Browsing by Title
Now showing items 2220-2239 of 31190
-
(2012)Most authoritarian regimes now organise national-level elections that allow the opposition to compete against the dictator for political power, albeit on unfair and unequal terms. Although the dictator seeks to contain this element of competition in order to thwart opposition victories and enforce his own rule, the decision to organise competitive elections ultimately rests the fate of electoral authoritarian regimes in the hands of the voters. By deciding to cast their ballots either for the dictator or the opposition, individual voters determine the degree of electoral competitiveness – the margin of victory between the dictator and his challengers – and, consequently, whether the elections lead to continued authoritarian rule or potential democratisation. Yet, with the literature predominantly focusing on authoritarian elections from the perspective of the dictator and the opposition, the question of how and why heterogeneous voters make diverging choices at the polls remains poorly understood. Using Beatriz Magaloni’s theory of voter behaviour under electoral authoritarianism, this thesis explores how the electorate’s socio-demographic heterogeneity translates into conflicting preferences, thus giving rise to different types of voting behaviours that lead the voters to either support or oppose the dictator, and what the consequences of this heterogeneity are for the degree of electoral competitiveness at the aggregate level. The relationship between voter heterogeneity and the degree of electoral competitiveness is tested empirically by employing a random effects regression analysis on time-series cross-sectional data that cover the universe of competitive authoritarian elections held at the national level from 1974 to 2006. Based on this analysis, the author shows the composition of the electorate to be systematically linked to the degree of competitiveness, with the voter’s ethnic affiliation and level of income operating as the primary factors mediating vote choice alongside economic growth. The findings are furthermore found to be robust to a number of alternative explanations that involve the strategies of the dictator and the opposition. Finally, the thesis discusses some of the problems and broader implications of the analysis for the study of electoral authoritarian regimes and electoral competitiveness.
-
(2011)Att ha tillträde till olika arenor i samhället är viktigt, speciellt för unga är känslan av tillhörighet väsentligt för välbefinnandet. I min pro gradu-avhandling synliggör jag de ungas beskrivningar av sina liv och sina erfarenheter av vad det innebär att vara 'invandrare' i Helsingforsregionen med svenska som första främmande språk. Språkkunskaper och förmåga att uttrycka sig samt att använda språket väl blir allt mer relevant i det mångkulturella samhället där människor med olika kulturella bakgrunder möts. Med hjälp av språkkunskaper ges tillträde till den värld som uttrycks och förutsätts via språket. Min teoretiska referensram är förankrad i finländsk och svensk forskning om invandring, tillhörighet, etnicitet och identitetsom tar fasta på ungdomar. Viktiga källor är bland andra Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (2010) och Karmela Liebkind (2000, 2007 m.fl.) Tore Otterups (2005) avhandling om ungdomars flerspråkighet och identitetskonstruktion ger bakgrundskunskap till min studie. Med hjälp av kvalitativa temaintervjuer som undersökningsmetod ger min studie en bild av invandrarungdomarnas uppfattningar, erfarenheter och känslor. De unga som är intervjuade i min pro gradu-avhandling studerar alla vid en svenskspråkig skolinstans i södra Finland. Mina informater är alla födda utanför Finlands gränser och ingendera föräldern är född finländsk, de har alla lärt sig svenska som första främmande språk i Finland. Mitt material består av elva temaintervjuer. De unga i min pro gradu-avhandling poängterar att deras känsla av tillhörighet och tillträde till olika kulturella kontexter är sammankopplat med språkkunskaper. Forskningsresultaten visar att språkkunskaper ger tillträde och ökade möjligheter i det mångkulturella samhället som vi lever i.
-
(2013)Begreppskartor utvecklades ursprungligen på 1980-talet av Joseph Novak och Bob Gowin som ett sätt att strukturera och därmed få djupare förståelse för ny kunskap. Sedan dess har de utvecklats och undersökts som inlärnings-, utbildnings- och bedömningsmetod, inte minsta av forskare som Maria Ruiz-Primo. Den här avhandlingen utgår till stor del från Ruiz-Primos utveckling av begreppskartan som ett verktyg för att bedöma elevers prestationer och undersöker huruvida traditionella prov kunde ersättas med begreppskartsuppgifter inom fysiken. Begreppskartor har en bevisligen positiv effekt vad gäller inlärning, men de används sällan i våra skolor och det är svårt att få elever att anamma en ny och ointuitiv inlärningsmetod. Att använda begreppskartan som en bedömningsmetod i klassen skulle knuffa eleverna mot ett mer begreppsbaserat tänkande och kunde hjälpa dem i sin förståelse av ämnet. Som provuppgift är begreppskartan snabb att göra och rätta men ger läraren goda insikter i elevens förståelse för ett ämne. Ifall man kunde tänka sig att använda begreppskartan som provuppgift åtminstone diagnostiskt skulle det föra med sig en hel drös fördelar. Två klasser undersöktes, en i grundskolan på årskurs sju och en kurs i gymnasiet. Bägge grupper fick lära sig grunderna i att göra begreppskartor på förhand, gymnasisterna hade lite erfarenhet av det också från tidigare. Båda grupperna fick sedan under en kurs skriva ett traditionellt prov samt göra en begreppskarta av materialet de nyligen gått igenom. Begreppskartorna bedömdes med en femstegs-modell utvecklad av Ruiz-Primo och Shavelson och gavs ett vitsord beroende på hur väl de jämfördes med en expertkarta. Resultaten undersöktes skilt för de två grupperna och granskades för svårighetsgrad, korrelation och överensstämning enligt en statistisk metod utvecklad av Bland och Altman 1986. Svårighetsgraden för uppgiften fanns vara lämplig, bägge gruppernas medeltal var något lägre för begreppskartan än för det traditionella provet vilket kan motiveras med att eleverna trots allt har större erfarenhet av traditionella prov än begreppskartor. Korrelationen för grundskolegruppen fanns vara god, 0,825 medanden för gymnasiet var betydligt svagare, 0,412. Bland-Altman metoden gav vidare negativa resultat för gymnasiet med mycket stora kast mellan de enskilda elevernas prestationer i de två uppgifterna. Grundskolegruppen presterade lite mer konsekvent men visade en trend där de verkligt svaga och de verkligt starka eleverna gynnades av begreppskartsuppgiften medan eleverna med medeltal kring 7 gjorde sämre ifrån sig än i det traditionella provet. Korrelationen för grundskolan är så pass stark att det är tänkbart att begreppskartan kunde användas som en bedömningsmetod inom grundskolan. Grundskolans begränsade matematik gör att också en stor del av naturvetenskaperna är fenomen- och begreppsbaserade snarare än baserade på problemlösning. I gymnasiet är det tvärtom, största delen av gymnasiekursen inom fysiken går ut på matematisk uträkning av fenomen, inte på att kunna förklara dem med ord och förstå samband. Som en följd av detta är begreppskartorna mer användbara som en alternativ bedömningsmetod i grundskolan än i gymnasiet.
