Browsing by Title

Syftet med föreliggande magisteravhandling har varit att utreda vad som gör att ett barnskyddsärende blir föremål för omedelbart ingripande av socialjouren. Detta har undersökts genom att studera socialjourens socialarbetares syn på tematiken utifrån deras egna yrkeserfarenheter. Studien genomfördes med avstamp i den kvalitativa forskningstraditionen och det empiriska materialet har samlats in genom kvalitativa forskningsintervjuer med sex behöriga socialarbetare verksamma på en socialjour i Finland. Det empiriska materialet analyserades med hjälp av teoristyrd innehållsanalys. Följande tre forskningsfrågor har besvarats: 1) vilka faktorer anser socialarbetarna vara avgörande för att ett barnskyddärende blir föremål för omedelbart ingripande? 2) hur motiverar socialarbetarna sina beslut i bedömningsförfarandet? 3) vilka utmaningar möter socialarbetarna i sitt arbete? Av studiens resultat går det inte att påvisa någon enskild specifik faktor som gör att barnskyddsärende uppfattas vara akut. Studiens resultat visar att kontexten är avgörande i alla socialarbetares beskrivningar. Barnets ålder, bakgrundsinformationens betydelse, vem som gör anmälan samt tidpunkten på dygnet visar sig vara de mest avgörande faktorerna som inverkar på ingripandet enligt socialarbetarna. Framförallt barnskyddsituationer som berör små barn med drog- eller alkoholpåverkade föräldrar, var situationer som ansågs av socialarbetarna alltid kräva ett akut ingripande av socialjouren. Beslutsfattandet i brådskande barnskyddsärenden framstår som en komplex helhet där multipla faktorer samtidigt inverkar på beslutets utfall. Studiens resultat visar att socialarbetarens handlingsutrymme i beslutsfattandet ter sig vara relativt brett. Socialarbetarnas yrkesmässiga bedömning, arbetserfarenhet och vissa fall även värderingar visar sig spela en nyckelroll i beslutsprocessen, och socialarbetarna egna bedömning visar sig vara i centrum då beslut fattas. Barnskyddslagen finns alltid i grund för beslutet och ger mandat samt plikt att agera, men socialarbetarna gör självständigt beslutet av vilka handlingsalternativ som är rimliga i de akuta barnskyddssituationerna. Studiens resultat visar även att barnskyddsarbetet som sker utanför tjänstetid i socialjourer är ett utmanande arbete. Av socialarbetarna krävs det en förmåga att klara av att hantera det osäkra som ständigt finns närvarande i bedömningsarbetet av barnskyddsärenden samtidigt som socialarbetarna har ett stort ansvar att axla. Även om socialarbetarna för det mesta anser att stödet i arbetet är tillräckligt, framgår det trots allt att socialarbetarna tidvis känner sig ensamma i arbetet. Studiens resultat synliggör den komplexitet som brådskande barnskyddsarbetet de facto präglas av, och att detta arbete kräver en hög yrkesexpertis av socialarbetarna, där arbetserfarenheten verkar spela en betydande roll för hur socialarbetarna klarar av att handskas i de mångfacetterade barnskyddsituationerna. Även om socialarbete som profession bygger på lagar, teorier och regelverk, visar studiens resultat att socialarbetarnas beslut också till en stor grad påverkas av dennes egna värderingar, livserfarenhet och arbetserfarenhet.

