Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia"

Sort by: Order: Results:

  • Leppälä, Antti (2023)
    Tieliikennesektorilla sekä rakennusten erillislämmityksellä on merkittävä rooli EU-alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Edellä mainitut sektorit eivät ole yhdessä onnistuneet saavuttamaan EU:n laskevaa kokonaispäästö. Tämän vuoksi tieliikenteen polttoaineille sekä rakennusten erillislämmityksissä käytettäville polttoaineille järjestetään erillinen EU:n laajuinen päästöoikeuskauppajärjestelmä. Tutkielmassa tarkastellaan päästökauppajärjestelmän vaikutuksia talouden pitäjiin tutkimalla vaikutuksia polttoaineiden hintoihin. Myös järjestelmän yksityiskohtaisia asetuksien tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan lähemmin vertailemalla tutkimuksen analyysin tuloksia ja määrättyjä päästöoikeuden hinnoilla laskettuja vaikutuksia. Vaikutuksia tutkitaan useiden eri tavoin muodostettujen kysynnän hintajoustoskenaarioiden kautta. Analyysi ei ota huomioon rakennusten erillislämmitykseen käytettävien polttoaineiden sektoria huomioon, vaan sen odotetaan reagoivan päästökauppajärjestelmän toimeenpanemiseen yhtäläisesti tieliikennesektorin kanssa. Analyysin mukaan päästöoikeuskaupan implementointi tulee kasvattamaan polttoaineen hintaa keskimäärin 0,12 €/l. Olennaisimpana tekijänä lopputuloksessa on järjestelmään lisätty konfiguraatio, joka käytännössä rajoittaa päästöoikeuden hinnan 45 euroon. Tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen vertailtaessa lopputulosta skenaarioihin sekä 180 euron päästöoikeuden hintaan, sillä 45 euron dynaaminen hintakatto tekee vähennystavoitteen saavuttamisesta mahdollisesti haasteellista. Tutkimuksen analyysi tarjoaa selkeän estimaatin päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanon vaikutuksista polttoaineen hintaan. Analyysi mahdollisesta päästöjen jakautumista päästökauppajärjestelmän sisällä tuottaisi oletettavasti täsmällisempiä estimaatteja polttoaineen hinnan vaikutuksiin. Lisäksi sähköautojen yleistyessä kuluttajamarkkinoilla polttoaineen kysynnän hintajouston yksityiskohtaisempi tarkastelu saattaisi olla olennaista.
  • Zaman, Sara (2020)
    Despite much scholarly attention given to values and preferences toward the environment, comparatively few studies have examined the spatial relationships between relational values and more established concepts including instrumental and intrinsic values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and perceived landscape threats. This study examines these context-based relationships using public participation geographic information systems (PPGIS) survey techniques. An online PPGIS survey was administered during the summer of 2019 to 1,200 residents in Mjölby kommun in Sweden, a community heavily reliant upon silvo-pastoral landscape use. A total of 301 responses were obtained, resulting in a 25.1% response rate. Spatial association and statistical analyses tests were conducted to examine the relationships between different categories of values, self-reported knowledge of natural resource management issues, and values and preferences for landscape threat management. Results indicate that socio-demographics alone have little to no significant impact on how many value points of any category are associated with the environment; however, significant differences in the spatial distribution of values were found by gender and self-reported knowledge of forestry, agriculture, and native biodiversity. Male respondents tended to assign instrumental values in more diverse areas across the landscape. Respondents who rated themselves as knowledgeable about biodiversity tended to assign relational values inside Natura 2000 sites, while those who rated themselves as knowledgeable about forestry avoided placing instrumental values in Natura 2000 sites. Contrary to expectations, instrumental values were the most evenly dispersed across the landscape, while intrinsic values were more concentrated in specific areas, and relational values were the most concentrated around the towns of Mjölby, Skänninge, and Mantorp. High degrees of spatial overlap were found between intrinsic and relational values, implying these value types may be conceptually similar for residents. Future PPGIS research could focus on smaller regions such as those at the municipal or regional level to more precisely identify the context-specific relationships between instrumental, relational and intrinsic values and natural resource management preferences in the local landscape.
  • Vehola, Anni (2021)
    Forests play a key role in climate change mitigation. There are different ways in which forests can contribute to both increasing carbon sequestration and reducing emissions. In Finland, forests are largely owned by private forest owners and thus the actions of these forest owners have a great impact on the climate change mitigation potential of forests. Thereby, this study examined the perceptions of Finnish forest owners on the following climate change mitigation strategies in the forest sector: Forest management, More harvest, Less harvest, Wood products, Conservation, Adaptation, and Land use change. Especially, the study focused on “Less intervention” (a combination of three individual strategies), and “Forest management” as strategies and tested how the following hypothesized aspects are associated with the support for these strategies: the prioritized values affecting the choice between climate change mitigation strategies in the forest sector, risk perception of climate change, political orientation, education level, and the size of forest land. The tested hypotheses were derived from the existing literature on theories and empirical findings on the perceptions of citizens and forest owners. The effect of the independent variables on the chosen climate change mitigation strategies was studied through linear regression analysis based on a quantitative survey with 892 responses. Regression models were established separately for both chosen strategies. On average, forest owners supported all climate change mitigation strategies in the forest sector, except Less harvest. Further the results of the linear regression analysis supported all hypotheses to some degree. Perceived risk of climate change emerged as an important measure affecting the support for climate change mitigation strategies in general. Left-right political orientation was found important, where individuals positioned more on the right side of the political spectrum generally supported strategies that have more human intervention in forests. Forest owners’ prioritized values were discovered to significantly affect the support for climate change mitigation strategies in the forest sector, and forest owners who valued biodiversity gave more support towards Less intervention and less support towards Forest management. Forest owners with a smaller property tended to be slightly more supportive towards Less intervention, but in the Forest management model, the effect was not significant. Similarly, the simultaneous effect of education and political orientation was significant in the Less intervention model, indicating that forest owners with a university degree and right-winged political orientation tended to be more supportive towards strategies with more human intervention in forests, compared to forest owners with a university degree and left-winged political orientation. Apart from hypothesized variables, gender was found a significant predictor of support towards strategies, where, on average, women were more likely to support Less intervention, and similarly be more opposing towards Forest management, compared to men. In light of the results, Finnish forest owners tend to be rather conscious about climate change and support on average different climate change mitigation strategies in the forest sector. Nevertheless, private forest owners are a heterogeneous group of people whose preferences vary greatly, and thus policies need to be implemented accordingly.
