Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Suotunen, Pauliina (2020)
    The OATP1B3 belongs to the organic anion transporting polypeptides (OATPs) encoded by the SLCO (solute carrier organic anion) genes which belongs to the SLC (solute carriers) gene superfamily. It is an influx transporter which is primarily expressed on the basolateral membrane of the hepatocytes. It transports many endogenous substrates as well as clinically important drugs such as thyroid hormones and statins into hepatocytes and thus participates in the first step of hepatic metabolism. Single nucleotide polymorphisms (SNPs) of the SLCO1B3 gene can affect the pharmacokinetics and pharmacodynamics of its substrates. The aim of this study was to set up and optimize an in vitro method to study the function and expression of the OATP1B3 transporter and its genetic variants. SNPs 334T> G (Ser112Ala), 699G> A (Met233Ile) and 767G> C (Gly256Ala) and stop codon TAA were introduced into the SLCO1B3 gene by site-directed mutagenesis. Recombinant baculovirus vectors containing the genetic information of OATP1B3 and its variants were used to transiently transfect the HEK293 cells. After optimizing the substrate incubation time and concentration, as well as the viral load and selecting the fluorescent substrate (8-FcA), the uptake assay was used to determine the transport activity of the OATP1B3 variants in HEK293 cells. The transport activity of the artificial WTP variant was also investigated in this study. The transport activities of the Ser112Ala, Met233Ile and Gly256Ala variants did not change significantly from the wild type although the transport activity of the Met233Ile variant appears to be slightly impaired. In turn the WTP variant was unable to transport 8-FcA. Based on this study the function of OATP1B3 variants can be studied using recombinant baculovirus to transiently transfect the HEK293 cells. 8-FcA can be used as a probe substrate in these studies. The results of this study confirm previous knowledge of the functioning of Ser112Ala, Met233Ile and Gly256Ala variants. More studies are needed about the effects of these variants on the transport of OATP1B3 drug substrates. Also studies about the location, cell membrane and total cell expression of the WTP variant are needed to evaluate reliably the reasons of its inactivity.
  • Chu, Wai (2021)
    Oat beta-glucan, β-glucan, is a soluble dietary fibre located in the endosperm and aleurone cell walls. It is a polysaccharide that has an ability to form viscous gel in aqueous solutions due to its high water binding capacity. The objective of this study was to determine the physical characteristics of commercial oat β-glucan with different purity in solution. Four commercial oat beta-glucan powders with varying β-glucan content were provided for this study. Solubility, water binding capacity, viscosity, suspension and emulsion stability, droplet particle size, particle distribution and zeta potential were determined from the samples. There were two phases in the experimentation part in which the first phase focused on suspensions and the second phase focused on emulsions. There were four different homogenising treatments used to solubilize the samples into water during the first phase of the experiment, which were stirring in room temperature, 80 ˚C, Ultra-Turrax and microfluidization. Megazyme exhibited highest solubility in water with a solubility rate of 100 % regardless of the treatment used. OatWell had the highest water binding capacity (11.7 g/g) after heat treatment. Heat treated OatWell had the highest viscosity (590 mPas). Megazyme emulsions had the highest emulsion stability (TSI ranging from 0.6 to 3.6) as it did not experience phase separation until fifth day of measurement. Megazyme emulsions also had the lowest particle sizes ranging from 0.4 μm to 1.5 μm. The results of this study highlight that the content of β-glucan has notable effect on its solubility and the homogenisation treatment used has an increasing effect on solubility and decreasing effect on water binding capacity and viscosity. Purity of the oat β-glucan also has an effect on emulsion stability as high purity oat β-glucan are able to stabilise emulsion system after homogenisation.
  • Jukarainen, Sakari; Heinonen, Sini; Rämö, Joel; Rinnankoski-Tuikka, Rita; Rappou, Elisabeth; Tummers, Mark; Muniandy, Maheswary; Hakkarainen, Antti; Lundbom, Jesper; Lundbom, Nina; Kaprio, Jaakko; Rissanen, Aila; Pirinen, Eija; Pietiläinen, Kirsi (2016)
    Context: Sirtuins (SIRTs) regulate cellular metabolism and mitochondrial function according to the energy state of the cell reflected by NAD+‚ levels. Objective: Our aim was to determine whether expressions of SIRTs and NAD+‚ biosynthesis genes are affected by acquired obesity and how possible alterations are connected with metabolic dys-function while controlling for genetic and familial factors. Design and Participants: We studied a cross-sectional sample of 40 healthy pairs of monozygotic twins, including 26 pairs who were discordant for body mass index (within-pair difference +ƒ 3 kg/m2), from the FinnTwin12 and FinnTwin16 cohorts. Main Outcome Measures: Subcutaneous adipose tissue (SAT) transcriptomics was analyzed by using Affymetrix U133 Plus 2.0 chips, total SAT (poly-ADP) ribose polymerase (PARP) activity by an ELISA kit, body composition by dual-energy x-ray absorptiometry and magnetic resonance imaging/spectroscopy, and insulin sensitivity by an oral glucose tolerance test. Results: SIRT1, SIRT3, SIRT5, NAMPT, NMNAT2, NMNAT3, and NRK1 expressions were significantly down-regulated and the activity of main cellular NAD+‚ consumers, PARPs, trended to be higher in the SAT of heavier cotwins of body mass index–discordant pairs. Controlling for twin-shared factors, SIRT1, SIRT3, NAMPT, NMNAT3, and NRK1 were significantly negatively correlated with adiposity, SIRT1, SIRT5, NMNAT2, NMNAT3, and NRK1 were negatively correlated with inflammation, and SIRT1 and SIRT5 were positively correlated with insulin sensitivity. Expressions of genes involved in mitochondrial unfolded protein response were also significantly down-regulated in the heavier cotwins. Conclusions: Our data highlight a strong relationship of reduced NAD+‚/SIRT pathway expression with acquired obesity, inflammation, insulin resistance, and impaired mitochondrial protein homeostasis in SAT.
