Browsing by Title
Now showing items 14417-14436 of 32623
-
(2020)Uusien suomalaisten lastenvaatemerkkien ympärille muodostunut suuri suosio on ollut mediassa esillä viime vuosina. Lastenvaatteisiin panostetaan ja niitä ostetaan niin uutena kuin käytettynäkin. Erityisesti äidit ovat perustaneet lastenvaatemerkkeihin kytkeytyneitä brändiyhteisöjä ja keskustelevat uutuuksista muiden yhteisön jäsenien kanssa. Tarkastelen tutkielmassani lastenvaatteiden kuluttajayhteisöä, joka toimii sosiaalisessa mediassa. Yhteisössä vanhemmat keskustelevat tietyistä lastenvaatemerkeistä. Tarkastelen sitä, miten vanhemmat kokevat brändiyhteisöt lastenvaatteiden ympärillä ja miten brändiyhteisö on muokannut vanhempien suhtautumista lastenvaatteisiin. Lähestyn aihetta laadullisella tutkimusotteella. Tutkielmaani varten haastattelin yhdeksää äitiä brändiyhteisöstä. Käytin menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielman analyysiin hyödynsin teemoittelua. Tutkimukseni mukaan vanhemmat saavat yhteisöstä ohjeita, seuraa muilta yhteisön jäseniltä ja uutta tietoa. He jakavat ajatuksiaan, löytöjään ja vinkkejään toisille vanhemmille. Erityisesti tutkimuksessani näkyi se, kuinka vanhemmat ovat saaneet yhteisöstä tietoutta vaatteiden materiaaleista ja valmistustavoista. Ekologisuus ja eettisyys korostuivat arvoina haastatteluissani. Samoin vanhemmat ovat alkaneet ryhmästä saadun tietouden kautta kiinnittämään huomiota myös omiin vaatteisiinsa, niiden materiaaleihin ja valmistukseen. Aikuiset ja lapset rakentavat identiteettiään vaatteilla. Lapsilla on paljon tietämystä ja ymmärrystä vaatteista, vaatekaupoista ja brändeistä, ja he lujittavat suhteita ikäisiinsä muodin ja brändien kautta. Luksustuotteet liitetään perinteisesti korkeaan hintaan ja sosiaaliseen statukseen. Statushakuisen luksuksen ohelle on syntynyt kuitenkin uusi luksus, jota ovat elämyksellisyys, eettisyys ja ekologisuus. Luksuskulutus on myös siirtynyt käytetyn tavaran markkinoille. Haastattelemani äidit kertoivat ostavansa ja myyvänsä paljon lastenvaatteita kirpputoreilta ja yhdistävänsä ekologisuuden kulutukseensa ostamalla ja myymällä vaatteita kirpputoreilla.
-
(2018)Objectives. This study began with the assumption that in pedagogical documents the early childhood education staff describes more children's needs of support than their strengths. In particular, when deciding on the resources of special support, attention has been paid to the children's needs of support and the problems of development. An alternative to this problem-centered approach is positive psychology and positive education which both focus on examining strengths and well-being elements. The goal of positive education is to support well-being and learning in the day care and at school. Peterson and Seligman (2004) created the distinction of character strengths as they discovered a lack of a commonly defined vocabulary in positive psychology. This study examines whether there are more descriptions of children's strengths or descriptions of their needs of support. And whether the early childhood education staff describes the children's needs of support more specifically than their strengths. The study examines what character strengths can be found in descriptions. Methods. The data of this qualitative study consists of the pedagogical documents of 13 children and the questionnaires collected from their parents. The children were 3-5 years old. The data was analyzed by using content analysis and discourse analytic methods. Results and Conclusions. Both the parents and the early childhood education staff described the strengths of the children more than their needs of support. Total of 74 per cent of personnel expressions and 76 per cent of parents expressions were about strengths. The strengths of children with special needs were described less than children with no special needs. Out of Seligman and Peterson's 24 character strengths, there were mentioned 16. The most mentioned character strengths were kindness, curiosity and zest. There was found three ways of expressions; short-and-simple, descriptive and guiding way. There was no short and simple expressions in the descriptions of the needs of support, while 22 per cent of the strengths were described short and simple way. Descriptive way was the most common. Only 13 per cent of all expressions are written in guiding way, and it was less common in descriptions of the strengths (3%) than in descriptions of needs of support (45%).
-
(2009)This study examined year seven students' proactive coping, self-efficacy and social support seeking. Proactive coping was defined as a behaviour where obstacles are seen as a challenge. In proactive coping, individuals set goals, build up resources and regulate their behaviour to achieve the goals. Self-efficacy can be seen as people's beliefs about their capabilities. Social support seeking was divided into instrumental support seeking and emotional support seeking. According to the theoretical frame of this study self-efficacy and social support seeking were seen as resources to proactive coping (Greenglass 2002). The participants were 445 year seven students (Mo= 13 years) from seven secondary schools. The data was collected in March-May 2008. The survey consisted 37 Likert-scaled items from the Proactive Coping Inventory and from the General Self-Efficacy Scale. The survey consisted of four scales: Proactive Coping, Instrumental Support Seeking, Emotional Support Seeking and General Self-Efficacy. The participants' age, gender and studying in specialist streams were asked as background information. As a result, most of the participants (62 % girls, 38 % boys) reported fairly strong proactive coping: they can see obstacles as a challenge and they set goals and regulate their behaviour to achieve the goals. Most of the participants reported that they seek instrumental and emotional support when having troubles. Girls reported more social support seeking than did boys and the mean difference was statistically significant. Most of the participants had fairly high sense of self-efficacy. However, 4 % of the participants reported that they don't believe in their capabilities. Some of these participants reported that they neither use proactive coping nor seek informational or emotional support when having troubles. Proactive coping correlated positively with self-efficacy and with social support seeking. In this study self-efficacy and social support seeking explained 47 % of proactive coping. It was discussed that children's high sense of self-efficacy and social relationships can act as protective factors in transition to secondary school. When supporting children's self-efficacy and social relationships one also assists children's proactive coping. Proactive coping can be seen to support children's personal growth.
