other published studies about this in Finland. In the future, it would be interesting to study further how inquiry-based methods and the teacher’s self-efficacy and own training in these areas affect the outcomes of microbiology education. Such research could then be used to improve teacher education to address the limitations presented in this thesis.

Studerande i början av sina akademiska studier har en varierande nivå av förhandskunskaper och det är väl rapporterat inom pedagogisk forskning att den tidigare kunskapen påverkar studerandens inlärning av olika koncept. Den konstruktivistiska inlärningsteorins grundprincip är att all ny kunskap byggs ovanpå den tidigare kunskapen och därför kan den tidigare kunskapen i stor mån förutspå hur väl inlärningen sker. Teorier kring konceptuell förändring bygger vidare på den konstruktivistiska inlärningsteorin och förklarar konceptuell förändring som den delen av inlärningen där mottagningen av den nya kunskapen leder till en omorganisering av den tidigare erfarna kunskapen, så att den tidigare kunskapen bearbetas och revideras så att den passar in med den nya kunskapen. De olika teorierna kring konceptuell förändring lyfter också fram att den tidigare kunskapen kan stå i strid med den nya kunskapen, och att det i dessa fall kan leda till att inlärningen av den nya kunskapen försvåras. I denna avhandling används begreppet missuppfattningar då man avser förståelse av koncept där tidigare kunskap står i strid med den nya kunskapen. Missuppfattningar kan delas in i faktuella och robusta missuppfattningar baserat på hur grova de är och i fyra olika kategorier enligt deras typ: felaktiga antaganden, bristfälliga mentala modeller, misskategorisering och avsaknad av schema. Denna studie undersökte utvecklingen av studerandes förståelse mellan det första, andra och tredje akademiska studieåret och förekomsten av missuppfattningar under det tredje akademiska studieåret. Studerandena som deltog i studien började studera i kandidatprogrammet i miljövetenskaper år 2019 och har besvarat studien under hösten i tre år i rad: år 2019 (N = 46) , 2020 (N = 37) och 2021 (N = 34). Studerandena besvarade ett frågeformulär med åtta öppna frågor som gällde centrala biologiska koncept: fotosyntesen, cellandningen, växternas roll ur näringskedjans perspektiv, växternas roll ur atmosfärens perspektiv och evolutionen. Svaren analyserades sedan kvantitativt för att undersöka utvecklingen av studerandenas förståelse mellan det första, andra och tredje akademiska studieåret. Dessutom analyserades svaren från det tredje (N = 34) akademiska studieåret kvalitativt för att undersöka vilka (miss)uppfattningar som förekom hos studerandena. Resultaten visar att studerandena klarade sig bättre i de uppgifter som mätte förmågan att ange fakta och sämre i de uppgifter som mätte förmågan att tillämpa kunskap. Det var en större variation mellan studerandenas svar i de faktabaserade uppgifterna, vilket överensstämmer med tidigare studiers resultat. I de tillämpade uppgifterna var studerandenas svar ganska korta och ytliga. Studerandenas prestationer under det tredje året varierade beroende på uppgift, och som förväntat baserat på tidigare studiers resultat hade den största utvecklingen skett i uppgiften som handlade om växternas roll ur näringskedjans perspektiv, medan studerandena i uppgiften om evolutionen presterat sämre under tredje året än under andra året. Evolutionen var också det koncept som hade flest grova missuppfattningar av typen avsaknad av schema, vilket indikerar att det finns en bristfällig förståelse för evolutionen. Då man känner till hur viktig roll den tidigare kunskapen har för inlärningen och hur väl kunskapen i början av de akademiska studierna kan förutspå studerandens inlärningsförmåga och prestationer i fortsatta akademiska studier förstår man hur viktigt det är att förstå sig på konceptuell förändring.

