Browsing by Title
Now showing items 25020-25039 of 31123
-
(2020)Aims. The aim of this study was to investigate how two special needs teachers who had completed an equine-assisted social pedagogy instructor® training experienced the implementation of equine-assisted social pedagogy activities as a school intervention. Social pedagogy combined with animal and equine assisted activities served as the theoretical frame guiding this study. The research questions were: (1) What are equine-assisted social pedagogy activities from a special needs teacher's perspective, (2) What impacts have the equine activities by a special needs teacher had on individual pupils or pupil groups, and (3) Which factors emerge at the core of the implementation of the equine activities? Methods. This study was implemented using a qualitative approach applying a semi-structured interview. The data comprised the experiences of two special needs teachers. The collected data were processed using dialogical thematization. Four main themes emerged from the analysed data and were used as the basis for presenting the findings. Results and conclusions. The equine-assisted social pedagogy activities were well-suited as a school intervention and as part of special needs education, as the curriculum supports the implementation of the activities in all levels of the three-tier support model. The equine-assisted activities were perceived as a comprehensive form of social rehabilitation that promotes issues such as building a pedagogical relationship between the pupil and the teacher, and the emergence of interpersonal relationships between pupils. The teachers felt that the success of the activities was supported by the experiential features of the stable environment, opportunities for collaboration provided by the stable community, and peer support. The stable environment was perceived as a learning environment different from the traditional school environment that improves pupils’ motivation, concentration and obedience. Highlighting the interactive relationship between the pupil and horse also emerged as a significant feature of the equine-assisted social pedagogy activities. The horse was perceived as a mirror of the pupil’s emotional expression and behaviour. The pupils were observed to learn to understand their own emotions and behaviour through the horse and adapt their new behaviours from the stable to the school environment. The study revealed what sorts of experiences special needs teachers had of implementing equine-assisted activities as a school intervention. In turn, this raises awareness of the potential of using equine-assisted social pedagogy activities as part of school activities and special needs education.
-
(2020)In the last few decades urbanisation has increased in Finland. Due to need for additional housing, it is necessary to compact current residential areas or develop existing green spaces into residential areas. Compact residential areas reduce water-permeable land cover and therefore increase stormwater runoff. Wetlands are increasingly being used for urban stormwater treatment as they are natural stormwater filtration systems. To assess utility of wetlands and streams it is important to identify their ecosystem services and ensuing benefits. Economic valuation methods can be applied to the valuation of small-water bodies and wetlands using either actual market information or a hypothetical market context created in a survey questionnaire. The aim of the research is to estimate the value of current and future ecosystem services provided by streams and wetlands in the drainage basin of Viikki residential area in Helsinki. The stated preferences survey was implemented to elicit resident’s benefits from wetland ecosystem services. The payment vehicle in a choice experiment was a yearly stormwater fee. This research focused on the wetlands and streams located in Viikki and the northern region of Vanhankaupunginlahti bay. Survey invitation was sent in 2016 to 1000 randomly selected residents in Viikki and nearby areas. The sample targeted the residents aged 19-79, and the shares of postal code areas were Viikki 21,6%, Myllypuro 24,4 % and Kontula-Vesala 54 % as the largest. The survey was responded partially or completely by 244 respondents. The willingness to pay for wetland ecosystem services was the highest for stormwater treatment, followed by recreational services and biodiversity. The information on wetlands did not affect the choices. Distance to wetlands and streams had negative effect on choice situations. A wealth of information and opinions were obtained from respondents about wetland ecosystem services and wetlands. Urban Oases-project have succeeded in providing wetland information to residents and in involving residents in environmental management. The feedback from the survey was essentially positive. Based on analysis, new urban wetlands projects would increase residential welfare.