-
(2022)Tibiafrakturer hör till de vanligaste frakturerna hos barnpatienter (1). Incidensen är 100–106/100 000 patienter (2-4). Det är därför viktigt att vidareutveckla olika behandlingsformer för tibiafrakturer hos barn. Tibiafrakturer indelas i följande tre kategorier: proximalt, i mitten och distalt. Tibiafrakturer hos barn sker oftast i den distala tredjedelen eller i den mellersta delen (2, 5-8) Tibiafrakturer hos barn har god läkningsförmåga (9), vilket beror på tjock periosteum och god blodcirkulation. Efter att frakturen i tibiskaftet uppstått ökar takten av bentillväxt i det skadade benet, vilket är orsaken till att slutna tibiafrakturer snabbt läker (10, 11). Detta betyder att frakturerna oftast kan behandlas icke-operativt. Om icke-operativ behandling inte räcker ska operativ vård övervägas. Syftet med denna retrospektiva studie var att undersöka hur tibiafrakturer hos barn vårdas och vilka faktorer som påverkar valet av behandlingsform samt vilka komplikationer som förekommer vid de olika typerna av behandling. I studien beaktades demografi, skademekanism, typ av fraktur, typ och plats av fibulafrakturen samt val av behandling som antingen var gjutning på akutavdelningen (ED) eller manipulation under anestesi (MUA). Därtill granskades behovet av ingrepp för att upprätthålla linjering. Frakturlinjering omvärderades med digitala radiografer vid första intagningen, efter reduktion och under uppföljningsbesöket. Studien omfattade 475 barnpatienter med icke-epifyseala tibiafrakturer som vårdades på Helsingfors Nya Barnsjukhuset under 2010–2018. Patientidentifieringen genomfördes med Kids’ Fracture Tool Helsinki (BCB Medical registreringsprogram). I studien deltog 298 pojkar och 176 flickor. Av patienterna behandlades 63 %/77 % icke-operativt och 37 %/23 % av patienterna behandlades operativt. Komplikationer uppstod hos 6,3 % av patienterna. Resultaten av studien visar att icke-epifyseala tibiafakturer hos barn bör behandlas icke-operativt eftersom komplikationer sällan uppstår och för att tibiafrakturerna hos barnpatienter ofta läks snabbt och med goda resultat.
-
(2023)Urbanisation threatens species and biodiversity globally. Consequent habitat loss and habitat fragmentation force species upon one another, inevitably also increasing human-wildlife conflicts. Despite the situation growing dire for many organisms, studies also show species from a variety of taxa being able to adapt to urban environments. Most studies of primates’ ability to adapt to urban environments have been done on diurnal species. To my knowledge, the African lesser bushbaby (Galago moholi) is the only nocturnal primate in which this has been studied. To assess urban adaptability in another nocturnal primate, I present transect and recording data on the abundance of the white-tailed small-eared greater galago (Otolemur garnettii lasiotis) in an urban and rural environment in the biodiversity hotspot Taita Hills, Kenya. Sampling was done in Wundanyi town and Ngangao forest and the two locations were then compared by fitting a negative binomial as well as a Poisson model for recording and transect count data. Additionally, preliminary observations are made regarding behavioural and spectral acoustic adaptation, increased sociality, and colouration coupled traits. My results indicate O. g. lasiotis to be significantly more abundant in the town than in the forest. In the town, I observed a two-fold increase in total number of vocalizations and mean vocalization rate, and a seven-fold increase in total number of sightings and mean encounter rate, as indicated by recordings and transects respectively. This discrepancy in estimated abundance differences in location from transect and recording data (two-fold versus seven-fold) suggest that urban individuals vocalize less than rural individuals. The spectral profile of three vocalization types were studied and urban individuals exhibited significantly higher high frequencies in the clustered squawk vocalization. I found town dwelling individuals to be a part of a larger group or pair considerably more often than forest dwelling individuals. A dark morph, as opposed to a light morph, was significantly more frequently encountered in the urban location, whereas both morphs were encountered almost equally often in the rural location. In summary, O. g. lasiotis seems to be capable of adapting to an urban environment, as indicated by its’ greater abundance in the town than in the forest. My data suggest decreased vocalization rate, increased sociality, and colouration coupled traits being possible adaptations affecting O. g. lasiotis’ capability to inhabit an urban environment. Further research is required to draw conclusions on what factors and adaptations might allow for the high abundance of O. g. lasiotis in the town.