  • Korhonen, Samuli Joonatan (2020)
    We analyse the forest reference level (FRL) projection in Finland. FRLs are included in the European Unions’ new land use, land-use change and forestry (LULUCF) regulation (EU 2018/841) that is part of the actions towards the Paris Agreement’s climate mitigation targets. The regulation defines the accounting rules for carbon dioxide (CO2) emissions within the sector. We build on the LULUCF regulation, the provided guidance documents on the FRL projection, national forestry accounting plans and the existing studies concerning the FRL projections. Business-as-usual reference levels were used for the Kyoto Protocol’s second commitment period. The parties of the Kyoto Protocol had an incentive to report high harvest levels (Frieden et al. 2012). Thus, the reference levels overestimated the harvests by including in assumptions about future policies. Some of the assumptions did not materialize and this led to windfall carbon credits (Grassi et al. 2018, Krug 2018). Such overestimation has happened, for example, in Finland. In this thesis we analyse, whether the new forest reference levels are able to avoid problems that occurred during the Kyoto Protocol. The LULUCF regulation is set for the compliance period (CP) of 2021-2030. The forest reference level is a baseline projection for the forest carbon sink, defined by the historical forest management practices of the reference period (2000-2009). Age-related dynamics of the forest can be taken into account but any anticipated policy changes need to be excluded from the projection. The FRL indirectly defines the level of harvests that are not considered as emissions. The excess carbon sink can be traded to other Member States or be used to compensate the effort sharing sector’s emissions. One of the suggested principles to project historical forest management is to utilize the intensity of management (Grassi and Pilli 2017, Grassi et al. 2018), which is calculated by dividing the reference period’s harvest by the amount of biomass that was available for the wood supply during the same period. The future harvest level is computed by keeping the intensity of management constant. This principle is used in Finland and in several other EU member states. To analyse the suggested principle, we utilize a partial equilibrium model for forestry and agriculture (Mitra and Wan 1985, 1986, Salo and Tahvonen 2004). Using this model, we are able to compute a FRL in a case where policy shock has increased harvest levels after the reference period. This resembles the situation in Finland. Our numerical results show that the choices on the biomass available for wood supply, interest rate and the starting year of the projection can have significant impacts on the FRL computation. By these choices, a member state is able to overestimate the harvest possibilities. Thus, the EU fails to set a regulation that fully excludes national incentives in specifying the FRL. The setting of the Finnish FRL includes a tendency of minimizing the restrictions on the future harvest levels. This outcome follows by choosing high interest rate, early starting year for the projection and a loose definition for the biomass available for wood supply.
  • Arto, Tiina (2021)
    To combat climate change, emission reduction measures are needed in all sectors of the economy. Finland's effort sharing sector has a binding 39 percent emission reduction obligation for 2030. Achieving the obligation requires actions in every field of activity in the effort sharing sector. Emissions from decentralised heating systems in buildings are included in the effort sharing sector. In Finland these emissions originate mainly from oil heated buildings. Currently there are still around 130 000 oil heated detached houses in Finland whose carbon dioxide emissions could be reduced by utilising renewable energy. In this study oil heating is completely replaced with a ground source heat pump, a pellet heating system or an air-to-water heat pump. Partial replacement of oil heating was also studied, whereby an air-to-water heat pump is installed alongside the old oil heating or part of a fossil light fuel oil is replaced by bio-based fuel oil with the distribution obligation. The study was conducted from the perspective of environmental economics and the main purpose was to examine the cost-effectiveness of these emission reduction measures and the policy measures directed to the oil heated detached houses. The method used was a cost-effectiveness analysis based on a 15-year calculation period. Based on the results, the social costs of emission reduction measures varied from 35 EUR/tCO2 to 114 EUR/tCO2. From the societal point of view, the most cost-effective emission reduction measure proved to be an air-to-water heat pump alongside an existing oil heating system. Based on the results, the most expensive emission reduction measure for the society is the distribution obligation of bio-based fuel oil, which is why emissions from oil heating in detached houses should be reduced primarily by other measures. The tax and support levels used in the calculation were based on the 2020 levels. Based on the results, private emission reduction costs varied from -50 EUR/tCO2 to 169 EUR/tCO2, depending on the policy option and the discount rate. Based on the results, the tax level used in the calculations is insufficient for making the measures profitable for households which apply a higher discount rates than the society. The aid policy is therefore justified in order to promote the measures.
  • Kokkonen, Aino (2022)
    Yhteiskunta asettaa yhä enenevissä määrin paineita yrityksille, organisaatioille ja kuluttajille vähentää hiilidioksidipäästöjä ilman pakkokeinoja. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nollaan ei ole kuitenkaan aina mahdollista ja kustannukset jo pienistäkin vähennyksistä saattavat olla huomattavat. Vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle on hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen. Päästökompensaation myötä yritykset, organisaatiot ja kuluttajat voivat ostaa kompensaatioyksikköjä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että päästöjään kompensoiva taho maksaa päästöjen vähentämisestä jossain muualla, missä vähentäminen on edullisempaa ja helpompaa. Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu yhteistyössä Nokian Panimon kanssa. Tutkimuksessa lasketaan Nokian Panimon Be sharp -energiajuoman tuotannon hiilidioksidipäästöt, ja tarkoituksena on selvittää kyseisten hiilidioksidipäästöjen kompensaation hinta CO2eston päästöleikkurin avulla sekä tutkia kompensaatiota myös vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta. Tavoitteena on löytää luotettavuuden ja tehokkuuden kannalta optimaalisin kompensaatiokeino. Tutkimus koostuu kahdesta osasta, kirjallisuuskatsauksesta ja case-tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään vapaaehtoisen päästökompensaation teoriaan, sen eri menetelmiin sekä niiden ominaisuuksiin. Osiossa käsitellään erityisesti päästökompensaatiomenetelmien luotettavuutta erilaisin mittarein. Tutkimusosiossa puolestaan käydään läpi Be sharp -energiajuoman hiilijalanjälkilaskennan lähtökohdat, laskenta ja tulokset. Lisäksi paneudutaan itse päästöjen kompensointiin ja siitä koituviin kustannuksiin. Tutkimuksen tuloksissa vastataan kysymyksiin mitkä ovat kompensoivan yrityksen kustannukset vapaaehtoisesta päästökompensaatiosta, mitä kompensaatio kustantaisi muiden palveluntarjoajien kautta ja millä perustein vapaaehtoista päästökompensaatiota tarjoava yritys kannattaisi valita. Tutkimuksen mukaan Be sharp -energiajuoman hiilidioksidipäästöjen kustannukset Euroopan päästöoikeuskaupan päästöoikeuden hinnasta riippuen, vuonna 2021 ovat 25,4–46,2 €/ 1000 l. Kustannukset eivät ole siis kovin merkittävät suhteessa tuotteen vähittäismyyntihintaan noin 3600 €/ 1000 l. Kompensaation kustannukset vaihtoehtoisten palveluntarjoajien kautta vaihtelevat välillä 4.7 €-35,7 €/ 1000 Hintaerot voivat olla merkittäviäkin, ja osassa kompensaatiokeinoista hinnan määritys on epäselvä. Tutkimuksessa todetaan, että hinnan sijaan tärkeämpää kompensaatioita tarjoavan yrityksen valinnassa ovat kriteerit, joita kompensaatiomarkkinalla pidetään yleisesti luotettavina mittareina. Tärkeimmät kriteerit ovat päästövähennysten lisäisyys, kaksoislaskennan välttäminen, mitattavuus, pysyvyys, ajoitus, hiilivuodon välttäminen, dokumentaatio ja valvonta. Näiden kriteerien avulla päästöjään kompensoiva taho voi löytää parhaan mahdollisen kompensaatiokeinon markkinoilta. Tämä vaatii kuitenkin pitkällistä perehtymistä aiheeseen, ja palvelujen luotettavuus saattaa silti jäädä epäselväksi. Markkinaa tulisikin selkeyttää ja mahdollisesti jopa rajoittaa väärinkäsitysten ja disinformaation välttämiseksi.