-
(2016)Rakennetut kosteikot ovat keinotekoisia kosteikkojärjestelmiä, jotka on suunniteltu ja rakennettu hyödyntämään luonnon prosesseja. Taajamissa kosteikot toimivat laaja-alaisina ekosysteemipalveluiden tarjoajina. Luonnonkosteikkojen kasvihuonekaasujen vaihtoa on tutkittu paljon, mutta rakennettuja kosteikoita, jotka toimivat taajamissa on tutkittu vähän. Nummelan Portin rakennetun taajamakosteikon tavoitteena on estää ravinteiden ja haitta-aineiden suoraa kulkua Enäjärveen puhdistamalla Kilsoinpuron valuma-alueelta kertyvää vettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Nummelan Portin rakennetun taajamakosteikon keskeisten kasvihuonekaasujen hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) vuot. Kiinteiden ja kelluvien kammiomittausten tarkoituksena oli vastata siihen kuinka kosteikon erilaiset kasvupaikat myötävaikuttavat alueelliseen ja kesänaikaiseen vuohon. Aineisto kerättiin taajamakosteikolta touko-elokuun välisenä aikana vuonna 2014. Kasvihuonekaasumittauksia varten taajamakosteikolle asennettiin 18 kiinteää kaulusta, joista muodostettiin kuusi kaulusryhmää. Näiden lisäksi mittauksia tehtiin avoimella vesipinnalla kosteikon sisäänvirtauspisteessä, keskivälissä ja ulosvirtauspisteessä. Mittauksissa käytettiin suljetun kammion menetelmää sekä kuplankeräimiä. Kasvihuonekaasuvoiden lisäksi seurattiin mittauspisteiden vedenpinnan korkeutta suhteessa maanpintaan, maaperän lämpötilaa sekä kasvillisuutta. Kiinteiden mittauspisteiden bruttofotosynteesi vaihteli 655 – 6403 mg m-2 h-1 välillä, ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihto 216 – 4385 mg m-2 h-1 ja ekosysteemin respiraatio -204 – -2936 mg m-2 h-1 välillä. Kiinteiden mittauspisteiden CH4-vuo vaihteli 0,02 – 55 mg m-2 h-1 ja N2O-vuo -2 x 10-4 – 3,2 x 10-2 μg m-2 h-1 välillä. Avoimen vesipinnan CH4-vuo vaihteli 0,04 – 36 mg m-2 h-1 ja N2O-vuo 1 x 10-2 – 1 x 10-1 μg m-2 h-1 välillä. Vedenpinnan korkeus suhteessa maanpintaan selitti noin 30 % veden alla tai osittain veden alla olevien kaulusryhmien CH4-voista. Kokonaislehtialan todettiin selittävän yli 60 % ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihdosta kyseisissä kaulusryhmissä. Maan lämpötila viiden senttimetrin syvyydessä selitti 24 – 37 % N2O-voista neljän kaulusryhmän osalta. Tutkimuksen perusteella Nummelan Portin rakennettu taajamakosteikko oli CO2:n kohdalla nielu kesän 2014 mittauksissa. Mittausten perusteella CO2:n sidonta oli suurempaa ekosysteemiin päin (bruttofotosynteesi ja ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihto) kuin ilmakehään (ekosysteemin respiraatio). CO2-voiden mukaan kasvupaikat, joissa oli suurempi kokonaislehtialaindeksi sitoivat CO2:a enemmän kuin vähemmän kasvustoa omaavat kasvupaikat. Taajamakosteikko oli CH4:n lähde kaikkien alueiden osalta. Suurimmat CH4-vuot saatiin kosteimmista mittauspisteistä, jotka olivat kokonaan tai osittain veden alla mittauskauden aikana. N2O:n kohdalla päästöt ovat pienet, mutta kosteikko oli sen osalta kuitenkin lähde.
-
(2015)Objective. The main purpose of this study is to examine what families with children living in urban areas think about self-preparedness and emergency food supply kits nowadays. Study shows how study subjects understand terms "emergency food supply kit" and "self-preparedness", what they think about their own emergency food supply kits and the necessity of it in urban areas. Furthermore study explains the pros and cons of the newest Kotivara-guide from family perspective. Previous studies have shown that there are too little researches about these topics and the fact that self-preparedness is becoming more common. Method. This was a qualitative research with phenomenographic features and which research data were collected using half structural thematic interviews. Nine families with children were selected for research and by change only women were interviewed. All families were living in Kiukainen. Transcribed research data were analyzed with content analysis. Results and conclusions. The term "emergency food supply kit" (kotivara) was more familiar than "self-preparedness" (omatoiminen varautuminen) and "emergency food supply kit" was typically only related to food storing. All families had subconsciously own emergency food supply kit that probably, however, lacked iodine pills, battery powered radio, cash money and water. Own emergency food supply kit was seen to have a major role in urban areas since it helps in exceptional situations and also in normal daily life. Electricity blackout was said to be the most typical exceptional situation nowadays. As for the findings about guidance, families suggested that the Kotivara-guide could be distributed in child health clinics, family centers and schools. According to research subjects, Kotivara-guide should also have the old guides about foods and other things to store. Based on the results of this research, Finnish emergency food supply kit guidance, Kotivara, is still important thing. In order to improve and be more familiar in Finland, informing should be more humane and targeted at those with the greatest needs.
-
(2011)Tutkielmassa arvioidaan taajuushuutokauppojen taloudellista tehokkuutta. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti huutokaupan allokatiivista tehokkuutta ja sen toteutumista kahdessa huutokauppatapauksessa. Työn metodeina on historiallinen tarkastelu taajuushuutokauppojen kehityshistoriasta, toimialatarkastelu teletoimialasta, peliteoreettinen analyysi monen kohteen huutokaupan taloudellisesta tehokkuudesta sekä huutokaupassa asetettujen huutojen suuruuksien sekä määrien analysointi Suomen ja Ruotsin 2,6 GHz:n huutokauppojen osalta. Historiallisen tarkastelun tuloksena esitetään, että huutokaupat ovat taloudellisesti tehokkaampi menetelmä kuin muut taajuusjakomenetelmät: arpajaiset, hallinnollinen arviointi tai ns. 'first come first serve' –menetelmä. Matemaattisen analyysin avulla määritellään tarkasti huutokaupan tehokkuus monen kohteen huutokaupassa ja miten huutokauppamekanismilla voidaan ohjata huutokauppa tehokkaaseen lopputulemaan. 2,6 GHz:n Suomen ja Ruotsin huutokauppojen osalta johtopäätöksinä esitetään, että Ruotsin huutokaupassa todennäköisesti saavutettiin tehokas lopputulema. Suomen huutokaupan osalta esitetään, että huutokaupan taloudelliset mekanismit eivät välttämättä ohjanneet huutokauppaa tehokkaaseen lopputulemaan. Suurimpana syynä Suomen huutokaupan mahdollisesti tehottomaan lopputulemaan voitaneen pitää huutokaupassa ilmennyttä, osittain mekanismista johtunutta, vähäistä kysyntää.