-
(2020)The social life of modern youth has expanded from the physical world to also include the virtual world. Because of this is completely natural to see bullying spread into the world of internet as well. Thus bullying knows no time nor place and can instead happen both during free time and at school. The different ways, influences and preventative methods of cyberbullying have been studied before (Patchin & Hinduja, 2012), but studies from the teachers’ point of view, especially of which situations do they feel obligated to resolve, are almost nonexistent. This study aims to fill that hole and simultaneously discover how teachers define, encounter, prevent and act in cases of cyberbullying or conflicts. This study was conducted as a case study in 2019. The research material was collected by interviewing six teachers with teaching experience, using a semi-structured theme interview. The material was transcribed and analysed using content analysis. The analysis was conducted using the Atlas.ti-program. The results showed that teachers did not encounter cyberbullying very often. They mostly mediated arguments taking place in virtual environments, before they could develop into bullying. The situations they did encounter were handled with discussions and by contacting the students’ parents. Preventative work was done actively in schools. The teachers themselves felt that handling cases of cyberbullying was mostly up to the parents. Even so, if the needs of a student demanded it, or if bullying was noticed in the classroom, the teachers started handling them themselves. Based on the results it can be stated that teachers need guidelines to specify which cases of cyberbullying are a part of their duties, especially when the bullying happens outside of the school day. At the moment, teachers define their respective roles very subjectively, which can lead to inequality between students, depending on the teachers subjective definition.
-
(2024)Tutkielma keskittyy arvioimaan lasten välistä yhdenvertaisuutta turvapaikkamenettelyssä. Kansallisella tasolla turvapaikkamenettelyn sääntelyä ohjaa Euroopan Unionin oikeus yhdessä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Keskeinen sääntely on koottu ensisijaisesti ulkomaalaislakiin (301/2004). Oleellisessa roolissa lapsia koskevan oikeudellisen sääntelyn kannalta on lisäksi vuonna 1989 hyväksytty Yleissopimus lapsen oikeuksista sekä sopimuksen valvontaelimen, Lapsen oikeuksien komitean, tulkintakannanotot sekä muut päätelmät ja suositukset. Sekä Suomen perustuslailla (731/1999) että kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla turvattu syrjintäkielto ja yhdenvertaisuus koskevat yhtä lailla myös lapsia, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kohtelevatko ulkomaalaislain lapsia koskevat säännökset lapsia keskenään yhdenvertaisesti. Säännöksiä arvioidaan etenkin perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaisten yhdenvertaisuuden, sallitun erilaisen kohtelun sekä syrjinnänkiellon näkökulmasta. Arvioinnissa painoarvoa annetaan myös lapsen oikeuksien komitean tulkintakannanotoille ja suosituksille. Ulkomaalaislaki sisältää säännöksiä, jotka soveltuvat kaikkiin lapsiin ilman rajauksia, mutta myös säännöksiä, joissa lapsia on eroteltu eri asemiin erilaisin perustein. Erotteluperusteena säännöksistä esiin nousevat lapsen ikä, vanhemman tai muun huoltajan läsnäolo tai olemassaolo, sekä se, millä suojeluperusteella tai oleskelulupaperusteella lapselle myönnetään Suomesta oleskelulupa turvapaikkahakemuksen perusteella. Oleellista arvioinnin kannalta on se, täyttävätkö säännökset, jotka asettavat turvapaikkaa hakevat lapset keskenään eriarvoiseen asemaan, yhdenvertaisuuslain (1325/2014) erilaiselle kohtelulle asetetut vaatimukset. Ollakseen sallittua, erilaisen kohtelun tulee yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan perustua lakiin ja sillä tulee olla hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteeseen pääsyyn tulee olla oikeasuhtaisia. Huomionarvoista on myös se, ovatko säännökset Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitsevan Lapsen oikeuksien komitean kannanottojen mukaisia. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, etteivät kaikki lapsia koskevat ulkomaalaislain säännökset täytä aukottomasti sallitulle erilaiselle kohtelulle asetettuja hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimuksia. Lapsia koskevien säännösten tavoitteet ovat yleisesti hyväksyttäviä ja tietyn lapsiryhmän perus- ja ihmisoikeuksia edistäviä, mutta samalle ne asettavat lapset keskenään eriarvoiseen asemaan. Säännökset voisi myös toteuttaa tavalla, joka edistäisi lasten välistä yhdenvertaisuutta paremmin ja jolloin sääntely olisi nykyistä oikeasuhtaisempaa.
