Browsing by Title

Koulujen puutarhatoiminta on yhtä aikaa koululaitoksemme kanssa kehittynyt ilmiö. Aikojen saatossa koulupuutarhatoimintaa kohtaan tunnettu kiinnostus on vaihdellut ja tällä hetkellä se on ilmeisesti taas kasvussa. Koulupuutarhatoimintaa voidaan tarkastella monenlaisista näkökulmista, esimerkiksi osana koulun ympäristökasvatusta, terveyskasvatusta tai oppiainerajat ylittävää opiskelua. Aihetta on tutkittu vain vähän ja tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaista koulupuutarhatoimintaa Suomessa on ja miten puutarhoja hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi tarkastelun kohteena on havainto, jonka mukaan koulupuutarhatoimijat usein ajattelevat oppilaiden oppivan toiminnan kautta 'mistä ruoka tulee'. Nykyaikainen ruokajärjestelmä on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, jonka muodostavat kuluttaja, tuottaja, jatkojalostajat ja pakkausteollisuus, sekä kauppa ja muut ruoan kautta tekemisissä olevat verkostot. Ymmärtääkseen ruoan matkaa pellosta pöytään ei siis riitä että tietää miten kasvit kasvavat. Tutkimuksessa selvitetäänkin lisäksi mitä koulupuutarhojen avulla opetetaan ruokajärjestelmästä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin 11 opettajaa eri puolilta maata sijaitsevista kouluista, joissa on aktiivista koulupuutarhatoimintaa. Tutkimuskoulujen joukossa on ala- ja yläkouluja, lukio ja kaksi steinerkoulua. Tavoitteena oli saada tutkimukseen mukaan mahdollisimman laaja otos erilaisia koulupuutarhoja, joten kustakin koulusta haastateltiin vain yhtä toiminnasta hyvin perillä olevaa opettajaa. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Teemoittelun kautta aineistosta löytyneiden ilmiöiden yleisyyttä selvitettiin sisällön erittelyllä. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida määrittää suomalaisen koulupuutarhan tyyppiesimerkkiä, sillä toimintatavat, toiminnan laajuus, sille asetut päämäärät ja puutarhojen hyödyntäminen opetuksessa vaihtelevat kouluittain paljonkin. Puutarhojen toimintamallit on kehitetty koulukohtaisesti niiden resurssien varassa, joita kullakin koululla on ollut käytettävissään. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on oppimisen tukeminen, mutta eri kouluissa puutarhan merkitystä painotetaan eri tavoin: ympäristökasvatuksen, kokonaisvaltaisen oppimisen tai jonkin tietyn kurssin oppimisympäristönä tai koulun pihaa viihtyistävänä tai koulun arkeen vaihtelua tuovana tekijänä. Toiminnalle asetetut tavoitteet määrittävät sitä kuinka paljon puutarhaa hyödynnetään opetuksessa ja lisäksi hyödyntämisen laajuuteen vaikuttaa puutarhan koko. Vaikka myös monet opettajat ajattelevat koulun puutarhatoiminnan avulla opittavan mistä ruoka tulee kauppojen hyllyille, opetetaan ruokajärjestelmästä puutarhatoiminnan kautta vain tiettyjä osia. Alkutuotannon roolia painotetaan vahvasti, mutta osassa kouluista näkökulmaa laajennetaan valmistamalla satoa myytäväksi myyjäisissä tai sitä tarjotaan kouluruokalassa. Kahdessa koulussa tehdään lisäksi maatilayhteistyötä lähitilojen kanssa. Uusien oppimisympäristöjen ja opetusmetodien hyödyntämistä opetuksessa pidetään yleisesti suositeltavana, mutta niiden käyttöönotto vaatii opettajalta edelleen erityistä rohkeutta. Koulupuutarhatoiminta kannustaa opettajia kokeilemaan koulussa monenlaisia uusia toimintatapoja ja opetusmetodeja, kuten ulkona opettamista ja kokemuksellista oppimista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat eivät juuri kokeneet tarvitsevansa apua koulun puutarhatoiminnan kehittämiseen, mutta se voisi hyödyttää heitä etenkin puutarhakasvatuksen osalta, sillä monilla on melko suppea käsitys puutarhan hyödyntämismahdollisuuksista opetuksessa. Koulupuutarhojen aiheuttama innostus ja lisääntynyt oppilaiden motivaatio, sekä käytännön tekeminen, oikeat ongelmat ja konkreettisen lopputuloksen näkeminen puoltavat paikkaansa koulussa, sillä tällaiset