-
(2016)Yksi tapa tarkastella maankamarassa etenevien seismisten aaltojen vaimenemista on määrittää tutkittavalle alueelle seisminen Q-arvo, joka kuvaa maa- tai kallioperän keskimääräisiä vaimenemisominaisuuksia. Seismisellä Q-arvolla on myös taajuusriippuvuus, eli sillä on eri arvo eri taajuuksilla. Tässä työssä määritettiin taajuusriippuvat Q-arvot P- ja S-aallolle tutkimalla näiden ensisaapujien alusta alkavan kolmen sekunnin aikaikkunan maksimiamplitudeja. Kohdealue tutkimuksessa oli Pohjois-Suomi. Havaintoaineisto koostui Suomen seismiseen asemaverkkoon kuuluvien, viiden seismografiaseman maanjäristysrekisteröinneistä. Asemat sijaitsivat Hetan, Sodankylän, Oulun, Kuusamon ja Tornion alueilla ja maanjäristykset olivat tapahtuneet enintään 200 km:n episentrietäisyydellä. Eri asemien rekisteröintejä tutkittiin yhteensä 181 kpl. Tutkimuksessa käytetty menetelmä on nimeltään coda-normalisointimenetelmä, jossa P- ja S-aaltojen amplitudiarvot normalisoidaan coda-aaltojen amplitudiarvoilla. Eri hyposentrietäisyyksillä saaduista arvoista saadaan regression avulla määritettyä Q-arvo eri taajuuksille, joista linearisoinnin avulla saadaan määritettyä taajuusriippuva Q-arvo. Tässä työssä P-aallolle saatiin taajuusriippuva Q-arvo Qp(f ) = 183(±12)f^0.64(±0.15) sekä S-aallolle Qs(f )=288(±30)f^0.67 (±0.23 ) . Saatuja tuloksia verrattiin samalla menetelmällä eri puolilta maapalloa saatuihin tuloksiin. Pohjois-Suomen alueella S-aaltojen vaimeneminen oli kaikkein vähäisintä verrattuna tektonisesti aktiivisempiin tai geologisesti nuorempiin alueisiin. Tuloksia verrattiin myös sekä Fennoskandian alueelle että geologisesti samankaltaisille alueille määritettyihin Q-arvoihin. Tässä työssä määritetty Qp-arvo ja sen taajuusriippuvuus ovat hyvin samankaltaisia Norjan alueelle määritettyjen Qp-arvojen kanssa. Qs-arvo puolestaan osuu keskivaiheille muihin arvoihin vertailtaessa, ollen hyvin samankaltainen kuin Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan määritetyt Qs-arvot. Coda-normalisointimenetelmä osoittautui riittämättömäksi alueelle, jolta on vähän ja epätasaisesti jakautunutta havaintoaineistoa maanjäristyksistä. Seismisten aaltojen vaimenemiseen liittyviä tutkimuksia suositellaan jatkettavan, mutta jollain toisella menetelmällä. Eräs mahdollinen tutkimuskohde tulevaisuudessa voisi olla geometrisen leviämistekijän ja sen etäisyysriippuvuden määrittäminen Suomen kallioperälle.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan vieraskielisten kirjallisuuden nimien käännösratkaisuja kahdessa suomennoksessa. Tutkimuksen kohteena ovat henkilönnimet ja paikannimet unkarilaisen Ferenc Molnárin Koulupoikia-nuorisoromaanin kahdessa eriaikaisessa suomennoksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia käännösratkaisuja suomennoksissa on käytetty unkarinkielisen alkuperäisteoksen A Pál utcai fiúk henkilön- ja paikannimen kohdalla. Suomennokset ovat vuosilta 1913 ja 2012, joten niiden välillä on 99 vuoden aikaero. Tutkimusaineistona on käytetty unkarinkielistä nuorisoromaania, sen kahta suomennosta ja saksannosta. Aineistoa tarkastellaan pääasiassa kirjallisuuden nimien tutkimuksen ja käännösstrategioiden näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä toimivat kirjallisuuden nimien tutkimukselle vakiintuneet käännösstrategiamallit. Tässä työssä käsiteltävät kuusi käännösstrategiaa ovat laina, käännös, mukaelma, korvaaminen, lisäys ja poisto. Analyysissa verrataan, miten kohdeteoksen suomentajien käyttämät käännösstrategiat eroavat toisistaan. Vertailussa valotetaan myös nuorisoromaanin saksannoksessa Die Jungen der Paulstraße tehtyjä käännösratkaisuja. Lisäksi analysoidaan teoksen nimimaisemaa henkilön- ja paikannimistön pohjalta. Tutkimusaineisto muodostuu fiktiivistä ja ei-fiktiivisistä henkilönnimistä ja paikannimistä. Tarkastelun kohteena on yhteensä alkuperäisteoksen 90 nimeä, joista 49 on henkilönnimiä ja 41 paikannimiä. Tutkielmassa selviää, että molemmissa suomennoksissa on hyödynnetty käännösstrategioita monipuolisesti. Aineiston nimien suomennoksissa on käytetty eniten lainaa, käännöstä ja mukaelmaa, kun taas vähiten on käytetty korvaamista, lisäystä ja poistoa. Tämän tutkimuksen perusteella alkuteoksessa sekä molemmissa suomennoksissa henkilön- ja paikannimistö on yhtenäinen ja realistinen. Kaikkiaan nimissä kuvastuu omintakeista unkarilaista paikallisväriä, minkä kautta romaaniin luodaan elävä nimimaisema.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan millaisia merkityksiä Helsingin kaupungissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset antavat pitkäaikaisasunnottomuudelle, millaisia tulkintoja he tuottavat pitkäaikaisasunnottomista asiakkaista ja heidän elämäntilanteistaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityön toimivuuteen Helsingissä. Tavoitteena on tuoda näkyviksi pitkäaikaisasunnottomien elämäntilanteita sekä heidän kanssaan työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia pitkäaikaisasunnottomien parissa tehtävän sosiaalityön toimivuudesta. Teoreettinen viitekehys nojautuu sosiaalitieteelliseen tutkimukseen yksilön vastuun korostumisesta yhteiskunnallisessa keskustelussa, poiskäännyttämisestä poliittisena käytäntönä ja palvelujärjestelmän aktiivisena toimintana sekä rakenteellisen sosiaalityön merkityksestä huono-osaisten asianajajana. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Syksyllä 2014 teemahaastatteluilla kerätty aineisto muodostuu yhdeksästä haastattelusta. Aineiston analysoinnissa on käytetty teemoittelua ja sisällönanalyysiä. Pitkäaikaisasunnottomuus määrittyy moniulotteisena ilmiönä ja muuttuvana liikkeellä olevana prosessina. Asunnottomuuden pitkittyminen määrittää oleellisimmin pitkäaikaisasunnottomuutta, tuen tarvetta ei kaikilla asiakkailla välttämättä ole. Osa asiakkaista asuu pysyvämmin ulkona. Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, kuten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute nähdään Helsingissä ensisijaisena syynä pitkäaikaisasunnottomuuteen. Pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityön toimivuuteen liittyvät tekijät kytkeytyvät yksilötasolla asiakkaan kohtaamiseen, jossa yksilön vastuun ja yhteiskunnan huolenpitovastuun välisiä rajoja määritellään. Asiakkaan vastuun korostaminen voi johtaa palvelujärjestelmässä rakentuviin poiskäännyttämisen kynnyksiin. Sosiaalityön toimivuuteen vaikuttavat myös asunnottomille kohdennetut palvelut ja toimintakäytännöt palvelujärjestelmässä. Etenkin työhön ovat vaikuttaneet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien aikaansaamat muutokset, kuten asumispalveluiden riittävyys, toimivuus ja soveltuvuus sekä erilaiset asunnottomia koskevat sosiaalityön toimintakäytännöt. Sosiaalityön toimivuuteen vaikuttavat myös yhteiskunnan rakenteelliset reunaehdot, kuten poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnallinen ilmapiiri. Yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaminen ja huolenpitotyö näyttäytyvät keskeisenä osana pitkäaikaisasunnottomien sosiaalityötä.
-
(2017)Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Helsinkiin liittyviä omaelämänkerrallisia muistoja kilpakeruuaineiston kautta. Primaariaineistona tutkielmassani toimii Helsinki-Stadini kilpakeruu, jonka ovat totetuttaneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanrunousarkisto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Svenska Litteratursällskapet, Stadin Slangi ry., Helsingin kaupunginmuseo, Kallio–lehti sekä Töölöläinen–paikallislehti. Tarkastelen 12 kappaletta keruun vastauksia, valitsemani kertojat ovat syntyneet vuosien 1937–1949 välillä. Tutkielmaan on valikoitunut vastauksia sekä nais – että mieskertojilta. Tutkimustehtävänä on selvittää, minkälaisena muistin paikkana jälleenrakennusajan Helsinki näyttäytyy lapsuuden muisteluissa. Tutkimuskysymyksiäni ovat miten muistojen kautta merkityksellisettään paikkoja ja näille annettuja merkityksiä ja miten erityiseksi koettu ajanjakso heijastelee muistamista? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii muistietotutkimus sekä pienten kertomusten analyysimalli. Pienten kertomusten analyysimallissa olen käyttänyt Kirsti Salmi–Niklanderin käyttämää mallia historilallisia aineistoja varten. Tutkielman aineistoa läpikäydessäni olen käyttänyt lähilukemisen menetelmää. Tämän lisäksi olen käyttätynyt aineistoani tukevaa kirjallisuutta. Tärkeitä käsitteitä tutkilemassa ovat muistin paikka, nostalgia sekä suuret ikäluokat, joihin kertojani kuuluvat. Vastauksissaan kertojat kirjoittavat arjestaan, monesti kuvaillen paikkoja ja esimerkiksi leikkejä. Vastauksista nousi esiin myös kokemuksia sodan jälkeen jättämistä asioista sekä tunnelmia pula-ajasta. Tutkielmassani esittelen aiheita kolmen eri lähestymistavan kautta; ensimmäisessä analyysiluvussa kerron, mitä kertojat kertovat muistinsa paikoista kaupungissa, tämän jälkeen analysoin kuinka jälleenrakennuksen jälkeinen pula-aika heijastuu muistoissa ja lopuksi esittelen kuinka historialliset mallikertomukset, kuten esimerkiksi Olympialaiset ja sodan jälkeinen aika näkyvät vastauksissa. Muistoissa paikkoja merkityksellistetään monesti tekemisen sekä sosiaalisten toimintojen kautta. Paikat toimivat näyttämönä arkielämän tekemiselle. Jälleenrakennuksen aika heijastuu kaikessa muistamisessa, pula näkyy eniten kotitalouksien puutteessa, asunnoista ja asumisesta puhuessa. Esillä olivat myös elintarvikkeiden pula, ostokuponkien käyttäminen sekä jätepaperinkeräys. Vastauksisa arjen kautta tulleet toiminnot ovat jääneet eniten vastaajilla mieleen. Historialliset mallikertomuksetkuten olympialaiset ja Helsingin asumisongelmat näkyivtä myös kertojien muistikerronnassa. Sota on vielä 1950–luvun puolella esillä vastauksissa, ja siitä puhuttiin arkielämän tapahtumien kautta. Eniten sodan vaikutus näkyi oman perheen sisällä useimmiten isien käytöksenä. Kertojien vastauksissa risteilee myös kokemuksia ja toteamuksia aikojen parantumisesta sekä elämän iloista. Nostalginen lapsuuden muistelu merkityksellistää myös kertojien muistoja.
-