-
(2014)Tutkielma etsii vastauksia kysymyksiin mitä on lapsen vastaanottaminen, mitä on lapsenkaltaisuus ja miten tulla suureksi. Tutkielman lähdeteksteinä käytetään Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumitekstejä ”Kuka on suurin?” ja ”Jeesus siunaa lapsia” otsikoiden alta. Tutkielma jakautuu kahteen osaan: analyysiin ja synteesiin. Analyysissa lähdetekstejä on tarkasteltu erikseen. Jokaista synoptista evankeliumia on käsitelty kummankin kohdan osalta erikseen. Analyysiosasta nousseista synoptisten evankelistojen yhteisistä aiheista muodostuvat synteesiosan teemat. Teemoja käsitellään yksittäin peilaten niitä ympäristöönsä, josta käsin evankelistat kirjoittivat. Näitä teemoja ovat vastaanottaminen, valtakunta, lastenkaltaisuus ja suureksi tuleminen. Vastaanottaminen liittyy sekä lapsen että valtakunnan vastaanottamiseen. Vastaanottaa verbinä sisältää hyväksymistä, tervetulleeksi toivottamista ja vieraanvaraisuutta. Lasten vastaanottaminen vaatii näitä kolmea. Lapsen vastaanottaminen ei ollut tavallista, sillä lapset kuuluivat alhaiseen sosiaaliluokkaan ja olivat yhteiskunnallisen arvojärjestyksen loppupäässä. Vastaanottamiseen lasten kanssa liittyy kiinteästi (taivasten/Jumalan) valtakunta. Lapsista tehtiin valtakuntaan astujien malleja. Kaikista yhteiskunnan sosiaaliluokan alhaisista juuri lapset valittiin tähän, ”sillä heidän kaltaistensa on (Jumalan) valtakunta.” Lapsilla oli tiettyjä ominaisuuksia, joita arvostettiin valtakunnassa. Näiksi ominaisuuksiksi on lueteltu riippuvuus, luottamus ja nöyryys. Lastenkaltaisilla oli myös mahdollisuus astua valtakuntaan. Lastenkaltaisiksi on evankeliumitutkimuksessa ehdotettu opetuslapsia ja Jeesuksen seuraajia. Jeesus liikkui syntisten ja halveksittujen parissa, mutta heitä ei huolittu valtakunnan malleiksi, vaikka heitä kuvasi riippuvuus. Lastenkaltaiset ymmärsivät valtakunnan luonteen lahjaksi annettuna ilman omia tekoja, ja että saivat nauttia siitä sellaisina kuin olivat. Suureksi tuleminen kuitenkin liittyy lapsiin, lastenkaltaisiin ja erityisesti syntisiin ja halveksittuihin. Nimittäin suureksi tullut on ensin ollut kaikkien palvelija, siis edellä mainittujen ihmisryhmien. Suureksi tulemiseen vaadittiin kunnian ja häpeän kulttuurin ylittämistä, sillä se oli oman kunnian kustannuksella häpeällisemmän ihmisen etusijalle asettamista. Suurin otti vastaan nämä syntiset ja heikot.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä vuonna 2014 julkaistut Lasten virsi –kirjan virsien tekstit opettavat Jeesuksesta Kristuksesta eli Jumalan toisesta persoonasta. Selvitän tutkimuksessani millaisia kielellisiä ilmaisuja Jeesuksesta Kristuksesta käytetään kolmesta eri näkökulmasta: 1) Millaisia nimityksiä ja arvonimiä Jeesuksesta käytetään? 2) Millaisia ominaisuuksia Jeesukseen liitetään? 3) Millaisia tekoja Jeesus tekee tai teki? Näiden kysymysten lisäksi pohdin, miten virsien teksteissä Jeesuksesta annetut kuvat vastaavat alle kouluikäisen lapsen uskonnollista kehitystä vertaamalla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin lasten uskonnollisesta, ajattelun, kielen, ja Jeesus-kuvan kehittymisestä. Lasten virsi –kirja on Seurakuntien Lapsityön Keskuksen julkaisema laulukirja, jota käytetään paljon seurakunnan lapsityössä sekä perhemessuissa. Aineistonani olen käyttänyt kirjan kaikkien virsien tekstejä, joita on kaiken kaikkiaan 170. Tutkimusmenetelmänäni käytin abduktiivista eli teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Abduktiivisessa sisällönanalyysissa aineiston analyysi ei suoraan perustu teoriaan, mutta kytkennät siihen ovat havaittavissa. Teoriana toimi omassa tutkimuksessani Raamatun ja systemaattisen teologian näkemykset Jeesuksesta, hänen teoistaan ja arvonimistään sekä lasten uskonnollista kehitystä kuvaavat tutkimukset. Käytin teoriatietoa niin aineistoa pelkistäessäni kuin luokitellessani. Virsistä 85 mainitaan jokin Jumalan toiseen persoonan yhdistettävä nimitys. Eniten käytetään nimitystä Jeesus, yhteensä 67 virressä, joka on varmasti lapsille tutuin ja konkreettisin nimitys. Seuraavaksi eniten esiintyy nimityksiä Kuningas, Herra, Kristus, ihmislapsi, Vapahtaja ja Kristus. Muita nimityksiä käytetään enintään viisi kertaa. Jeesusta kuvataan virsissä useilla eri ominaisuuksilla, joista eniten käytetään nöyrää, hyvää ja viatonta. Lähes kaikki Jeesuksesta käytetyt ilmaisut ovat kuitenkinkin luonteeltaan iloisia ja positiivisia. Jeesuksen teot virsissä voidaan luokitella historiallisiin, pelastustyön seurauksiin, huolenpitoon, sakramentteihin sekä muihin tekoihin. Jeesuksen teoista välittyy rakkaudellisuus ja turvallisuus. Lasten virsi –kirja oppi Jeesuksesta sopii yhteen luterilaisen opin kanssa Jeesuksesta, mutta on luonnollisesti paljon suppeampi. Kristillisen kasvatuksen tavoite välittää kuva hyvästä, rakastavasta, läsnäolevasta ja turvallisesta Jumalasta, välittyy myös lasten virsistä. Lapsi saa olla myös virsiteksteissä lapsi Jeesuksen lähellä, hiljainen tai pomppivainen ja Jeesus silti hyväksyy hänet. Pääosin lasten virsien kieli on yksinkertaista ja lapsentajuista, mutta osa virsistä ei varmastikaan aukea lapselle. Tämä voi kuitenkin olla tarkoituksellista, sillä lasten teologian näkökulmasta on hyvä, että lapselle tarjotaan myös vaikeampia uskollisia ilmaisuja, joita pohtia kasvattajan kanssa. Uskonnollisen kehityksen teorioista Kalevi Tammisen – tutkimuksissa tuli eniten esiin samoja teemoja kuin omassa tutkimuksessani. Omat tutkimustulokseni ovat melko hyvin linjassa aikaisempiin lasten virsistä tehtyihin, esimerkiksi Teija Pitkäsen tutkimuksiin, joissa on myös todettu virsien kautta välittyvän Jeesus-kuvan olevan kaiken kaikkiaan rakastava ja läsnäoleva.
