Browsing by Title

Now showing items 29359-29378 of 32877

Työhyvinvoinnin diskurssit Opettaja-lehden pääkirjoituksissa

Haukkala, Julia (2023)

The deteriorating occupational well-being of teachers is an internationally recognized phenomenon and the effects of the coronavirus pandemic on teachers’ work further increased its media coverage. In Finland, the promotion of teachers’ occupational well-being is one of the objectives of OAJ, The Trade Union of Education. It publishes the magazine Opettaja 22 times a year and claims all teachers, supervisors and decisionmakers in the field of education as the magazine’s target group. Due to the organization’s role, the magazine’s writings can influence the readers’ perceptions of the organization as the protector of their interests and of the situation in the education sector, as well as on the education policy. In my research I aimed to find out how the teachers’ occupational well-being is being talked about in the editorials of Opettaja magazine. In the study, the teachers’ occupational well-being was examined by utilizing the Job Demands-Resources Model and specifying the most typical demands and resources in teachers’ work environment. The research is qualitative and is based on the social constructionist understanding of knowledge as being constructed in the interaction between people. The material consisted of 47 editorials of Opettaja magazine, which dealt with teachers’ occupational well-being. The basis of limiting the data was the arrival of the coronavirus in Finland, so the studied material was gathered from magazines between a period from January 2020 to August 2022, when the analysis was started. Discourse analysis was used as a method to identify different ways of speaking of teachers’ occupational wellbeing in the editorials. As a result of the research, three discourses were identified, the ill-being discourse, the responsibility discourse, and the meaningful work discourse. In the ill-being discourse teachers’ occupational well-being was portrayed as weak and their working conditions challenging in many ways. In the responsibility discourse the occupational well-being was discussed in a solution-oriented manner, and the main focus was on obliging various parties to take care of it. In the meaningful work discourse the occupational well-being was described as something teachers earn for their important work and as a prerequisite for Finland’s success now and in the future. Based on this study, information obtained from well-being research is widely utilized in the occupational well-being speech of Opettaja magazine’s editorials, which most likely promotes the union’s image as an expert on the subject. Efforts to influence the readers can also be distinguished from the speech. Each discourse can be interpreted as having its own function in the speech of the trade union from the point of view of both groups of readers. By taking their potential effects into account, it is possible to better understand and anticipate, for example, solutions that teachers make regarding working in their profession.
Työhyvinvoinnin kuormitus- ja voimavaratekijöitä tietotyöntekijöiden etätyössä : kokemuksia koronapandemian ajalta

Lindström, Aino (2021)

The COVID-19 pandemic drove knowledge workers to work remotely from their homes starting from spring 2020. The purpose of this study is to identify the stressors and resource factors that are reflected in knowledge workers’ experiences when changing to work remotely. In addition, this thesis aims to identify the changes that both individuals and organizations have made in their practices and activities in order to support well-being at work during a pandemic. In this thesis, the experiences of the interviewees are examined from the perspective of the job demands and resources model. In addition, the theoretical framework of the study is also based on self-determination theory which looks at the effect of satisfaction of the basic psychological needs on the experience of work-related well-being. The study was conducted qualitatively and the research material consisted of ten semi-structured interviews. The participants of this research were knowledge workers in different fields, and they had all moved to do their work remotely because of the COVID-19 pandemic. The interview questions focused on the use of technology and its changes, differences in social interaction, and the support received by the organization during the remote work period. Both the workload and resource factors were noticeable from the research results. In this study, workload factors were divided into psychosocial, cognitive, and physical. The workload factors were related to the challenges of interaction and communication experienced in remote communication, the longing for physical interaction, the challenges of reconciling work and other life, the challenges of recovering from work, and the challenges of physical ergonomics. The job resources in remote work consisted of the support received from the work community, the increased flexibility and efficiency of work, the accessible leadership perspective, and the facilitation of reconciling work and family life. Individuals and organizations adapted their work practices and activities so that the workload requirements were reduced and the resource factors were strengthened. Individuals created new practices to address communication challenges in remote work, sought to increase a sense of relatedness in the work community, paid more conscious attention to their own recovery from work, and tried to avoid the occurrence of cognitive stress by influencing their own attitudes. Organizations identified the workload factors of remote work and adapted their practices by providing support to employees to minimize cognitive, psychosocial, and physical strain. This research provides targeted information on the effects of the transition of knowledge workers well-being at work following the COVID-19 pandemic. In addition, this research will provide more information about workload and resource factors in remote work and the ways in which individuals and organizations can influence the occurrence of these factors in remote work.
Työhyvinvoinnin mallintaminen rakenneyhtälömalleilla

