Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Hirvonen, Anna (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of this thesis is to study high school students´ experiences with school dog activity, its effects on their well-being and burnout prevention. The focus of this study is the students' views of dog assisted pedagogy. The theoretical part of the thesis addresses both animal assisted and dog-assisted activity. The definition of well being and how it is emphasized in the national curriculum of Finnish high schools are also covered in this section. We end the theoretical part by defining the term burnout and why is it considered an essential part of this study. This study is a case study and the material used in this study was gathered from one high school. Via skype meeting, five high school students were interviewed about their experiences of school dog activity.The results were analyzed based on the theoretical frame of the study and also based on content oriented analysis. School dogs have a clear connection to students' well-being and their strengths during burnout. The school dog activity received positive feedback from all interviewed students. According to the interviewees, school dogs helped them cope with burnout. Burnout was said to include social, physical and mental aspects. The interviewed students told that school dogs gave them support when they found themselves on the verge of a burnout. Dogs had a calming effect on students during burnout and they also raised positive feelings among students. School dogs were seen as an essential part of students' well-being. Working with school dogs reduced anxiety and evoked feelings of pleasure. School dogs also helped the students meet new people and interact with each other. According to the students, dogs had a calming effect on them and they also reduced stress- and anxiety-related symptoms. School dogs were shown to have many beneficial roles. For example, dogs were seen as friends, listeners and also therapists. Having a school dog around during break was shown to evoke positive feelings in students. The attitudes towards school dog activity were also positive among students' families. The interviewed students saw many future opportunities for the school dog activity and gave a lot of ideas on how to expand it. All the students considered the school dog activity as a success in their school.
  • Mäki, Piia (2016)
    Objectives. The aim of this study is to inquire from secondary school students, the necessity of numerical assessment in physical education during comprehensive school. In addition, this study intends to answer from a student point of view, which components form the grade for physical education. The research task was to study the opinions and experiences students had towards numerical assessment. In two publications issued by the Board of Education, the evaluation of physical education had been researched. Additionally, there are multiple Master's Theses, which have studied the evaluation of physical education from the viewpoints of both the student and teacher. Methods. My research sample consists of 171, first and second year, upper secondary students from two schools in Satakunta. The research material was collected through an online questionnaire. This research is basically a quantitative survey; however, a qualitative approach was used when analysing questions with the option of a written response. The quantitative research material was analysed using the SPSS statistics analysis programme. Questions with the option of a written answer were analysed using content analysis. Results and Conclusions. According to the upper secondary school students, the most favoured form of assessment in regard to physical education was a combination of numerical and written feedback. The second most favoured method of assessment was numerical assessment and least favoured method was a pass/fail evaluation. 59,6% of respondents felt that physical education should be numerically assessed in primary school. 23,4% of respondents did not wish for numerical assessment. Over 60% of respondents had received an explanation for what their grade in physical education consisted of. When asking which components, the respondents felt defined their grades, physical condition and tests measuring physical fitness were most frequently mentioned. A great number of respondents felt that staying active during free time had an impact on the grade for physical education. Very few participants felt that receiving a number for physical education had a negative impact on sports activities undertaken during their free time.
  • Karlsson, Tomi (2016)
    Targets. The study examined the educational choices of upper secondary school students. It focused on the educational choices of upper secondary school second-year students, factors influencing those choices, and their connection to a student's background information (parents' education, gender, school achievements). Furthermore, adolescents' readiness to make educational choices was examined as well how high their educational goals were set and whether education had instrumental or intrinsic value for the. The rational choice theory emphasizing an individual's own choice (Elster 1989) and the reproduction theory emphasizing the influence of social structures on educational choice-making (Bourdieu 1986;1995;1998) formed the theoretical background of the study. Methods. 111 second-year students from seven upper secondary schools in the capital region participated in the study. Research data was collected by an electronic questionnaire. This quantitative study was examined by using statistical methods. The data was analysed with statistical analysis program SPSS. The data was evaluated by using factor analysis, cross tabulation, chi-square test, t-test, the Kruskall-Wallis Test, Crobach's alpha, the nonparametric Mann-Whitney U test, and descriptive statistics. Results and conclusions. It was concluded in the study that four factors have an impact on educational choices, the most important of which were the variables depicting personal interest. In this study background information had no connection to the argumentation concerning the educational choices. The study showed that an upper secondary school steers an adolescent's educational goals strongly towards academic studies and university. The parents' education or gender had no relevance on educational level goals whereas school achievements had an impact on educational choices. The better the school achievements, the more likely the student applied for a university. The study indicated that the upper secondary school students' readiness to make educational choices at the end of their second school year is not sufficient yet.