-
(2016)The aim of the study. In preschool, children talk daily with peers and educators. This study examines the children's thinking and communication skills mainly through the concepts that Neil Mercer and his colleagues have defined. In light of earlier studies on the subject, an exploratory talk is especially meaningful in developing children's social and cognitive skills. In an exploratory talk, the children talk together using different methods to find agreement. This kind of discussion means they are thinking together. The aim of the study was to find out how children in early childhood education think together. The earlier study focused mainly on the school context; therefore, this study focuses on the early childhood education context. The main questions in the study are the following: what are the factors that make thinking together possible and what is the role of an educator? Methods. The research material consists of 25 episodes that were chosen from material filmed in two groups of 5-year-olds, with two days per group. In all of these episodes, there is interaction between the children and between an adult and the children. The episodes were categorised in groups depending on the way the children talked during the discussions. The main focus was on the exploratory talk. The main results. Three things made thinking together possible: the conversational culture in the group, the disagreements in conversations and problem solving, and a calm space for playing and immersion in the discussions. The role of the educator was incoherent. Either the educators were not present in the discussion events or they mostly interrupted them. The main problem was the quality of interaction. The questions the educators asked were simple right or wrong kinds of questions. When the children asked more thoughtful and open-ended questions when talking to each other, it led them to think together. These results are important, because transferring them to practice in early childhood education may support children's interaction, discussion and thinking skills, as well as developing a conversational culture in preschools.
-
(2018)Aims. Children’s voices and views have rarely been heard in previous studies about inclusion and exclusion in the preschool context. In addition, very little is known about children’s sense of belonging and how belonging operates in early childhood settings in general. There is a lack of research in this area, especially from children’s perspectives. Therefore, the aim of this master’s thesis is to examine children`s experiences of belonging and exclusion in their preschool peer groups. The study also examines the ways children build belonging into the stories they tell. The study attempts to investigate children’s voices and perspectives through researching children’s narratives. Methods. This qualitative study used a narrative approach to examine children’s perspectives on belonging. Ten preschool-aged children participated in the interviews (five girls and five boys) during the spring of 2018. A thematic analysis was conducted and small stories were used as an analytical tool. Results and conclusions. Small stories of belonging mainly related to children`s core friendship groups in the preschools. These core groups consist of children who usually play together and spend time together. Adults were not included in these stories. Children’s sense of belonging stemmed primarily from their core friendship groups but also from the community of children in general. Children’s experiences of exclusion usually took place during free playtime outside. They did not experience deliberate exclusion by others rather children described experiencing difficult join play outside. The results show that children build belonging mainly through their core friendship croups. Belonging expressed through we-talk and shared experiences and interests. Small stories also included the use of humor to express belonging.
-
(2015)The focus of this study was on kirgergartners' mathematical skills and task avoidance. Previous studies have shown that task avoidance is not a stable child characteristics in kindergarten-aged children, but may begin to stabilize during the first school years. Task avoidance has been shown to be linked to mathematical skills during the first school years. Furthermore, task avoidance behavior in kindergarten-aged children has been shown to be linked to slower acquisition of mathematical skills in the course of school years. his study examines the prevalence and stability of task avoidance in kindergarten-aged children. Moreover, it was studied how children's task avoidance was linked to mathematical skills and their development during the kindergarten year. The study was a longitudinal study (N = 235), where kindergartners' mathematical skills, more precisely, the mastery of relations and number sequences, were evaluated by The Early Numeracy Test for Toddlers three times during one school year. In addition, task avoidance was evaluated by teachers in the first and last measurement points using the following variables: diffidence, difficulties in motivation, difficulties in attention, tension and cooperate difficulties. The data was analyzed by quantitative research methods. The kindergartners were divided into three groups based on the level of their task avoidance behavior: no problems (N = 128), some amount of problems (N = 86), lots of problems (N = 19). The children with most task avoidance behavior had weaker mathematical skills than the others in the beginning of kindergarten. Those belonging to the lots of problems -group improved the most during the kindergarten year, reaching the skill level of those with less task avoidance characteristics. The belonging to a task avoidance group was relatively stable during kindergarten, especially within the lots of problems -group. According to the results, children's task avoidance should be monitored already in kindergarten to ensure the earliest possible support in terms of both task avoidance and mathematical skills. Further studies are needed to form a reliable overview on the developmental relationship between task avoidance and mathematical skills in children below school-age.