  • Tuovinen, Maija (2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajille tarkoitetun kielikoulutuksen tavoitteita Ranskassa ja Suomessa. Maahanmuuttajille suunnattu kielikoulutus on ollut Suomessa hyvin marginaalista vuoteen 2015 asti, kun taas Ranskassa, joka on ollut vuosikymmeniä vastaanottajamaa, kielikoulutusta on ollut pidempään. Näin ollen myös ranska toisena kielenä –tutkimus on suomi toisena kielenä –tutkimusta kehittyneempää. Tutkimuksessa käydään ensin läpi, mitä virallisia tavoitteita kielikoulutukselle on annettu, minkä jälkeen analysoidaan haastattelumateriaalia. Tavoitteena on vertailla ranskalaisten ja suomalaisten opettajien mielipiteitä maahanmuuttajien kielikoulutuksesta, jotta koulutusta voitaisiin tarkastella kansallista tasoa laajemmin. Tutkimusta varten haastatellaan neljää ranskalaista ja neljää suomalaista maahanmuuttajille kieltä opettavaa henkilöä. Haastattelu suoritetaan samaa yhdeksän kysymyksen runkoa käyttäen. Opettajilta kysytään heidän mielipiteitään kielikoulutuksen tavoitteista ja sen erityislaadusta verrattuna vieraan kielen opettamiseen, maahanmuuttajien välttämättömistä kielikompetensseista sekä kielikoulutuksen merkityksestä sopeutumisessa uuteen yhteiskuntaan. Vastauksia tarkastellaan sekä yhtenä vastaajajoukkona että ranskalaisten ja suomalaisten opettajien vastauksia vertaillen. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajien kielenopetuksen päätavoite on integraation eli kotoutumisen tukeminen. Kieli on integraation väline, eikä siis tavoitteena itseisarvoinen, mikä erottaa maahanmuuttajien koulutuksen merkittävästi vieraan kielen opetuksen tavoitteista. Yksi merkittävä integraation mittareista on työllistyminen vastaanottajamaassa. Kielikoulutus tulisikin järjestää niin, että se tukisi yhä enemmän maahanmuuttajien työllistymistä. Sekä Ranskassa että Suomessa maahanmuuttajien koulutuksen kilpailuttaminen nähdään ongelmana, sillä se johtaa usein koulutuksen pirstaloitumiseen eikä takaa laadukkainta opetusta. Lisäksi suullinen kielitaito korostui kummankin maan opettajien keskuudessa, mutta suomalaisopettajat kokivat, että sitä ei opeteta tarpeeksi ja oppilaiden suullinen taso on kirjallista kielitaitoa alhaisempi. Näin ollen myös opettajien koulutukseen tulisi lisätä valmiuksia kohdata maahanmuuttajien erityistarpeita.
  • Heinonen, Tia (2022)
    Tutkielma käsittelee syyttäjän muutoksenhakua aina käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuden tuomioon erityisesti objektiivisuusperiaatteen ja rikosvastuun toteuttamisen näkökulmasta empiirisesti tarkasteltuna. Tutkielmassa pyritään selvittämään 1) onko Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus johtanut siihen, että syyttäjäalueiden menettelytavat ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset, 2) kokevatko syyttäjät toteuttavansa objektiivisuusperiaatetta osana muutoksenhakua, 3) kokevatko syyttäjät toteuttavansa rikosvastuuta osana muutoksenhakua, 4) mitkä seikat käräjäoikeuden tuomiossa vaikuttavat syyttäjästä lähtöisin olevaan muutoksenhakuun sekä 5) miten syyttäjät kokevat valitusprosessin käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuden tuomioon saakka. Tutkielmassa pyritään selvittämään, onko syyttäjien vastauksissa havaittavissa alueellisia tai kokemusvuosiin perustuvia eroja. Tutkielmassa käytetään lainopillisen menetelmän lisäksi empiiristä tutkimusmenetelmää. Empiiristä osiota varten syyttäjille lähetettiin marraskuussa 2021 kysely, johon saatiin vastaus 75 syyttäjältä. Tämän lisäksi viittä aluesyyttäjää haastateltiin. Tutkielman alussa käsitellään syyttäjän työtä ja velvollisuuksia sekä muutoksenhaun lähtökohtia erityisesti rikosprosessin ja muutoksenhaun tehtävien osalta. Muutoksenhakua ohjaavia oikeusperiaatteita koskevassa kappaleessa syvennytään objektiivisuusperiaatteeseen ja rikosvastuun toteuttamiseen hyödyntäen syyttäjien haastatteluita. Kyselytutkimuksen tulokset käydään läpi syyttäjien kokemuksia muutoksenhakuprosessissa koskevassa kappaleessa. Vaikka muutoksenhakuprosessissa on ongelmakohtia, tutkielman tulokset vahvistavat luottamusta siihen, että syyttäjät pystyvät toteuttamaan rikosvastuuta erityisesti muutoksenhaun osalta, mutta myös kokonaisuutena objektiivisuusperiaatetta noudattaen, samoin kuin siihen, että syyttäjät kokevat onnistuvansa näissä tehtävissään. Vaikka syyttäjien työtilanne on kuormittava ja objektiivisuusperiaatteen sekä rikosvastuun toteuttamisessa on haasteensa, on ilo huomata, ettei tutkimus ole herättänyt huolta syyttäjien työn laadusta, eikä heidän toiminnastaan rikosvastuun toteuttajina.