Ympäristöön sopeutuminen on laaja käsite, joka pitää sisällään sekä pitkällä aikavälillä tapahtuvan evolutiivisen sopeutumisen että yksilöissä lyhyellä aikavälillä tapahtuvan fenotyypin sopeutumisen. Evolutiivisessa sopeutumisessa keskeisenä mekanismina toimivan luonnonvalinnan on havaittu olevan monille opiskelijoille haastava käsite ymmärtää, ja siihen tiedetään liittyvän paljon virhekäsityksiä. Kuitenkin suomalaisten opiskelijoiden virhekäsityksiä ja ymmärrystä aiheesta on tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamista liittyen eläinten sopeutumiseen ja evoluution mekanismeihin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten tekijöiden, kuten oppikirjasarjan ja oppilaan luontoharrastuneisuuden, yhteyksiä aiheen osaamiseen. Tutkimusaineisto (N=90) kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhdeksäsluokkalaisia neljästä eri koulusta. Kyselylomake koostui sekä monivalintatehtävistä että avoimista kysymyksistä, ja aineisto analysoitiin kvantitatiivisia sekä kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen. Kvantitatiivisessa analyysissä vastaajien kokonais- ja tehtäväkohtaisia pisteitä vertailtiin eri ryhmien, kuten eri sukupuolten ja eri kirjasarjoja käyttäneiden, välillä. Lisäksi tarkasteltiin mm. luontoharrastusten ja biologian arvosanan yhteyksiä kyselyssä menestymiseen. Kvalitatiivisessa analyysissä avoimen tehtävän vastauksista eriteltiin oppilaiden virhekäsityksiä luonnonvalinnasta, ja virhekäsitykset luokiteltiin vakavuuden perusteella eri tasoihin. Vain pieni osa yhdeksäsluokkalaisista menestyi evoluutiota ja sopeutumista koskevassa kyselyssä hyvin ja osasi vastata luonnonvalinnan mekanismeja koskevaan avoimeen kysymykseen tieteellisen käsityksen mukaisesti. Suurella osalla tutkittavista havaittiin vakavan tason virhekäsityksiä luonnonvalinnan mekanismeista. Luonnonvalinnan eri osa-alueista oppilaat ymmärsivät heikoiten populaation muutoksen, muuntelun alkuperän ja lajiutumisen. Fysiologiseen sopeutumiseen liittyvissä tehtävissä oppilaat suoriutuivat hieman paremmin kuin evolutiivista sopeutumista koskevissa tehtävissä. Oppilaan viimeisimmän biologian arvosanan ja kyselyssä menestymisen välillä havaittiin positiivinen riippuvuus. Tulosten perusteella opetussuunnitelman keskeiset, evoluutiota koskevat tavoitteet eivät näytä toteutuvan kuin harvojen oppilaiden kohdalla, ja siten peruskoulun evoluutio-opetusta olisi yhä syytä kehittää. Saatuja tietoja evoluution ymmärtämisen ongelmakohdista ja yleisimmistä virhekäsityksistä voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Jatkossa olisi tärkeää kehittää evoluutio-opetukseen uusia, erilaisia opetusmenetelmiä sekä selvittää niiden toimivuutta tämän haastavan aiheen oppimisessa.

Many maternally inherited bacterial infections in insect species can have negative or positive effects on their hosts. One of the diverse phenotypes these bacteria can induce in their hosts is the selective death of the male offspring at early development stages. Male-killing (MK) symbiotic bacteria have been reported in diverse insect species, and these symbionts have been shown to play important roles in shaping the ecology and evolution of diverse host species. One such species is the African Monarch butterfly: Danaus chrysippus, the target species of my study. There are four subspecies of D. chrysippus, which are geographically loosely isolated in different parts of Africa. However, they do interbreed in a hybrid zone located in central Africa. The MK phenotype in D. chrysippus is caused by a Spiroplasma bacterium, which is highly prevalent in the host hybrid zone, where the MK phenotype is so strong that females can only reproduce thanks to a few males that migrate from the surrounding subspecies. Other studies have found a correlation between the size of the female (wingspan) and infection rate. In my thesis the main objective is to study parts of the internal female structures, aiming to investigate if the size of the female reproductive organs correlates with infection as well. My hypothesis is that the female reproductive organs are smaller in highly infected areas because the rare males produce small and resource-depleted spermatophores. This study considered if D. chrysippus females collected from different populations (with different infection rates and sex-ratios) showed a difference in the size of their reproductive organs (corpus bursae and signa). Some females were also dissected to count the amount of spermatophores, and to measure their size. My study includes photographs of these particular organs (corpus bursae and signum) because those have not been published before. The results showed that (A) Danaus chrysippus has two signa, one on the ventral- and one on the dorsal side of the corpus bursa, and they are covered with spike-like structures; (B) spermatophores varied in size between females, but that population, female infection status and population sex-ratio did not significantly affect spermatophore count nor spermatophore size, and (C) in Rwanda, where the sex-ratio is slightly female-biased, the signa covered a significantly smaller portion of the females’ corpus bursa than observed in females from other populations showing either no or a strong female sex-ratio bias.