(2020)Objectives. The objective of this study is to research digital games in everyday life, during COVID-19-epidemic and distance learning period in Finland during spring 2020. The purpose is to find out what significances students give to digital games in their daily lives, and how the distance schooling affected the interviewees' playing. The starting point of the study is a syn-thesis built from previous games studies and everyday life research, which seeks to describe and define digital games and everyday life before state of emergency, considering the possi-ble effects they might have. The issue is current as the COVID-19 epidemic brings new challenges to the daily routines both in school and family life, and no significant research is yet available on the changed daily life. Methods. The study was conducted as a two-day game diary and as a thematic interview for eight fifth-graders. Qualitative data was analyzed by a phenomenographic analysis method. Results and conclusions. The significances of playing digital games in everyday life during distance schooling can be themed on 4 categories: Interaction, experiences of accomplishment, leisure, and challenging self. When looking at how playing digital games has changed during COVID-19 and distance schooling, interaction, leisure, and self challenging have also been consciously pursued goals.
-
(2019)The cornerstone of Finnish educational system is equity stating that all children have the same access to high quality basic education despite of their e.g. socio-economical status, ethnic back-ground or school district. However, according to the previous studies, educational outcomes have diverged in Helsinki (especially between the highest ranking and lowest ranking schools) due to socio-spatial segregation subverting the ideal of egalitarian and universalist schooling. This study focuses on teacherhood in a context of segregated urban area in Helsinki. My re-search questions are following: What kind of preconditions segregated neighbourhood engen-ders to teaching and teacherhood? What kind of teacherhood these preconditions create? And; how the official state school discourse is related to this teacher discourse? The research material of this qualitative case study consists of tematic interviews of five experienced and qualified teachers working at the same elementary school in eastern Helsinki. A high unemployment rate, low level of education, and high percentage of immigrants are determinants of the school district. The transcribed material was analysed by implementing critical discourse analysis to adduce the interfaces where teacher discourse and official state school discourse (e.g. national curriculum, Basic Education Act) were conflicting. Firstly, this study shows that school reality in a segregated urban area is incongruent with the ideals of national curriculum, Basic Education Act, and the official writings of Finnish National Agency for Education. This study describes how e.g. challenging student base, inappropriate resources and enlarged socialisation task confront teachers’ ideals causing cognitive dissonance. Secondly, I present the concept of negotiated normativity to describe the space where teachers create their own norms to meet the demands of their work. Teachers respond to cognitive dissonance by a process of negotiating new aimes and modifying their pedagogy.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sitä, mitkä tekijät seurakunnassa ovat sitouttaneet seurakunnan toimintaan aktiivisesti osallistuvia nuoria seurakuntaan. Suomalaisten suhdetta evankelis-luterilaiseen kirkkoon leimaa passiivinen jäsenyys. Toisaalta nuorten sukupolvien uskonnollisuutta sävyttää individualismi ja yksilöllinen etsintä. Rippikoulu tavoittaa valtaosan suomalaisnuorista, mutta nuoret aikuiset ovat aktiivisin kirkostaeroajaikäryhmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät seurakunnassa ovat sitouttaneet nuoria paikallisseurakuntaan ja sen rippikoulun jälkeiseen toimintaan. Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostui kahdeksasta teemahaastattelusta ja havainnoinneista kahden eteläsuomalaisen seurakunnan nuortenilloissa. Haastateltavat olivat 15-19 –vuotiaita paikallisseurakunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olevia nuoria. Havainnointikertoja oli neljä. Aineiston analyysiin käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tuloksia peilasin resurssimobilisaatioteoriaan ja sosiaalisen pääoman teoriaan, sekä sitoutumisen teoretisointeihin. Aineistosta nousi kolme pääluokkaa, jotka olivat sosiaalisiin verkostoihin liittyvät tekijät, seurakunnasta saadut henkilökohtaiset voimavarat sekä mahdollistavat ja rakenteisiin liittyvät syyt. Pääluokkien rajat olivat limittäisiä ja häilyviä ja nuorten suhde seurakuntaan näyttäytyi monitahoisena. Kaikissa haastatteluissa nousi esiin runsaasti kaikkiin pääluokkiin liittyviä tekijöitä. Sitoutumisessa keskeistä oli ollut monien tekijöiden yhteisvaikutus. Sosiaaliset syyt kuitenkin korostuivat aineistossa. Seurakunnasta muodostui kuva verkostona, jonka sosiaalinen pääoma oli keskeinen nuoria seurakuntaan sitouttava resurssi. Nuorten suhde seurakuntaan näyttäytyi vastavuoroisena. Vahva kokemus sisäpiiriläisyydestä, ryhmän keskinäisestä luottamuksesta ja verkoston sen jäsenille tuottamista hyödyistä sitoivat nuoria seurakuntaan. Sosiaalisen pääoman lisäksi seurakunnat hyödynsivät tehokkaasti sekä aineettomia että materiaalisia resursseja nuorten sitouttamiseksi. Hengellisyys nousi esiin toisaalta yksityisenä voimavarana ja toisaalta kollektiivisena ryhmän kiinteyttä vahvistavana tekijänä. Seurakunta näyttäytyi yhteisönä, jonka jäseninä nuoret olivat aktiivisia osallistujia.
-