-
(2017)Tutkielmani tarkastelee sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä nykyajan televisiomainonnassa Isossa-Britanniassa. Aiempien tutkimusten tulokset sukupuolistereotypioiden esiintymisestä mainoksissa ovat olleet ristiriitaisia: osa toteaa stereotypioiden vähentyneen, osa taas vahvistaa mainosten toistavan edelleen perinteisiä sukupuolirooleja. Aikakaudellemme tyypillistä on perinteisten sukupuoliroolien murtuminen etenkin länsimaisessa kulttuurissa. Täten tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko perinteiset sukupuoliroolit vielä vahvasti esillä tämän päivän mainoksissa ja kuinka ne niissä esiintyvät. Naisten ja miesten kielenkäytön ja puheenaiheiden väitetään eroavan toisistaan, ja tutkimuksessa onkin pyritty selvittämään, toteutuuko tämä myös mainosten kielessä. Tutkimus on toteutettu multimodaalisesti, eli on tutkittu rinnakkain sekä mainosten kieltä, kontekstia, että visuaalisia piirteitä. Tutkitut mainokset ovat Ison-Britannian isoimpien supermarkettien ruoka-aiheisia mainoksia. Mainoksia oli yhteensä 36, joista vertailun vuoksi puolessa päähenkilö oli nainen (18) ja puolessa mies (18). Mainoksista analysoitiin neljää eri sukupuolittuneen kielen piirrettä ja neljää eri sukupuolistereotypiaa. Ruoka on teoriassa hyvin sukupuolineutraalia, sillä kaikkien ihmisten on syötävä. Ruoka tarjoaakin mielenkiintoisen aihealueen sukupuoliroolien ja sukupuolittuneen kielen tutkimiseen, sillä näennäisestä neutraaliudestaan huolimatta ruokaan, ja etenkin ruuanlaittoon, liittyy selkeästi sukupuolittuneita käsityksiä: ruuanlaittoa on jo pitkään pidetty naisten tehtävänä. Tutkimus vahvisti pääosin aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset esitetään mainoksissa erilaisissa tilanteissa ja rooleissa kuin miehet. Naiset esitettiin useimmiten äiteinä, lasten seurassa kotioloissa ruuanlaitossa, kun taas miehiä kuvattiin enemmän kodin ulkopuolella miesseurassa. Naiset olivat lähes poikkeuksetta naimisissa olevia perheenäitejä, kun taas miehet kuvattiin päinvastoin naimattomina ja lapsettomina. Hypoteesin vastaisesti miehet nähtiin ruokaostoksilla naisia useammin, mutta on korostettava, etteivät he tehneet ostoksia naisten tavoin perheelle, vaan pelkästään itselleen oletettavasti yhden ihmisen talouteen. Naisten ja miesten kielenkäyttö mainoksissa erosi myös toisistaan. Miehet vitsailivat mainoksissa naisia enemmän ja perustellessaan jonkin tietyn tuotteen ostoa miehet pohjasivat väitteensä faktoihin, naiset taas omiin mielipiteisiinsä. Myös naisten ja miesten puheenaiheet erosivat toisistaan. Naiset keskustelivat useimmiten lapsista, ruuanlaitosta ja siihen liittyvästä stressistä ja paineista sekä ruuan laadusta. Miehet eivät juurikaan kantaneet tuskaa ruuanlaitosta tai perheen ruokinnasta, vaan keskittyivät enemmän ruuan laatuun, alkuperään ja hintaan. Naisten väitetään yleisesti kysyvän kysymyksiä miehiä enemmän, mutta yllätyksellisesti tämä ero ei noussut esiin tutkimusaineistossa. Itse asiassa miehet kysyivät määrällisesti enemmän kysymyksiä kuin naiset. Yhdeksi vahvimmista vastakkainasetteluista nousi kysymys siitä, kenen vastuulla ruuanlaiton tulisi olla. Mainokset viestivät voimakkaasti perinteisiä sukupuolirooleja, joissa ruuanlaitto lankeaa yksinomaan naisen harteille. Kun miehiä kuvattiin laittamassa ruokaa, tekivät he sen yleensä palveluksena tai lahjana vaimoilleen. Siinä missä naiselta odotetaan ruuanlaittoa osana feminiinisyyttä, on kokkaava mies ylpeyden- ja ihailunaihe, sillä silloin hän tekee jotain sukupuolelleen poikkeuksellista.
-
(2014)Mål: Syftet med studien var att kartlägga behovet av akuta ambulanstjänster förorsakade av diabetes inom HUCS Peijas sjukvårdsområde under året 2012, att undersöka hur ofta patienten kunde lämnas hemma efter behandling och hur många patienter som behövde ambulanstjänster på nytt inom en tid på 4 veckor. Metoder: Denna studie är en retrospektiv, deskriptiv studie baserad på ambulans- och sjukhusjournaler. Alla fall som var kategoriserade som störning av sockerbalansen i HUCS Peijas sjukvårdsområde under året 2012 samlades in och analyserades ifall patienten hade hypo- eller hyperglykemi vid ankomst av akutvårdspersonalen. Resultat: Materialet utgjordes av 146 ambulansuppdrag. Antalet patienter totalt var 94. Hypoglykemi var den vanligaste orsaken till behov av ambulanstjänst med 130 uppdragorsakade av 79 patienter. Av dessa uppdrag orsakades 50,8% av 15patienter med 2 eller fler hypoglykemiepisoder. I 16 uppdrag hade patienten hyperglykemi och 4 av fallen hade ketoacidos. Av patienter som lämnades hemma efter behandling fick 10,9% återfall inom 4 veckors tid. 2 patienter fick återfall inom 24 h efter behandling. Slutsats: En stor del av hypoglykemierna inom akutvården uppstår hos en liten mängd patienter med relapser. Dessa patienter borde beaktas i protokollen för behandling av hypoglykemi.
-
(2022)Tutkielma käsittelee A. A. Milnen (1882–1956) Nalle Puh -teosten ilmentämää eläinkuvaa. Milnen teoksia Nalle Puh (1926) ja Nalle Puh rakentaa talon (1928) tarkastellaan käyttäen hyväksi lastenkirjallisuuden ja henkilöhahmon tutkimuksen sekä humanistis-yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen (animal studies) teoreettisia viitekehyksiä. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, miten teosten hahmot rakentuvat niiden eläin-, ihmis-, ja leluattribuuttien kautta ja mitä merkitystä teosten välittämällä kuvalla ihmisen ja eläimen suhteesta on niiden kokonaistulkinnan kannalta. Analyysissä tarkastellaan täten ensisijaisesti Milnen teosten henkilöhahmoja ja niiden välittämää kuvaa ihmisen ja eläimen suhteesta. Analyysia kontekstualisoidaan tarkastelemalla lastenkirjallisuuden inhimillistettyihin eläinhahmoihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Eläintutkimuksen tarjoaman linssin läpi tarkastellaan Nalle Puhin, Kanin ja Pöllön hahmojen rakentumista, ja todetaan, että kirjallisuuden eläinhahmot toisintavat usein tiettyjä kirjallisuudessa ja kulttuurissa vakiintuneita konventioita. Milnen hahmot ovat toisaalta ajoittain korostettuja tyyppejä, minkä voi nähdä myös ironisoivan eläimiin liitettyjä trooppeja. Samoin Nasun ja Ihaan hahmoihin liittyy sian ja aasin kulttuurisiin esitystapoihin kytkeytyviä piirteitä, jotka pohjautuvat eläinten käyttämiseen hyöty- ja tuotantoeläiminä. Kengun, Ruun ja Tikrun hahmoja, samoin kuin Möhköfantin kaltaisia kuvitteellisia eläimiä, käsitellään yhteydessä teosten syntyajan historialliseen kontekstiin brittiläisen imperiumin alla. Hahmot edustavat Britannian siirtomaille ominaisia eläinlajeja, jolloin niitä on mahdollista lukea jälkikolonialistiseen tutkimusperinteeseen nojaten. Lisäksi tarkastellaan liminaalieläimiksi nimettäviä eläimiä, jotka jäävät Milnen teoksissa marginaaliseen rooliin. Eläinhahmojen lisäksi tutkielmassa analysoidaan kertomusten ainoaa varsinaista ihmishahmoa, Risto Reipasta, ja teosten välittämää kuvaa ihmisen suhteesta eläimiin. Ihmisen ja eläimen rajanveto on yhtäältä hierarkkinen, mutta toisaalta sitä myös kyseenalaistetaan ja puretaan. Risto Reippaan suhde Nalle Puhiin nousee kumppanilajin käsitteen kautta keskeiseksi ihmisen ja eläimen välisen suhteen tarkastelupisteeksi. Kielen, kirjallisuuden ja älykkyyden teemat ovat erilaisten hahmojenvälisten hierarkioiden kautta teoksissa vahvasti läsnä ja kietoutuvat kysymyksiin eläimyydestä ja ihmisyydestä. Analyysin loppupuolella tarkastellaan kolmannen tärkeän kategorian, lelun, merkitystä Puh-kirjoissa. Leluhahmo on monitahoinen kiintopiste tarkastella inhimillisen ja eläimellisen kytköksiä lastenkirjallisuudessa. Teosanalyysin pohjalta todetaan, että Puh on nykypäivänä relevantti klassikko ja edelleen uusia, ajankohtaisia merkityksiä saava tutkimuskohde. Teosanalyysi osoittaa Nalle Puhin käsittelevän moniulotteisia kysymyksiä eläimen, ihmisen ja lelun suhteista. Milnen teoksia on perusteltua lukea ihmisen ja eläimen tai elollisen ja elottoman kaltaisia rajanvetoja hämärtävinä ja jopa kyseenalaistavina teksteinä, vaikka niissä esiintyy myös ajoittain paljon lajienvälistä hierarkiaa.