  • Juhanko, Kaisa (2022)
    Ilmastonmuutos aiheuttaa uudenlaisia riskejä yhteiskunnan toiminnoille sekä toimialoille, ja fyysisten ilmastoriskien lisäksi se heijastaa suuren kokonaisriskin taloudelle ja rahoitusjärjestelmälle. Tämän takia myös finanssialan toimijoiden kannattaa ennakoida tulevia muutoksia ja varautua ilmastoriskeihin. Ilmastoriskien hallinnan tueksi on kehitetty erilaisia ilmastopalveluita, jotka tukevat erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ilmastopalveluiden hyödyntäminen finanssialalla on kuitenkin vasta alkutekijöissään, sillä niiden potentiaaliset hyödyt sekä yhteiskunnalle että finanssialan toimijoille ovat vielä huonosti tunnettuja. Tässä pro gradu -tutkielmassa toteutettiin finanssialan toimijoille kohdennettu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää finanssialan toimijoiden suhtautumista suoriin ja välillisiin ilmastoriskeihin sekä organisaation ilmastopalveluiden käyttöä, tarvetta ja yhtiön yleistä kiinnostusta ilmastopalveluihin. Tuloksia tarkasteltiin erityisesti vakuutus- ja sijoitussektorien näkökulmista. Lisäksi esitämme kustannus-hyötyarviointimallin, jonka avulla ilmastopalveluiden potentiaalisia hyötyjä eli lisäarvoa käyttäjälle voidaan havainnollistaa. Teoreettisen mallin avulla voidaan tarkastella, milloin ilmastopalvelut tarjoavat lisäarvoa. Tulosten mukaan finanssialan toimijat ovat kiinnostuneita sekä suorista että välillisistä ilmastoriskeistä ja pyrkivät integroimaan niitä organisaation riskienhallintaan. Erilaiset ilmastoriskit kuitenkin koskettavat finanssialan toimijoita hieman eri tavoin. Vakuutussektorin katsottiin olevan erityisesti kiinnostunut ilmastonmuutoksen seurauksena aiheutuvista fyysisistä riskeistä sekä tulevan raportoinnin ja sääntelyn vaatimuksista ja vaikutuksista vakuutusalalle. Ilmastopalveluiden kannalta erityisesti vahinkovakuutus kaipasi parempia ilmastopalveluita ja -tietoa. Sijoitus- ja varainhoitosektorin näkökulmasta oleellinen uhka näytti olevan kiristyvän sääntelyn vaikutus varallisuuden arvoon esimerkiksi sijoituskohteiden tuottavuusodotusten kautta. Sijoitussektoria edustaneet organisaatiot seurasivatkin ilmastoriskejä sijoitusten ilmastopolitiikan, sijoituspäätöksien, sijoitussuunnitelmien sekä riski- ja vakavaraisuusarviointien kannalta. Kustannus- hyötyarviointimallin pohjalta voitiin todeta, että ilmastopalveluiden potentiaalinen lisäarvo käyttäjälle syntyy ilmastoriskien sopeutumiskustannusten tai oikein mitoitetun ennakoinnin eli suojauksen säästöistä. Ilmastopalvelut siis laskevat ilmastoriskien hallinnan kustannuksia optimaalisten toimien avulla pienemmän epävarmuuden takia. Mitä suurempi sopeutumiskustannus tai epävarmuus riittävän suojauksen tasosta toimialalla on, sitä suurempi niiden tarjoama lisäarvo on.
  • Suuronen, Juulia (2021)
    Forests play a central role in climate change mitigation actions, and substitution, that is the use of wood products in place of fossil intensive materials, has been recognized as a potential way to avoid emissions. While there are studies estimating the substitution impact of products, i.e., the avoided emissions, there is a lack of studies integrating market perspectives into substitution estimation. To contribute to this research gap, this study explores the market assumptions of substitution through the theoretical lenses of value chains and microeconomic theory on demand. The objectives are to recognize powerful decision-makers in the value chains, to establish a better understanding for the current state of substitution in the markets, and to explore the determinants of demand of the wood-based products. To limit the scope of this study, the use of pulp-based products was examined in the cases of packaging and textile sectors. Semi-structured interviews with 14 experts were arranged to discuss their views on substitution and demand of the pulp-based products in the chosen sectors. Additionally, a Likert scale was filled at the end of each interview to supplement the interview answers and enable elasticity and cross-price elasticity analyses to examine substitution. The sample of respondents was chosen through the use of snowball sampling and a matrix to recognize potential interviewees. First, the findings of this study suggest that in both sectors, the decision-making power on materials is held by the operators at the end of the value chain whereas the forest sector is located at the beginning of the chain. Second, in both sectors, there is willingness to find more sustainable material solutions, but the tools for this are lacking. In the case of packaging sector, the barrier capacities of plastic are unattainable with fiber-based materials, meaning that reducing plastic use does not always imply switching the feedstock itself. In the textile sector, the production of wood-based textile fibers is not yet scaled enough for it to compete with similar materials. However, the analysis of elasticities indicates that some substitution can be expected in both sectors. Third, a number of important determinants of demand were identified, yet no single factor could be identified as the most important one. This study concluded that there is room to improve the market assumptions for substitution impact estimation. In packages, the market preferences of fiber-based packaging in some uses give a rise for interpretational issues, while plastic reduction goals do not always imply switching to wood feedstock. In textiles, the new man-made cellulosic fibers (MMCFs) are expected to mostly substitute for viscose and fill the cellulosic gap from stagnating production of cotton instead of substituting for synthetic fibers. To conclude, it is central to integrate market data and concepts better into future substitution impact analyses to facilitate more realistic estimates.