Koufos, Mikhael (2018)

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli rakentaa OP Vakuutuksen henkilövakuutusyritysasiakkaiden henkilöstöille suunnatun työntekijän ja koko organisaation työhyvinvointia mittaavan Hyvinvointikartoitus-kyselyn aineiston pohjalta kokonaisvaltaista työhyvinvointia kuvaava rakenneyhtälömalli. Malli mahdollistaa siihen sisällytettyjen eli endogeenisten työhyvinvoinnin osa-alueita ilmentävien faktoreiden yhteyksien tarkastelun suhteessa työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan mallin ulkopuolisia eli eksogeenisia muuttujia, jotka oli johdettu Hyvinvointikartoitus-kyselyn ikä-, sukupuoli-, asema- ja koulutusmuuttujista. Työhyvinvoinnin taloudellista vaikutusta oli mahdollista tarkastella sairauspoissaolojen määrää kuvaavan eksogeenisen muuttujan kautta. Aineisto kattoi vuosina 2015-2016 saadut Hyvinvointikartoituksen vastaukset, joskin aineistoa oli muokattu tietyiltä osin. Vastauksia tutkielmassa käytetyssä aineistossa oli yhteensä 19 832, ja oli siten rakenneyhtälömallinnukseen laaja. Kaikki vastaukset oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Nykypäivän yrityksissä ja muissa työnantajaorganisaatioissa aineettoman pääoman merkitys on korostunut suhteessa aineelliseen pääomaan. Aineetonta pääomaa pidetään koko kansantalouden kehityksen ja kasvun kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnan laajuisesti. Useimmat panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen kasvattavat myös työnantajaorganisaation aineetonta pääomaa. Aineettoman pääoman kasvaminen realisoituu organisaation liiketaloudellisena tuloksellisuutena. Lopullisia talousvaikutuksia ovat mm. organisaation kannattavuuden korkea taso, kilpailukyky ja hyvä maine. Tutkielmassa käytettyjä monimuuttujamenetelmiä ovat faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallit, joissa yhdistyvät konfirmatorinen faktorianalyysi ja polkuanalyysi. Koska rakenneyhtälömalleissa on tarkoitus testata niiden taustalla olevaa substanssiteoriaa eli tutkielman tapauksessa työhyvinvointiteoriaa, tutkielmassa käydään aluksi laajasti läpi työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin liittyvää tutkimusta. Rakenneyhtälömallien rakentamisessa on työhyvinvointiteorian lisäksi hyödynnetty eksploratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusote on siten mallia generoiva. Lopullinen työhyvinvoinnin rakenneyhtälömalli saatiin yhdennentoista hypoteettiseen malliin tehdyn modifikaation jälkeen. Perinteisen suurimman uskottavuuden estimointimenetelmän sijaan tutkielman rakenneyhtälömalleissa käytettiin kyselyaineiston järjestysasteikollisille muuttujille sopivaa diagonaalisesti painotettua pienimmän neliösumman estimaattoria (DWLS). Uusimman tutkimuksen mukaan DWLS vaikuttaa olevan suositeltavin menetelmä eimultinormaalisesti jakautuneiden aineistojen tapauksessa. Rakenneyhtälömallien teoriaa kuitenkin kehitellään yhä jatkuvasti. Rakenneyhtälömallin työhyvinvointifaktori on määritelty tässä tutkielmassa siten, että siihen suoraan liittyvät faktorit ovat fyysinen terveys, liikunta, henkinen terveys, uni, työ, muutoshalukkuus liittyen henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja muutoshalukkuus liittyen työhön. Rakenneyhtälömalli rakentuu edelleen siten, että nämä faktorit selittivät alemman tason faktoreita ja havaittuja muuttujia. Tutkielman hyvinvoinnin rakenneyhtälömalli on suhteellisen monimutkainen, sillä havaittuja muuttujia mallissa oli yhteensä 83 kappaletta. Mallin kompleksisuus huomion ottaen lopullisen mallin sopivuus aineistoon oli hyvyysindeksien mukaan hyvällä tasolla. Kun lopullinen rakenneyhtälömalli oli luotu, voitiin tarkastella mallin työhyvinvointifaktorin suhdetta eksogeenisiin muuttuj iin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevät yhteydet havaittiin sukupuolta, korkeakoulutusta, työntekijäasemaa ja sairauspoissaoloja selittävien muuttujien kohdalla. Naisilla havaittiin olevan miehiä hieman matalampi työhyvinvoinnin taso. Korkeakoulutuksella on työhyvinvointia lisäävä, mutta hyvin vähäinen vaikutus. Työntekijäasemassa olevilla oli suurempi työhyvinvoinnin taso kuin muissa asemissa olevilla. Työhyvinvoinnin tasolla oli lisäksi selkeä negatiivinen yhteys sairauspoissaoloihin. Hyvinvointiteorian mukaan sairauspoissaolojen vähenemisellä on suora positiivinen yhteys työnantajaorganisaation taloudelliseen menestykseen, joten tätä kautta voitiin todeta organisaation kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnilla olevan sen taloudelliseen menestykseen positiivinen yhteys.
Työhyvinvoinnin mittaaminen : Näkökulmina työn kuormittavuus, työn vaatimukset ja voimavarat, psykologisten perustarpeiden toteutuminen ja työn imu