-
(2014)I denna pro gradu undersöks sju klienter inom vuxensocialt arbete och utkomststöd i några mindre kommuner och städer i Österbotten. Den centrala forskningsfrågan för avhandlingen är: 'Vad berättar undersökningspersonerna om sina erfarenheter av klientskap?' Forskningsfrågan preciseras ytterligare med bifrågor som tudelar forskningsfokus till klienternas livssituation samt klienternas möte med samhällssystemet. Syftet med min studie är att bidra till en större förståelse för klientskap inom vuxensocialt arbete och utkomststöd och dessa klienters livssituationer. Undersökningspersonerna är tre kvinnor och fyra män i åldrarna 26-61 som i många år eller i flera olika perioder har varit klienter vid socialbyrån. Genom att lyssna till deras berättelser i intervjuer samt granska innehållet i deras situationskartläggningsblanketter har en bild av klientskapet och deras livssituationer målats upp, vilken analyserats med hjälp av teoribunden innehållsanalys (Tuomi & Sarajärvi 2002). Som teoretiskt referensram har Pierre Bourdieus tankegångar kring klassamhället och olika tillgång på kapital fungerat tillsammans med Elina Pekkarinens positionsmodell som beskrivning av livssituationens förutsättningar och avgränsningar. Flera teman framträder i analysen, som avgränsats till att fokusera på mera negativa eller problematiska aspekter av klientskapet. Det viktigaste vad det gäller livssituationen har att göra med orsaker och hinder som banar väg till och håller personerna kvar i klientskapet. Berättelserna visar att orsakerna till klientskapet för dessa personer endera har haft att göra med övergången från ungdom till självförsörjandeskap, att man med låg lön varit eller är familjens enda inkomstkälla, eller att man haft en välbärgad position men gått miste om den. Efter att klientskapet inletts har inre avgränsningar och hälsobesvär tillsammans med de ramar som samhället och systemet utgör satt hinder för en återgång till ett liv utan socialbyrån. Vad det gäller mötet med systemet lyfter analysen fram teman som har att göra med att vara i en underställd position, samt olika problematiska erfarenheter av förhållandet till hjälpinstanserna. Den slutsats som har kunnat dras från analysen av är att vuxensocialarbetets klienter har olika bakgrunder, unika situationer och olika orsaker till sin position. Ett längre klientskap kan medföra flera problem och anhopande hinder. Utkomststödsklienterna har ofta en svag social position och upplevelsen av detta förstärks ytterligare i den underställda positionen som man som klient står i i förhållande till socialvårdssystemet. En del av dem verkar ha tillräckliga resurser för att hålla en god position trots klientskapet, medan andra befinner sig i en marginaliserad livssituation.
-
(2018)Tutkielmani aiheena on espanjan kielen eri maantieteellisten varieteettien käyttö espanjan opetuksessa. Aineisto koostuu kahdeksan espanjan oppikirjan äänitteistä: 15 cd-levyä, joissa on yhteensä 476 äänitiedostoa. Kyseessä ovat neljän kirjasarjan alkeis- ja jatkokurssin oppikirjat, joita käytetään Suomessa niin suomen- kuin ruotsinkielisissäkin oppilaitoksissa. Tutkimusmetodina käytän määrällistä sekä laadullista sisällön analyysia: teen laskelmia ja taulukoita varieteettien esiintymisestä sekä tulkitsen tekemiäni havaintoja muun muassa eri tavoista, joilla varieteetteja esitellään äänitteissä (mainitaanko puhujan varieteetti tai mistä se ilmenee). Tutkielmani teoreettisena taustana olen käyttänyt aiempia tutkimuksia espanjan murremaantieteestä sekä varieteettien käytöstä espanjan opetuksessa. Esittelen myös kielen ja murteen erottelun ongelmia sekä aiheeseen liittyviä demolingvistisiä näkökulmia. Tarkastelen ensinnäkin, mitä espanjan kielen varieteetteja oppikirjojen äänitteissä käytetään ja kuinka paljon sekä mihin murrealueisiin näytteet eri varieteeteista voidaan jakaa. Tarkastelen lisäksi mikä on kunkin oppikirjan pääasiallinen varieteetti, ja onko jatkokurssin oppikirjoissa enemmän näytteitä eri varieteeteista kuin alkeiskurssin oppikirjoissa. Tulokset osoittavat, että oppikirjoissa käytetään suurimmaksi osaksi manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteettia (84 % kaikista äänitteistä). Muista varieteeteista annetaan aineistossani yhteensä 77 näytettä: 40 % näytteistä on Meksikon ja Keski-Amerikan, 36 % Andien ja 18 % Río de Platan murrealueen varieteetteja. Näytteitä muiden murrealueiden varieteeteista esiintyy hyvin vähän. Äänitteillä esiintyy lisäksi 3 henkilöä, jotka puhuvat espanjaa vahvalla, ulkomaalaisella aksentilla sekä 3 henkilöä, jotka puhuvat manner-Espanjan eteläosien varieteettia (Andalusian murre). Jatkokurssien oppikirjojen äänitteillä on säännönmukaisesti enemmän näytteitä kuin alkeiskurssien, mutta näiden tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että oppikirjan kielididaktinen metodi vaikuttaa enemmän eri varieteettien esiintymisen määrään kuin oppikirjan viitteellinen taitotaso (A1 tai A2): viestinnällisissä oppikirjoissa vain 4–11 % äänitteistä esiintyy näytteitä varieteeteista, kun taas metodisesti eklektisissä oppikirjoissa niitä esiintyy 24–51 % äänitteistä. Manner-Espanjan keski- ja pohjoisosien varieteetti on kaikkien tutkittujen oppikirjojen pääasiallinen varieteetti. Tutkimus osoittaa myös, että vaikka äänitteillä puhutaan useista espanjankielisistä maista, niiden varieteetteja ei esitellä läheskään yhtä usein. Äänitteillä mainitaan 18 espanjankielistä maata (sekä Yhdysvallat, jossa on merkittävä määrä espanjan puhujia) yhteensä 147 kertaa. Ylivoimaisesti useimmin mainitaan Meksiko (55 kertaa), Argentiina (16), Peru (13) ja Chile (11). Lisäksi varieteetteja käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Kerrotaan esimerkiksi, että tapahtumat sijoittuvat Meksikoon ja että puhujat ovat meksikolaisia, mutta nämä käyttävätkin äänitteessä pelkästään manner-Espanjan varieteettia, tai puhuja esittelee itsensä perulaiseksi, ja hänen intonaationsa on tyypillisen perulainen, mutta hän käyttääkin mannerespanjalaisia sanoja ja ilmauksia perulaisten varianttien sijaan.