  • Leppioja, Hilma (2023)
    Spare time activities are important for balancing modern life, but they cause environmental damage. Activities, such as attending music festivals have a significant impact to an individual's lifestyle material footprint. Material footprint aims to identify general human pressure on nature, and it helps to understand the natural resource use. Producing a mass event, such as Flow Festival, requires large amount of material flows. As the demand for materials continues to increase, so does the environmental impacts from material use. To meet the environmental goals set by the Paris Agreement and to curb natural resource depletion, one solution is to decrease material consumption. This master’s thesis is executed with in co-operation with D-mat ltd and it presents the material footprint calculation of Flow Festival 2022. The thesis includes a literature review that examines the material footprint, the MIPS concept, and material flow accounting. The subsequent research part includes the collection of consumption data, the footprint calculation, and its results. Also, sustainable solutions were created to decrease the material footprint of the festival. The total material footprint of the festival was 7,780 tonnes which translates to 86 kg per visitor per day, which is more or less equivalent to the daily lifestyle material footprint of an average Finn. There were nine different categories to determine the material footprint, with the visitors category contributing the most at 73.4% of the total material footprint. Other significant categories were food and beverages, stage production, and properties. The study used 'usage by Flow' factors that were partly developed through feedback from relevant experts and partly based on assumptions. Changing these factors could have a significant impact on the study's results. The study found that the visitors category has a significant influence on the ecological impact of the festival, particularly in regard to their transportation choices. Festival organisers have limited control over visitors' travel choices, but they can effectively reduce other categories, such as by increasing plant-based food offerings at the festival. As the average Finn's material footprint is expected to be reduced to a quarter by 2050, music festivals have a responsibility to reduce their material footprint, and all possible efforts should be made to achieve this. In the future, the sustainable solutions could be utilised for other similar mass events.
  • Kauppi, Patrik (2022)
    Uusiutuvan energia rooli on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energian tarve tulee ennusteiden mukaan enemmän kuin tuplaantumaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan energiasektori tuottaa yli puolet koko maailman ilmastopäästöistä. Suosituksi uusiutuvaksi energiamuodoksi etenkin Euroopassa on nousemassa tuulivoima. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti merituulivoimalla tuotettuun energiaan ja siihen, miten energia saadaan siirrettyä kustannustehokkaimmalla tavalla mantereelle energiasiirtoverkon piiriin. Tarkasteltaviksi siirtotavoiksi valikoituivat sähkönsiirtokaapeli sekä vety. Sähkönsiirtokaapeli otettiin mukaan, koska se on hyvin perinteinen tapa siirtää energiaa. Vety otettiin mukaan, koska se on vieraampi ja vähemmän tutkittu siirtotapa. Tuulivoimalla tuotettu vety on lisäksi päästötöntä vihreää vetyä, kun taas yhä 2000-luvulla suosituin tapa tuottaa vetyä maakaasun avulla on päästöjä tuottava harmaa tapa. Vety mahdollistaa myös energian varastoinnin sähköenergiaa paremmin. Tutkimuksessa käytetään kolmea eri menetelmää, jotka ovat vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia vertaileva SWOT-analyysi, sähkönsiirtokaapelia ja vedyn eri siirtotapoja vertaileva kustannusvaikuttavuusanalyysi sekä tutkimushaastattelu. SWOT-analyysin ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tiedot on kerätty vertaisarvioidusta kirjallisuudesta. Vetyala on kuitenkin verrattain uusi ja vielä tutkimuksen kohteena etenkin energiasektorilla, joten kaikkea tietoa ei ollut vielä tutkittu tai tuotu julkisuuteen. Jotta kirjallisuudesta saatua käsitystä voitaisiin vahvistaa uusimmilla mahdollisilla tiedoilla tai vaihtoehtoisesti todeta kirjallisuudessa esiintyviä tietoja vanhoiksi tai epärealistisiksi, toteutettiin tutkimuksessa tutkimushaastattelu, jonka kysymykset esitettiin tuulivoima- sekä vetyalan asiantuntijoille. Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että sähkönsiirtokaapeli on edullisin tapa siirtää energiaa merituulivoimalalta, jos välimatka oli alle 100 kilometriä. Tietoa sähkönsiirtokaapelin kustannuksista pitkällä, yli 100 kilometrin, välimatkalla ei kirjallisuudesta löytynyt. Yli 100 kilometrin välimatkalla vedyn siirto oli kannattavinta toteuttaa tankkerilla, alle 100 kilometrin matkalla kaasuputkella. Vedyn ja sen siirtämisen keskeisimmät hyvät puolet ovat runsaat saatavilla olevat resurssit, hyvä varastointimahdollisuus sekä suuret mahdollisuudet fossiilisten energiamuotojen korvaajana. Huonoina puolina ovat etenkin vihreän vedyn tuottamiseen tarvittavan elektrolyyserin korkea hinta, vedyn energiakäytön standardien puutteellisuus sekä vahva kytkeytyminen sähkön markkinahintaan, joka on vaihdellut vuoden 2022 aikana paljon. Jotta ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä, muutokset energiasektorilla nähdään välttämättöminä. 2020-luvulla tuulivoimasta ja vedystä on tullut yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Vety parantaa energian tuotantovarmuutta etenkin niissä maissa, joissa riippuvuus fossiilisten energialähteiden tuonnista on suurta ja samalla potentiaali kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on korkea. Vedyn tuotanto saattaa ainakin aluksi painottua lähelle teollisuuslaitoksia, joissa vedyn kysyntä on suurta. Liikennesektorilla kysyntä todennäköisesti painottuu ainakin aluksi lauttaliikenteeseen sekä tieliikenteessä raskaaseen kalustoon. Vihreä vedyn tuottaminen on vielä kallista, mutta aikana, jolloin fossiilivapaus on yksi tavoiteltavista arvoista, voi vihreä vety nousta harmaata vetyä suositummaksi hinnasta riippumatta.