  • Lyden, Hanna (2020)
    According to the self-determination theory, motivation consists of top of three innate psychological needs; need of autonomy, competence and relatedness. If these needs are fully satisfied we experience intrinsic motivation. If not, motivation is extrinsic and externally regulated. Intrinsic motivation should be strived for because it leads to a better performance, learning and well-being. This study compares the motivation of high school students between their study situations and free time situations in the context of self-determination theory. The participants were Finnish second year high-school students from the Helsinki metropolitan area. Within the context of self-determination theory, this study explored external regulation, introjected regulation, identified regulation and intrinsic regulation. The research data consisted of the answers from 150 students and 3431 completed questionnaires. The data was collected using an experience sampling method by the Bridging the Gaps study. The data survey lasted from 11 to 12 days and it was collected in different schools in sequential order. The data was collected from March till May in 2018. The first point of this research was to examine if there is difference in the motivation between studying and free-time and how much variation there is in the motivation. The method used for this was a linear regression. The study found that the smallest coefficient of determination was within the identified regulation. Studying and free time managed to explain 8.6% of the variation in the motivation when it comes to the identified regulation. The largest coefficient of determination was with the introjected regulation. Studying and free time explained 42.5% of the variation in the motivation when it comes to the extrinsic regulation. The second goal of this research was to examine if there is variation in the motivation between students when study time and free time are not taken into consideration. The method used for this was a multilevel modeling approach on level zero. The smallest variation between the students was within the intrinsic motivation. The variation in motivation was then 6.79% between the students. The largest variation in motivation was within the introjected regulation. The variation in motivation was 23.01%. The third focal point of the research was to examine how the motivation is correlated with study situations and free time situations with a multilevel modeling approach (mixed linear model). The study found that the studying situations were positively correlated with the extrinsic regulation and the introjected regulation. The study situations were negatively correlated with the intrinsic regulation. The free time situations were positively correlated with the intrinsic regulation and negatively correlated with the extrinsic regulation and the introjected regulation. The results indicated that the participants experienced more intrinsic motivation during their free time than during their studies. The benefits of the intrinsic motivation are evident when it comes to the school performance and well-being of the students. For this reason, it would be beneficial to see if the intrinsic motivation experienced at free time could be transferred and explored also in the studying situations.
  • Hava, Katariina (2019)
    Currently there are changes happening in high school related to the electrification of study materials and matriculation exam, the high school law and the reform of entrance examination. These changes are affecting the everyday life of high school students since the ways of working are changing and because of the entrance examination reform students have to think more closely how matriculation exam influences study opportunities after high school. This can increase the pressure experienced during high school studies and negatively affect the well-being of high school students. The aim of this thesis is to study high school students' own views on high school, digitalism and well-being and to bring the perspective of high school students to the high school discussion. The data used in this research is from Bridging the Gap -data and it consists of answers to open-ended question presented to Helsinki area high school students about high school, digitalism and well-being. Overall there were N=762 respondents to this open-ended question. The purpose of this research was to find out what kind of things high school students wanted to bring up in their answers and what kind of tones could be interpreted from these answers. The responses were analysed by examining the themes and sub-themes raised by the respondents and ultimately, they were divided in to three main themes: 1) digitalisation 2) well-being, and 3) high school structures. These main themes consisted of 14 sub-themes. After this, the data has been divided in to four tone categories: 1) negative 2) partially negative, partially positive, 3) positive and 4) neutral. Individual answer could include references to a number of different sub-themes, so the study looked at the amounts of mentions and tones of these different themes. According to the results, high school students had most mentions about digital issues like electronic exams and studies. Most of the entries in this theme were negative in tone. Secondly, high school students talked about well-being topics, like school enjoyment and general well-being. Most of these entries were also negative in tone. The third topic that high school students mentioned were high school structures, like mandatory courses and curriculum. Most of these entries were negative in tone as in previous themes.
  • Laitila, Olli (2013)
    Gradussa tutkittiin lukion pakolliselle kurssille osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä luonnontieteen luonteeseen (Nature of Science) liittyvistä aspekteista. Taustateoriana toimii kansainvälinen Nature of Science (NoS) –viitekehys ja sen merkityksiä peilataan suomalaisen hahmottavan lähestymistavan periaatteisiin. Luonnontieteen luonteen aspektit ovat näkemys tieteestä, havaintojen merkitys tieteessä, tiedon pysyvyys ja sen perusteltavuus, sekä luovuuden rooli tieteessä. Tutkimuksen metodina käytettiin kyselytutkimusta ja tutkimusote oli pääosin laadullinen. Opiskelijoita oli yhteensä 126 neljästä eri ryhmästä. Aineisto kerättiin ensimmäisellä oppitunnilla. Aineiston keräämiseen käytetyn kyselylomakkeen taustateoria liittyy kiinteästi luonnontieteen luonteen konsensusnäkemykseen ja NoS-tutkijoiden kehittämään Views of Nature of Science (VNOS) –formaattiin. Gradun kyselylomakkeessa on viisi avointa kysymystä, joista saatua dataa analysoitiin pääosin aineistolähtöisesti abduktiivista logiikkaa hyödyntäen. Vastauksista hahmottuu selkeitä trendejä. Ensinnäkin tiede nähdään pääosin tutkimuksena, joka voidaan yleistää prosessinäkemykseksi tieteestä. Myös taustateoriassa esiintyvä näkemys tieteen produktiluonteesta hahmottuu aineistosta. Havainnot nähdään merkittävänä osana tiedettä. Pääosin havainnot nähdään ehtona tieteelle ja tiedolle. OPSin tavoitteiden mukaan havaintojen avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tämä näkemys havaintojen merkityksestä tieteessä ei hahmotu selkeästi aineistosta. Tieteellinen tieto nähdään pääosin mahdollisesti muuttuvana, mutta kuitenkin luotettavampana ja totuudenmukaisempana kuin mielipide.