The purpose of this research is to study how the personnel of early childhood education and care (ECEC) describe the child and learning in the child’s individual ECEC plan and to analyse how well the children’s plans comply with the national core curriculum of ECEC. In 2016, ECEC in Finland changed from daycare to pedagogy when the national core curriculum of ECEC was published and became the national norm. Mansikka and Lundkvist’s (2019) review of the ECEC curriculum from 2005 and the curriculum from 2016 showed that the concept learning is more valued in ECEC today. A Finnish study from the beginning of 2000 indicated that the ECEC personnel had expectations of how the child should behave. A child was expected for example to be social, to follow rules and to play calmly in a way that is considered suitable for the child’s gender (Alasuutari, 2010.) Since the research mentioned above was made, the Finnish ECEC has developed a lot because of the new ECEC law and the national core curriculum. It is interesting to study what kind of impact this development has had on the view of children and learning. The research data consisted of children’s individual ECEC plans. The length of these plans was 1–3 pages and a total of 27 plans were collected. The plans were collected from daycare centers within the same organization. I made a qualitative content analysis of the research data. The analys proceeded in three parts and the research data was compressed in each part. When the first part was done, I had hundreds of words categorized into 18 categories. Finally, four categories of the child view and two categories of the learning view remained. The child view in the children’s individual plans and in the ECEC curriculum were mainly similar. One difference was found in the individual plans. In the children´s individual plans a desire for a compliant child was found. The child was expected to participate in activities and to be compliant in transitions for example when moving from indoors to outdoors. The impact of the physical environment on children's learning was not mentioned in the individual plans, but the ECEC curriculum highlighted the impact of the physical environment. The role of the adults in a child's learning was emphasized in both types of documents, but the child’s role seemed to be forgotten in the children´s individual plans. In the ECEC curriculum the concepts learning and development are used as two separate concepts while the two concepts are used as synonyms in the children’s plans. This study indicates that the two concepts have different meanings. They are used separate in theory but are used as synonyms in practice

Ecosystem accounting is a new framework for integrating the value of nature into decision-making. Previous measures of natural capital accounting have not been able to achieve policy relevancy and have only limited use cases. It is important to look into the usability of ecosystem accounting, to ensure that it is implemented in a way that supports decision-making. The goal of my research is to provide a categorization of barriers and enablers of use, as well as provide some insight into how to make ecosystem accounting usable for decision-making. There is only limited literature on ecosystem accounting, so I conducted a scoping literature review on barriers and enablers of use of natural capital accounting to look into the issues and opportunities in making ecosystem accounting usable. I complemented this literature review with interviews of ecosystem accounting experts from Norway and Germany. Both countries have started the implementation journey and thus provide a view into the active development phase. My main results are the categorization of barriers and enablers of use of ecosystem accounting, as well as main messages for creating usable accounts. I categorized the barriers and enablers into 12 categories under three themes of political, structural and relevancy related barriers and enablers. The categories can be used when planning implementation to identify potential issues and to plan accounts to be as usable as possible. I have three main messages for compiling usable ecosystem accounts. First, sufficient resources are essential in gathering comprehensive accounts. Second, compiling the accounts rely on cooperation of multiple institutions, thus there is a need to agree on forms of coordination. Third, the categories of barriers and enablers are interconnected, and thus there are positive feedback loops that can support making ecosystem accounts usable for policymaking.

The following thesis aims to provide insight into barriers for Saudi Arabian women pursuing STEM careers. The thesis is a collaboration with Nokia and UN Women and relates to their project that aims to globally further women’s possibilities to join Nokia and advance inside Nokia. Today, while Saudi women’s educational participation is higher than ever, participation in the labor market is still relatively low; understanding the discrepancy will make it easier to apply targeted actions to support Saudi women in pursuing a career at Nokia. The data is collected with four comprehensive interviews with women currently working at a STEM company in Saudi Arabia. Findings from the empirical data are analyzed with thematic analysis (TA) and a realist framework. The findings are divided into four main themes: comfort, stereotypes, family, and pressure of being a working woman. The themes are divided into subthemes further supported by direct quotes from the participants. The main themes present how the interviewed women perceive that there are some people in Saudi Arabia who still carry and produce dated opinions about women. According to the women these opinions affect some Saudi women’s opportunities, self-esteem, and freedom of choice. The interviews indicate that the barriers for women pursuing a STEM career in Saudi Arabia are complex and while some barriers are very individual, some are also collectively experienced. Based on the findings, this thesis suggests focusing on educating men, making pursuing a career and earning own money more accessible for women, continuing championing women in STEM, developing policies to support equity in the workplace, as well as finding ways to increase contact between men and women before they enter the office as necessary priorities for Nokia Saudi.