  • Aalto, Laura (2023)
    Metsiin ja metsien käyttöön kohdistuu yhteiskunnassa monenlaisia odotuksia, jotka osittain saattavat jopa kilpailla toistensa kanssa. Metsäpolitiikassa asetetaan tavoitteita monipuolisesta, aktiivisesta ja tavoitteellisesta metsien käytöstä. Suomessa yksityismetsänomistajat muodostavat suurimman yksittäisen metsänomistajaryhmän ja heidän päätöksensä ja toimintansa vaikuttavat oleellisesti metsien käyttöön. Toiselle metsänomistus voi olla liiketoimintaa, kun toiselle se on taas lähempänä omaisuudenhallintaa. Joka tapauksessa metsä on osa omistajansa varallisuutta ja taloutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset taustapiirteet vaikuttavat metsänomistajien käyttämiin kannattavuuden arviointitapoihin, ja onko löydettävissä sellaisia tekijöitä joihin vaikuttamalla voitaisiin tukea yritysmäisen yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä. Metsänomistuksen yritysmäinen toiminta voi liittyä muuhunkin kuin puunmyyntiin, ja tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten metsänomistajien kannattavuusnäkemykset vaikuttavat kiinnostukseen myydä hiilensidontaa tai luontoarvoja metsistään. Tutkimuksessa hyödynnetään Metsänomistaja 2020 -tutkimushankkeen aineistoa. Käytetty aineisto tulee kyselyn perusosan lisäksi osaotoksesta, joka käsitteli muun muassa metsätalouden kannattavuutta, metsien tuottamia hyötyjä ja ekosysteemipalveluita. Tutkimuksessa käytetään logistista regressiota, jonka avulla tutkitaan miten selittävinä muuttujina käytetyt metsänomistajien ja heidän tilojensa taustapiirteet selittivät kannattavuuden eri arviointitapojen käyttöä. Multinomiaalista logistista regressiota käytetään apuna selvitettäessä, miten metsänomistajien kannattavuusnäkemykset vaikuttavat heidän kiinnostukseensa tuottaa ja myydä ekosysteemipalveluita. Tulosten perusteella metsätalouden kannattavuuden arviointitapojen käytön vetoa kasvattavissa taustapiirteissä on metsänomistajan aktiivisuuteen ja metsäpalveluiden käyttöön viittaavia tekijöitä. Toisaalta myös miessukupuoli, korkeampi koulutus, ammattiasema palkansaajana tai yrittäjänä, korkeampi tulotaso, sekä metsäammattilaisen oma-aloitteinen yhteydenotto metsänomistajaan kasvattavat vetoa arvioida kannattavuutta jollain mittarilla. Tulosten mukaan kannattavuutta tarkkailevilla metsänomistajilla on myös kohonnut veto olla kiinnostunut ekosysteemipalveluiden myynnistä verrattuna kannattavuutta tarkkailemattomiin metsänomistajiin. Myös käytettyjen kannattavuusmittareiden lukumäärä kasvattaa vetoa olla kiinnostunut ekosysteemipalveluiden myynnistä. Metsätaloudellisesti aktiiviset metsänomistajat vaikuttavat siis ajattelevan laajemmin metsänsä ansaintamahdollisuuksista. Jatkossa yksityismetsänomistajien kannattavuustutkimuksissa olisi tarpeen syventää tarkastelua metsätalouden kannattavuuden arvioinnin ja erilaisten metsäpalveluiden käytön suhteesta. Tämä vahvistaisi johtopäätöksiä metsäpalveluiden käytön yhteydestä metsätalouden kannattavuuden arviointitapoihin ja niiden merkityksestä yritysmäisen metsätalouden lisäämisessä.
  • Korhonen, Olli (2021)
    Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi ilmastopolitiikan toteuttamista niiden sitoessa ja varastoidessa hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista, minkä johdosta niihin kytkeytyy useita tavoitteita taloudellisen arvon varmistamisesta monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilen sitomisen lisäämiseen. Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omaisuutta. Siten yksityisten metsänomistajien preferenssit ja tavoitteet omistukselle on olennaista huomioida, jotta metsät saadaan kytkettyä myös osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsänomistajien suhtautumista hiilen sitomisen ja varastoinnin lisäämiseen osana omien metsien hoitoa. Aineistona hyödynnetään vuonna 2019 kerättyä kyselyä, joka tuotettiin Suomalainen metsänomistaja 2020 - tutkimushankkeessa. Kysely sisälsi perusotoksen sekä kolme erityisteemoihin keskittyvää osaotosta. Yksi osaotoksista (n = 2250) keskittyi metsien käytön ja käsittelyn hyväksyttävyyteen, jossa kysyttiin metsänomistajien suhtautumista lisätä hiilen sitomista osassa omia metsiä korvausta vastaan. Näistä kysymyksistä tarkastellaan logistisen regression avulla metsänomistajien kiinnostusta myydä hiilensidontapalvelua suhteessa omistajien ja tilojen taustapiirteisiin. Lisäksi yleisellä tasolla havainnoidaan metsänomistajien suhtautumista toteuttaa hiilen sitomista ja varastointia edistäviä metsänhoidollisia toimenpiteitä sekä niiden potentiaalista ilmastovaikutusta. Yksityisistä metsänomistajista puolet suhtautuu myönteisesti hiilensidontapalvelun tuottamiseen omassa metsässä korvausta vastaan. Merkitsevinä tekijöinä metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä tarkasteltaessa nousivat esiin ikä, koulutus sekä vastaajan näkemys omasta metsästä hiilinieluna. Tarkastelluista hiilen sitomista ja varastointia lisäävistä metsänhoidollisista toimenpiteistä yleisesti myönteisimmin suhtaudutaan jatkuvaan kasvatukseen, josta on kiinnostunut selvästi yli puolet vastanneista. Toimenpiteiden ilmastovaikutuksia arvioitaessa oli turvemailla toteutettavalla jatkuvalla kasvatuksella suurin päästövähennyspotentiaali ja se on useiden metsänomistajien näkökulmasta kiinnostava keino ottaa käyttöön omissa metsissä, jos siitä saisi korvauksen. Kokonaisvaltainen kestävä kehitys on jatkossa yhä olennaisempi osa metsien hoitoa, minkä vuoksi onkin tärkeää havainnoida, miten erilaiset tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. On olennaista tunnistaa, millaiset metsänomistajat ovat potentiaalisesti kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa ja millaisin metsänhoitomenetelmin voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti mahdollisimman suuri ilmastovaikutus. Päätöksenteossa ja neuvonnassa tulee huomioida yksityisten metsänomistajien erilaiset tavoitteet omistukselleen, heidän halukkuuteensa ja valmiutensa toteuttaa eri toimenpiteitä sekä toimenpiteiden houkuttelevuus ja tarkoituksenmukaisuus eri kasvupaikoilla.