  • Kaksonen, Kai-Verneri (2013)
    Radioaktiivisuus ja ydinvoima ovat ajankohtaisia asioita sekä yhteiskunnassa että opetuksessa. Suomessa on keskusteltu ydinvoimasta ja sen käytöstä jo 1970-luvulta lähtien. Ajankohtaisina aiheina viime vuosina ovat olleet viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen ja sen sijoituspaikan ja rakennuttajan valinta sekä maaliskuussa vuonna 2011 sattunut ydinvoimalaonnettomuus Japanin Fukushimassa. Tietoa radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta voi saada monista lähteistä, esimerkiksi kouluopetuksesta, Internetistä ja mediasta. Tämän kvantitatiivisen Survey-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin lukiolaiset (15-18-vuotta) osaavat radioaktiivisuuteen liittyviä peruskäsitteitä ja miten heidän kiinnostuksen kohteet ja osaaminen radioaktiivisuudesta liittyvät toisiinsa sekä miten he suhtautuvat ydinvoimaan ja sen opetukseen lukiossa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä ja kymmenestä koulusta Uudenmaan ja Pirkanmaan alueelta. Tutkimus suoritettiin toukokuun puolessavälissä vuonna 2011 ja siihen osallistui 302 vastaajaa. Tutkimuksessa selvisi, kuinka osaaminen radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta vaikutti mielipiteen muodostukseen ja sen pysymiseen. Nuoret, jotka menestyivät osaamista mittaavissa osioissa, suhtautuivat muita myönteisemmin ydinvoimaan ja sen lisärakentamiseen. Heidän mielipiteisiinsä ei myöskään Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudella ollut kovin suurta merkitystä. Tarkasteltaessa tämän ryhmän käyttämiä tietolähteitä ja verrattaessa niitä osaamista mittaavissa osioissa huonosti menestyneisiin vastaajiin, havaitaan selkeä ero. Hyvin menestyneet hakeutuivat mielellään erilaisten tieteellisten tietolähteiden tai viranomaisten tarjoamien tiedonjakokanavien äärelle, kun tietotasoltaan heikommat hyödynsivät muun muassa sosiaalista mediaa ja aikakauslehtiä, joissa esitystapa on usein populistisempi ja vähemmän faktatietoon perustuvaa. Sukupuolella oli selkeä vaikutus osaamiseen radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta. Pojat menestyivät pääsääntöisesti tyttöjä paremmin ydinvoimaa Suomessa käsittelevissä kysymyksissä ja säteilyä sekä radioaktiivisuutta käsittelevissä kysymyksissä. Vähiten tiedollista tasoeroa tyttöjen ja poikien välillä oli säteilyä ja ihmistä käsittelevissä kysymyksissä. Myös oli selkeästi havaittavissa käytyjen kemian ja fysiikan kurssien määrän vaikutus osaamiseen. Iällä ei osaamistasolle ollut merkitystä. Kiinnostuksenaiheilla oli myös selkeä merkitys osaamiseen, sillä tieteestä ja ympäristöasioista sekä politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet menestyivät muita paremmin. Tyttöjä olisi tärkeä kannustaa opiskelemaan radioaktiivisuutta ja ydinvoimaa entistä enemmän. Jatkossa tarvitaan lisäksi tutkimusta muun muassa seuraavissa kysymyksissä: Informaalin ja non-formaalin oppimisen muodot ja niiden vaikutus sekä merkittävyyttä nuorten tiedollisten taitojen kehittymiseen radioaktiivisuuteen ja ydinvoimaan liittyen sekä lukiokoulutuksen mahdollisuudet tarjota paremman tietopohjan radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta. Opettajilla on vastuu ohjata opiskelijoita oikeiden tiedonlähteiden äärelle. Voidakseen tehdä tätä, heillä pitää itsellä olla riittävät tiedot ja pedagogiset taidot tähän. Radioaktiivisuus ja ydinvoimakysymykset sekä niiden opettaminen tulisi olla keskeinen osa sekä opettajien perus- että täydennyskoulutusta.
  • Hermansson, Noora-Sofia (2021)
    Goals. The general upper secondary school (high school) has faced several reforms lately. Meanwhile high school students’ school burnout has increased. Some of the reforms, for example, the student admissions reform in higher education institutions, has been feared to put even more pressure on the already exhausted high school students. Perhaps they may experience pressure to perform perfectly in their studies. The purpose of this study was to explore the relationship between high school students’ perfectionism and school burnout. The study examined the connection between high school students’ perfectionism, school burnout and some background factors. It also analyzed how the students’ perfectionism and school burnout explained and predicted each other taking the background factors into account. Differences in the students’ perfectionism and school burnout in relation to different background factors were also examined. Methods. The research data was collected with an online survey, which was answered by 111 students from two high schools in Uusimaa. The data was analyzed with SPSS Statistics 27.0. The relationship between the students’ perfectionism and school burnout, as well as their relationship with some background factors were studied by exploring their correlations. How the students’ perfectionism and school burnout explained and predicted each other, taking the background factors into account, was analyzed with linear regression analysis. To study differences in the students’ perfectionism and school burnout in relation to some background factors, variance analysis (ANOVA) and the t-test, among others, were used. Results and conclusions. High school students’ perfectionism and school burnout correlated positively, but the connection was stronger with perfectionistic concerns than perfectionistic strivings. Being female and experiencing the need of special education or other support for learning were positively correlated with perfectionistic concerns and school burnout, while higher education of the students’ caretakers was negatively correlated with them. The strongest predictors for, for example, school-related exhaustion were perfectionistic concerns and being female. In addition, for example, girls reported more perfectionistic concerns and school burnout than boys. Thus, perfectionism should be taken into account in the prevention of school burnout.