Matarma, Anu (2022)

Tämän työn tavoitteena oli luoda työhyvinvointia mahdollisimman kattavasti mittaava kysely ja toteuttaa se valitsemassani organisaatiossa. Tavoitteena oli myös tuottaa tutkimustuloksiin perustuvia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kohdeorganisaatiossa. Tarkastelin työhyvinvointia kuormituksen ja uupumisriskin, psykologisten perustarpeiden täyttymisen, työn imun kokemisen sekä työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulmasta. Loin työhyvinvointikyselyn aiemmissa tutkimuksissa käytettyjen, erilaisia hyvinvoinnin osa-alueiden tutkimiseen luotujen mittareiden pohjalta. Toteutin kyselyn kohdeorganisaatiossa koko sen henkilöstölle ja analysoin tuloksia kvantitatiivisin menetelmin. Kokonaisuudessaan työhyvinvoinnin tila näyttäytyi kohdeorganisaatiossa hyvänä: psykologiset perustarpeet tyydyttyivät ja työn imua koettiin hyvin, minkä lisäksi työn voimavarat olivat työn vaatimuksia vahvemmat. Työhyvinvoinnin osa-alueiden väliltä löytyi tutkimuskirjallisuutta tukevia yhteyksiä. Työn voimavarat korreloivat positiivisesti psykologisten perustarpeiden toteutumisen ja työn imun kanssa. Työn imu korreloi puolestaan negatiivisesti kuormituksen määrän kanssa. Työn vaatimusten kasvaessa myös kuormitus kasvoi, kun taas psykologisten perustarpeiden toteutumisen vahvistuessa kuormituksen määrä laski.
Työhyvinvointia rakentamassa : Työhyvinvoinnin merkitykset julkisessa keskustelussa

Toroskainen, Essi (2015)