  • Niiranen, Mailis (2021)
    The microproduction of solar photovoltaics (PV) has grown enormously in recent years in Finland, and it is expected to grow even further due to the ambitious renewable energy targets and the on-going smart energy transition. Nevertheless, there is a lack of country-level statistical analysis on the topic. This thesis studies which sociodemographic, economic, and geographical factors explain the microproduction of solar electricity in Finland. The thesis consists of a literature review and statistical analysis on the electricity distribution system operator (DSO) level. The response variables are the number of prosumer contracts and the capacity of solar PV microproduction. The data, which were gathered from various open sources, is analyzed in a descriptive manner followed by multiple linear regression analysis. The analysis uses the ordinary least square method. In addition, profitability calculations are made to study economic incentives and barriers to the adoption of a PV system. The results suggest that the microproduction of solar PV is connected to non-urban areas and higher mean age. Instead, there are not that many separate prosumers in urban areas, but single systems’ capacities are more extensive there. The analysis showed that electricity price has a significant impact on the microproduction of solar PV. The profitability calculations support this result: electricity price substantially affects the viability of solar PV system investment. Thus, the introduction of financial incentives could enhance the adoption of solar PV systems among households. This thesis offers a comprehensive overview of small-scale solar electricity production in Finland. However, the characteristics of the microproduction of solar PV are complex and involve various interactions that are difficult to capture in aggregated data. This offers an opportunity to repeat the analysis with a more detailed geospatial dataset in the future.
  • Tikka, Tia Sara Karoliina (2021)
    Arktinen alue on suuri ja se koostuu ominaisuuksiltaan erilaisesta merestä, sekä sitä ympäröivästä maasta. Arktinen alue toimii kotina monille, ja se tuottaa elintärkeitä ekosysteemipalveluita niin paikallisille, kuin muillekin kansoille. Merenkulku on tärkeä osa Arktisen alueen toimintaa ja tänä päivänä suurin osa merenkulusta kohdistuu joko Arktiselle alueelle tai sieltä poispäin ja kauttakulkuliikennettä on toistaiseksi vain vähän. Tulevaisuudessa voimme kuitenkin odottaa merenkäynnin volyymin kasvavan, tuoden mukanaan erilaisia laivoja, eri määränpäillä ja eri tarkoitusperillä. Volyymin kasvu riippuu merenkulun osalta monesta seikasta, mutta näitä vahvistaa kuitenkin tavanomaisten reittien ruuhkautuminen, sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset, kuten jääpeitteen pieneneminen. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa perustan loi kattava kirjallisuuskatsaus. Pääasiallisena tiedonkeruutapana olivat kuitenkin haastattelut, joiden pohjana kirjallisuuskatsaus toimi. Haastatteluissa haastateltiin eri merenkulun asiantuntijoita, jotka toivat omaa osaamistaan esille erillisten teemojen kautta. Haastattelujen tuloksen analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, käyttämällä siihen tarkoitettua ohjelmistoa. Niin haastatteluista, kuin kirjallisuuskatsauksestakin nousi esille paljon samoja ongelmia ja havaintoja. Työ keskittyi erityisesti vakuutuksiin ja siihen, kuinka vakuutuksilla voidaan ohjata ja hallita riskejä Arktisessa merenkäynnissä. Tutkielman pääasiallisena tuloksena nousi esille, että siinä missä vakuutussektori toimii hyvin riskin välittäjänä, niitä ei kuitenkaan käytetä tehokkaasti riskien hillintään. Vakuutussektorin nähtiin toimivan kuitenkin yleisellä tasolla hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Suurin ongelmatiikka tuli esille tietoon liittyen. Tietoa koettiin olevan liian vähän ja sitä on vaikea saada. Myös regulaatioiden merkitys korostui haastatteluissa ja sitä toivottiin lisättäväksi Arktiseen merenkulkuun liittyvissä asioissa.
  • Makkonen, Pinja (2023)
    Forests provide important ecosystem services for humans. As climate change continues, disturbances such as extreme weather conditions and drought become more common all over the globe. This causes pressures to forests and forest owners whose incomes might depend on the harvesting profits. This thesis studies natural disturbance risk in profit maximizing forestry and optimizes forest rotation time by maximizing the bare land value while including the risk. The thesis aims to answer what is the optimal rotation with natural disturbances, how the results change when another tree species is introduced and how the share of trees changes the results in the case of natural disturbances. The optimization problem is first analysed analytically and then numerically in MATLAB. In the analytical part, first the optimum is solved for the normal Faustmann rotation model and then the Faustmann model is modified to include a mixture of two different tree species. After that the optimal rotation and bare land value are solved for normal Faustmann model with natural disturbance risk included. Lastly the natural disturbance risk is included to the two species rotation model. Numerical calculations are done for all the four cases: normal Faustmann, Faustmann with a mixture of two species, natural disturbance risk for one species and natural disturbance risk for the two species mixture. The data for mathematical calculations is from Bollandsås, Buongirno and Gobakken (2007) study and the Finnish parameter values are modified. The studied tree species in the numerical model are spruce and birch. The results show that when a second species, in this case birch, is added to the Faustmann-like model for two species mixture, the rotation gets longer and the bare land value decreases. The model with disturbance risk is studied with different disturbance risk probabilities and the results indicate that when the risk increases the rotation time gets shorter and the bare land value decreases. When a second species is added to the natural disturbance model, the results are calculated for different salvage shares. The risk this time depends on the share of birch and the risk decreases when the share of birch is increased. The results show that when the salvage share increases in the optimal solution, the share of spruce and bare land value increases. However, the optimal rotation time does not change that much. The results are similar in other studies that study a similar topic. When the natural disturbance risk is included, the optimal rotation gets shorter, and the bare land value decreases and these results are aligned with other studies. The results with natural disturbances and two tree species are new, as the rotation time does not change much between the different salvage shares. The results indicate that dependency between risk probability and the share of birch appears reversing the effects of birch lengthening the rotation time and risk probability shortening the rotation time.