  • Kuusi-Naumanen, Anna (2020)
    Multidimensional perfectionism is characterised by a combination of two individual tendencies: perfectionistic strivings, which refer to striving for excessively high personal standards, and perfectionistic concerns, which refer to evaluating overly critically one’s own accomplishments. Achievement goal orientations refer to individuals generalized tendencies to favour certain types of goals in achievement settings. Together these frameworks address both the level and the quality of goals students set for themselves. The purpose of the present study was to examine the relationships between perfectionism and achievement goal orientations among upper secondary school students. This study ultilized a group-based approach and classified students based on their patterns of perfectionistic strivings and perfectionistic concerns. In previous studies, subgroups of perfectionists have differed in their achievement goal orientations. Here, it was further investigated whether these subgroups show meaningful differences also in their subject-specific (i.e., mathematics and English) achievement goal orien-tations. The participants in the present study were 434 general upper secondary school students from Southern Finland, who completed online questionnaires. Students were classified by using TwoStep cluster analysis, and group differences in achievement goal orientations in two different school subjects were examined through analyses of variance. Four distinct perfectionism profiles (perfectionists 21,3%, ambitious 23,8%, concerned 35,6% and non-perfectionists 19,2%) were identified. The ambitious students highlighted mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, and performance-approach orientations, while the concerned highlighted relatively more performance-avoidance and avoidance orientations. The perfectionists displayed high values in all orientations, while the non-perfectionists had relatively low value in all orientations, except for the avoidance orientation. Differences in subject-specific orientations were rather similar in both subjects, yet small differences were found. High concerns seemed to be linked with performance- and avoidance orientations. Especially the perfectionists, but also the concerned, are at the risk of adopting maladaptive goals and it might be useful to consider this in teaching and student counselling.
  • Eira, Emma (2020)
    Goals. The purpose of this study was to find out what kind of social media groups can be identified among high school students and what kind of gender differences exist in the use of social media. This study also examined whether the social media user groups differ in self-esteem and how gender and socioeconomic background are related to the relationship between social media use and self-esteem. It is important to examine adolescents’ social media user habits in order to gain more detailed information about the association between adolescents’ social media use and self-esteem. Methods. The data (N = 1203) was collected from high school students in 34 Helsinki schools in spring 2018. Participants filled in questionnaires that measured social media use, self-esteem and questions regarding family background. Gender differences in social media usage were evaluated with Independent Samples t-Test and the relationship between with the preliminary variables were analyzed using Pearsons’ correlation factors. Respondents were divided into groups based on participation in social media by using the Two Step Cluster analysis. One-way analysis of variance examined whether groups differed in self-esteem. The one-way analysis of variance also examined whether socioeconomic background and gender influence how user groups differ in self-esteem. Results and conclusions. Four distinct groups were identified from the data: socially networked, knowledge-oriented, academically oriented, and active users. Differences in the use of social media by girls and boys were observed. Girls were found to use more social media for social networking compared to boys. Boys, in turn, were found to use more social media for knowledge-oriented and academically oriented purposes than girls. In addition, gender differences in the distribution of social media user groups were examined. The group of active users and socially networked were more popular among girls, while the knowledge-oriented and academically oriented groups were more popular among boys than girls. The group of active users was the largest group in the material and the most popular user group among girls and boys. Based on this, it can be stated that most girls and boys use digital media in a very diverse way. Social media user groups were not found to differ significantly in self-esteem, and gender or socioeconomic background did not explain the differences in user groups in self-esteem.
  • Lazareva, Tatjana (2020)
    Aims. The use of digital media by adolescents is diverse and different from previous generations. Knowledge on the relationship between the use of digital media and gender or well-being is still relatively limited. This study investigated what kind of user groups of socio-digital participation exist among high school students, and whether these user groups vary in gender, excessive internet use, life satisfaction, school engagement, school burnout, and symptoms of depression. Methods. The study questionnaire (N = 1108) was collected as a part of the Bridging the Gaps project in the Spring 2018 from the second-year high school students of 12 different high schools in Helsinki. Of the respondents, n = 614 (55.9%) were girls and n = 393 (35.8%) were boys. The rest of the respondents stated that they were gender-neutral or did not answer the gender question. The user groups of socio-digital participation among high school students were examined by two-step cluster analysis, gender differences were examined by cross-tabulation and x^2 independence test. The differences between user groups in well-being and excessive internet use were examined by using Multivariate Analysis of Covariance, where gender was controlled. Results and conclusions. Five different socio-digital participation user groups were found among high school students: 1.) mainly engage in gaming, 2.) knowledge-oriented, 3.) leisure users, 4.) active players and creative participants and 5.) active social networkers and knowledge builders. Boys were more likely to be in game-oriented groups than girls, and girls more likely to be in social networking activity groups than boys. In addition, the adolescents who had used socio-digital devices on average or less reported less compulsive use of the Internet. User groups varied in well-being. The knowledge-oriented users reported partially better well-being compared to other user groups, but the connection was not linear. The differences between the other groups were less clear. Because the effect sizes of the differences between the groups were small, the links between well-being and the use of smart devices were also weak. Based on the results, it seems that mere active socio-digital participation or individual socio-digital activity is not related to well-being and there is a more complex connection in the background. In the future, it would be important to study more closely the use of smart devices among adolescents and their connection with well-being by looking not only at screen time, but also socio-digital activities.