(2016)The research of regional images as well as that of regional and residential preferences has long traditions in cultural geography. Particularly, the humanistic criticism from the beginning of the previous millennium and the cultural turn at its end have channeled interest on people's images and on the geography of the mind in general. My master's thesis continues this tradition. In my case study I have attempted to depict Helsinki and its regions as they appear in the images of ninth-graders of the co-educational school of Munkkiniemi, i.e. 'Munkka students'. I also pursue to briefly map the origin of those images. The objective of the study is to offer such knowledge on regional images that can be utilized both in further research and also in the youngsters' own experience of the world when teaching geography. My data consist of answers to a survey, provided by 98 ninth-grade youngsters, conducted in May 2015. I carried out the survey in the co-educational school of Munkkiniemi as a semi-structured questionnaire survey. I requested the youngsters to list their top three choices for the most and least pleasant, safe and beautiful districts. The youngsters had the opportunity to justify their choices. I also examined the youngsters' images on Helsinki as a whole as well as their own perception of the origin and authenticity of the regional images canvassed in the survey. I visualized the youngsters' regional choices in respect to different attributes on the map of Helsinki through a GIS-database join. Consequently, the maps illustrate how often different districts rank among top three choices of Munkkiniemi youngsters in respect to each aforementioned attributes. When analyzing open answers I used data classification and quantification of the qualitative data. In addition to the youngsters' own home districts and the district of Munkkiniemi, the top three districts in terms of positive attributes were most often the districts in the vicinity of Helsinki city center. Instead, districts belonging to the eastern and north-eastern greater districts of Helsinki were often judged in a more negative manner. The results of my study are in line with previous studies. At the same time these results raise questions on the possibilities offered by regional images in the field of regional differentiation research. Youngsters consider their regional images to correspond to the reality of such regions quite well. In terms of the preference of living, the most relevant attributes were the location close to the city center and good connections. They also often referred to the tranquility, beauty, safety and services of the area. The safety of the area was enhanced by the people, tranquility and prosperity of the area and lack of certain unsocial activities. Where attributes related to nature and built-up environment appeared as essential factors of beauty, the least beautiful areas were characterized first of all by their built-up environment. Their own experience was one of the most often used justifications by the youngsters when ranking the most pleasant and safe areas. Instead, at the negative end of those attributes, youngsters referred to the reputation of the area more often than to their own experience. As a whole, Helsinki appeared to the youngsters as a city-center-oriented capital where you travel by tram. For many of them Helsinki reminded of home.
-
(2017)The purpose of this thesis was to collect information on schools headmasters' and headmasters' assistants' opinions of pedagogical leadership and coping strategies. The main focus is on discovering: 1. What do the headmasters think about pedagogical leadership? 2. What kind of coping strategies the headmasters have? 3. How have the demands and the nature of the job changed over time? The thesis focuses on building an image of pedagogical leadership in a changing societal environment. The study was carried out using a qualitative phenomenographical approach. The data were collected by interviewing seven headmasters and headmasters assistants working in metropolitan area. The interviews took place in January and February 2017. The analysis was carried out using a Grounded Theory approach which was used as a tool in phenomenographical research. The respondents had a hard time defining pedagogical leadership. The headmasters' will was to lead the pedagogy: all of the headmasters tasks were linked to pedagogical leadership, yet there was a fear of not having enough time for pedagogical leadership. The respondents stated directly and indirectly that these days pedagogical leadership is often seen as shared leadership with distributed responsibilities among the working community. The results suggest that shared leadership is an important coping strategy and stress-reduction mechanism for the headmasters. The coping strategies of the respondents were mainly problem-oriented strategies. Coping strategies were also purpose-based so that the respondents aimed to find positive elements about stressful things in the profession. The respondents stated that the amount of tasks had increased over time. The nature of the job had also changed and now included more administrative tasks as well as remote leadership. In the light of Herzbergs theory of motivation the respondents seemed to be quite satisfied with their jobs.