-
(2016)Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin Yhdysvaltain suosituimpien naisille ja tytöille suunnattujen lehtien verkkosivuilla esiintyviä naismetaforia. Näitä naismetaforia analysoimalla voidaan tarkastella sitä kuvaa naiseudesta, jota metaforilla aktiivisesti konstruoidaan. Vaikka naistenlehtien naismetaforien konstruoima naiseus kytkeytyy yhteiskunnan näkemyksiin naiseudesta, sillä on tulosteni mukaan myös omat erityispiirteensä. Kognitiivisen metaforateorian mukaan metaforat ovat keskeisiä ajattelun välineitä. Metaforia tarkastelemalla voidaan paljastaa niiden taustalla toimivia ideologioita, sillä kieli kantaa kulttuuriin kuuluvia arvoja ja asenteita. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että kieli vaikuttaa ajatteluumme silloinkin kun emme ole siitä tietoisia. Metaforien välittämät arvot ja asenteet ovat erityisen piileviä metaforien luonteen tähden ja siksi tutkimuksen kohteina antoisia ja tärkeitä. Aineistossani naisia ymmärretään elottomien objektien, kasvien, ruokien, eläimien, lapsien, äitien, kuninkaallisten ja yliluonnollisten olentojen kautta. Naismetaforien analysoiminen paljastaa, millaisia uskomuksia yhteiskunnallamme on naisista ja naiseudesta. Naismetaforia sekä naistenlehtiä on tutkittu paljon sekä kielentutkimuksen että feministisen tutkimuksen saralla. Niin naistenlehtien kuin naismetaforienkin on osoitettu vaikuttavan siihen, millaisena naiset ja naiseus koetaan ja nähdään. Aiemmassa naismetaforien tutkimuksessa näen ongelmallisena naiseuden universalisoimisen siten, ettei erilaisten naisten kokemusta naiseudesta ja siihen liittyvistä vaatimuksista oteta huomioon. Pyrin tässä pro gradu -tutkielmassa ottamaan naisten moninaisuuden huomioon intersektionaalisuuden teorian avulla. Koska naistenlehdet kertovat pääasiallisesti tietynlaisista naisista, kuvaavat myös tutkielman naismetaforat vain tietynlaisia naisia, pääosin valkoisia, cis-sukupuolisia, heteroita, nuoria, kyvykkäitä ja ylä- tai keskiluokkaisia. Analysoin 38 naismetaforaa Seventeen.com- ja Cosmopolitan.com -sivustoilta keräämistäni 420 artikkelista. Analyysissa vertailen keskenään sanakirjojen ja Metalude-metaforatietokannan määritelmiä käytetyistä sanoista, käytön kontekstia sekä aiempaa tutkimusta. Lisäksi pohdin metaforien kuvaamien naisten risteäviä identiteettejä intersektionaalisuuden käsitteen avulla ja vertaan analysoimiani naismetaforia yleisimpiin miesmetaforiin. Aineistossa käytetyt naismetaforat konstruoivat naiseutta, jolle keskeisiä ominaisuuksia ovat fyysinen viehättävyys, seksuaalinen haluttavuus, passiivisuus sekä tottelevaisuus. Miesmetaforat puolestaan korostavat aktiivisuutta, älykkyyttä ja seksuaalista halukkuutta. Naismetaforien korostamat ominaisuudet ovat ristiriidassa lehtien virallisesti edustaman naiskuvan sekä useiden omien artikkeleidensa sisällön kanssa. Naismetaforien ulkonäkökeskeisyyttä sekä edellä mainittua ristiriitaa saattavat selittää yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi lehtien mainostajien intressit, joista johtuen naistenlehdissä ulkonäkö ja menestys esitetään kuluttamisen kautta saavutettuina etuina. Naistenlehdet ja nuortenlehdet ovat keskeisiä kulttuurisia tuoteitta. Näin ollen lehdillä on valtaa vaikuttaa siihen, millaiseksi naiseus käsitetään. Jos lehtien tavoitteena tosiaan on naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen, olisi lehtien omankin edun mukaista, että niiden käyttämä kieli tukisi tätä päämäärää. Tutkimukseni osoittaa, ettei näin ole ainakaan naismetaforien osalta.