tekijät edistävät tutkimusten mukaan esimerkiksi oppilaiden luonnontieteiden osaamista. Tutkimus on esiselvitys suomalaisen koulupuutarhatoiminnan käytännöistä ja se avaa runsaasti lisätutkimuksen aiheita. Jotta puutarhakasvatuksen parhaista käytännöistä päästään selville, on tehtävä esimerkiksi hyvin dokumentoituja kokeiluja erilaisista puutarhakasvatuksen muodoista, joiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tarvetta on myös tutkimuksille, jotka selvittävät puutarhakasvatuksen vaikutuksia oppilaiden oppimiseen suomalaisen koulun kontekstissa. Ruokajärjestelmäopetuksen suhteen tutkimuksessa ilmeni ristiriita sen suhteen, mitä opettajat toivovat oppilaiden oppivan koulupuutarhatoiminnan kautta ja mitä he näyttävät käytännössä opettavan, joten lisätutkimusta tarvitaan myös tämän ristiriidan vahvistamiseksi ja selvittämiseksi.

Asian longhorned beetle (Anoplophora glabripennis Motschulsky) is an invasive alien species native to China and Korea. Asian longhorned beetle has been established on many European countries, United States and Canada. The pathway to the new environments is typically via solid wood packing material (SWPM) which is used especially to pack stoneware. The larva lives inside the trunk and chews tunnels. These tunnels may result in loss of turgor pressure and, by implication, to loss of leaves and finally to death of the tree. Eradication of this species is complicated due to a wide range of host species. The first introduced population in Finland was discovered in October 2015 in the municipality of Vantaa, near to Helsinki. Thus, we have a lack of knowledge in its habits in Finnish circumstances. The main objective of this thesis was to specify whether the Asian longhorned beetle is established also in Helsinki and which areas would be potential habitats for this species. Because no Finnish research about this pest has been published, also a literature survey about the species is provided. Areas, where stoneware originated to Asia is stored at the moment or was stored before, were considered as a potential habitats for the Asian longhorned beetle. The observations were conducted during the summer season 2016. The potential host trees were observed with binoculars. Inspections focused on searching round exitholes typical to the Asian longhorned beetle from the trunk and the main branches. Trees with suspicious holes were felled and investigated. No Asian longhorned beetles were found. However, there are several potential areas in Helsinki. In total, 35 potential areas were inspected. These areas were rich in broadleaved trees that belong to hosts of this pest. It can be assumed that Asian longhorned beetle would not have shortage in suitable host trees. The most common inspected tree species were silver birch, dawny birch, European aspen and goat willow. Ground inspection with binoculars is a common, but unreliable method. In summer time foliage layer may obscure the visibility to the trunk and the branches. On the other hand, trees with dead branches or a lack of foliage can be easily detected and thus special effort can be used to inspect these trees. It can be suggested that at least not very old or high density populations exist in Helsinki. The best way to avoid new introductions is to favor Finnish stoneware and avoid Asian wood packing material. The treatments of SWPM should be improved to prevent further spread of these pests. The omission of treatment should never happen. One option is to replace SWPM with more secure packing materials. Also the destruction of the packing material should be carried out properly and it should not be transported for example as a firewood to summer cottages. This study was carried out together with University of Helsinki and Public Works Department of the city of Helsinki. Cooperation was done also with the Finnish Food Safety Authority Evira.