Pankkien täytyy varautua luottotappiota vastaan pitämällä riittäviä oman pääoman ehtoisia puskureita taseessaan. Basel -säädökset asettavat kehikon, jonka perusteella vähimmäispääomavaateet tulisi määrittää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Basel II:n foundation IRB -malli aliarvioi pankeille kohdistettuja vähimmäispääomavaateita Basel-säädösten ensimmäisen pilarin alla lainaportfolion ollessa heikosti hajautettu. Nimikeskittymäriskin sisällyttäminen osaksi IRB-mallia voisi tarkentaa ensimmäisen pilarin alaisia vähimmäispääomavaatimuksia tilanteessa, jossa pankin luottoportfolio ei ole täydellisen hienojakoinen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, pystyykö nimikeskittymäriskiä huomioiva lisäys tarkentamaan vähimmäispääomavaadetta pohjoismaisten suuryritysten luotoista koostuvalle luottoportfoliolle, kun tämä lisäys sisällytetään foundation IRB –malliin. Tutkimusaineisto koostui Dealogicilta ladatusta syndikoitujen lainojen aineistosta, joka tässä tutkielmassa simuloi suuryrityksistä johtuvaa luottoriskiä pohjoismaiselle pankille. Koostetusta aineistosta luotiin satunnaisotannalla 41 alaportfoliota. Jokaiselle alaportfoliolle ja vastapuolelle määritettiin foundation IRB –mallin mukainen vähimmäispääoman määrä, nimikeskitymäriskiä huomioivan muokatun foundation IRB -mallin mukainen vähimmäispääoman määrä ja Monte Carlo –simulaatioiden antama vähimmäispääoman määrä, jotta eri mallien antamia vähimmäispääomavaateita voitiin arvioida. Nimikeskittymäriskiä huomioiva muokattu foundation IRB –malli laski vähimmäispääomavaateen tarkemmin verrattuna Basel-säädösten mukaiseen foundation IRB –malliin. Nimikeskittymäriskin sisällyttäminen ensimmäisen pilarin vähimmäispääomalaskelmien alle nopeuttaisi ja yksinkertaistaisi pankkien vaatimusta määrittää oman vähimmäispääomavaateen määrää. Pankkien kannalta positiivisena puolena olisi myös se, että yksittäisen luoton vaatiman oman pääoman lisäys voitaisiin määrittää tarkemmin.

Values are a central part of leadership theory. Values can be used by leaders to motivate followers. For the leader to be able to motivate the followers via values the leaders would need to know if there are some clear value differences found between leaders and non-leaders. This might be a good starting point for reflection so that the leaders speak to values important to the followers. The method used in this thesis utilizes statistical analysis in order to answer the question if there are some mean differences in the values of leaders and non-leaders. Basic human values are used to measure values and an ANCOVA is performed in order to see if the two groups, leaders and non-leaders, have the same values or if their mean differ. These results on a country level are then correlated via a spearman correlation in order to see if the differences found correlate with cultural values. The results show that leaders and non-leaders differ in some values and in some countries. The clearest differences are found in the values self-direction, tradition and security. Of these, self-direction is higher in leaders whilst tradition and security is higher in followers. These differences were found in the majority of countries analysed. This is also theoretically supported by the circular model of values. The effect sizes also support this as the effect size of the differences is best in self-direction and security where five countries show an effect size bigger than negligible. The only correlation found between the value differences on a country level with the cultural value dimensions is that there tend to be a greater difference in the achievement value between leaders and non-leaders in those countries low in individualism and high in power distance, however these results are inconclusive and should therefore not be given too much weight. These results show that there are some value differences between leaders and non-leaders in some countries even though the effect size is small. However, the results do not answer the question why these differences exist nor can they directly be applied as it is much more important to know one’s own values and the values of the ones who follow you. However, this is a starting point to further research looking at why these values exist. Are these values that are adopted by a person when the person is put into a leadership position or are certain people chosen as leaders because the values they already hold?  