-
(2021)This thesis examines the sociality between mushroom pickers and mushrooms in the Greater Helsinki region of Southern Finland. The focus of the thesis is on interspecies social relations and interaction, and there is an emphasis on the role of place in the material mediation of these relationships. Examining these relationships, a discussion then follows about whether these observations are enough to suggest a “mushroom personhood” in the cultural thought of mushroom enthusiasts. The thesis endeavors to further the understanding of the social interconnections of different lifeforms by examining how mushroomers and mushrooms engage with each other as well as their surroundings in the forest. The thesis is positioned within current debates over the possible causes and fixes for the global environmental crisis. The aim of the thesis is to shed light on the importance of context in mediating relationships between humans and other-than-humans, as well as to consider whether this interspecies sociality might have implications on understandings of personhood in the West. Fungi are a distinct kingdom of organisms, which include mushrooms. In this thesis, the term “mushroom” is used to refer to the visible fruiting bodies of a larger subterranean organism called the mycelium. Mushrooms are picked for sale, consumption, and various other purposes in many countries, and mushroom picking is a common hobby in Finland. The ethnographic data for this thesis was gathered through fieldwork among recreational mushroomers from the Greater Helsinki region over the period of two autumns in 2019 and 2020. This fieldwork comprised of participant observation with sixteen mushroom enthusiasts, supplemented by four recorded unstructured interviews. The ethnographic focus of the thesis is on how humans who engage in mushroom picking express their knowledge of the connections between different lifeforms, and how things like emotion, memory and experience inform their movement and decision-making in the forest. There is a special emphasis on how mushroomers speak about and to mushrooms, and how they describe their appearance and behavior. The primary theoretical framework for the thesis builds on Tim Ingold’s work in environmental anthropology, with a focus on the notion of dwelling. The dwelling perspective is employed to gain a comprehensive understanding of the interconnectedness of different lifeforms within their material environments. Special consideration is given to how the concept of “place” is created by—and conversely mediates—human–mushroom relationships. In this thesis, place is seen as a temporal concept fundamentally emergent in practice, created by an interplay of human and other-than-human activity in a material environment over time. The ethnographic evidence presented in this thesis points to significant sociality, respect, personification, and care between human mushroom pickers and mushrooms. Examples of such sociality range from the use of respectful and caring language in describing mushrooms, to directly speaking to the mushrooms themselves. Furthermore, the ethnographic data include examples of how mushroom pickers perceive mushroom behavior, appearance, and intentionality, and commonly use anthropomorphic language to describe them. The question of other-than-human personhood is discussed in relation to these observations, and the thesis suggests that mushrooms may indeed be considered relational persons within these highly social contexts. Sociality between humans and other species is often overlooked in research on Western societies, especially when it comes to fungi and other non-animals. The thesis presents an example of an attentive and respectful relationship between humans and other lifeforms within a contemporary Western sociocultural context and is thus positioned against the prevalent idea of a hyperseparation between nature and culture in the West.
-
(2023)Interculturality and mobility are increasing throughout the globe making societies more multicultural. Today, we can recognize English to be a lingua franca, a shared language for those who do not share their mother tongue. Due to this development, companies are transitioning into work environments where English is used as a business lingua franca (BELF). This thesis aims to investigate individuals’ experiences, opinions and emotions attached to BELF in work environments in Finland. Data for this study was collected in the beginning of 2023 through an anonymous online survey. The survey consisted of 28 questions, both multiple choice and open-ended questions. The survey was sent through email to potential respondents, gathering in total twenty responses. The analysis of the data is conducted through qualitative thematic analysis to identify categorical themes of language attitudes, experiences of BELF, and how respondents perceive cultural neutrality and forms of successful communication. The research findings suggest that negative experiences are more discussed and detectable as respondents can articulate and distinguish them better, in comparison to positive experiences. The research further demonstrates that respondents view BELF positively due to the different opportunities that are presented through the transition. Successful BELF communication is recognized to be successful through the use of field-specific vocabulary. Cultural neutrality is viewed in many ways by respondents, where it creates at times a cultural-neutral environment, but not always, leaving the study inconclusive on this matter. Furthermore, suggestions for future research focuses on the individual’s experience and qualitative research in order to get a more extensive understanding on the implications of BELF for individuals.
-
(2014)Serbian pääkaupungista Belgradista löytyy paljon niin visuaalista katutaidetta kuin sanallisenkin viestin sisältäviä graffiteja. Tutkielmassa selvitetään, mitä Belgradin sanallisen viestin sisältävät graffitit ilmaisevat ja millaisia viestejä ne välittävät. Lisäksi pohditaan, ketkä Belgradissa tekevät graffiteja ja käyttävät niiden avulla kaupunkitilaa sekä millaisia tulkintoja graffitien perusteella voidaan tehdä yhteiskunnasta, jossa ne ilmenevät. Tutkimusaineisto koostuu 623 valokuvatusta graffitista. Analyysissa graffitien viestit on litteroitu tekstimuotoon ja luokiteltu pääosin aineistolähtöisesti työstetyn luokitusjärjestelmän luokkiin. Sisällönanalyysi on tehty teemoittelun avulla. Lisäksi on käytetty erilaisia tekstianalyysin menetelmiä. Serbian aiemmat graffititutkimukset toimivat tutkielman viitekehyksenä. Tutkimusaineiston graffiteissa ilmaistut viestit taustoitetaan tutkielmassa ja asetetaan yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Graffiteissa ilmaistuja suvaitsemattomia viestejä peilataan erilaisista teoreettisista näkökulmista. Belgradin sanallisen viestin sisältävissä graffiteissa käsitellään laajasti eri aihepiirejä. Tutkimusaineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että suvaitsemattomat sisällöt ja jalkapalloaiheiset graffitit korostuvat muiden aiheiden kustannuksella. Suvaitsemattomat graffitit ovat kansallismielisiä, rasistisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan vihamielisiä, ja niitä levittää kansallismielisten järjestöjen blokki. Suvaitsemattomat graffitikampanjat ovat ammattimaisesti suunniteltuja ja toteutettuja. Suvaitsemattomien graffitien suuri määrä on todettu myös muissa Serbian graffiteja tarkastelleissa tutkimuksissa. Suvaitsemattoman aineiston vastavoimana voidaan nähdä sekä yhteiskuntakriittiset että anarkistien ja vasemmiston graffitit. Tämän aineiston levittäminen ei kuitenkaan ole järjestäytynyttä eikä laajalle levinnyttä. Anarkististen ja vasemmistograffitien taustalla on selvä poliittinen ideologia, kun taas yhteiskuntakriittiset graffitit kommentoivat serbialaisen yhteiskunnan tilaa henkilökohtaisista lähtökohdista ilman taustalla vaikuttavaa ideologiaa. Tämän vuoksi aiheiden kirjo on laaja ja hajanainen. Poliittisten ja yhteiskuntakriittisten graffitien täydellisenä vastakohtana näyttäytyvät epäpoliittiset elämän tarkoitusta ja ihmisenä olemista pohdiskelevat graffitit, rakkaudentunnustukset sekä erilaisia populaarikulttuuriviittauksia sisältävät graffitit. Monista tutkimusaineiston graffiteista käy ilmi sen tekijä järjestö- tai ryhmätasolla. Tekijöistä kertovat myös katutaiteilijoiden nimimerkit. Rakkaudentunnustuksissa kommunikoidaan etunimillä tai hellittelynimillä. Suvaitsemattomissa graffiteissa uusinnetaan tehokkaasti serbialaisen uskonnollis-kansallisen mytologian etnisiä stereotypioita. Suvaitsemattomat graffitit voivatkin kertoa yhteiskunnan suvaitsemattomasta arvopohjasta, mutta toisaalta ne voivat myös olla reaktioita yhteiskunnan asenneilmapiirin alkaneeseen muutokseen. Valtarakenteiden horjuessa ilmenee usein konservatiivisia vastareaktioita. Toisaalta selitystä serbialaisen yhteiskunnan tilaan voi etsiä myös oletettavasti vastakkaisten toimijoiden, demokraattisen valtionhallinnon ja kansallismielisten järjestöjen, retoriikan ja visuaalisten kampanjoiden yhteneväisyyksistä.