  • Heikkilä, Eino (2018)
    Tutkielmani aiheena on taidemallin työn kehollisuus. Keskityn taidemallin työn kokemuksellisiin puoliin, jotka liittyvät mallien kehollisuuteen, kehona olemiseen, keholliseen tietoon ja kehonkieleen. Tutkimustehtävänäni on tarkastella kehollisuuteen liittyviä kulttuurisia merkityksiä taidemallin työssä siten kuin ne ilmenevät taidemalleina työskentelevien omassa kerronnassa sekä havaintojeni kautta. Lähden vastaamaan tutkimustehtävään kysymällä: mitä ja miten taidemallit kertovat omasta kehostaan? ja miten taidemallit käyttävät kehoaan työtilanteessa? Aineistoni koostuu kaikkiaan kahdeksasta taidemallina työskentelevän henkilön haastattelusta ja havainnointimateriaalista, johon sisältyy muistiinpanojen ohella piirustuksia malleista. Analysoin aineistoni käyttäen lähilukua. Tutkielmani on fenomenologista ajattelua hyödyntävää laadullista kulttuurintutkimusta. Fenomenologisen ajattelun mukaan ihmisen maailmassa oleminen on aina ensisijaisesti kehollista. Ihminen on sidoksissa maailmaan kehonsa kautta ajallisesti ja tilallisesti, ja hänen kognitionsa on seurausta siitä, että hän elää kehona. Tutkittaessani lähden siitä oletuksesta, että keholliset kokemukset eivät käänny sanoiksi suoraan, vaan ihminen tulkitsee ja antaa merkityksiä kokemuksilleen kulttuurisen kontekstinsa mukaisesti. Tutkielmassani tarkastelen kehollisuudelle annettuja merkityksiä kielellisesti ja kehollisesti tuotettuina. Kehokerronnan käsitteen avulla kiinnitän huomiota siihen prosessiin, jonka kautta taidemallit liittävät merkityksiä omaan kehollisuuteensa. Taidemallien kehokerronta muodostuu tutkielmassani erilaisten jännitteiden välille. Mallin työssä keho on katseen kohteena ja objektina, ja malli saattaa itse myös kokea muuttuvansa objektiksi työtilanteessa. Toisaalta malli harjoittaa toimijuutta siinä, että hän voi päättää ottamansa asennot suhteellisen vapaasti sekä käyttää luovuuttaan siinä, mitä kehollaan tekee ja ilmaisee. Kehollisen ilmaisun ja roolin ottamisen myötä malli voi leikitellä erilaisilla esittämisen tavoilla. Mallin keho näyttäytyy siten sekä katseltavana objektina että toimintaansa ohjaavana subjektina. Mallien näkemykset kehostaan voivat laajentua mallina toimimisen myötä. Kehoa arvioidaan työssä mittasuhteiden ja massojen mukaan, mutta arviointi ei ole arvostelevaa, vaan ennemminkin neutraalia. Tämä saattaa muuttaa mallin suhtautumista omaan kehoonsa rennommaksi. Malli myös tottuu olemaan alasti ihmisten edessä, mikä ilmenee työskentelyn varmuutena. Samalla malli tiedostaa alastoman kehon kulttuuriset merkitykset, ja saattaa sen vuoksi pyrkiä etäännyttämään itsensä esilläolon aiheuttamista tunteista. Työn anonyymiys toisaalta suojaa mallia siten, että vaikka mallin keho on esillä, hänen persoonansa pysyy salassa. Alastomuus voi tuoda mallille myös vallan tunnetta, kun hänen kehonsa on huomion keskipisteenä. Taidemallin kehollisuus on merkityksiltään moni-ilmeinen, muuttuvainen ja tilannesidonnainen. Se määrittyy nähdyksi tulemisen ja oman kehon tuntemisen kautta tavaksi käyttää kehoaan ja tuottaa kehollisia merkityksiä taiteilijoille. Ihmisen identiteetin on sanottu kietoutuvan postmodernissa yhteiskunnassa ulkoisen olemuksen ja ulkonäön ympärille, ja tulosteni pohjalta esitän, että taidemallin työ voi osalle malleista merkitä identiteettityötä. Mallin työssä on mahdollista käsitellä esimerkiksi omaan kehoon liittyviä epävarmuuden tunteita ja kokea, että omistaa kehonsa.
  • Asikainen, Magdalena (2016)
    Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten suomen kielen alkeisoppikirjoissa opetetaan objekti. Tutkimusaineistona on kolme alkeisoppikirjaa: Eila Hämäläisen ”Aletaan! Suomen kielen oppikirja vasta-alkajille”, Satu Heikkilän & Pirkko Majakankaan ”Hyvin menee suomea aikuisille” ja Sonja Gehringin & Sanni Hainzmannin ”Suomen mestari 1, Suomen kielen oppikirja aikuisille”. Tutkielmassa vertaillaan NP-objektiesimerkkejä kussakin aineiston oppikirjassa sekä oppikirjojen välillä. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään minkälaisia objekteja esiintyy ennen partitiivin käsittelyä, partitiivin ja objektin käsittelyn välillä sekä objektin käsittelyn jälkeen. Työn keskeisenä lähteenä on Ison suomen kieliopin objektin kuvaus ja suomen aspektin liittyvä aiempi tutkimus. Keskeinen käsiteltävä ongelma on objektin opetuksen vaikeus sekä se, mitä objektin opetuksessa tarvitaan: objektillisten lauseiden toistoja, idiomeja vai tietoja partitiivin ja totaaliobjektin välisen eron ymmärtämiseksi. Analyysi aloitetaan partitiiviobjekteista, idiomeista ja rajapakoisista verbeistä. Seuraavaksi käsitellään kirjojen objektillisia kieltolauseita ja partitiivia käsittelevää kielioppiosuutta. Erikseen tarkastellaan ruokakontekstia kirjojen objektillisissa lauseissa. Tämän jälkeen analysoidaan luokittelematta jääneet objektin sisältävät lauseet kahteen ryhmään sen mukaan, esiintyykö niissä totaali- vai partitiiviobjekti. Samalla kiinnitetään huomiota oppikirjoissa esiintyviin rajaaviin verbeihin ja rajahakuisiin verbeihin. Aineiston oppikirjoissa käytetään eri tapoja objektin opetuksessa ja objektiharjoituksissa on eri painotus. Oppikirjoissa käytetään paljon idiomaattisia ilmaisuja ja toistoja kuten puhun suomea, soitan kitaraa, juon kahvia tai teen ruokaa. Opetuksen edettäessä objektilauseet monipuolistuvat: toisissa aineiston oppikirjoissa enemmän ja toisissa vähemmän. Verbin ja lauseen aspektiin ei opetuksessa kiinnitetä erityistä huomiota. Vaikeampia ja monitulkintaisempia objektin sisältäviä lauseita käytetään vähän ja ne ovat lähinnä samanlaisia toistoja kuten luen kirjaa tai kirjoitan kirjeen. Oppikirjojen objektin sisältävien lauseiden pitää tukea objektin opetusta ja samalla tarjota oppijalle, sitä mitä oppija ymmärtää ja tarvitsee. Tässä oppinäytetyössä kysytään mihin aikuinen tarvitsee kymmeniä kertoja aineiston oppikirjoissa toistettuja ilmaisuja kuten puhun suomea? Riittäkö oppijalla aikaa ja voimaa kiinnittää enää huomiota vaikeampiin objektillisiin lauseisiin varsinkaan partitiivi- ja totaaliobjektin oppositioon?