-
(2014)Tutkielman tarkastelun keskiössä on aviopuolisoiden välinen avioside. Työn tavoitteena on hahmottaa, millä tavoin avioside määrittelee puolisohoivan ehtoja ja millä tavoin yksilön käsitykset avioliitosta, rakkaudesta ja moraalista nivoutuvat puolisoiden väliseen omaishoitopäätökseen. Aviositeen puolisoiden välille luoma yhteys ja sen merkitykset otetaan lähtökohdaksi pyrittäessä selventämään niitä mekanismeja, joiden kautta aviopuolisoiden välinen omaishoitopäätös rakentuu. Lisäksi puolisohoivaan sisältyviä erityisiä piirteitä, vaatimuksia ja ehtoja tarkastellaan aviositeen aikaansaamina merkityksinä. Tutkimuksen aineistona toimii kolmentoista aviopuolisoaan hoitavan omaishoitajan haastatteluaineisto. Haastateltavat rekrytoitiin pääasiassa Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry:n välityksellä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää ja jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litterointi toteutettiin puhekielellä samalla anonymisoiden kaikki haastateltavien tunnistamisen mahdollistavat tiedot. Analyysivaiheessa litteroitua aineistoa lähestyttiin näytenäkökulmaa ja narratiivista analyysimenetelmää apuna käyttäen. Analyysissa aineistoa tarkasteltiin semioottisen otteen kautta kertomuksina, joiden kautta haastateltavat kuvailivat omaa elämäänsä siten, kuten he itse sen kokivat. Aineiston analyysin perusteella havaitaan, että vaikka aviopuolison hoitamista perustellaankin usein avioliitolla, pyritään varsinaisen avioliittoinstituution merkitystä kulttuurisine velvoitteineen ja moraalisine sääntöineen samanaikaisesti häivyttämään. Institutionaalisten seikkojen ja velvoitteiden sijaan haastatellut omaishoitajat korostavat puolisoiden välistä merkityksellistä parisuhdetta. Puolisoiden välinen avioside esitetään tunnekumppanuutena, joka perustuu puolisoiden väliselle ystävyydelle, emotionaaliselle läheisyydelle ja tunteiden jakamiselle. Mahdollisista hoivasuhteen mukanaan tuomista jännitteistä ja negatiivisista tunteista huolimatta sitoutumista puolison hoitamiseen kotona korostetaan voimakkaasti ja sitä halutaan jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Hoitopäätös pyritään esittämään hyvin vahvasti omana valintana. Hoitopäätöstä korostetaan omana, aktiivisena valintana erityisesti silloin, kun haluttiin korostaa omaa päätäntävaltaa ja puolustaa tehtyä ratkaisua. Vastaavasti valtaosa haastatelluista omaishoitajista paheksuu voimakkaasti sairastuneen puolison sijoittamista laitoshoitoon ja kokee sen moraalisesti vääränä. Tutkimuksessa selvisi, että vaikka aviopuolisoiden välinen side on laajentunut avioliittoinstituution puitteista tunnekumppanuutta korostavaan parisuhteeseen, elävät kulttuuriset käsitykset rakkaudesta, avioliitosta ja uskollisuudesta yhä sen rinnalla. Puolison sairastuessa vakavasti nämä lomittaiset odotukset luovat ristiriitoja, joista seuraa ambivalenssia ja jännitteitä puolisoiden väliseen suhteeseen. Näin tapahtuu etenkin puolisohoivasuhteessa, jossa hoiva muuttaa aviopuolisoiden välistä kumppanuutta. Vastuu, välittäminen ja riippuvuus koetaan aviositeeseen sisältyvinä, ja ne ovat kytköksissä sekä tunteisiin että moraaliin. Aviopuolisoiden väliseen aviositeeseen yhä sisältyvät moraaliset velvoitteet toimivat osaltaan puolison hoitamisen perusteena, ja myös estävät tästä eroamisen. Hoivaa tarvitsevan puolison hylkääminen rikkoisi paitsi aviositeen moraalisia velvoitteita, myös avioliiton pysyvyyden ihannetta vastaan.