Ihmisillä amputaatioleikkausten jälkeinen aavekipu on hyvin yleistä ja se heikentää merkittävästi elämän laatua. Koirille ja kissoille tehdään runsaasti raaja-amputaatioita ympäri maailman useimmiten trauman tai luukasvaimen vuoksi. Kuitenkaan aavekivun esiintyvyydestä koirilla ja kissoilla ei tiedetä mitään. Kroonisen kivun synnyssä on mukana nosiseptiivisten hermoratojen kipua vahvistavien järjestelmien voimistuminen tai kipua hillitsevien järjestelmien vaimeneminen. Selkäytimen takasarvessa sijaitsevat NMDA-reseptorit ovat keskeisessä asemassa keskushermoston herkistymisessä ja kroonisen kivun kehittymisessä. Aavekivulla tarkoitetaan kivun tunnetta amputoidussa ruumiinosassa. Aavekipu alkaa ihmisillä useimmiten heti ensimmäisellä viikolla amputaation jälkeen. Osalla potilaista aavekivun intensiteetti laskee ajan kanssa ja jopa häviää kokonaan, kun taas osalla aavekipu voi jopa pahentua ajan myötä. Suurin osa amputoiduista kokee kärsivänsä kivusta kohtalaisesti tai enemmän. Amputoidut kokevat yleisesti myös kivuttomia aavetuntemuksia, tynkäkipua ja teleskooppi-ilmiön amputoidussa raajassaan. Aavekipu on neuropaattista kipua, jonka syntymekanismi on edelleen osittain tuntematon, mutta siinä tiedetään olevan mukana sekä keskus- että ääreishermoston mekanismeja. Aavekivusta kärsivillä amputoiduilla potilailla on tapahtunut muutoksia kipua välittävissä ääreishermoissa, selkäytimen takasarvessa, talamuksessa ja aivokuorella. Myös autonomisen hermoston aktiivisuudella ja psykologisilla tekijöillä on yhteys aavekivun kokemiseen. Aavekivun mekanismia selittämään on kehitetty erilaisia teorioita kuten kipumuistiteoria. Aavekivulle altistavia riskitekijöitä on yritetty selvittää useissa tutkimuksissa kuitenkin melko huonoin tuloksin. Aavekipu on ihmisillä erittäin vaikeasti ehkäistävissä eikä tehokasta hoitokeinoa ole löydetty. Aavekipua hoidetaan ihmisillä yleisesti samoilla lääkeaineilla kuin muitakin neuropaattisia kiputiloja, vaikka näitä ei ole todettu tutkimuksissa tehokkaiksi aavekivun hoitoon. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tämän hetkinen tutkimustieto aavekivun esiintyvyydestä, syntymekanismeista, riskitekijöistä ja hoitomenetelmistä ihmisillä, jotta voimme soveltaa tätä tietoa koiriin ja kissoihin tutkimusten vielä puuttuessa eläinten aavekivusta.

In this thesis, we develop a Bayesian approach to the inverse problem of inferring the shape of an asteroid from time-series measurements of its brightness. We define a probabilistic model over possibly non-convex asteroid shapes, choosing parameters carefully to avoid potential identifiability issues. Applying this probabilistic model to synthetic observations and sampling from the posterior via Markov Chain Monte Carlo, we show that the model is able to recover the asteroid shape well in the limit of many well-separated observations, and is able to capture posterior uncertainty in the case of limited observations. We greatly accelerate the computation of the forward problem (predicting the measured light curve given the asteroid’s shape parameters) by using a bounding volume hierarchy and by exploiting data parallelism on a graphics processing unit.