Kirkkoisä Basileios Kesarealainen ( = Basileios Suuri, n. 330 378) oli piispa ja teologi Kappadokiassa Vähässä-Aasiassa. Tämän tutkielman päälähteenä on hänen ensimmäistä Psalmia käsittelevän homiliansa prologi, joka on yksi tunnetuimmista 300-luvun loppupuolen psalmilaulun hyödyllisyyttä ylistävistä kristillisistä dokumenteista. Tämä systemaattisen analyysin menetelmällä etenevä tutkielma esittelee ja analysoi Basileioksen käsitystä musiikin teologisesta merkityksestä. Myös muita Basileioksen teoksia hyödynnetään tutkielmassa lähdemateriaalina. 300-luvun lopulla kristillisen kirkon yli pyyhkäisi ennennäkemätön innostus psalmilaulua kohtaan, mikä heijastuu Basileioksen prologissa. Psalmodisen liikkeen taustalla on tutkimuksessa nähty egyptiläisten erämaa-anakoreettimunkkien jatkuvan psalmodian käytäntö, joka askeettisen kristillisyyden leviämisen mukana tuli osaksi kaupunkien kirkollista elämää. Basileios oli tässä suhteessa eräs pioneereista, sillä hän ymmärsi ensimmäisten joukossa, että laulamisen aiheuttama mielihyvä voi olla hyödyksi kristitylle. Keskeiseksi psalmilaulun teologian kannalta nousee musiikin tunneterapeuttinen vaikutus. Basileioksen musiikin teologiassa yhdistyvät filosofiset käsitteet ja kristillinen spiritualiteetti. Hänen ajattelussaan vahingollisista tunteista vapautuminen tai niiden hillitseminen on keskeinen osa kristillistä kilvoitusta. Näin psalmilaulu tuottaa hyvää, kun se yhtäältä saa kristillisen opetuksen paremmin juurtumaan ihmisten mieliin, toisaalta hillitsee voimakkaita tunteita ja kolmanneksi luo yhteyttä ihmisten keskuuteen. Keskeisiksi käsitteiksi Basileioksen psalmilaulun teologiassa nousevat mielihyvä ja harmonia. Harmoniasta puhuessaan Basileios liittyy antiikin filosofiseen traditioon, jossa maailmankaikkeuden järjestys ymmärretään harmoniaksi. Ihminen taas on sama pienoiskoossa, niin kutsuttu mikrokosmos. Tästä syystä musiikilla maailmankaikkeuden perimmäistä rakennetta ilmentävänä ilmiönä on suora vaikutus ihmisen sieluun. Tämän filosofisen rakenteen Basileios soveltaa kristillisessä kirkossa ykseyden mahdollistajaksi. Luodessaan harmoniaa ihmisten sieluihin psalmilaulu Basileioksen mukaan myös tuo ihmiset toistensa yhteyteen ja poistaa riidan ja vihanpidon heidän väliltään. Psalmihomilioiden prologissa korostuu, että psalmilaulu on Pyhän Hengen keksintöä ja siis Jumalan aktiivista toimintaa ihmisen hyväksi. Tutkielman loppuun on liitetty sen päälähteen, Psalmihomilioiden prologin käännös.