-
(2021)Aims. The aim of this thesis was to examine and describe from the perspective of the lifespan model of motivation how Finnish late adolescents navigate the post-high school transition, that is, how they channel, choose, and compensate career goals. The theorydriven, exploratory hypotheses assumed that the current situation in education or employment is associated with the career goal content (H1); the underlying meaning behind the career goal is associated with the career goals young people prioritise (H2); current situation in education or employment is associated with the change in career goals (H3); changes in career goals are associated with the importance of the career goal (H4). The results confirmed hypotheses H1, H2, and H3. Methods. The data were collected in 2019 using an intensive longitudinal setting. The weekly questionnaire was sent to sixty young Finns for thirty-nine consecutive weeks. At the start of the study, participants were 18 or 19 years of age. The qualitative data were analysed by means of content analysis and aggregated into key domains and core themes. The associations between categorical variables were examined using crosstabulation and χ2 test of independence. The associations between variables were also displayed graphically. Results and conclusions. Our findings were in line with previous literature revealing that the participants’ situation in education or employment was associated with the career goals they engage with. Studying was associated with prioritising goals concerning education, for example, high school graduation or university admission. In turn, working predicted goals concerning work or finances. Finnish late adolescents value higher education, and that was reflected in the results, as the career goals concerning university admission were prioritised among participants in almost every group. In general, our results reflected what are the expectations of the Finnish young people, but also what they expect of themselves. Based on the results, it seems that students state different reasons for career goal change than those who were working or neither working nor studying.
-
(2014)Recent climate related changes in the Arctic have risen concern and interest to better understand the mechamisms of arctic climate system and to predict the future response. Due to short instrumental monitoring a palaeoenvironmental view is required to reveal and understand long-term changes, yet high-resolution palaeoecological and -climatological studies are sparse. Bjørnøya, the Bear Island, (74°30' N, 19° E) is a key site for terrestrial palaeoclimate records along the heat transport system of the North Atlantic Current, with the possibility of linking records from northern Fennoscandia and Arctic Svalbard. A summer temperature series for the past ca. 1000 years was reconstructed from a 64 cm surface sediment core from lake Ellasjøen, SW Bjørnøya, based on quantitative palaeoenvironmental modelling of subfossilized chironomid assemblages. Quality of reconstructions was assessed with modern analogue technique and principal component analysis. To support the interpretation and receive a more holistic view of the lake history, in- lake processes, catchment interaction and factors behind the changes, a multi-proxy approach was chosen. Sediment physical characteristics: water content, loss-on-ignition, magnetic susceptibility and spectrocolorimetric identification of sedimentary signatures and components, in addition to composition and diversity of the chironomid assemblage, were used to trace a comprehensive picture of past changes. Radiometric dating was conducted to assess the temporal context of the sedimentary series. The results reveal that Ellasjøen is a climatically sensitive lake and preserves a history of substantial changes. A general pattern is detected where Medieval Warm Period features very modest warmth, followed by warming summer temperatures until 1600 AD, when the temperature trend starts to decrease towards culmination of the Little Ice Age at 1740 AD. A warming trend ever since is persistent but does not exceed past warmth. Results suggest higher seasonality during Little Ice Age and seek to explain causes for modest recent warmth. Reconstructed climate development is in good agreement with recent results from surrounding areas and a complex set of ice-ocean-atmosphere interactions is proposed as driving factors. The findings of this study highlight the importance of regionally solved high-resolution climate records and tracing of seasonal climate components to fully understand the variation and interrelationship of driving factors affecting the Arctic climate dynamics in the eastern North Atlantic sector.
-
(2018)Lake sediments from Valkea–Kotinen, a small lake in the Evo area of southern Finland, were analysed to provide a high–resolution reconstruction of the fire episode and vegetation structure histories of the past ca. 1700 years at the site. Mixing of sediment was a problem in approximately the top half of the core, affecting the accuracy of the chronology and the correct interpretation of pollen and charcoal accumulation. Six local fire episodes were identified using the CharAnalysis program with a mean fire return interval of 312 years. None these episodes could be attributed to human activities with the exception of the episode at ca. 15 cal yr BP which may have been due to the controlled burning of forest for regeneration elsewhere in Evo. The vegetation structure was typical for southern Finland with Picea, Pinus, Alnus, and Betula dominating the site. Signals of human activity such as an increase in Cerealia pollen alongside an increase in microcharcoal from ca. 1000 cal yr BP indicate regional slash and burn activity. An episodic Alnus decline is evident from ca. 1400 cal yr BP with a subsequent recovery at around 1000 cal yr BP. The results show that the local fire regime at Valkea–Kotinen is likely natural and the vegetation structure has been consistent with little anthropogenic influence over the last ca. 1700 years.