-
(2021)Tutkielma käsittelee Toini Topeliusta (1854-1910), 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa vaikuttanutta naisasianaista, sekä hänen käsityksiään ja tuottamiaan kuvia naisten ja tyttöjen samansukupuolisesta kumppanuudesta ja rakkaudesta tyttökirjassaan Kehitysaikana. Tytöistä kertoeli Tea. Tutkielman tavoitteena on tutkia sitä, kuinka Toini Topelius näki naisten väliset suhteet, ja täten omat ihmissuhteensa, sekä kuinka hän rakensi sukupuolta, naiseutta, osana näitä suhteita. Pääaineistonani tämän kuvan rakentamisessa toimii tyttökirjan lisäksi Toini Topeliuksen esitelmä, Mietteitä naisesta ja siveellisyyskäsitteestä, vuodelta 1892, sekä kirjailijan avoin kirje ruotsalaisen naisasialiikkeen lehteen, Dagnyyn, vuodelta 1887. Tutkielmani ammentaa historiantutkimuksesta, sukupuolentutkimuksesta, queertutkimuksesta ja tyttötutkimuksesta, ja näiden alojen teoriat ja tutkimus toimivatkin suunnannäyttäjinäni. Tyttökirja korostaa naisten ja tyttöjen henkistä yhteyttä ja samankaltaisuutta suhteiden kulmakivenä, ja kuvaa intensiivistä, romanttista rakkautta hahmojensa välille. Suhteet rakennetaan osana sekä naisasiaa 1800-luvun lopulla, että kirjailijan omia tuntemuksia elämänsä suhteista. Topelius myös koki, että naiset kykenivät tukemaan toisiaan paremmin heidän pyrinnöissään kohti emansipoitunutta elämää. Kirjailijan kuvat ja tapa järjestää naisten keskeisiä, samansukupuolisia suhteita kietoutuvat hänen tapaansa jäsentää sukupuolta. Suhteet tukivat naiseutta ja naiseksi kasvamista, joille naisasian ajatukset ja ideologiat toimivat kirjailijan mukaan hedelmällisenä kasvualustana. Toini Topeliuksen kuvauksissa sukupuoli tuottaa naisten välisiä suhteita, mutta suhteet myös tuottivat oikeanlaista, hyvää naiseutta.
-
(2023)The article deals with feelings of belonging and non-belonging in first-year university students. The research material was collected using the empathy based method and analyzed using narrative analysis. Based on the analysis, six different narratives of belonging and non-belonging were identified. The narratives are built on both individual psychological and socially constructed experiences of belonging. Individual psychological dimensions were emphasized in the narratives describing positive experiences of belonging. Personality traits, like introversion, appeared to be very compatible for distance learning in the corona era. Social contexts, where the mentioned feelings of belonging were experienced somewhere other than in studies, appeared to be beneficial for studies. Remote meetings were usually perceived to mitigate the otherwise impossible social situation. Personality, especially the individual's resilience, also played a key role in the narrative of non-belonging. A personal incompatibility with the pandemic restrictions is to challenge personal validity. Remote meetings seem partly unreal and the narratives were plagued by doubt as to whether learning actually took place. The separation from concrete places and face-to-face encounters left the student detached from university as an institution and higher education studies in the narratives. The narratives of belonging and non-belonging are multidimensional and are defined through various intersecting, mutually defining categories.
-
(2022)Upplevelsen av hur man blir bemött av vårdpersonalen har en stor betydelse för själva vården och omsorgen. Detta är också en av kvalitetsaspekterna som uppföljs inom äldreomsorgen. I forskning om bemötandet har fokus i huvudsak riktats mot vårdtagaren och på de följder bemötandet har haft för vården eller omsorgen. Mycket litet forskning överlag har gjorts ur vårdarens – bemötarens – perspektiv. Syftet med denna studien är därför att studera hur vårdare konstruerar bemötandet, vilka diskurser som kan urskiljas i talet om bemötande och vilka implikationer dessa har i omsorgsarbetet. Studien är till sin natur kvalitativ och den har gjorts ur ett socialkonstruktionistiskt och ett diskursivt perspektiv. Materialet består av 12 semistrukturerade intervjuer med vårdare som arbetar på ett offentligt serviceboende med heldygnsomsorg. Svaren har analyserats med hjälp av den foucauldianska diskursanalysen. Resultaten visar att bemötandet konstrueras av uppmärksamhet, röstanvändning och beröring samt att vårdaren får kontakt och ger tid åt den äldre personen. Det urskiljs fyra diskurser om bemötandet: diskursen om behov och vård, diskursen om det professionella bemötandet, diskursen om det reflexiva bemötandet och diskursen om ömsesidighet. De tre första diskurserna är de dominerande. Den sistnämnda urskiljs i situationer för undantag eller då de rådande praktikerna ifrågasätts. Implikationer inom de dominerande diskurserna är en kategorisering av de äldre personerna utgående från sjukdom eller beteende vilket samtidigt även minskar på beaktandet av individualiteten i bemötandet, att vårdteknologi upplevs komma emellan vårdaren och den äldre personen och minska på närhet och beröring för de äldre personerna samt att våldsamma muntliga eller fysiska uttryck gentemot vårdarna anses vara en del av arbetet och som också normaliseras i talet. Resultaten påvisar ett behov att fästa uppmärksamhet på sättet hur vårdteknologin implementeras i omsorgen, på sättet att tala om de äldre personerna och framför allt på möjligheterna att minska på våldet gentemot vårdarna. Det rekommenderas också mera forskning om bemötandet i äldreomsorgen för att stöda utvecklingen av arbetsmetoderna samt planeringen och organiseringen av omsorgstjänsterna till att motsvara de kvalitetsförväntningar som riktas mot dem från servicebrukare, vårdare och samhälle även i fortsättningen.