  • Kuosmanen, Mikko (2015)
    Hallinnollisen päätöksenteon harkintavallan rajoitusperiaatteisiin kuuluvan objektiviteettiperiaatteen keskeinen sisältö on puolueettomuus. Muina elementteinä siinä on erotettu perusteltavuus ja asianmukaisuus tai asiallisuus. Periaate erottuu kuitenkin heikosti muista harkintavallan rajoitusperiaatteista. Läheisin yhteys sillä on hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatteeseen ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Objektiviteettiperiaate sisältyy Perustuslain 6 §:ään. Kunnallishallinnon kannalta se on konkretisoitu lain tasolla hallintolaissa, kuntalaissa ja vaalilaissa. Sen keskeiset ilmenemismuodot ovat vaalikelpoisuus ja esteellisyys. Tässä työssä objektiviteettiperiaatetta toteuttava sääntely on systematisoitu viisiportaiseksi jatkumoksi., joka laajimmillaan kieltää henkilön osallistumisen kunnalliseen päätöksentekoon kokonaan ja suppeimmillaan kieltää osallistumasta yksittäistä hallintoasiaa koskevaan päätöksentekoon. Sääntelyn ulkopuolelle jää tilanteita, joissa on kysymys luottamushenkilön subjektiivisesta suhtautumisesta päätöksenteon kohteeseen. Näiden tilanteiden ratkaiseminen voidaan perustaa yleiseen objektiviteettiperiaatteeseen tai luonteeltaan ei-sitoviin eettisiin normistoihin. Luottamushenkilöhallinnon luonteesta johtuu, että objektiviteetin heikkeneminen ennakkoasenteen tai yksipuoliseen taustatietoon nojautumisen johdosta on pitkälti sallittua Kunnallisen luottamushenkilön on päätöksenteossaan otettava huomioon sekä objektiviteettiperiaate että kuntalain vaatimus kunnan ja kuntalaisten parhaan edistämisestä. Kunnallinen luottamushenkilö ei voi olla puolueeton virkamiehiltä edellytetyllä tavalla, koska luottamushenkilöasemaan kuuluu olennaisena osana eri kuntalaistahojen intressien tuominen mukaan päätöksentekoon ja julkinen keskustelu käsiteltävänä asioista jo ennen päätöksentekoa. Luottamushenkilön tehtäväksi asettuu näin ollen kunnan ja kuntalaisten edun ajaminen samalla ratkaisut objektiivisesti harkiten ja perustellen. Objektiviteettivaatimukseen kuuluva vaalikelpoisuussääntely rajoittaa perustuslain takaamia poliittisia osallistumisoikeuksia. Sääntely täyttää tällä hetkellä hyvin vaatimuksen perusoikeusrajoituksen suhteellisuudesta. Kunnallishallinnossa on tärkeintä taata mahdollisimman laaja osallistumismahdollisuus kansanvaltaisen toimielimen eli kunnanvaltuuston toimintaan. Perusoikeuksien rajoittamista koskevan suhteellisuusvaatimuksen vastaista ei olisi kuitenkaan tiukentaa kelpoisuusvaatimuksia kunnan hallinnosta, taloudesta ja työnantajakysymyksistä vastaavan kunnanhallituksen jäseneksi. Niin sanotun kaksoisagenttiongelman ratkaisemiseksi riittävää olisi vain laajentaa kunnanhallituksen jäsenyyttä koskeva vaalikelpoisuusrajoitus koskemaan koko kunnan ja kuntakonsernin henkilöstöä. Toisin kuin vaalikelpoisuuden rajoituksia, esteellisyyttä voidaan rajatapauksissa tulkita jopa laajentavasti mahdollisten valitusten välttämiseksi. Myöhemmin aiheettomaksi osoittautuvasta luottamushenkilön itsensä tekemästä jääväyksestä ei ole oikeudellisia seurauksia. Kaikissa tilanteissa esteellisyyden pitää kuitenkin perustua havaittavissa oleviin seikkoihin eikä pelkkiin oletuksiin. Sääntelyn ulkopuolelle jäävissä tilanteissa objektiviteettiperiaatteella on rajattu käyttöala. Oikeuskäytännössä tuomioistuimet eivät kuitenkaan perustele ratkaisujaan objektiviteettiperiaatteen loukkauksella vaan harkintavallan väärinkäytöllä tai toimivallan ylittämisellä. Kiireellisin lainsäädäntötoimia vaativa ongelma liittyy vaalilautakuntien jäsenten vaalikelpoisuuden ja esteellisyyden tulkintaan. Kysymys on samalla hallintolain soveltamisesta vaalilain säännöksiä täydentävänä normistona. Kysymys on laajuutensa vuoksi välttämättä ratkaistava ennen vuoden 2017 kuntavaaleja.
  • Sillfors, Pauliina (2018)
    Human trafficking is a fast growing crime and a fundamental offense against human rights. Human trafficking is linked, inter alia, to social, economic and cultural factors; and the impact on individuals, societies and nations is destructive. Trafficking has been studied increasingly in the recent years. Though only few primary research has been conducted of human trafficking in Kenya, where trafficking is a widely spread problem. Furthermore, vulnerability towards human trafficking and reintegration of its victims has been studied more extensively on international level, but the research done on Kenyan context is very limited and the main focus stays on economical factors. Only a few studies have focused on experiences of vulnerability and reintegration of trafficking victims. Therefore, the objective of this research is to provide more information and study the complexity of victims’ experiences by the following research question: What factors former victims of trafficking have experienced as causes to their vulnerability towards trafficking and what difficulties former victims of traf- ficking have faced during their reintegration process after trafficking in Kenya? The aim of this research is to provide information that can be utilized in the development of contra human trafficking programmes in Kenya. This study is a qualitative research. The research material, 12 semi-structured interviews with former victims of human trafficking, was collected during a six-month period in 2015- 2016 in Kenya. The method used for analysing the data was qualitative content analysis. In- tersectionality was also used as an analytical tool. The experiences of vulnerability towards trafficking were mainly in relation to social problems within families, financial difficulties and obligations towards family members. The experiences of reintegration were also hampered by financial difficulties, obligations towards family members and social problems; stigmatization, blame and discrimination. This study suggests dynamics within families and communities, when allied with other factors, may become significant intersectional factors, for individuals, of vulnerability and reintegration. The findings were consistent with previous research, even though the findings cannot be generalized to larger populations. However, this research provides important pieces of information that can be utilized in relating research and in the development of contra trafficking programmes in Kenya.