-
(2023)Local climatic interactions between ice, ocean and atmosphere in Northwest Atlantic are significant due to their impacts on global climate. Sea-surface conditions and their links to major climatic patterns during the late-Holocene offshore southeastern Newfoundland, Placentia Bay, were studied using diatoms as paleobioindicators. The record indicates moderate conditions with Arctic influence being little stronger than Atlantic influence during the time period between 5.8 and 4.75 ka BP. The time period between 4.75 and 2 ka BP is dominated by Atlantic influence, except for a cold pulse around 3.5 ka BP. There is a considerable increase in Arctic influence during the time period between 2 and 0.4 ka BP. The strength of the inner Labrador Current seems to be the most important factor affecting the conditions in Placentia Bay. It follows both the NAO index and the strength of AMOC being strongest when the NAO index is positive and AMOC is strong. Cold periods in the record match with positive NAO. Meltwater and sea ice content in the inner Labrador Current seems to be dependent on the conditions in Baffin Bay. The AO index and the orbitally driven HTM, Neoglacial cooling and Roman warm period events affected the dynamics in Baffin Bay during the late-Holocene. Also, the AMOC caused either additional cooling or melting in the region depending on its strength. The major shift at 2 ka BP matched with a recorded shift in the deep convection rate in the Labrador Sea.
-
(2017)This study was executed to measure the effect of laterality on patient reported outcome measure (PROM) scores after distal radius fractures (DRFs). To investigate this, we sent Patient-Rated Wrist Evaluation (PRWE) and short version of Disabilities of the Arm, Shoulder and Hand (QuickDASH) questionnaires 6-8 weeks and 3-4 months after the fracture to 336 DRF patients, of which 119 were included to the study. The patients were divided into dominant and non-dominant side groups based on the side of the fracture, and the scores of the questionnaires were compared. At 6-8 weeks, the dominant group scored higher than non-dominant group in QuickDASH, which was in line with our hypothesis (p=0,04). A similar trend was noted in PRWE (p=0,12). When comparing only intra-articular fractures, a statistically significant difference between dominant and non-dominant groups at 6-8 weeks was noted in both PRWE (p=0,044) and QuickDASH (p=0,046). Similar trend was seen at 3-4 months even though our study was not designed to have sufficient power at this time point. Our results suggest that laterality should always be taken into account when studying DRFs by using PRWE or QuickDASH as an outcome measure due to its effect on the scores of these questionnaires.
-
(2022)Primaarinen hyperaldosteronismi on sekundaarisen hypertension yleisin syy. Siihen liittyy essentiaalia hypertensiota korkeampi kuolleisuus ja komplikaatioriski. Adrenalektomia on lääkehoitoa tehokkaampi hoitomuoto, mutta se edellyttää preoperatiivisesti huolellista taudin alatyypin määritystä. Tässä suhteessa kultaisena standardina pidettyyn lisämunuaislaskimoiden katetrisaatiotutkimukseen (AVS) liittyy monia metodologisia ongelmia. Uutena mahdollisena menetelmänä on viime vuosina tutkittu vaihtelevin tuloksin 11C-metomidaattipositroniemissiotomografiaa (11C-MTO-PET). Tässä tutkimuksessa analysoimme retrospektiivisesti 44 potilasta, joilta lisämunuainen oli poistettu primaarisen hyperaldosteronismin vuoksi. Kaikille potilaille oli preoperatiivisesti tehty 11C-MTO-PET. Lisäksi 31 potilaalle oli tehty onnistuneesti AVS. Potilaat jaettiin tutkimusta varten kahteen alaryhmään: 36 potilaan konkordanssiryhmään, joilla 11C-MTO-PET:n ja AVS:n tulokset vastasivat toisiaan tai 11C-MTO-PET oli ainoa käytetty menetelmä, sekä 8 potilaan diskordanssiryhmään, joilla menetelmien tulokset olivat keskenään ristiriitaiset ja adrenalektomia tehtiin AVS:n perusteella. Konkordanssiryhmä jaettiin edelleen kahtia sen mukaan, kumman menetelmän perusteella adrenalektomia tehtiin. Näiden ryhmien postoperatiivista paranemista vertailtiin tilastollisessa analyysissa. Konkordanssi- ja diskordanssiryhmien biokemiallisessa ja kliinisessä paranemisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Myöskään konkordanssiryhmän sisällä ei ollut eroa paranemisessa 11C-MTO-PET:n ja AVS:n perusteella leikattujen välillä. Mikäli diskordanssiryhmässä alatyypin määritys olisi tehty 11C-MTO-PET:n perusteella, 6 potilasta olisi jätetty turhaan leikkaushoidon ulkopuolelle ja 2 potilaalta olisi leikattu väärä lisämunuainen. 11C-MTO-PET oli siis virheellinen kaikkiaan 18 %:ssa tapauksista. Vastaavasti AVS oli virheellinen vain 3 %:ssa tapauksista. Tutkimus osoittaa, että 11C-MTO-PET ja AVS johtavat samanlaisiin postoperatiivisiin paranemistuloksiin. Jos menetelmien tulokset ovat kuitenkin keskenään ristiriitaiset, vaikuttaisi AVS luotettavammalta alatyypin määrityksessä.
-
(2010)Turners syndrom beror på avsaknaden av en X kromosom antingen helt (45X), eller delvis (ex. mosaikismkaryotyper 45,X/46XX) och drabbar 1 på 2000 flickor, vilka karakteriseras av kortväxthet och utebliven sekundär könskaraktär. Medicineringen består av tillväxthormon och estrogen. Kraniofakialt ses retrognatiska käkar, en liten mandibula samt en stor kranialbasvinkel. I denna studie ville vi utreda ifall svalget påverkas då käkarna är retrognatiska. 35 skallateralbilder från flickor med Turners syndrom och 35 kontrollbilder från friska flickor i åldrarna 6.5-21 år undersöktes genom standard kefalometrisk analys med sex linjära och tio angulära mått som kompletterades med sex mått från svalget och jämfördes statisktiskt med parat T-test. Alla sex mått i svalget var mindre hos flickorna med Turners syndrom. Två av svalgmåtten var statisktiskt signifikant mindre, PNS-ad2 (p=0.019) och PAS (p=0.012). Detta betyder att syndromet antingen i sig, eller sekundärt i och med de retrognatiska käkarna, gör svalget smalare.