  • Biese, Micaela (2021)
    The purpose of this thesis is to analyse and interpret achievement emotions related to mathematics from the perspective of in-person and distance studies. The thesis will illustrate how achievement emotions are present in high schoolers and also assess how distance studies have affected their presence. The difference between both advanced and regular mathematics streams, as well as the differences between men and women, and their achievement emotions shall be assessed. The theoretical frame of reference for the conducted research is Pekrun’s (2006) control-value theory. The research material used in this thesis is the material gathered for Anni Sydänmaanlakka’s dissertation. The material was gathered in the beginning of 2021 with the aid of an electronic questionnaire. The questionnaire received 1354 responses from high schoolers from eighteen different schools. The questionnaire used the AEQ-M (Achievement Emotions Questionnaire-Mathematics) scale. The suitability of this AEQ-M method was analysed by means of a confirmatory factor analysis. Analysing the material was done by using a non-parametric Wilcox marked rank -test in addition to the Mann-Whitney U-test. From the thesis it became evident that the differences in achievement emotions when comparing distance and in-person studies were statistically significant. The majority of high schoolers experienced more boredom and anger and less satisfaction and anxiety in distance studies than during in-person studies. The difference between students in advanced and regular mathematics streams was statistically significant. The students studying regular mathematics felt more anxiety, boredom and anger in both distance and in-person studies than those studying advanced mathematics. On the other hand, they felt less satisfaction than the advanced mathematics students. A distinct statistical difference between how the different sexes felt emotions could be detected. Women felt more anxiety in both study methods and more boredom in distance studies. Men in contrast felt more satisfaction in both study methods. The study methods and the individuals sex seemed to make a difference when assessing achievement emotions related to mathematics. In particular differences could be detected in relation to feelings of boredom between the study methods and different genders.
  • Kontio, Jemina (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia virheitä opiskelijoilla ilmenee matematiikan ylioppilaskokeissa sanallista perustelua vaativissa tehtävissä. Lisäksi pyritään löytämään keinoja, joilla esiin tulleita virheitä voitaisi ehkäistä matematiikan opetuksessa. Matematiikan ylioppilaskokeiden sähköistyttyä tehtävien sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi soveltavammiksi. Kun opiskelijalta esimeriksi vaaditaan sanallisia perusteluja, niin voidaan havaita, ymmärtääkö opiskelija tekemiään laskuja vai toimiiko hän suoraan saatavilla olevien kaavojen ja laskinten orjana, ja tämän vuoksi aihetta on myös tärkeä tutkia. Tutkielman teoriapohja koostuu matematiikan ymmärtämisen sekä kielentämisen tarkastelusta. Matematiikan ajatusprosessin esittäminen sanallisesti vaatii matematiikan rakenteiden pohtimista sekä oman matemaattisen ajattelun jäsentämistä siten, että asian voi ilmaista selkeästi. Opetussuunnitelmassa myös korostetaan päätelmien perustelemista sekä arviointia osana matematiikan osaamista. Tutkielman aineisto koostuu vuosien 2019-2021 sähköisistä pitkän ja lyhyen matematiikan ylioppilaskokeiden kokelasratkaisuista. Tehtävät eivät keskity mihinkään tiettyyn matematiikan aihealueeseen. Tehtävät valikoituivat näin, koska sähköiset ylioppilaskokeet ovat mahdollistaneet pidempiä sanallisia vastauksia vaativia tehtäviä, jotka ovat oleellisia tämän tutkimuksen kannalta. Valittuja sanallista perustelua vaativia tehtäviä on yhteensä viisi, joista jokaisesta poimittiin 100 ratkaisua. Saadusta aineistosta nousi esiin melko erilaisia virheitä, riippuen tarkastellusta tehtävästä ja sen aihealueesta. Yleisimmät virheet liittyivät abstraktien kertoimien käsittelyyn, mistä voidaan päätellä, että opiskelijoilla on vaikeuksia käsitellä funktioita ja polynomeja ilman konkreettisia lukuja. Tämän lisäksi ratkaisut olivat melko suppeita, mikä tuotti hankaluuksia ymmärtää ratkaisijoiden ajatusprosesseja ja niiden oikeellisuutta. Virheiden korjaamiseksi tutkielmassa korostetaan sitä, että opitun soveltamista ja selittämistä sanallisesti tulisi harjoitella koko lukiomatematiikan oppimäärän ajan. Opettajan tulisi siis kiinnittää huomiota omaan opetuspuheeseensa sekä rohkaista opiskelijoita perustelemaan rohkeasti päätelmiään sanallisesti sekä ääneen oppitunneilla että kirjallisesti tehtäviä tehdessään. Tutkielmassa esitellään myös tehtävätyyppejä, joita matematiikan opetuksessa voitaisi käydä läpi, jotta opiskelijoiden perustelu- ja soveltamistaidot voisivat kehittyä paremmin, ja esiin tulleita virheitä voitaisi ehkäistä.