-
(2019)Denna studie undersöker hur finlandssvenska kvinnor med hörselskada upplever det att vara kvinna och leva med en hörselskada i Finland. Eftersom det finns faktorer som pekar på att särskilt kvinnor med funktionsnedsättning, kan råka ut för en flerfaldig diskriminering. År 2016 ratificerade Finland FN- konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning, vilket också gör att ämnet är aktuellt. Studien är en kvalitativ intervjustudie som har utgått från svar av fem informanter varav en intervju utfördes skriftligen. Informanterna kontaktades via Svenska hörselförbundet rf. Som analysmetod har kvalitativ innehållsanalys använts, och den teoretiska referensramen utgår ifrån ett intersektionellt perspektiv med fokus på maktrelationer utgående från kategorierna funktionshinder, etnicitet och genus. Resultatet visar att det förekommer ojämlikheter till följd av informanternas funktionsnedsättning, etnicitet och genus, och att kvinnorna upplever olika utmaningar i vardagen. Kvinnorna upplever sig diskriminerade på olika vis där tillgång till information och vård på svenska var centrala teman. Informanterna upplevde också att de på många sätt lever ett liv som andra, även om de berättade att det i jämförelse med andra fanns små skillnader i vardagen. Studien visar även på att informanterna på många vis upplever att de får ta eget ansvar både gällande relationer och för att få den service och vård de behöver. Skillnaden mellan män och kvinnor upplevdes inte som central även om denna faktor också fanns närvarande. Även tekniken var en central faktor i informanternas vardag som upplevdes som positiv, men den hade också en negativ sida. Det fanns på så vis flera faktorer som visar på att informanterna på olika vis påverkades av maktrelationerna i det finska samhället gällande funktionsnedsättning, etnicitet och genus.
-
(2017)In the field of scientific research, computer simulation, Internet applications, e-commerce and many other applications, the amount of data is growing at an extremely fast pace. In order to analyze and utilize these large data resources, it is necessary to rely on effective data analysis techniques. The relational database (RDBMS) model has always been a dominant database model in database management. However, the traditional relational data management technology encountered great obstacles in the scalability, as it has difficulties with the big data analysis. Today, the cloud databases and NoSQL databases are attracting widespread attentions and become optional choices besides the relational database. This thesis mainly focuses on benchmarking studies of two multi-model NoSQL databases, ArangoDB and OrientDB and discusses the use of NoSQL for the big data analysis.
-
(2018)Beneficial ownership is a concept used in the OECD Model Tax Convention to deny the treaty benefits under Articles 10, 11 and 12 in artificial arrangements. The term has never been defined exactly in international tax context and thus, the meaning of the concept has remained somewhat vague during the past 50 years. The concept was never designed to be a wide general anti-avoidance provision. It was designed to be a tool with limited scope to interfere to treaty shopping schemes that do not comply with the economic nature of the arrangement. Despite the fact that the term originates from common law system, it should be interpreted as an individual treaty concept apart from the meaning it has in the common law legal praxis. The beneficial ownership of royalties is connected with beneficial ownership of intangible assets. Beneficial ownership of intangible assets requires that the owner is the legal owner of the asset and has sufficient level of economical ownership in addition to the legal ownership. If one of the requirements is not fulfilled, the owner should not be regarded as beneficial owner of the asset and thus, not the beneficial owner of the royalties. The legal ownership of an intangible asset is rather easy to determine. Economic ownership, on the other hand, may be harder to define due to the economic reality in which e.g. the multinational enterprises operate in globalized business world. The courts of different jurisdictions have taken different kind of approaches to interpreting beneficial ownership. The approaches can be divided into legal and economic approaches depending on the circumstances the courts take into account. Legal approaches concentrate on the formal facts under private law e.g. if the receiver of the income has a legal or contractual obligation to pass on the income or if one will have the right to the income instead of the creditors in case of bankruptcy of the receiver. Economic approaches are less formal than the legal approaches and concentrate on the economic reality instead of the formal facts under private law. Nearly all of the economic approaches use substance over form doctrine as the starting point. Some of the approaches go further and use e.g. transfer pricing methods in order to determine the level of economic ownership of the owner. It is not sufficient to fulfil the requirements set by the beneficial ownership limitation in order to receive the treaty benefits. Beneficial ownership is just one provision amongst many other anti-avoidance provisions. Even one provision is enough to deny the treaty benefits from a taxpayer and thus, an arrangement has to comply with other provisions in addition to the Article 12 of the OECD Model Convention.