The study deals with the sound of pop music, as heard on a published recording. The sound of music is defined as such fundamental nature of musical materials which can be heard in a very short period of time, but which is also characteristic of music on a larger scale. Sound is investigated by analyzing features of music and sound which can be observed on a time scale of a few seconds. On the other hand, an attempt to describe a performer's characteristic sound is made through analysis of a larger sample of the repertoire. To describe the sound, traditional music analysis, commentary on instruments and recording techniques, analytical listening and spectrum analysis is used. The analytical listening methods applied here are Helmholtz's sound-colour classes and Lomax's cantometric scales which were originally used to classify singing styles. The history of spectrum (frequency content of sound) analysis as well as its application on music analysis is presented. The sonogram, which shows the distribution of acoustic energy at different frequencies and the change with respect to time, is introduced as an essential visualization tool. In the music analysis, three recordings of the group Abba are covered. Of them, 'Dancing Queen', which was recorded in 1975, gets the most thorough handling. The song is listened as a kind of longitudinal section, in separate frequency ranges, thereby revealing how each instrument or voice contributes to the overall sound. Based on listening and sonogram graphs, the song has been divided into 'sound situations' (or sonic situations). A sound situation is a period of music which is different from its surroundings in timbre, instrumentation or intensity (or their interaction). Each situation is presented in a combination of sonogram and score. A musical description of the sound situation is given, the singing is analyzed in cantometric terms and the timbre is described using Helmholtz's classes. Based on this analysis, the sound of Abba is characterized by strong treble content and brightness. The most important element of the sound is the singing of two female voices in combinations of unison and multiple layered harmonies. Spectrum analysis reveals that the music has especially much energy in the 4 5 kHz range. This is also the range in which human hearing is most sensitive. This emphasis, 'Abba-formant' , is most pronounced in choruses and brings a bright, penetrating tone to song.

Depressive disorders and especially Major Depressive Disorder (MDD) have recently raised a lot of concerns. According to Bains & Abdijadid, (2022), in 2030 MDD will be the most common concern in terms of mental well-being and Kessler & Bromet (2013) pointed out that MDD “has one of the highest lifetime prevalence among psychiatric disorders”, and for this reason MDD results in a significant burden from an individual and societal perspective (Lépine & Briley, 2011). Anhedonia which is a core symptom of MDD (Gorwood 2008, Liang et al. 2022) can be defined as the “inability to enjoy experiences or activities that normally would be pleasurable” (APA Dictionary of Psychology, n.d.-c). Its effects on cognitive processes such as reward responsiveness has been the interest of various studies. Pizzagalli et al. (2008) demonstrated in their study that individuals suffering from MDD and experiencing anhedonic symptoms have a blunted reward responsiveness compared to some healthy subjects. This master thesis aimed to replicate Pizzagalli et al. (2008) study to reinvestigate anhedonia´s impact on reward responsiveness as well as anxiety´s role since individuals suffering from MDD also face anxiety or anxiety disorder (Xin et al. 2015).Two groups were formed, a clinical group (N=29) based on the DSM-IV criteria and a control group (N=20), and both groups were given the Face Game or the Probabilistic Reward Task (Pizzagalli et al. 2008) to measure reward responsiveness. Reward responsiveness was computed as “response bias” and the perceived difficulty of the task as “discriminability”. The results showed no significant difference in response bias scores between the depressed and healthy participants, and no significant correlations were found between depression scores, anhedonia scores, anxiety scores, and response bias scores. An effect of the experimental task’s blocks on response bias and discriminability scores was found, but no interaction effect (group * block) was found for the response bias and discriminability scores. Thus, we cannot argue in favor of the results obtained by Pizzagalli et al, (2008) that individuals suffering from MDD and especially experiencing anhedonic symptoms are more likely to have a blunted reward sensitivity compared to some healthy subjects. The statistically non-significant results were attributed to the small sample size, the complexity of the task and its design. Therefore, further investigations should focus on getting larger clinical and control groups and they also should redefine some aspects of the experimental task to make it more sensitive to any changes to reward responsiveness among individuals suffering from MDD and experiencing anhedonic symptoms.