Tämä Pro gradu –työ tarkastelee julkista keskustelua työhyvinvoinnista Helsingin Sanomissa. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa 24.9.1999-8.9.2014 välisenä aikana julkaistuista työhyvinvointiaiheisista teksteistä. Aineisto käsittää yhteensä 112 artikkelia. Tutkielman tavoitteena on selvittää työhyvinvoinnin saamia merkityksiä siitä käytävässä julkisessa keskustelussa. Työhyvinvointia käsitellään mediassa näyttävästi, ja keskusteluun osallistuvat tahot ovat moninaisia. Työhyvinvointia merkityksellistetään keskusteluissa kuitenkin vaihtelevin, jopa ristiriitaisin tavoin ja siihen liitetään erilaisia odotuksia, toiveita ja näkemyksiä. Tutkimuksessa analysoidaan kehys- ja diskurssianalyysin avulla sitä, minkälaisia merkityksiä työhyvinvointi saa Helsingin Sanomien tuottamassa julkisessa keskustelussa sekä minkälaista diskursiivista kuvaa työhyvinvoinnista keskustelu kokonaisuudessaan tuottaa. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio on yhtäältä työhyvinvoinnin tutkimuskentän syventämisessä ja erityisesti se kääntää katseen työhyvinvointiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä. Toisaalta se pureutuu merkitysten ja diskurssien rakentumiseen sekä määrittelyvallan ja toimijuuden problematiikkaan journalistisissa teksteissä. Metodisesti tutkimus yhdistää kvantitatiivista sisällön erittelyä sekä kehys- ja diskurssianalyyttista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena esitetään kaksi vallitsevaa työhyvinvoinnin diskurssia, jotka rakentuvat teksteissä ilmenevissä työhyvinvoinnin kehyksissä. Vallitsevina työhyvinvoinnin kehyksinä näyttäytyvät talouden- johtamisen- ja jaksamisen kehykset. Vallitsevina työhyvinvoinnin diskursseina esitetään arjen puurtajat –kokemusdiskurssi sekä suomalaisen työn pelastajat –talkoodiskurssi. Ne rakentavat kuvaa työhyvinvoinnista yhtäältä tuottavana sijoituksena ja taloudellisen riskin minimoimisena, jossa hyvinvoinnin lisääntyminen itsessään ei ole arvokasta ja kansalaiset ovat voimattomia hallitsemaan omaa hyvinvointiaan. Toisaalta työhyvinvointi näyttäytyy teksteissä yhtenä kansallisen tulevaisuusstrategian työkaluna, jossa työhyvinvointia koskevan asiantuntijuuden avulla kansalaiset valjastetaan hallitsemaan omaa hyvinvointiaan, ja sitä kautta turvaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Johtopäätöksissä työhyvinvointikeskustelun todetaan olevan yhteydessä yhteiskunnassa käytävään laajempaan arvokeskusteluun ja arvojen muutokseen. Pahoinvointi työelämässä alistuu keskustelussa tärkeimpinä näyttäytyvien taloudellisten tavoitteiden alla luonnolliseksi ja hyväksyttäväksi osaksi kehitystä, jossa ihmisten hyvinvointi on tavoiteltavaa ainoastaan osana talouden ja tuottavuuden strategioita. Näkökulmat työhyvinvointiin ovat toisaalta menneeseen katsovia korostaen työntekijöiden asemaa yhteiskunnan vallanpitäjien armoilla, toisaalta ne luotaavat tulevaa avoimuuden ja yhteistyön kautta. Politiikan toimijoiden perääntyminen keskustelusta edellyttää journalismilta entistä aktiivisempaa otetta aidon dialogisuuden rakentamisessa erityisesti kansalaisyhteiskunnasta nousevien avausten sekä muiden keskusteluun osallistuvien tahojen välille.
Työhyvinvointia tukevat tekijät itseohjautuvassa organisaatiossa

Tammi, Pauliina (2023)

The purpose of this master’s thesis was to examine the factors supporting work well-being in a self-managing organization and the tools that have been developed to support work well-being. There is still relatively little research on self-management, but it has been found to positively impact work well-being, which is why it was chosen as the subject of this thesis. The research was based on previous theoretical background on the connection between self-management and work well-being and the resource-based model of work well-being. The research was conducted qualitatively through semi-structured thematic interviews with six IT company employees who worked in software development, design, and people operations. The analysis of the data was carried out using theory-based content analysis. The findings showed that the key organizational factors supporting work well-being were autonomy, low hierarchy, flexible working environment, competence development, and organizational support. Social factors supporting work well-being were community culture, psychological safety, and support from the work community. In addition, the organization had developed specific means and tools to support work well-being. The findings were in line with the previous research on the resource-based model of work well-being, which suggests that organizational resources can improve the well-being of its individuals. The connection between self-management and work well-being was mainly positive. Still, it also revealed typical challenges for self-managing organizations regarding lack of clarity in communication and responsibilities.
Työhyvinvointi ja vapaa-ajalta löydetyt voimavarat : evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajien kokemuksia

Kulju, Laura (2021)