  • Kesti, Jutta (2016)
    Climate change impacts, such as floods and droughts, are a great threat to people living in South-Asia. Rainfall related to monsoon circulation is essential for people in this region, because it is the main source of fresh water. One of the major questions is how the monsoon circulation would be impacted by climate change. The interaction between atmospheric aerosols and the monsoon circulation has been studied with models, but the connections between aerosol properties and meteorological parameters in the tropics haven't been widely studied with in-situ measurements. In this study the aim is to use in-situ measurements to analyse the correlations between the properties of aerosols and meteorological parameters in Maldives. The measurements of this study were done at the Maldives Climate Observatory of Hanimaadhoo. The island is located near the west side of the southern tip of India. The location is unique and representative for as a backround site for measuring the pollution coming from the Indian subcontinent. The instruments used for the aerosol measurements were Aerodynamic Particle Sizer (APS), Differential Mobility Particle Sizer (DMPS), Scanning Mobility Particle Sizer (SMPS) and Sun photometer. The monsoon and Madden-Julian oscillation indices were used to analyse the aerosol properties during these phenomena. Both the wind direction and precipitation amount change between seasons. From the size distributions of aerosols could be identified that during the dry season anthropogenic fine particles were transported from over the Indian subcontinent to Maldives. During the monsoon season there could be seen the Hoppel minimum in the size distribution which indicates that marine air, consisting of natural aerosols, was passing over the Maldives. There was a small negative correlation between the number concentration of fine particles and wind speed, but not so clear correlation between the mass concentration of large particles or AOD. The effects of monsoon and Madden-Julian oscillation on aerosols and meteorological parameters were also studied. It could be observed that when both phenomena were ongoing, there were less aerosol particles in the atmosphere, but the size of aerosol particles was much larger.
  • Lampilahti, Janne (2016)
    Atmospheric new-particle formation (NPF) is an important source of climatically relevant aerosol particles. Observations show that local scale variation in the number concentration of freshly formed particles is common inside the boundary layer. This variation remains poorly understood. The aim of this study was for the first time ever to identify, characterize and explain the dominant local scale spatial variation in the number concentration of nucleation mode particles over a rural boreal forest region by analyzing airborne and sufrace-based measurements. The airborne measurements utilized an instrumented Zeppelin NT airship and a light Cessna 172 airplane. The measurement flights took place around the SMEAR II field station in Hyytiälä, Finland between the years 2013–2015. Number-size distributions and number concentrations of aerosol particles were measured down to nucleation mode sizes and the meteorological conditions were surveyed. The most important inhomogeneities, in terms of increase in the number concentration and commonness, were found to be long, less than 10 km wide, boundary layer deep regions of nucleation mode particles that were roughly aligned with the mean flow. These regions were named NPF streets. The number concentration within the NPF streets could increase between 2...10 fold compared to the surroundings. At least one NPF street was observed over the measurement area on at least 43 % of the NPF event days measured. On May 8, 2013 the particle growth rate in the NPF street and in the concurrent regional NPF event was similar (~2 nm/h). Particle growth inside the small measurement area indicates that the particles were forming simultaneously along the length of the NPF street. The NPF streets were found to be linked to horizontal roll vortices due to roll-enhanced NPF. However, only some (adjacent) rolls were able to enhance NPF significantly. Because of the large horizontal scale of roll vortex systems and NPF events, coupled with the relatively large increase in number concentration and commonness, the NPF streets might be an important source of aerosol particles over the boreal forest.
  • Enroth, Joonas (2016)
    Atmospheric aerosols are liquid or solid particles suspended in the air. These particles are highly relevant for human health as well as the global climate. One of the methods which aerosol particles can affect the climate is by acting as seeds for cloud droplet formation, i.e. cloud condensation nuclei. The formation of the cloud droplets depends on the ambient conditions, but also on the particle properties. In order to estimate the impact of aerosols on the climate, information about the affinity of particles to uptake water is needed. The aim of this work was to provide that information from Budapest, and in eastern Europe more generally as a part of university cooperation between the University of Helsinki and the local Eötvös Loràn University. In this work the hygroscopic and volatile properties of urban atmospheric aerosols was measured in the city center of Budapest, Hungary, using a Hygroscopicity Volatility Tandem Differential Mobility Analyzer. The studied particle sizes were 20, 50, 75, 110 and 145 nm particles and the hygroscopicity and volatility was determined at 90 % RH and 270 °C, respectively. The measurement campaign took place in the winter of 2014-2015. The atmospheric aerosols at Budapest were found to be strongly influenced by local emission sources, most notably by traffic. The aerosol particles were highly externally mixed, and thus separated into two different types. The first type represented the local emissions and this was found to match the traffic pattern well. These particles were more prevalent in the smaller, sub 100 nm, particle size range, and showed only little hygroscopic or volatile properties. The second type was the regional particles, which were found to be more hygroscopic and more volatile. These particles conversely the dominant mode in the larger, plus 100 nm, particle size range. The overall aerosol hygroscopicity was found to be slightly lower at Budapest than at previous urban studies across Europe. This might be explained by the aerosol properties at Budapest differing from those in central Europe, but also by the measurement site of this campaign. The measurement site here was located in the city center rather than in the suburban areas as in most similar studies. The location was also reflected in the strong diurnal variation in the particle hygroscopicity and volatility, as there was also strong variation in the traffic density. This work succeeded in describing the wintertime conditions of hygroscopicity and volatility in Budapest. The results, tough describe only two months of wintertime conditions. In order to know the annual variation, and to describe the conditions more accurately, further measurements are suggested in the form of a campaign in the summer months.