-
(2014)The aim of the study. Voluntary work can be defined in many different ways, but mainly it is seen as unpaid voluntary based work. The voluntary work mutually offers different kind of experimental moments to volunteers. The starting point of this qualitative study was an interest to these experiences of the voluntary workers. The aim of the study was to understand and describe the experiences of the voluntary workers of the Finnish Seamen's Mission working abroad. The study sought answers to the following questions: What kind of experiences do the volunteers have working for one year at the Finnish Seamen's Mission churches abroad? What is the significance of the volunteer-year for Finnish Seamen's Mission's one year-volunteers? Methods. The approach of the study was phenomenological. The research data was gathered by interviewing seven volunteers who worked in the Finnish Seamen's Mission's foreign churches. The interviews were individual open interviews. The research data was analyzed applying the method developed by Amedeo Giorgi and also Juha Perttula's variation of it. The method of the analysis was applied for this study. Individual meaning networks and general meaning network describing the phenomenon were formed based on the analysis and included in the results of the study. Results and conclusions. As a result of the study, four volunteer experience content areas were created: the ethos of the voluntary work, the social dimension, the year of the opportunities, and the personal growth. The results of the study show, that the voluntary work was multifaceted and educational. Working as a volunteer was not seen only as altruistic, but volunteering was also associated with having something for yourself in return. Volunteering shows as a dialogue between giving and having, where you also try to reach something meaningful for yourself. The social relationships, cohesion, and community of the workers of the Finnish Seamen's Mission were emphasized. Peer support and feedback of the workplace were considered important. Good relationships with the members of the workplace, enough support and the experience of own significance influence to the managing, motivation and satisfaction of the volunteer. The volunteer year was a year of opportunities for the volunteers. It offered for example possibilities for self-realization, travelling, to reflect one's own plans for the future and self-examination. As an experience the year as a volunteer promotes personal growth.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract The research aims to examine class teachers’ experiences of the Hungarian-based Varga–Neményi method in first grade mathematics teaching. According to the Finnish education curriculum (2014), the task of mathematics in grades 1–2 is to develop students’ logical, precise and creative mathematical thinking. In response to these goals, the Varga–Neményi method offers an experimental and student-centered approach to the teaching of mathematics. Exploring the advantages of the method can provide an understanding of the significance of the method as well as encourage new teachers to use the method. On the other hand, examining the challenges of the method can help in developing the method and addressing the possible problem areas. The research was conducted using qualitative research methods. The data was collected using thematic interviews with five class teachers. The interviews were recorded and transcribed. The data was analysed following the principles of thematic analysis. The Varga–Neményi method was seen as a useful teaching method in the first grade. The main advantages of the method turned out to be the student-centeredness, students’ positive mathematical image and factors related to learning and teacher’s work. On the other hand, the challenges were initiating with the method, subject didactics, arduousness of the method and factors related to the learning materials. The results were in line with the results of previous studies. However, the research increases the understanding of the overall advantages of the method for the learning mathematics and also the challenges that the teacher may face when using the method.
-
(2019)Working life is going through a transitional change as more tasks are being done in networks. Project is one form of organizing tasks to networks and they are becoming ever more common both in private and in public sector organisations. As tasks are given to networks, multiprofessional collaboration is daily. Merging different views adds its own challenge to work situations. This study examines how project managers expertise develops as they manage a multiprofessional project done in a network environment. The focus of the examination is in the development of project management expertise. The study was conducted following the framework set by phenomenology. The data used in this study was collected by interviewing four project managers who were working in projects funded by European Union structural funds. The interviews were half-structured thematical interviews and each one lasted between one and one and half hours. The transcribed data amounted to 77 pages, which were then analysed following the phenomenological method. The results of this study show that working as a project manager is also a place for learning. Through their project management experience, project managers acquired operating models that were in line with a project management standard. Formulating, upholding and strengthening a shared understanding of tasks and goals between project partners was central for all project managers. The results of this study emphasise the importance of social skills rather technical capabilities as being more important to project managers. Project management was portrayed as management of social interaction. This conclusion can be taken into account when recruiting project managers.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia YLE TV2:n Pikku Kakkosen Seikkailukone-ohjelman musiikkisisältö ja -toiminta ovat ja millaisia musiikkikasvatuskäsityksiä ne ylläpitävät ja välittävät. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat esteettisen, praksiaalisen ja pragmatistisen musiikkikasvatuksen filosofian lähestymistavat. Seikkailukoneen musiikkisisältöä tulkitaan näiden musiikkikasvatuskäsitysten valossa. Aineistoa tarkastellaan myös siitä nousevien ihmis- ja oppimiskäsitysten kautta. Tutkielman primaariaineisto muodostuu yhdeksästä Seikkailukone-jakson taltioinnista. Lisäksi aineistona hyödynnetään taltioinneista tehtyjä muistiinpanoja sekä haastatteluaineistoa. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Seikkailukoneen musiikkisisältö koostuu lähes yksinomaan suomalaista lauluista ja laululeikeistä. Kappalevalinnat tuovat esiin suomalaista lastenkulttuuria ja etenkin suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisia ihanteita. Musiikki valjastetaan ohjelmassa sosiaaliseksi ja vuorovaikutteiseksi toiminnaksi, jolla tuetaan lasten myönteisen minäkuvan ja positiivisen musiikkisuhteen kehitystä, mahdollistetaan subjektiivisia tunnekokemuksia sekä monipuolistetaan itseilmaisun taitoja tekemisen ja kokeilemisen kautta. Samalla huomioidaan kehollisuuden merkitys lasten tavassa kokea musiikkia. Kokonaisvaltaisuuden pyrkimys heijastaa toiminnan taustalla vaikuttavaa holistista ihmiskäsitystä, konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä pragmatistista musiikkikasvatuksen filosofiaa.
Now showing items 25020-25039 of 31123