  • Mustaparta, Jaana Susanna (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lukion elämänkatsomustiedon, evankelisluterilaisen uskonnon ja filosofian oppikirjojen diskursseja. Mitkä diskurssit ovat oppikirjoissa esillä ja mitkä jääneet huomiotta? Tutkimus vastaa erityisesti kysymykseen: millaisia eutanasiaan liittyviä diskursseja oppikirjojen sisällöissä ja teksteissä on? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Norman Faircloughin teoreettisiin lähtöoletuksiin ja diskurssikäytänteiden malliin sekä diskurssianalyysiin. Valitut menetelmät ovat kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Tutkimusaineistonani ovat yhdeksän elämänkatsomustiedon, kolmekymmentäyksi evankelisluterilaisen uskonnon ja neljätoista filosofian oppikirjaa. Elämänkatsomustiedon oppikirjoissa aineistoa on yhteensä seitsemän sivua ja yksi e-kirjan sähköinen luku, evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa 25 sivua ja filosofian oppikirjoissa 52 sivua, kahden e-kirjan kaksi lukua sekä kaksi videota. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että oppikirjoista löytyy diskursseja itsemääräämisoikeudesta, itsemurhaturismista sekä utilitarismista eli hyötyajattelusta ja eutanasian merkityksellistämisestä tiettyyn ikäryhmään. Lisäksi huomiotta jääneinä diskursseina ovat lapset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset, saattohoito ja eutanasia terveydenhoidollisena toimenpiteenä. Tekstigenret ovat argumentoivia, narratiivisia, deskriptiivisiä ja ohjailevia tekstityyppejä. Aktiivisen eutanasian esittäminen oppikirjoissa myönteisenä on ristiriitaista, koska aktiivinen eutanasia on Suomessa rikos. Sanaan eutanasia on liitetty useita eri käsitteitä. Opetushallituksen vuonna 2015 voimaan saattama päätös poistaa etiikan aihealueen käsittely pois katsomusaineista ja siirtää se pakolliseksi filosofian oppiaineeseen näkyy erityisen selvästi evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Oppikirjat ovat oman aikansa tuotteita, joissa näkyy yhteiskunnassa kulloinkin vaikuttavat ilmiöt. Oppikirjat tuottavat diskursseja näistä ilmiöistä.
  • Eerola, Iida (2022)
    The starting point of this master’s thesis is the Act on General Upper Secondary Education, which entered into force in 2019, and the subsequent general upper secondary school reform, which obligates general upper secondary schools to provide special needs education and learning support for their students. The purpose of this thesis is to understand the job description of general upper secondary school part-time special needs teachers, as described by the special needs teachers themselves. In addition, the purpose of this thesis is to understand what kind of support students in general upper secondary school need. The aim of this thesis is to make the job description of general upper secondary school special needs teachers clearer and more approachable. Also, the goal is to make the support needs of general upper secondary school students understandable. Only little research has yet been carried out on these themes. This thesis was qualitative, and the thematic interviews formed the material of the thesis. The data was analysed through data-driven content analysis. Seven general upper secondary school special needs teachers participated in the interview. The results of the thesis conclude that the job description of the general upper secondary school special needs teachers is divided into three categories, each of which have various subcategories. In the job description, the following three categories stood out: identifying support needs, support for studying, and co-operation. Out of the job description, the most amount of the time was spent identifying reading difficulties and writing statements following the identification. Support for studying appeared in the job description as both support for learning and support for general well-being. The job description also essentially included co-operation between different actors. Students needed support in studying relating to both learning and well-being. Students especially needed support in time management and with problems concerning concentration as well as being able to identify and deal with learning difficulties. Students also needed widespread support in maintaining well-being, of which anxiety and depression were especially highlight
  • Juvonen, Eveliina (2022)
    With the new Upper Secondary Schools Act that came into use in 2019, upper secondary schools have been obliged to offer special education from 2021 onwards. As a result, the number of special education teachers in upper secondary schools has also increased in recent years. There are hardly any previous studies on the well-being at work of upper secondary special education teachers in the Finnish context. The purpose of this study was to explore the experiences of high school special education teachers on well-being at work and their views on developing well-being at work. The aim of the study was to examine the impact of different factors on the well-being of high school special education teachers based on their own experiences. In addition, the aim was to obtain development suggestions to promote the well-being of special teachers in upper secondary schools. This study is a qualitative master’s thesis, in which five special education teachers in upper secondary schools, working in two different locations in Southern Finland, were interviewed. The data was collected through semi-structured thematic interviews and analyzed using content analysis. According to the results of the study, individual factors, job description and tasks, work community and leadership have a significant impact on the well-being of upper secondary school special education teachers. The work community and within it, especially the cooperation between special education teachers, was seen as the most important factor contributing to well-being at work. The job description and job duties, on the other hand, were seen as the most negative factors for well-being at work. The well-being of upper secondary special education teachers could be improved by increasing resources, aligning the job description of upper secondary special education teachers nationwide, and developing forms of cooperation and the upper secondary school system.
  • Ikonen, Kirsi (2020)
    With the amendment to the Act on Upper Secondary Education that came into force in 2019, students have the right to receive special needs education in upper secondary school, which is why the need for upper secondary school special education teachers will increase in the future. In the last decade, there have been only little research on special education in upper secondary schools in Finland. The purpose of this study was to find out the work assignment of upper secondary school special education teachers and the challenges they experienced in carrying out their work. The aim of the study is to look at high school special education from the perspective of high school special education teachers and to create an overall picture of what kind of tasks the job description of a high school special education teacher consists of and what kind of challenges they face in their work. This is a qualitative study, where was interviewed six high school special education teachers who worked in three different municipalities. The research material was collected through semi-structured thematic interviews, which were analyzed using content analysis. Based on the results of the study, the job description of special education teachers consisted of three broad areas, which were collaboration, student support, and written work. In the job description of a high school special education teacher, the most employment-related tasks emphasized issues related to supporting reading difficulties, making reading statements and writing learning support plans. The most challenging things for high school special education teachers were the lack of resources and time in their work, as well as the ambiguity of their own job description. According to special education teachers, these results show that current resources are not sufficient to provide ongoing and adequate support in upper secondary school. In order to organize special education in upper secondary school, clearer frameworks would also be needed to make the provision of support more uniform and equal in every upper secondary school throughout Finland.