  • Pitkäranta, Nelli (2023)
    Sähkö on nopeimmin kasvava lopullinen energiamuoto, ja sen kysynnän odotetaan kasvavan nopeasti tulevina vuosikymmeninä. Markkinoille tarvitaan läpinäkyvämpää ja tarkempaa päästölaskentaa, vihreän siirtymän ja kansallisten hiilidioksidipäästötavoitteiden nopeammaksi saavuttamiseksi. Monet organisaatiot kehittävät parhaillaan strategioita tuntitason hiilineutraaliuuteen, sillä monien yksityisten uusiutuvan energian hankintojen kunnianhimo ylittää olemassa olevan sääntelyn tavoitteet. Yritysten kestävyysjohtamisen korkeat standardit ohjaavat siirtymistä kohti uusiutuvan energian ajallista täsmäytystä tai "24/7-täsmäytystä", mikä voisi myös lisätä uskottavuutta hiilineutraaliusväitteisiin sekä vähentää päästöoikeuksien kaksinkertaista laskemista ja viherpesua. Toistaiseksi sähkön alkuperää on seurattu markkinapohjaisilla vihreillä sertifikaateilla; Euroopassa Guarantees of Origin, jotka mahdollistavat sähkön vuosittaisen tai kuukausittaisen kulutuksen yhdistämisen uusiutuvaan energiaan. Vihreän sähkön osuuden kasvaessa sähköntuotannossa, sähköntuotanto kuitenkin siirtyy aiempaa ajoittaisemmaksi ja vaihtelevammaksi. Kaikilla uusiutuvan energian teknologioilla on omanlaisensa tuotantoprofiilit sekä kausittaiset ja päivänsisäiset vaihtelut. Täten vihreän sähkön kulutus ei aina vastaa sen tuntikohtaista saatavuutta. Lisäksi nykyiset vihreät sertifikaattijärjestelmät eivät heijasta riittävästi uusiutuvan energian oikea-aikaista saatavuutta eivätkä näin ollen edistä investointeja, jotka voisivat tarjota järjestelmän joustavuutta ja vihreän energian ympärivuorokautista saatavuutta. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on parhaillaan kehitteillä pilottiversioita vihreän sähkön sertifikaattijärjestelmästä, joka mahdollistaisi sähkön tuotannon ja kulutuksen tuntikohtaisen täsmäytyksen, sillä siirtyminen kohti vihreän energian 24/7-täsmäytystä herättää yhä enemmän kiinnostusta. Ennen uusien instrumenttien ottamista mukaan markkinoille on kuitenkin välttämätöntä selvittää niiden mahdolliset markkinavaikutukset. Tässä tutkielmassa esittelemme tuntisertifikaattimarkkinoiden taloustieteellisen mallin ja vertaamme 24/7-täsmäytyksen volyymi- ja hintavaikutuksia vihreän sähkön sertifikaateilla perinteisiin sertifikaattimarkkinoihin, joissa sähkönkulutusta täsmäytetään uusiutuvan energian kanssa vuosittain. Analysoimme myös, kuinka kuluttajan hyöty tuntikohtaisista vihreistä sertifikaateista vaihtelee eri ajankohtien välillä, kun uusiutuvan energian saatavuus vaihtelee. Havaitsemme, että kuluttajien hyöty tuntikohtaisten sertifikaattien hankinnasta laskee uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Näin ollen kuluttajan hyöty sertifikaateista on suurin silloin, kun myös korkeapäästöisen energian osuus on korkea. Tuntikohtaiset vihreät sertifikaatit voisivat siis tarjota eniten hyötyä sekä kuluttajille että tuottajille niinä tunteina, jolloin uusiutuvaa energiaa on tarjolla vähemmän. Havaitsemme myös, että tuntikohtainen täsmäytys voisi joko lisätä tai vähentää kuluttajan uusiutuvan energian hankintakustannuksia ja tuottajan tuloja yksittäisten tuntien sisällä verrattuna vuosittaiseen tai kuukausittaiseen täsmäyttämiseen. Näin ollen tuntikohtainen sertifiointi voisi tarjota lisähyötyä teknologioille, joita tarvitaan täydelliseen järjestelmän laajuiseen hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen, kuten energian varastointiratkaisuille. Näin ollen tuntikohtaisen sertifikaattijärjestelmän kehittämisessä tulisi keskittyä tämän vaikutuksen korostamiseen, mikä voisi edelleen kannustaa investointeja sähkömarkkinajärjestelmän joustavuuteen. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi erityisesti sähkömarkkina-alueilla, joissa uusiutuvan energian osuus on jo korkea. Lisäksi täytyy vielä selvittää, onko tällaiselle järjestelmälle kysyntää yksityissektorilla ja johtaisiko tuntikohtainen täsmäytys yhteiskunnan kannalta optimaalisesti korkeampiin päästövähennyksiin kuin perinteiset sertifikaattijärjestelmät.
  • Laukkanen, Matti (2020)
    This study analyses the effects of carbon subsidy schemes on the optimal forest management in forest sites of different productivity. Forest stand level analysis shows the changes in the optimal stand management due to carbon subsidies. Market level analysis evaluates the market level implications of mutual and unilateral carbon subsidy policies and their effects outside the policy area. In the first chapter, we study the effects of carbon subsidies on a forest stand level. The results show that carbon subsidies lengthen the optimal rotation period, increase the annual timber output and increase the amount of CO2 sequestered in the forest stand. A sufficiently high carbon price leads to forest conservation. All the effects are stronger in the forest of poor productivity. The market level analysis presents an age-class structured model with an endogenous timber price and alternative land use. The numerical examples show that, in addition to the effects shown in the stand-level analysis, carbon subsidies encourage afforestation. An increase in the annual timber output may lead to a lower stumpage price. Unilateral policies may lead to an increase in timber output inside the policy, which decreases the timber price and result in deforestation outside the policy. As a sufficiently high carbon price leads to forest conservation, timber price increases and results in afforestation and decrease carbon emissions outside the policy. The results are in contradiction with the common hypothesis that increasing carbon sequestration in forests by unilateral policy would inevitably lead to an increase in carbon emissions outside the policy area.