-
(2024)Benefit corporation on yritys, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen sillä ehdolla, että taloudellinen voitto saadaan aikaan harjoittamalla liiketoimintaa vastuullisista lähtökohdista. Benefit corporation -malli jakautuu kahteen eri pääkategoriaan: benefit corporation on oikeudellinen yhtiömuoto ja B Corp yksityisen sektorin tahon tarjoama sertifikaatti. Benefit corporation -ilmiön taustalla on kahden yhtiöoikeudellisen teorian, osakkeenomistajakeskeisyyden ja sidosryhmäteorian, välinen vastakkainasettelu. Voitontavoittelua ja sidosryhmien huomioimista yhdistelevän hybridimallin luomisen kannatuksen taustalla voidaan nähdä perinteisten yhteisömuotojen puutteellisuus, yritysmaailman epävarmuus yhteiskuntavastuun ja voiton tavoittelun yhdistämisen sallittavuudesta, kasvun ja omistajavaihdoksien tuomat haasteet sekä tahto valjastaa yrityssektori yhteiskuntavastuun suunnannäyttäjäksi. Ensimmäinen benefit corporation -laki saatettiin voimaan Marylandin osavaltiossa vuonna 2010. Benefit corporation -laki on nyky-ään voimassa yli neljässäkymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa ja muutamassa muussa Euroopan, Etelä-Amerikan ja Afrikan valtiossa. Benefit corporation -lainsäädäntö perustuu laajalti mallilainsäädäntöön, jonka neljä kulmakiveä ovat yhteiskuntavastuullisuutta ja voitontavoittelua yhdistävä toiminnan tarkoitus, yhtiön johdon sidosryhmiin liittyvät velvollisuudet, laajennettu kanneoikeus sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät raportointisäännökset. Ensimmäinen ja Suomessa jo nykyään mahdollinen tapa omaksua benefit corporation -malli on B Corp -sertifikaatin hankkiminen. Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on maakohtaisten oikeudellisten vaatimusten täyttyminen. Mahdollisen kotimaisen benefit corporation -lain säätämisen kannalta tutkielmassa kartoitetaan relevantin yhtiöoikeudellisen sääntelyn nykytilaa. Tutkielmassa tullaan siihen lopputulokseen, että Suomen osakeyhtiölaki ei ole osakkeenomistajakeskeisyyden periaatteen mukainen, vaan voittoa osakkeenomistajille tuotetaan pitkällä aikavälillä valistuneen arvonmaksimoinnin hengessä. Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen tuloksellisuuteen tähtäävä tarkoitussäännös sallii yhtiön johdolle käytännöllisesti katsoen melko laajat mahdollisuudet yhteiskuntavastuun tavoitteluun. Valistuneen arvonmaksimoinnin periaate osoittaa kotimaisen osakeyhtiölain kuuluvan kuitenkin niin sanotun heikon yhteiskuntavastuun piiriin. Vahvan yhteiskuntavastuullisuuden mukaisuus edellyttäisi mahdollisuutta sellaiseen päätöksentekoon, jossa voiton tavoittelu edes pitkällä aikavälillä ei ole avainasemassa ja sidosryhmien etujen huomioiminen nostetaan samalle tasolle osakkeenomistajien edun kanssa. Kotimaisen yhtiöoikeuden puitteissa pitkäaikaisen voitontavoittelun sivuuttavat vastuullisuuspyrkimykset voidaan mahdollistaa muuttamalla yhtiön toiminnan tarkoitusta yhtiöjärjestysmääräyksellä. Benefit corporation -lain säätämisessä kohdattaisiin Suomessa monia haasteita. Viherpesun torjunnan välineenä benefit corporation -yhtiömuoto olisi heikko, sillä sääntelystä puuttuva johdonmukaisuus ja täytäntöönpanomekanismien tehottomuus vähentävät ajan myötä benefit corporation -nimikkeen uskottavuutta ja painoarvoa. Valistuneen arvonmaksimoinnin mukaisella voitontavoittelulla ja yhtiöjärjestysmuutoksilla voidaan käytännössä luoda tarpeeksi kattava turvasatama vahvaan yhteiskuntavastuuseen sitoutuneen yhtiön johdolle, joka haluaa toteuttaa laajojakin vastuullisuushankkeita. Pelkkä yritysjohtajien mahdollinen epävarmuus voitontavoittelun rajoihin liittyvästä oikeustilasta ei yksinään riitä perusteeksi suomalaisen benefit corporation -lain säätämiselle. Toiminnan tarkoitusta koskevat benefit corporation -mallilainsäädännön säännökset eivät toteuta tavoitettaan sidosryhmien huomioimisesta selkeästi, kun tulkinnanvaraisuuksia on enemmän kuin käytännön suuntaviivoja. Lisäksi uuden yhtiömuodon lisääminen osakeyhtiön ja yleishyödyllisen yhteisön väliin voisi kuitenkin horjuttaa olemassa olevia yhteisömuotoja. Benefit corporation -yhtiömuotoa voitaisiin väärinkäyttää luomalla benefit corporationeista mielikuvaa ”hyvänä yrityksenä” siinä missä tavalliset osakeyhtiömuotoiset kilpailijat olisivat ”huonoja yrityksiä”, jotka eivät toimi vastuullisesti. Lain säätäminen voisi vahvistaa väärää käsitystä siitä, että perinteisiä osakeyhtiöitä johdetaan pelkkä osakkeenomistajien taloudellinen voitto tähtäimessä. Benefit corporation -raporttia laadittaessa käytettävän standardin vapaa valittavuus, tilintarkastajan varmentamisvelvollisuuden puuttuminen ja virallisen sanktion puute raportin julkaisematta jättämisestä tekevät benefit corporation -mallilainsäädännön mukaisesta raportointivelvollisuudesta alttiin väärinkäytölle ja viherpesulle. Lisäksi benefit corporation -mallin yleishyödyllisen toiminnan tarkoituksen täytäntöönpanomenettely näennäisesti laajentaa osakeyhtiölain mukaista kanneoikeutta, mutta loppujen lopuksi säännökset tuovat vähän konkretiaa ja paljon epäselvyyttä. Tutkielmassa tullaan siihen lopputulokseen, että benefit corporation -mallin mukainen voitontavoittelun ja yhteiskuntavastuun yhdistävä ”hybridiyhtiö” on mahdollista luoda olemassa olevan yhtiöoikeudellisen sääntelyn puitteissa. Lähitulevaisuuden vahvan yhteiskuntavastuun periaatteen mukainen yhtiö syntyy yleishyödyllisen toiminnan tarkoituksen mahdollistavalla yhtiöjärjestysmääräyksellä ja EU-sääntelyn mukaisilla vastuullisuusvelvoitteilla, eikä benefit corporation -laille näin ollen ole paikkaa suomalaisessa yhtiöoikeudessa.
-
(2019)Continuous integration (CI) and continuous delivery (CD) can be seen as an essential part of modern software development. CI/CD consists of always having software in a deployable state. This is accomplished by continuously integrating the code into a main branch, in addition to automatically building and testing it. Version control and dedicated CI/CD tools can be used to accomplish this. This thesis consists of a case study which aim was to find the benefits and challenges related to the implementation of CI/CD in the context of a Finnish software company. The study was conducted with semi-structured interviews. The benefits of CD that were found include faster iteration, better assurance of quality, and easier deployments. The challenges identified were related to testing practices, infrastructure management and company culture. It is also difficult to implement a full continuous deployment pipeline for the case project, which is mostly due to the risks involved updating software in business-critical production use. The results of this study were found to be similar to the results of previous studies. The case company's adoption of modern CI/CD tools such and GitLab and cloud computing are also discussed. While the tools can make the implementation of CI/CD easier, they still come with challenges in adapting them to specific use cases.
Now showing items 2220-2239 of 31190