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan evankelisluterilainen uskonnon aineenopettajien työhyvinvointia ja heidän vapaa-ajaltaan löytämiään voimavaroja. Tutkimuskysymyksenä toimii: Millaisia voimavaroja evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajat kokevat saavansa vapaa-ajaltaan työhyvinvointiinsa? Tutkimuksen aineisto koostuu 14 evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan avoimesta kirjoitelmasta. Tutkimukseen kerättiin opettajia, jotka ovat töissä joko perusasteen luokilla 7-9, lukiossa tai molemmissa. Rajaus tapahtui omien mielenkiinnonkohteiden sekä opettajan pedagogisten opintojen kautta, joiden harjoittelut suoritin kyseisillä luokka-asteilla. Aineistonkeruu tapahtui avoimen kirjoitelman kautta tammikuussa ja helmikuussa 2021. Avoimen kirjoitelman ohjeet sekä saatekirje lähetettiin opettajille sähköpostitse ja tutkimukseen osallistuminen oli jokaiselle täysin vapaaehtoista. Tutkimukseen osallistumisen sai keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Johdantoluvun jälkeen luvut 2. ja 3. muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, joissa tarkastellaan uskonnonopetusta, aineenopettajuutta sekä työhyvinvointia aiemman kirjallisuuden pohjalta. Tutkimustulosluvussa kerrotaan, millaisia tuloksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä saatiin. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka ote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen laadullisen otteen vuoksi tarkoitus oli ymmärtää aineenopettajien kokemuksia. Tuloksista ilmenee, että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajien voimavarat jakautuvat tässä tutkimuksessa henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin. Henkilökohtaisia tärkeäksi koettuja voimavaroja olivat: lepo ja kokonaisvaltainen palautuminen, usko ja uskonnon harjoittaminen, työn ja vapaa-ajan selkeä erottaminen, konkreettiset ympäristön siirtymät, oma asennoituminen sekä henkilökohtaiset harrastukset. Sosiaalisia voimavaroja puolestaan olivat: vertaistuki kollegoilta, ystävät työn ulkopuolelta, perhe: puoliso ja lapset sekä sosiaaliset harrastukset.
Työhyvinvointi on hyvinvointia : työajan, kuormituksen ja unen yhteydet lääkäreiden terveyteen

Benouaret, Sofia (2021)

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisten lääkäreiden työajan vaikutusta koettuun työkuormitukseen, unihäiriöihin ja koettuun terveydentilaan sekä työkuormituksen, unihäiriöiden ja terveydentilan yhteyttä toisiinsa. Lääkäreiden työaikaa tarkasteltiin päivystystyön määrällä sekä viikoittaisen työajan määrällä. Päivystystyöhön rinnastettavan vuorotyön ja työajan suuren määrän tiedetään olevan yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Unihäiriöiden sekä työkuormituksen tiedetään myös toimivan riskitekijöinä negatiivisille terveysvaikutuksille. Työajan vaikutusta lääkäreiden hyvinvointiin ei olla silti erikseen tutkittu suomalaisilla lääkäreillä. Menetelmät Tutkimus perustui valtakunnalliseen Lääkäreiden työolot ja terveys 2006 -kyselytutkimuksen aineistoon (n=2825). Työkuormitusta mitattiin työn vaatimuksien ja työn hallinnan mallin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin kuormittavaa työtä muihin kolmeen tunnettuun työtyyppiin. Unihäiriöitä mitattiin Jenkinsin unikyselyllä ja terveydentilaa mitattiin subjektiivisesti koetulla yleisellä terveydentilalla muihin ikätovereihin verrattuna. Vaikutuksia terveydentilaan tarkasteltiin logistisilla regressioanalyyseilla sekä muuttujien välisiä keskinäisiä yhteyksiä tarkasteltiin polkumalleilla neljässä eri ikä- ja sukupuoliryhmässä. Tulokset Työaika ei ollut yhteydessä unihäiriöihin, työkuormitukseen tai huonommaksi koettuun terveydentilaan. Työkuormitus ja unihäiriöt olivat yhteydessä huonommaksi koettuun terveydentilaan ja unihäiriöt välittivät osittain työkuormituksen ja terveydentilan välisiä yhteyksiä. Unihäiriöt ja työkuormitus olivat myös yhteydessä toisiinsa. Tuloksissa oli hajontaa neljässä eri sukupuoli- ja ikäryhmässä.
Työhyvinvointi työn imun ja johtamiskäytäntöjen näkökulmasta : tapaustutkimus helsinkiläisestä varhaiskasvatusalueesta

Nieminen, Tuulia (2018)