Tutkielman aiheena on abessiivinominien käyttöfunktiot nykykielessä. Työssä selvitetään abessiivinominien syntaksia, morfosyntaksia, merkitysryhmiä sekä funktioita kontekstissa. Lisäksi tehdään huomioita abessiivisijaisen nominin ja ilman + partitiivi -rakenteen käytön samankaltaisuuksista ja eroista. Työssä tarkastellaan myös abessiivinominien kiteytymistä. Työllä pyritään vastaamaan kysymykseen, miten abessiivisijaisia nomineja käytetään erilaisissa konteksteissa 2010-luvulla. Aineisto koostuu ylilauta.org-internetkeskustelusivuston kirjoituksissa käytetyistä abessiivisijaisista nomineista. Ylilauta-keskustelusivuston aineisto on kerätty vuosilta 2012–2014, ja se on morfologisesti koodattu Kielipankin Korp-konkordanssihakuohjelmaan. Hakuohjelmaa käyttäen tarkasteluun on otettu sattumanvaraisessa järjestyksessä 2 000 hakua vastaavaa tulosta, joista virhekoodausten poistamisen jälkeen työn aineistoksi jää 679 abessiivisijaista nominia. Lisäksi työssä tarkastellaan joitain ilman + partitiivi -muotoja, jotka on kerätty Korpin koko Ylilauta-aineistosta. Keskeisimpiä teoreettisia viitekehyksiä on kognitiivinen kielentutkimus ja kieliopillistuminen. Aineistoa analysoidaan kvalitatiivisin menetelmin ja metodina käytetään kieli-intuition eksplikointia. Työssä osoitetaan, että abessiivinominit ovat useammin lauseessa vapaina määritteinä tavan adverbiaaleina. Ne voidaan poistaa lauseesta ilman, että lauseen ydinmerkitys muuttuu. Tällaisia abessiivinomineja ovat muun muassa huoletta ja poikkeuksetta. Abessiivinominit ovat lauseessa välttämättömiä täydennyksiä silloin, kun ne esiintyvät jäädä- ja jättää-verbien sekä joidenkin verbikantaisten substantiivijohdosten kanssa (perusteetta suosittelu). Selvästi välttämätön täydennys abessiivinomini on myös kieltolauseessa (en voi varauksetta suositella). Lisäksi tutkimus osoittaa, että abessiivinomini muodostetaan substantiivista. Abessiiviadjektiivi ja abessiivipronomini esiintyvät vain abessiivisubstantiivin määritteinä. Aineistossa ei esiinny yhtään abessiivinumeraalia. Työ osoittaa, että abessiivisijaisten nominien merkitys yleisellä tasolla on jonkinlaisen tavan tai tuloksen kuvaus. Abessiivinominin vartalosanana on yleensä abstrakti nomini. Työssä esitellään kuusi toisistaan selvästi erottuvaa merkitysryhmää abstrakteille abessiivinomineille. Merkitysryhmittely tarjoaa yhden mahdollisen tavan hahmottaa abessiivinominien merkityksiä yksityiskohtaisemmin. Työssä esitellyt merkitysryhmät ovat tunnesana-abessiivit, syyabessiivit, korvaukseen viittaavat abessiivit, sujuvuusabessiivit, selviytymisabessiivit sekä vahvikeabessiivit. Merkitysryhmät voivat olla myös limittäisiä tai liukuvia. Tutkimuksesta selviää, että joidenkin abessiivinominien merkitykset ovat osin abstraktistuneet niin, ettei abessiivisijainen nomini enää varsinaisesti viittaa kantasanan tarkoitteen puutteeseen. Esimerkiksi surutta ja armotta kuvaavat tekemisen tapaa, eivätkä ne viittaa surun tunteen tai armon tunteen puutteeseen. Lisäksi työ osoittaa, etteivät abessiivinomini ja ilman + partitiivi -rakenne aina vastaa merkitykseltään toisiaan. Konteksti vaikuttaa abessiivinomin käyttöön ja merkitykseen. Abessiivinomineja käytetään tekstissä muun muassa tyyli- ja argumentaatiokeinoina.