  • Rantanen, Olli (2019)
    Lukion fysiikan kokeen tekeminen vaatii opiskelijalta monipuolisempia sisällöntuotannon taitoja kuin useimmat muut lukuaineet. Koevastauksiin tyypillisesti yhdistetään sanallista kirjoitusta, matemaattisten kaavojen symbolista johtamista, likiarvojen laskemista sekä tilannekuvapiirroksia. Kaikkia näitä on aiemmin voitu tuottaa yhdellä yhteisellä työkalulla eli lyijykynällä. Uusi opetussuunnitelma 2016 on kuitenkin muuttanut tämän, ja nykyään lukioiden kokeet sekä ylioppilaskokeet suoritetaan sähköisesti Abitti -koejärjestelmällä, jota käytetään USB-tikulle asennetun Digabi -käyttöjärjestelmän sisällä. Fysiikan kokeentekijän tulee nykyään hallita koneellisen kirjoittamisen lisäksi matemaattinen kirjoittaminen, numeerinen laskeminen, data-analyysi sekä digitaalinen kuvantuottaminen. Jokaista tarkoitusta varten kokelaan tulee itse valita joku Digabin tarjoamista ohjelmista. Valikoimaa on niin paljon, että opettajat keskittyvät useimmiten vain yhden tai kahden opettamiseen, mikä heijastuu usein opiskelijan omassa valinnassa. Digabin ohjelmille esitetään tässä opinnäytetyössä yleisiä käytettävyyden kriteerejä, joiden pohjalta on mahdollista tehdä arviointia hyödyllisyydestä. Ei enää riitä opiskella pelkästään koealueen aihesisältöä, vaan nykyään on opittava myös merkittävä määrä sisällöntuotto-ohjelmien tehokasta käyttöä. Tehokas ja asianmukainen Digabin ohjelmien käyttö mahdollistaa sen, että oman substanssiosaamisen saa esitettyä tarpeeksi hyvin ja nopeasti sähköisissä kokeissa. Kääntöpuolena on se, että kokeen tekemisen aikana opiskelijalla on riski suurempaan puhtaasti metodeista kumpuavaan kognitiiviseen kuormitukseen, joka voi pahimmillaan haitata kokeen suorittamista omaa osaamista vastaavalla tavalla. Ohjelmavalintoja voi ohjata pienimmän vastarinnan periaate, jolloin opiskelija näennäisesti valitsee itselleen matalimman oppimiskynnyksen ohjelman ymmärtämättä esimerkiksi toisten ohjelmien pikatoimintojen hyödyllisyyttä. Tämä korostuu erityisesti matemaattisessa tuottamisessa, missä vastakkain ovat kaavaeditorit ja ohjelmointisyntaksiin perustuvat ohjelmat. Tutkimusosio sisältää kyselyaineiston, joka on kerätty internetissä sijaitsevalta julkiselta keskustelufoorumilta. Tämä 52 vastaajan aineisto koostui opiskelijoista 43 eri lukiosta ympäri Suomea. Kyselyssä kartoitetaan monipuolisesti vastaajien subjektiivisia kokemuksia digitaalisesta työskentelystä ja koetusta kognitiivisesta kuormituksesta eri tyyppisten koetehtävien suhteen. Tätä aineistoa verrataan myös muihin referenssiaineistoihin. Vaikka primäärinen vastaajajoukko osoittautui olevan keskimääräistä harrastuneempaa tietoteknisten taitojen suhteen, vastauksien perusteelle he kokivat suurempaa ja eri tavalla painottunutta kognitiivista kuormitusta Abitti -kokeissa kuin perinteisissä kokeissa. Digitaalinen kuvien tuottaminen erottuu kognitiivisesti kuormittavimpana tekijänä. Lukiolaisilla on hyvin vaihteleva osaamistaito grafiikkaohjelmien suhteen ja tämä korostuu tärkeimpänä jatkokehityksen kohteena lukiokoulutuksessa.