-
(2016)Tutkielman tavoitteena on tarkastella paikkoja niissä marokkolaistaustaisten kirjailijoiden espanjankielisissä kertomakirjallisuuden teksteissä, joissa esiintyy muuttoliikettä kuvaava matka. Tutkielman aiheen taustalla on Maghrebin alueen postkoloniaalinen espanjankielinen kirjallisuus, joka on toistaiseksi ollut varsin vähän tutkittu alue espanjankielisen kirjallisuuden piirissä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tässä kontekstissa esiintyvät kirjalliset paikat ovat, ja millainen suhde tekstien päähenkilöillä on kuvattuihin paikkoihin. Menetelmänä tutkielmassa käytetään ranskalaisen Bernard Westphalin kehittämää tieteenrajat ylittävää geokritiikkiä, ”la géocritique”, jonka teoreettinen tausta perustuu postmodernin liikkeen ajatuksiin ajan ja tilan muuttuneesta suhteesta sekä vertailevan kirjallisuudentutkimuksen viimeaikaisiin kysymyksiin. Teoreettinen viitekehys yhdistää näin vertailevan kirjallisuustieteen, postkolonialistisen kirjallisuuden ja kulttuurimaantieteen aloilla tehtyä tutkimusta. Metodin tukena tutkielmassa hyödynnetään lisäksi Mieke Balin narratologisen tutkimuksen mallia. Aineistona tutkimuksessa on käytetty kymmentä espanjankielistä tekstiä seitsemältä eri marokkolaistaustaiselta kirjoittajalta. Yksi korpuksen teksteistä on romaani ja loput ovat novelleja. Kaikissa aineiston teksteissä esiintyy muuttoliikettä kuvaava matka joko fyysisenä tai kuvitteellisena kokemuksena, ja sitä kuvataan tutkimuksessa termillä ”viaje migratorio”. Geokritiikin mallia noudattaen teksteistä on ensin poimittu niissä esiintyvät paikat, joita on sen jälkeen tutkittu niiden ympäröivään todellisuuteen liittyvien viittaussuhteidensa kautta. Toiseksi päähenkilöiden suhdetta löydettyihin paikkoihin on tutkittu heidän perspektiivejään ja tilaan liittyviä huomioitaan tarkastelemalla. Lisäksi tutkimuksessa on metodin mukaisesti huomioitu paikkojen mahdolliset intertekstuaaliset viittaukset sekä niiden kulttuurinen ja historiallinen kerrostuma, jotka vaikuttavat käsitykseemme paikoista. Tutkimuksessa havaittiin kaikkia geokriittisessä mallissa esiintyviä paikkojen viittaussuhteita, mutta muuttoliikettä kuvaavan matkan keskeiseksi elementiksi muodostuivat kuvitteelliset paikat, kuten unet, unelmat ja muistot, sekä fyysiset paikat, jotka saivat metaforisia ulottuvuuksia. Erityisesti meri ja Gibraltarin salmi esiintyvät teksteissä sekä yhdistävänä siltana että erottavana muurina. Lisäksi tutkimus osoittaa, että päähenkilöiden perspektiivi häilyy yhtäältä kotoisen tuttuuden ja toisaalta vieraan ja eksotisoivankin katseen välillä. Tätä näkökulmaa kuvaavat etenkin yksinäisyyden, poissulkemisen ja vieraantuneisuuden kokemukset. Päähenkilöiden suhde paikkoihin oli verkostomainen ja vaihtui ajan myötä. Tutkimuksessa päätellään, että ajan ja paikan suhde teksteissä on dynaaminen ja vaihteleva. Henkilöiden kokemukset paikoista ja heidän tilankäyttönsä paljastavat lisäksi muuttoliikettä kuvaavan matkan monimutkaisen ajallisen ja paikallisen ulottuvuuden sekä sen, että matka ei välttämättä koskaan pääty. Ennen kaikkea tällaisen matkan paikat osoittautuivat eräänlaiseksi kolmanneksi tilaksi, josta käsin päähenkilöt käsittelivät suhdettaan ympäröivään yhteiskuntaan, esittivät poliittista ja sosiaalista kritiikkiä sekä pohtivat monimutkaisia identiteettikysymyksiä. Tutkimuksesta voidaan yleisesti päätellä, että marokkolaistaustaiset kirjailijat osallistuvat omalta osaltaan Välimeren alueen ajankohtaisiin kysymyksiin sekä muuttoliikettä koskevaan keskusteluun yleensä. Heidän tekstinsä eivät mukaudu Marokon aluetta ja muuttoliikettä kuvaaviin yksipuolisiin tai yksinkertaistaviin selityksiin, vaan niissä esiintyy erilaisia vivahteita ja todellisuuksia, jotka herättävät lukijan pohtimaan myös omaa näkökulmaansa ja suhdettaan ympäröivään tilaan. Tutkimus tuo niin ikään esiin, miten espanjankielinen kirjallisuus ulottuu nykyään myös perinteisten valtiollisten rajojen ulkopuolelle, mikä haastaa omalta osaltaan käsitykset kansallisista kirjallisuuden kaanoneista.
Now showing items 14417-14436 of 32623