  • Rajala, Joona (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan 18 quebeciläisen yliopistoihmisen ääntämyksen piirteitä Youtube-videopalvelussa julkaistuissa haastatteluissa suhteessa paikalliseen eli endogeeniseen foneettiseen normiin. Quebec on Kanadan ainoa yksikielisesti ranskankielinen provinssi, jossa keskustelua ranskan kielen normatiivisuudesta on historiallisesti käyty paikallisten eli endogeenisten piirteiden puolustajien ja pariisilaisen standardiranskan eli eksogeenisen normin kannattajien välillä. Lisäksi quebecinranskan erityispiirteiden arvostusta on heikentänyt kielellisen turvattomuuden tunne (insécurité linguistique), joka on seurausta ranskankielisten alemmasta sosioekonomisesta asemasta englanninkielisiin nähden. Kielipoliittisilla toimilla ranskan kielen asemaa ja normatiivisuutta on Quebecissä kuitenkin parannettu 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Aiempi tutkimus on melko yhtä mieltä siitä, että endogeenisen normatiivisen ääntämyksen mallina Quebecissä toimivat paikallisen television uutistenlukijat, joiden puheen foneettisen normin kuvailevat artikkelissaan Bigot ja Papen (2013). Tähän pro gradu -tutkielmaan on valittu viisi quebeciläistä ääntämyspiirrettä, joiden yleisyyttä 18 yliopistoihmisen muodostamassa aineistossa verrataan piirteiden yleisyyteen Bigot’n ja Papenin kuvailemassa normissa. Jokaiselta puhujalta analysoidaan ääntämystä noin kahden minuutin ajan, joten aineiston yhteispituus on noin 36 minuuttia. Päätavoitteena on selvittää, mihin aineiston yliopistolaisten ääntämys sijoittuu suhteessa Quebecin endogeeniseen normiin ja eksogeeniseen Pariisin standardiranskan normiin. Johdannossa esitetään kolme hypoteettista vastausvaihtoehtoa: yliopistolaisten ääntämys voi joko (1) vastata endogeenista foneettista normia, (2) olla lähempänä pariisilaista ääntämystä kuin endogeeninen normi on tai (3) poiketa endogeenista normia enemmän Pariisin standardista. Analyysissa on sosiofoneettisen metodin mukaisesti kaksi osaa: ensiksi akustisen fonetiikan metodilla selvitetään kvantitatiivisesti viiden ääntämyspiirteen yleisyys yliopistolaisten puheessa ja toiseksi sosiolingvistisesti verrataan tuloksia Quebecin endogeeniseen foneettiseen normiin ja analysoidaan lähdekirjallisuuden, pääasiassa Ostiguyn ja Tousignantin (2008), pohjalta erojen sosiaalisia merkityksiä. Tutkielman perusteella quebeciläisten yliopistoihmisten ääntämys sisältää television uutistenlukijoita enemmän paikallisia foneettisia piirteitä. Aineiston yliopistolaisten ääntämys on siis quebeciläistä endogeenista foneettista normia kauempana Pariisin standardiranskasta. Eri puhujien normatiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja, eikä tuloksista välity yhtenäistä ääntämysmallia analysoitujen piirteiden valossa. Koska aiempia tutkimuksia quebeciläisten yliopistoihmisten ääntämyksestä ei ole, voi tutkielman tuloksista tehdä vain alustavia johtopäätöksiä. Verrattaessa puhujien erityisalaa paljastuu, että kielitieteen ja kirjallisuuden alojen tutkijat käyttävät quebeciläistä normia lähinnä olevaa ääntämystä. Johtopäätöksenä voi siis sanoa, että ääntämyksen normatiivisuus riippuu puhujan tietoisuudesta quebecinranskan endogeenisesta normista.
  • Jokimies, Soile (2021)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaista uutisointia ja keskustelua belgialaisissa medioissa käydään Belgian siirtomaa-ajasta. Belgian Kongo (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) joutui vakavan riiston kohteeksi Belgian kuningas Léopold II:n ja myöhemmin Belgian valtion hallitessa maata vuosina 1885–1960. Belgiassa, kuten monissa muissa siirtomaita hallinneissa maissa, siirtomaita ja niiden historiaa ei ole juurikaan tähän asti käsitelty medioissa. Tilanne muuttui Belgiassa vuonna 2018 sen avattua uudestaan Afrikka-museon Tervuerenissa. Entiseen siirtomaahan liittyvä keskustelu ja uutisointi oli avattu, ja se jatkuu edelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia teemoja siirtomaa-aikaan liittyen belgialaisissa medioissa käsitellään tiettynä ajanjaksona. Lisäksi tutkittiin sitä, millä tavalla mediat käyttävät valtaa aiheita valitessaan ja niistä uutisoidessaan. Tutkimukseen valitut mediat valikoitiin sen mukaan, mitä uutisia eri medioissa Internetissä oli julkaistu. Aineisto koostuu neljän suuren belgialaisen median uutisista ja dokumenteista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään diskurssianalyysiä, joka juontaa kielentutkimuksessa juurensa 1950-luvulle. Diskurssianalyysin pääajatus on, että kieli on toimintaa, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Kielenkäyttö ei siis koskaan ole arvoneutraalia tai irrallista, vaan se tuottaa aina jotakin. Nojaudun tutkimuksessani erityisesti Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin teoriaan, ja Jokisen viiteen diskurssianalyysin ulottuvuuteen, joiden kautta tuloksia peilataan todellisuuteen. Tutkielman aineisto koostuu 64:stä artikkelista tai haastattelusta. Aineisto jaoteltiin teemojen mukaan, ja tulokseksi saatiin kuusi teemaa, joita mediat käsittelivät artikkeleissaan. Historia -teeman kautta käsitellään erityisesti sitä, miten belgialainen koululaitos on laiminlyönyt siirtomaa-ajan käsittelemisen historian opetuksessaan. Politiikka -teema taas käsitteli nykyistä politiikkaa Kongon suhteen. Syyllisyys nousi teemana esiin useissa mahdollista anteeksipyyntöä koskevissa artikkeleissa. Anteeksipyyntöä odottivat sekä Kongo kansakuntana että kongolaiset lapset, jotka riistettiin äideiltään ja vietiin Belgiaan kasvatettaviksi. Neljäntenä teemana esiin nousivat arkielämässä näkyvät erilaiset siirtomaa-aikaan liitettävät objektit. Keskustelu Leopold II:a esittävistä patsaista, tauluista ja kadunnimistä oli erityisesti esillä. Myös taide nousi esiin omana teemanaan. Sekä Afrikka-museon että muun Kongosta tuodun taide-esineistön oikeutettu sijoituspaikka aiheutti keskustelua. Viimeisenä teemana oli kuningas Leopold II. Häntä ja hänen toimintaansa käsiteltiin useissa artikkeleissa. Löytyneiden teemojen lisäksi nostin seitsemänneksi teemaksi sen, mitä olin tutkimusaineistosta olettanut löytäväni. Oletuksena oli, että medioista löytyisi aikalaishaastatteluja siirtomaa-ajan kokeneilta ihmisiltä. Tämä oletus ei kuitenkaan toteutunut. Tutkimuksessani pohditaan löytyneiden teemojen kautta sitä, millaista todellisuutta mediat luovat ja miten ne käyttävät valtaa teemoja valitessaan.