  • Törölä, Salla (2022)
    Yhteiskunnan pyrkimyksenä on sujuvoittaa nuorten jatkokoulutukseen siirtymistä ja edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksessa. Viimeaikaiset korkeakouluja koskevat uudistukset, kuten ensikertalaiskiintiöiden käyttöönotto, saattavat asettaa aikaisempaa suurempaa painetta nuorille, jotka tekevät alavalintaansa. Nuorten koulutuspäätökset linkittyvät kasvu- ja elinympäristön sosiaalisiin suhteisiin ja niiden kautta saataviin resursseihin. Erilaisia resursseja omaavien nuorten mahdollisuudet tehdä mielekkäitä päätöksiä urapolulla voivat vaihdella. Tutkielmassa selvitetään nuorten tarinoiden kautta, millä tavoin nuorten sosiaaliset verkostot tukevat heitä urapolulla ja millaisia eroja nuorten jatko-opintojen suunnittelussa on. Tutkielmassa käytetään laadullista aineistoa, joka pitää sisällään kuuden 20–26-vuotiaan ylioppilaan haastattelut vuosilta 2018 ja 2019. Se on kerätty jo ennen tämän tutkielman toteuttamista osana Ohjaamoista työelämään -tutkimushanketta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Analyysimenetelminä käytetään kerronnallista analyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä. Analyysissä huomio keskitetään nuorten urapolkuja ja jatko-opintojen suunnittelua kuvaaviin tarinoihin ja niissä esiintyviin henkilöihin. Aineistosta etsitään teemoittelun keinoin erilaisia sosiaalisten verkostojen tarjoamia tuen muotoja, ja sen jälkeen jokaisen nuoren tarina luokitellaan sitä kuvaavaan tyyppiin. Analyysin perusteella nuoret saivat urapolullaan tukea perheeltään, kavereiltaan, Ohjaamoista, Dominosta ja työ- ja elinkeinotoimistojen palveluista. Nuorten saamat keskustelumahdollisuudet, käytännön apu ja tieto sekä henkinen tuki näyttivät auttavan heitä tekemään päätöksiä työelämän ja koulutuksen suhteen. Tarinoista löytyi eroja siinä, kuinka päämäärätietoisia nuoret olivat jatkokoulutuksen suunnittelussa, kuinka he suhtautuivat työntekoon ja koulutukseen ja millaisia voimavaroja he saivat sosiaalisilta verkostoiltaan. Kolmessa tarinassa jatko-opintojen suunnittelu eteni osatavoitteiden kautta, kahdessa se jäi taka-alalle työnteon tärkeyden korostuessa ja yhdessä se näyttäytyi vaikeana päämäärien pohtimisesta huolimatta. Keskeinen johtopäätös tuloksista on, että nopea siirtymä jatko-opintoihin ja mielekkään koulutuksen löytäminen ovat joillekin nuorille rinnakkaisia tavoitteita, joiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Kaiken kaikkiaan nuorten polut jatkokoulutukseen ovat moninaisia. Sosiaaliset verkostot näyttävät olevan nuorille tärkeitä siksi, että niiden kautta nuorille voi avautua lisää vaihtoehtoja ja keinoja tehdä itselleen sopivia ratkaisuja koulutuspolitiisten ja taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Ohjaamoilla voi olla tärkeä rooli niiden nuorten elämässä, jotka epäröivät omissa koulutuspäätöksissään.
  • Ikävalko, Topias (2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään lukion ja yliopiston yhteiskurssin relevanssia lukiolaisen ja yliopisto-opiskelijan näkökulmasta arvioituna. Tavoitteena on ymmärtää kurssin koettuja hyötyjä eri osapuolille, pohtia miten ne ovat linjassa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden kanssa ja tuottaa tietoa vastaavien mallien kehittämiseen. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä uudessa lukiolaissa toisen asteen oppilaitoksille on säädetty velvoite tarjota opiskelijoille mahdollisuus korkeakouluyhteistyöhön. Yhteistyöllä pyritään saaman lukiolaisille kurkistusikkunoita korkeakouluun, mikä auttaa nuoria urasuunnittelussa ja nopeuttaa siirtymää tutkintotavoitteiseen opiskeluun toiselta asteelta. Kuitenkin lukion ja korkeakoulun yhteistyötä ei ole kuitenkaan tutkittu kattavasti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu relevanssista ja projektioppimisesta. Projektioppimisella pyritään lisäämään kokonaisuuksien hallintaa ja aiheen liittämistä oppilaan arkeen. Sen on myös havaittu lisäävän oppilaiden kiinnostusta opiskelua kohtaan. Projektioppiminen on menetelmä, jossa harjoitellaan opiskeltavan aiheen lisäksi uuden vuosisadan taitoja (eng. 21st century skills) kuten yhteistyötaitoja, oman työn suunnittelua ja tiedonhaun taitoja. Relevanssiteorian mukaan opetuksen relevanssia, merkityksellisyyttä, positiivisia seuraamuksia on kolmella eri tasolla; henkilökohtaisella, ammatillisella ja yhteiskunnallisella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja sitä ohjattiin kolmella tutkimuskysymyksellä 1. Millaista relevanssia lukiolaiset kokivat yliopiston kanssa toteutetulla projektioppimisen kurssilla? 2. Millaista relevanssia yliopisto-opiskelijat kokivat lukioiden kanssa toteutetulla projektioppimisen kurssilla? 3. Miten Espoon lukiotoimen asettamat yhteistyötavoitteet toteutuivat? Tutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston ja Espoon lukioiden välisenä yhteistyönä järjestettyä Globaalit haasteet -kurssia. Kurssilla yliopisto-opiskelijat toimivat ohjaajina lukiolaisille, lukiolaisten toteuttaessa ilmiöpohjaisia projekteja. Tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2017 ja 2018 Globaalit haasteet -kurssin yliopisto-opiskelijoilta kyselylomakkeilla sekä loppureflektioilla. Lukiolaisten osalta aineisto on vuodelta 2018 ja kerätty kyselylomakkeilla sekä haastatteluilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriapohjaista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksessa saatiin selville, että projektioppimis-yhteistyökurssi voidaan järjestää osallisille relevantiksi kaikilla sen tasoilla. Yliopisto-opiskelijoille ohjaamisen kokemukset ja ammatillinen relevanssi olivat tärkeitä (TK1), lukiolaisten kokemassa relevanssissa kiinnostus eli henkilökohtainen dimensio oli myös vahvasti esillä. (TK2) Yhteiskunnallinen relevanssi on myös aiempien tutkimusten mukaan ollut vähemmän intuitiivista ja sen huomaaminen vaatii enemmän ohjeistusta. (TK3) Kurssia sekä opettajankoulutusta kehitetään edelleen ottamaan huomioon eri osapuolten tarpeet kattavasti ja tutkimusperustainen kehittäminen tuo lisää tutkimusaiheita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi uusien yhteistyömallien kehittämiseen.