  • Sarvola, Inka-Mari (2022)
    Reindeer (Rangifer tarandus L.) is an integral part of ecosystems across the northern boreal regions, and reindeer husbandry is an important socio-cultural factor, especially for indigenous people. Currently, reindeer husbandry in Fennoscandia is confronted with deterioration of pasture areas, and the decreasing of reindeer number has often been offered as a solution. However, in most reindeer herding districts, forestry has also strongly decreased the sustainable production capacity of winter pastures and therefore has had a significant role in pasture deterioration in addition to high reindeer numbers. The interaction between forestry and reindeer husbandry has often been studied qualitatively, ecologically, or with simple bio-economic models from the perspective of forestry. In this thesis, I use a detailed interdisciplinary ecological-economical model to study how the rotation forestry affects the economics of reindeer husbandry. The research questions are 1) how does the length of forest rotation period and 2) the management practices such as soil scarification and leaving of harvesting residues affect the economically optimal reindeer husbandry. I expand a novel ecological-economical reindeer husbandry optimization model to include the effects of forestry on the ground and arboreal lichen with an assumption of normal forest structure. The effects of forestry on the ground and arboreal lichen are based on previous literature. Modern dynamic optimization algorithms are used to solve the model for the optimal number of reindeer, annual net revenues, lichen biomass on pastures, and the level of supplementary feeding under different forest rotation lengths and management scenarios with zero and positive interest rates. The results show that the length of forest rotation period affects the economically optimal solution. When pasture rotation is used, shortening the forest rotation length decreases the optimal number of reindeer, annual income, and the lichen biomass in pastures, but increases the amount of supplementary feed given. When pasture rotation is not used, shortening the forest rotation length decreases the number of reindeer, annual net revenues, and supplementary feeding, but increases the lichen biomass. Soil scarification and harvesting residues lower the annual net revenues of reindeer husbandry by 1-15% depending on the forest rotation length and pasture rotation. The longer is the forest rotation length, the less the annual net revenues are affected by the forest management practices. Higher interest levels lead to higher reindeer numbers and a higher level of supplementary feeding, but also to lower lichen biomass and annual net revenues from reindeer husbandry. The results of this thesis support the earlier findings of negative effects of rotation forestry and short rotation lengths on reindeer husbandry, and estimations that reindeer husbandry is more resilient if pasture rotation is used. As the economical sensibility of rotation forestry in Lapland has currently been questioned, even-aged forestry could offer a solution with the best management scenarios for both parties. The results of this thesis support infinitely long forest rotation length without soil scarification. This thesis also highlights the need for interdisciplinary co-design of ecological studies to ensure that they are suitable for creating complex interdisciplinary optimization models.
  • Närhi, Lotta (2022)
    Boreal forests fulfil a myriad of ecological, social and economic functions in modern society, which is why it is crucial to manage them in the best way possible. The prevailing forest management strategy in Finland has been rotation forestry, but a Finnish citizens’ initiative and the new EU forest strategy for 2030 have for ecological reasons been calling for a reduction in clearcuts and a switch to continuous cover forestry. While a growing number of economic-ecological optimization studies illustrate the economic aspects of optimal management regime choice in Nordic conditions, the understanding remains incomplete. To contribute to this line of research, this thesis studies the economically optimal management regime and species composition of mixed-species boreal forests with a previously unexamined species combination: Scots pine (Pinus sylvestris L.) and silver birch (Betula pendula Roth). The analysis is based on a theoretically sound and generalized stand-level economic-ecological model that maximizes the net present value of forestry income. In this setup, the optimal management regime is determined endogenously and flexibly, by dynamically optimizing both the rotation period and the timing and intensity of thinnings in a tri-level structure. All model details are empirically estimated. Forest stand development is described by size-structured empirical growth models by Pukkala et al. (2011, 2013) and by Pukkala et al. (2021), of which the latter has not been used in this line of analysis before. The results of this thesis show, for the first time empirically, that it can be economically optimal to conduct near-clearcuts without investing in artificial regeneration afterwards. Near-clearcuts create favourable conditions for utilizing the unharvested young trees and natural regeneration of pioneer species in generating a new tree cohort. This management strategy is found to be suitable for birch-dominated pine–birch stands with a 1% interest rate, as well as pure birch stands. With a 3% interest rate, continuous cover forestry becomes optimal for mixed stands. A further outcome of this thesis is that continuous cover management of pure pine stands is found to be more viable than in previous optimization studies. Further, it is shown that it is economically beneficial to let birch regenerate in a pine stand and even dominate it, due to improvements in overall ingrowth. The characteristics of the optimal solutions are, however, dependent on the ecological growth model used. In light of the cases studied in this thesis, neither rotation forestry nor continuous cover forestry is categorically superior in terms of timber income. There are demonstrably many cases where taking advantage of the environmental benefits of continuous cover forestry and higher tree species diversity is optimal also with respect solely to maximizing timber revenues.
  • Ilvonen, Suvi (2021)
    The importance of multipurpose forests is increasing since forests can simultaneously provide solutions for climate change mitigation, biodiversity protection, and the diverse needs of humans. Therefore, forest management practices, various management objectives, and forest-related policies become necessary parts of sustainable forestry. A notable share of forest management decisions depends on the preferences and motives of private forest owners, and an increasing number of owners are interested in other than timber values in their properties. In addition, changes in forest ownership structures and varied use of forest management alternatives emphasize understanding private forest owners’ management motives. This thesis aims to examine Finnish private forest owners and their forest management preferences regarding the support of biodiversity values and interest in wood-material production for the needs of the bioeconomy. The survey data were collected in spring 2020 and included a choice experiment with three forest management schemes. Two hypothetical management contracts, timber-oriented, and nature-oriented strategies, were used as alternatives for the conventional management practices. The long-term effects from each management scheme were described with the changes in profit, biodiversity, carbon stock, climate change-induced damages, and one-time subsidy. The survey data were analyzed using conditional logit, random parameters logit, and latent class logit models. Forest owners consider biodiversity values and raw material supply for the bioeconomy important. However, the results suggest that, on average, forest owners may not be willing to accept the timber-oriented management contract, whereas the nature-oriented management strategy is generally a more preferred option. The latent class model reveals three forest owner types with different preferences and management objectives. The largest share of the respondents is identified as Traditionalists who prefer conventional management practices to other alternatives. They might be reluctant to change their strategies despite the level of subsidies. The smallest group, Environmentalists, is oriented towards environmental and natural values in their forests and would most likely use continuous cover forestry and safeguard biodiversity values. The monetary support does not necessarily impact their management decisions. The rest of the respondents are described as Profit-oriented owners who may be a potential target for various forest management contracts. They consider their property more often as financial security and could be motivated by compensation. The possibility for productive and viable forests has a considerable impact on forest owners’ management decisions. However, the results indicate broad interest in various management alternatives, and the segment-based analyses reveal different forest management objectives among the owners. Therefore, understanding the diversity between forest owners helps policymakers to target specific policy goals more effectively.