Barnförflyttningarna, som ägde rum främst mellan Finland och Sverige under vinter- och fortsättningskriget, kom att innefatta inalles 80 000 finska barn. Väl framme i Sverige placerades dessa krigsbarn ut hos fosterföräldrar runt om i Sverige samt på diverse sjukhus, barnhem och andra dylika anstalter. Syftet med denna avhandling är att utgående från de finska föräldrarnas synvinkel belysa den delen av historien som berörde barn som vistades på svenska barnhem. Som källor har använts en brevsamling med sammanlagt drygt 200 brev som representerar ett femtiotal finska krigsbarnsfamiljer. Breven är skickade till den finlandssvenska fröken Gerda Sandberg som under olika perioder från år 1944 till år 1947 var verksam som föreståndarinna på tre olika svenska barnhem. Med hjälp av denna brevsamling har jag försökt utreda hur diverse föräldrakänslor uttrycktes i skrift. Samtidigt har jag även försökt skapa en helhetsbild av hur det var att vara förälder till ett krigsbarn. Svar på dessa frågor har jag strävat till att få genom att noga granska innehållet och tonen i breven. Samtidigt har jag också varit tvungen att ta i betraktande vem breven varit riktade till och hurudan relationen mellan brevskrivaren och mottagaren varit, eftersom det i hög grad kan ha påverkat innehållets karaktär. I de brev jag analyserat märks tydligt att en närmare relation till Gerda Sandberg hade som följd att innehållet i föräldrarnas brev blev rikligare och att känslor och tankar fick mer plats. I sina brev uttryckte föräldrar till krigsbarn mycket tydliga känslor i anknytning till föräldraskap. Den tydligaste känslan var saknaden efter sitt barn och en längtan efter att få återförenas. Även en hel del oroskänslor angående barnets välbefinnande förekom. Samtidigt hade föräldrarna också ett stort behov av att med jämna mellanrum få information om barnets hälsotillstånd och vardag. Utgående från breven får man också reda på att motiven bakom beslutet att skicka sitt barn till Sverige som krigsbarn i stora drag kan delas in i två olika kategorier: dels berodde det på dåliga hemförhållanden och dels på barnets behov av sjukvård. Samma utgångslägen spelade också en roll då det blev dags att avgöra ifall barnet kunde återvända hem. Tacksamhet var ytterligare en känsla som uttrycks tydligt i breven. Denna tacksamhet riktades främst till Gerda Sandberg men också till resten av barnhemmens personal och till Sverige. Det framgår med andra ord att den hjälp Sverige kunde erbjuda de finska familjerna var mycket välkommen och kom väl till pass. Särskilt korrespondensen med Gerda Sandberg var en ljusglimt i föräldrarnas tillvaro och hjälpte dem att klara av den rådande situationen. Relationen har också varit betydelsefull för föräldrarna eftersom hon samtidigt var den enda konkreta kontakten de hade till sina barn i Sverige.

Tutkielmassa selvitetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteeseen liittyvien BAT-päätelmien muuttunutta roolia ympäristönsuojelulainsäädännössä ja teollisuuspäästödirektiivissä, johon muutos perustuu. BAT-periaatteen mukaan teollisessa toiminnassa on hyödynnettävä sellaisia teknisia ratkaisuja, jotka ovat ympäristön kannalta tehokkaimpia mutta samalla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. BAT-päätelmät ovat uusi, sitovuuden saanut osa BAT-menetelmiä kartoittavia Euroopan unionin tasolla laadittuja BAT-vertailuasiakirjoja. Ympäristönsuojelulain 6 luku sisältää kaikkia luvanvaraisia laitoksia koskevia BAT-sääntöjä, joiden mukaan lupa-määräysten on perustuttava BAT-tasoon. Direktiivin soveltamisalaan kuuluviin direktiivilaitoksiin sovelletaan lisäksi uutta ympäristönsuojelulain 7 lukua, jonka mukaan ympäristöluvan lupamääräysten on muutoksen myötä perustuttava BAT-päätelmiin, eivätkä lupamääräysten päästöraja-arvot saa ylittää päätelmissä ilmoitettuja päästötasoja. Aineistona käytetään oikeustieteellisen kirjallisuuden lisäksi monitieteisiä artikkeleja sekä tutkielmaa varten tehdyn suppean, ympäristölupien käsittelijöihin kohdistuneen haastattelututkimuksen tuloksia. Haastattelujen avulla tutkielmaan on saatu sisällytettyä viranomaisnäkökulmaa ja aiheen käsittelyä on pystytty monipuolistamaan. Tutkielman pääasiassa lainopillista metodia tuetaan näin empiirisellä aineistolla. Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin tasolla tapahtuvan yleisen BAT-määrityksen (BAT-päätelmät) ja paikallistasolla tapahtuvan yksittäistapauksellisen BAT-määrityksen (lupamääräykset) välistä suhdetta sekä sitä, miten paljon harkintavaltaa BAT-päätelmät jättävät paikallistasolle. Tutkielmassa avataan sitä, miten BAT-päätelmien oikeudellinen sitovuus vaikuttaa BAT-periaatteen rooliin lupaharkinnassa ja sen sisältöön. Erityisesti tarkastellaan päätelmien päästötasoista poikkeamisen edellytyksiä, päätelmien sitovuutta muilta osin sekä päätelmien hyväksymistä edeltävään siirtymäjaksoon liittyviä sitovuuskysymyksiä. Viimeiseksi tarkastellaan päätelmien merkitystä direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien laitosten lupaharkinnassa. Näiden tarkastelujen kautta rakennetaan kokonaiskuvaa siitä, miten sitovassa asemassa BAT-päätelmät ovat erilaisissa tilanteissa. Pääasialliseksi havainnoksi nousee se, että BAT-päätelmissä on sekä tiukasti sitovaa ainesta että enemmän harkintavaltaa lupaviranomaiselle jättävää ainesta. Päätelmät ovat päästötasojensa osalta direktiivilaitosten lupaharkintaa tiukasti sitovia standardeja, mutta niiden sitovuutta lieventävät poikkeamismahdollisuus ja päätelmien väistämätön aukollisuus. Päätelmien muiden osien sitovuus tarkoittaa direktiivilaitosten kohdalla sitä, että päätelmiä on pidettävä ensisijaisina lähteinä lupamääräysten BAT-tasoa arvioitaessa, ja ne määrittävät aukkokohtiensa kautta, miten paljon harkintavaltaa lupaviranomaiselle jää. Ennen uusien BAT-päätelmien hyväksymistä alalla sovelletaan vanhojen BAT-vertailuasiakirjojen päätelmiä vastaavia osia, joilla on samanlainen sitovuus kuin BAT-päätelmillä muuten, mutta päästötasot eivät ole sitovia. IE-direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien laitosten lupaharkinnassa BAT-päätelmillä ei sen sijaan ole miltään osin muita lähteitä sitovampaa asemaa, eivätkä päätelmissä esitetyt ohjeet välttämättä edes sovellu direktiivilaitoksia pienempien laitosten lupaharkinnan perusteeksi, mutta ne voivat toimia tietopohjana lupaharkinnassa.

Tutkimuksessani selvitän ikonisen goottiyhtye Bauhausin uskontosuhdetta. Pääkysymykseni on se, millainen on Bauhausin suhde uskontoon ja miten se näkyy yhtyeen musiikissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet goottikulttuurin käyttävän uskonnollista kuvastoa ja uskonnollisia elementtejä osana estetiikkaansa, ja kuvanneet muutoin goottikulttuurin suhdetta uskontoon. Tutkimukseni laajentaa käsitystä goottikulttuurin ja uskonnon suhteesta yhteen lajityypin kehittymisen kannalta merkittävään yhtyeeseen keskittyen. Käytän menetelmänä laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla analysoin muun muassa viittä yhtyettä käsittelevää kirjaa, yhtyeen haastatteluja sekä heidän kappaleidensa tekstejä. Peilaan löydöksiäni aiempaan tutkimukseen goottikulttuurista, sekä myös yleisempään populaarikulttuurin ja uskonnon suhdetta käsittelevään tutkimukseen. Tutkin miten uskonnolliset elementit näkyvät yhtyeen imagossa, ja miten ne ilmenevät esimerkiksi levyjen kansissa, mainosjulisteissa, konserteissa ja musiikkivideoilla. Uskonto näkyy Bauhausin musiikissa ja jäsenten henkilökohtaisessa elämässä monilla tavoin, kuten esimerkiksi katolisen kasvatuksen aiheuttamina traumoina ja toisaalta kiinnostuksena magiaan. Tulokseni osoittavat Bauhausin käyttäneen musiikissaan uskonnollista kuvastoa tietoisesti sekä henkilökohtaisten traumojen käsittelemiseen että tyylilajille tyypillisen tunnelman luomiseen. Tutkimuksessa havainnollistan esimerkiksi miten laulaja Peter Murphyn katolinen kasvatus ja myöhempi kääntyminen islamiin heijastuu yhtyeen teksteihin. Lisäksi kuvaan miten magia on vaikuttanut yhtyeen toimintaan.