  • Havia, Jaana Kristiina (2005)
    Pro gradu-työni aihe on ruokaterminologiaa käsittelevät ranskan puhekielen ja Pariisin slangin lainasanat sekä kirjailija Frédéric Dardin alias San-Antonion (1921-2000) luomat, ruokatermistöön kuuluvat uudissanat ja -sanonnat kahdessa San-Antonio-romaanissa C'est mort et ça ne sait pas sekä Le fil à couper le beurre. Näissä ns. kioskikirjallisuutta edustavissa rikosromaaneissa seikkailee puheenparttaan ruoka-alan termeillä höystävä, "erikoistehtäviä" hoitava komisario ja naistenmies, San-Antonio. Ranskankielisessä arjen kielenkäytössä vilisee ruokaan liittyviä sanoja ja sanontoja muissakin kuin varsinaisissa ruuanvalmistus- ja ateriointiyhteyksissä. Halusin tarkastella, millaisena tämä yleisesti havaitsemani ilmiö todentuu Frédéric Dardin kahdessa romaanissa, jotka olen valinnut aineistokseni. Frédéric Dard käyttää romaaneissaan varsin omaperäistä kieltä: sekä puhekieltä että Pariisin slangia. Korpukseni koostuu romaaneista poimimistani ruoka-alan termistöä sisältävistä esimerkeistä, joita valmiiseen työhön tuli 228 kappaletta. Jaoin kaikki korpuksesta löytämäni ruokatermit kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kirjailija lainannut käyttämänsä sanan tai ilmauksen puhekielestä tai Pariisin slangista (lainatermit), vai oliko hän luonut termin tai ilmauksen itse (neologismit). Määrittelin termin tai ilmauksen neologismiksi, jos se ei esiintynyt joko laisinkaan tai ainakaan kirjailijan tarkoittamassa merkityksessä seuraavissa sanakirjoissa: Le Dictionnaire du français argotique, populaire et familier; Le Dictionnaire de l'argot moderne; Le Dictionnaire du français non conventionnel; Le Dictionnaire de l'argot; Le Dictionnaire du français argotique et populaire; L'argot chez les vrais de vrai ja Trésor de la langue française. Varsinainen tutkimus perustuu sanojen ja ilmausten merkitysten selvittämiseen ja analysointiin. Lainatermien analyysillä tarkoitan lainatermien merkitysten selvitystä em. sanakirjojen avulla. Neologismit analysoin tarkemmin käyttäen em. sanakirjoja sekä tukeutuen gastronomisten ja erityisesti kielitieteellisten lähdeteosteni tarjoamiin rakenteellisiin ja semanttisiin muodostustapoihin ja tekemällä niistä tarvittavat yhteenvedot oikean merkityksen selvittämiseksi. Käsittelin aineiston kaikki ruokatermit. Niiden valtavan lukumäärän vuoksi analysoitavien esimerkkien määrää piti rajoittaa niin, että valmiiseen työhön jäi jokaisesta termistä enintään kaksi esimerkkiä kummastakin korpuksen kirjasta eli yhteensä 228 esimerkkiä. Muut esimerkit luetteloin työn lopusta löytyvään liitteeseen. Neologismianalyysissä selvisi, että Frédéric Dard suosi erityisesti semanttisia muodostustapoja eli olemassa olevan merkityksen muuttamista metaforien ja kielikuvien avulla. Dardin rikas terminologia ja hänen humoristiset oivalluksensa ovat osaltaan rikastuttaneet ranskan puhekieltä.Työssäni totean, että Pariisin slangia ja puhekieltä on totuttu pitämään sosiaalisesti sopimattomana, marginaalisten ryhmien kielenä, vaikka sen ilmauksia saattaa nykyisin kuulla jopa akateemikkojen käyttävän, ja ilmauksia on siirtynyt slangi- ja puhekielestä yleiskieleen. Toivon työni edistävän kiinnostusta kielitaidon parantamiseen San-Antonion tyyliin tutustumisen avulla sekä herättävän mielenkiintoa ranskan kielen vivahteikkuuteen ja monimuotoisuuteen muullakin kuin yleiskielen tasolla. Kielessä ei mielestäni voi olla sellaisia osa-alueita, joiden opiskelu ja osaaminen olisi tarpeetonta.
  • Paavolainen, Santeri (2016)
    Cloud computing is used widely and is going to be used even more in the future. Many internet-based services are now designed to be 'cloud native' using architectures that allow them to take advantage of the scalability of the underlying cloud infrastructure allowing customer services to meet potentially rapid changes in customer demand. While there are many customers successfully leveraging cloud services for their bene t, the use cloud computing has also drawn critique on its other aspects such as its reliability and security. Although issues of security and operational cost benefits have been studied and actively marketed by the major cloud infrastructure service vendors, the question of service reliability and more specifically, availability of cloud services is less researched in academia and also less publicised by the cloud vendors themselves. This study takes a look at the service availability of cloud infrastructure services. The study focuses on the largest public cloud infrastructure provider e.g. Amazon Web Services, and uses publicly available incident information to analyse outages from multiple viewpoints. The use of publicly available information at has allowed this work to analyse a wider selection of services than earlier studies, but also does limit the scope of outages that can be analysed to relatively large-scale outages. The overall result is that Amazon Web Services' services during the analysis period of June 5th 2013 to June 4th 2014 are reliable services with an overall availability of 99.983% over all of the services included in this study. During the analysis period there was a total of 139 separate outage events where an average outage event lasted 130 ± 20 minutes. EC2 and RDS, two of the services with known Service Level Agreement availability target, meet their contractual availability targets by a comfortable margin with both having over 99.9999% availability when measured in comparable units to the SLA's target of 99.95% availability.