The aim of this thesis was to synthesize abietic acid derivatives, and to determine their antimicrobial activity. The study was performed in two parts. The first part was carried out at VTT (Technical Research Centre of Finland) and the second part at the Faculty of Pharmacy, University of Helsinki, the Division of Pharmaceutical Chemistry and Technology. Abietic acid as well as its isomers and precursors are important antimicrobial substances among plant kingdom. They are produced in big scale by conifers, which extractives of pitch and wood they are. Abietic acid and its many derivatives have shown to have many bioactivities. Emerging antibiotic resistance of bacteria, viral diseases that are spreading and mutating throughout the world and serious diseases caused by protozoa, cause an ever-growing need to develop new active agents against these pathogens. Abietic acid derivatives are worthy candidates for research into new drug substances. At VTT a synthetic route with abietic acid chloride as intermediate was used (synthetic route 1). It did not work well in the synthesis of esters and yields were low. The synthetic route worked fairly well for amide synthesis. The purifications and analysis of the compounds, two esters and one amide of abietic acid, were left partially unfinished, and none of the products of these reactions were tested for bioactivity. At the Division of Pharmaceutical Chemistry and Technology eight derivatives of abietic acid, from abietic acid and four different amino acids, were obtained via synthetic route 2. Some of these were sent to tests for antibacterial activity. Six synthesized compounds were sent to tests for their bioactivity against bacteria. However, the results were not obtained in time for this Master's thesis, and therefore any conclusions of their structure-activity relationships could not be drawn.

In 2020, the government of Juha Sipilä implemented a reform in higher education. The meaning of the reform was to bring forward the starting of university studies as well as remove the need to participate in preparatory courses. The ideals of the competitive society were influencing in the backround of the reform. Instead of disappearing, the preparatory course markets will presumably transform into courses offered for even younger students at earlier stage, thus causing extra pressure to younger students. The aim of this thesis was to study high school seniors who applied to universities under the new reform. The aim was to examine how the competitive ethos affected their transition as well as how they reasoned the need to participate in preparatory courses as a part of the transition. This topic has not been researched before in this research frame, however similar studies have been conducted of students participating in preparatory courses. Former studies show that preparatory courses are perceived as a normal part of transitioning from secondary education to tertiary education. Studies also show that successful transition seems to require entrepreneurial characteristics. The research data was collected in the winter of 2020 through semi-structured interviews. Altogether five senior students, who participated in preparatory courses in Helsinki Summer University, were interviewed. The data was analysed with discourse analysis. The competitive ethos affected the transitioning strongly. The impact is evident in the notion of entrepreneurial self as well as in emphasizing the instrumental value of education. The preparatory courses give important support in the application to universities thus it’s viewed as a natural part of the transition. As a conclusion, the preparatory course market will not disappear, only transform into courses offered for even younger students. As a result of the reform, students are required to act as an entrepreneurial self in order to secure a successful transition.

Dessa fördjupade studier ingick som ett delprojekt i Veterinärmedicinska högskolans studentkårs biståndsprojekt i Etiopien sommaren 1990. Spontana aborter är ett ständigt problem bland kobesättningarna i Etiopien. I detta projekt undersöktes korpå en statlig gard, Stella farm, utanför Etiopiens huvudstad Addis Abeba. Efter uppsamling av data koncentrerades undersökningen tillanalys av fodret i avseende och vitaminer och spårämnen samtsvampgifter. Infektionssjukdomar som beaktades var brucellos, leptospiros och IBR ( Infectious Bovine Rhinotracheitis ). Samtliga laboratorieundersökningar gjordes vid SVA av författaren, förutom foderanalysen som gjordes vid Statensjordbrukskemiska anstalt. Korna var till 86,4 % positiva för IBR, fodret innehöllmykotoxiner och brist på jod och A-vitamin. Undersökningsresultaten har meddelats Etiopiensjordbruksministerium.