  • Rautiainen, Laura (2020)
    Ocean reanalysis products (ORAs) can provide information on the state of the ocean. Although the different data sources, model configurations, forcing choices and assimilation methods cause the ORAs to deviate from each other, the ensemble approach has been previously found to produce realistic mean states. This raises the question if ORAs could be used for studying temporal and spatial changes in the Arctic Ocean, where measurements are generally sparse. Such study has not been previously published. In this thesis, the changes in the hydrography of the Arctic Ocean are examined over the previous decades based on selected ORAs. Eleven ORAs, TOPAZ4, C-GLORS025v5, ECDA3, GECCO2, GLORYS2v4, GloSea5-GO5, MOVE-G2i, ORAP5, SODA3.3.1, UR025.4 and ORAS5, were chosen for this study due to their overlap over 1993–2010 and the multimodel ensemble (MMM) was formulated based on the products, excluding ECDA3. The data were divided into depth layers and layer-average salinities and temperatures were used to calculate basin-average anomaly time series and trends to study the observed temporal changes. Per-grid trends were also produced to study both spatial and temporal changes in more detail. To assess their reliability, trends from the MMM and individual ORAs were compared to an observational product, EN4.2.0.g10 and the variability in the products and the MMM was assessed using statistical measures. The Eurasian Basin was found to be warming across all layers (up to 0.3 ◦ C decade −1 ) accompanied by salinification, except for localised cooling in the top 100 meters in the western basin, near the Fram Strait (-0.2 ◦ C decade −1 ). This indicates additional heat uptake by the surface 0–100 meters and also increasing heat and salinity content of the AW inflow, while the transport of sea ice out of the AO has increased. The Amerasian Basin, on the other hand, showed a strong freshening trend culminating at the Beaufort Gyre. This is most likely due to the anticyclonic wind forcing and increasing freshwater inflow to the Beaufort Sea. The Amerasian Basin also showed a warming trend in the 300–700 m layers but a cooling trend in the 100–300 m layer north of the Chukchi Sea. The ensemble approach worked well in dampening the extremities of singular ORAs, but some trends observed in the literature were missed due to disagreements between ORAs, especially in the Fram Strait and Beaufort Sea, which suggest that further improvements in both models and measurements are needed in those areas. Furthermore, improvements in deep ocean observations, how models handle the deeper ocean and assimilation methods are needed in order to study trends in the deeper depths in the AO. All in all, as the improvements come, the ORA MMM shows great potential for studies in the AO.
  • Siikaniemi, Venla (2022)
    School-aged children spend an ever-increasing amount of time on social media platforms. Bringing this aspect of students’ lives into the school world has not advanced with the same velocity. The aim of this study was to investigate which obstacles teachers face to implementing social media into their lessons. Previous studies show that there are more advantages to using social media in education than there are disadvantages. The Finnish National Core Curriculum (2014) does not mention social media, but it mentions Information and Communications Technology, multiliteracy and media literacy. Social media can be associated with all the areas mentioned. Many studies published by Finland’s National Board for Education also recommend using social media or its equivalents in schools. In this study the perceptions of five language teachers in an elementary school in Helsinki, Finland were investigated. The teachers were interviewed separately and the interviews were recorded. The data gathered was transcribed and then analyzed by way of qualitative content analysis. The results of the analysis show that according to teachers many obstacles exist. These include the amount of time it would take to find content that fits the purpose of the lessons, the lack of mobile devices and accounts provided by the employer (in this case the city of Helsinki) and the lack of easily accessible and simple guidelines on how to utilize social media in teaching. In the future, similar research on the educational implementation of social media in lower secondary school and high school is needed. It is important to clarify which guidelines steer teachers’ actions, and how much freedom individual teachers have. An easily accessible and straightforward guide on data protection and copyright issues is needed. More research on how teachers could overcome these obstacles would benefit the students of tomorrow.
  • Holthöfer, Anna (2017)
    Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että unenaikaisen ylempiä hengitysteitä ahtauttavan (obstruktiivisen) uniapnean ja hampaiden kiinnityskudossairauden (parodontiitin) välillä on mekanismiltaan toistaiseksi tunnistamaton yhteys. Molempiin sairauksiin liittyy kohonnut koko elimistön (systeeminen) tulehdustila, inflammaatio ja niillä näyttää olevan yhteisiä riskitekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollinen tarkempi tautiyhteys obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välillä ja tunnistaa molemmissa sairauksissa esiintyviä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita. Tutkimus painottui neutrofiilien erittämien entsyymien, kuten matriksin metalloproteinaasien -2, -8 ja -9 määrien, esiastemuotojen ja aktivaatioasteiden tutkimiseen terveillä ja obstruktiivista uniapneaa sairastavilla potilailla. Muita tutkittavia biomarkkereita olivat TIMP-1, NE, MPO ja NGAL, joiden tiedetään liittyvän yleiseen tulehdustilaan. Tähän esitutkimukseen valittiin 50 koehenkilöä, 13 tervettä verrokkia, 17 lievää/kohtalaista obstruktiivista uniapneaa sairastavaa ja 20 vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavaa potilasta. Koehenkilöiltä kerättiin sylki- sekä seeruminäytteet ja määritettiin kliiniset hampaiden kiinnityskudoksiin liittyvät muuttujat (parodontaaliparametrit). Näytteiden analysointiin käytetyt menetelmät olivat gelatiinizymografia, IFMA ja ELISA. Tutkimustulokset osoittivat, että neutrofiilien erittämät entsyymit eivät näytä olevan toivottu patofysiologinen linkki obstruktiivisen uniapnean vaikeusasteen ja parodontiitin välillä. Näitä kahta sairautta yhdistävien biomarkkereiden löytämiseksi tarvitaan siis edelleen jatkotutkimuksia ja menetelmiä uusien biomarkkereiden tunnistamiseksi. Näiden sairauksien välisen yhteyden selvittäminen toisi mekanistista lisäymmärrystä kyseisiin sairauksiin, niiden diagnostiikkaan ja mahdollisesti myös hoitokäytäntöihin.
  • Paananen, Eveliina (2015)
    Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa lasten obstruktiivisten hengitystiesairauksien aiheuttamien sairaalapäivystyskäyntien esiintyvyyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lastenklinikan yksikössä. Tutkielmassa tarkasteltiin päivystyskäyntien jakautumista kansainvälisen tautiluokituksen ICD -10 –diagnoosikoodien sekä vuodenajan perusteella. Kokonaiskuvan rinnalla tarkasteltiin lähemmin laryngiitin aiheuttamia päivystyskäyntejä. Tutkielman aineistona olivat Lastenklinikan erikoissairaanhoidon päivystysvastaanotolla ajanjaksolla kesäkuu 2012 –toukokuu 2014 vierailleet 0-15 –vuotiaat potilaat, joiden tautitilaan voi liittyä obstruktiosta aiheutuva hengityksen vinkuna. Kahden vuoden tutkimusajalla obstruktiiviset hengitystiesairaudet aiheuttivat 7900 päivystyskäyntiä Lastenklinikalla. Käynnit painottuivat talvikuukausille ja eniten käyntejä aiheuttanut ICD -10 – luokituksen mukainen diagnoosi oli tavallinen flunssa (J06, Useissa tai määrittämättömissä ylähengitysteiden kohdissa esiintyvä akuutti infektio). Laryngiitin osuus kaikista käynneistä oli 14 prosenttia. Tutkimus osoittaa, että lasten obstruktiivisten hengitystiesairauksien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lastenklinikan yksikön päivystystoimintaan kohdistama vuosittainen kuormitus on merkittävä.