The aim of this study was to find out about the heads of daycare units (n = 11) well-being at work in Helsinki early childhood education area from the viewpoints of work engagement and leadership practices of the local district manager (n = 1). The survey asks: 1) In what ways work engagement is a part of the heads of daycare units well-being at work? and 2) What kind of leadership practices are recognized in leadership of the local district manager? The starting points for making the thesis were the work engagement model (Schaufeli & Bakker, 2004) and model for servant leadership (Van Dierendonck, 2011). Experiences of vigor, dedication and absorption are characteristic for work engagement. It is possibile to experience work engagement when the leader acts like a servant leader (Hakanen, 2011). The data was collected in the spring of 2016. All the participants were themeinterviewed and the heads of daycare units answered to the work engagement scale, UWES Utrecht work engagement scale. In addition the investigator observed one areameeting. The qualitative research data analysis were applied theory based content analysis approach (work engagement) and theory guided content analysis approach (leadership practices). Quantitative data was analysed statistically with basic statistics. According to the results the heads of daycare units experience dedication the most. The most typical experiences were feelings that their job is significant. They experienced vigor about once or twice a week and the right amount of challenge in work supported it. Work experience was a positive resource in challenging situations. For absorption it was challenging that work seemed to be interrupted often and that priority of the duties had to be organized often once more. The leadership of the local district manager included providing direction, empowering and developing people and interpersonal acceptance, as in the model of Van Dierendonck (2011). Empowering and developing people seemed to make providing direction possible. In the early childhood education area, there were mutual trust between heads of daycare units and the local district manager. The local district manager allowed a lot of freedom to work to the heads of daycare units and she was there for them when in need.
Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : työn vaatimukset ja voimavarat

Wires, Susanna (2020)

The aim of this study is to find out the state of the work engagement in a Southern Finland municipality during a work engagement project carried out in the municipal early childhood education and if there is disparity between occupational groups. The aim is also to find out the job demands and resources in early childhood education and whether there is a connection between them and work engagement and if there is a disparity between occupational groups in experiencing job demands and resources. The work engagement is observed based on job demands and resources model at the perspective of early childhood education. In last few years there have been different kinds of pressures of change in the field of early childhood education. Although studies show the work engagement of early childhood educators is mainly good there have also been signs of lacking well-being. The work engagement also affects the quality of the pedagogy implemented with the children which makes it important to enhance it. The data of this study was collected in a work engagement project carried out by the municipality with an electronic questionnaire in 2018 (N = 219) and 2019 (N = 228) from the employees of municipal early childhood education. The data was analysed quantitatively using SPSS. The results show that the state of the work engagement of employees of early childhood education was good and there was no disparity between occupational groups and there were no statistically significant changes in it during the follow up time of the work engagement project. The results also show that the job resources in early childhood education were encouraged work atmosphere and clear ways of action, the superior's support and appreciative work community, constructive interaction, balance between responsibilities and resources, possibilities on influencing ones work and utilising ones expertise as well as supporting occupational health and industrial safety. All the job resources were positively correlated with the work engagement. There was statistically significant difference between the occupational groups regards of experiencing possibilities on influencing ones work and utilising one’s expertise in one’s work. The special early education teachers and teachers experienced more possibilities to influence their work and utilise their expertise than day care workers and assisting staff. So, the work engagement of employees of early childhood education and the experienced job resources seems to be mainly good and sufficient.
Työhyvinvointi varhaiskasvatustyössä

Penttilä, Anu (2017)

This study charts early childhood educators' experiences of their well-being at childcare work in Helsinki. Both occupational well-being and changes in Finnish early childhood education practices have been very actual topics in societal conversation. According to the earlier research it's known, that occupational well-being consists of many different factors. Occupational well-being has been studied a lot, but not that widely in early childhood education context. This study is about to report the educators' experiences of different sectors in occupational well-being and to compare different relations between these factors and different variables' effects on the experiences. This is a quantitative cross study that has been practiced as a survey. The data was collected by questionnaires from six communal day care centers in Helsinki from all the childcare workers. In total 72 educators with different educational background from kindergarten teachers to nurses took part on this research. Research results proved that early childhood educators in Helsinki found their work pleasant and liked it in their workplaces, even though the majority were unhappy with their salary and had considered changing their careers to different areas of work. Childcare work was found stressful. The stress was found to be caused mainly by lack of time, noise and changes due to sudden absence of the staff. Childcare workers saw their abilities good to deal with stress and other job demands and to influence on their own occupational well-being. Good atmosphere and interaction in the work community and the support from workmates and the director were found very important for occupational well-being.
Työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien kokemukset huonokuuloisuudesta ja kuulokojeen käytöstä

Kontosalo, Elviira (2020)

Tiivistelmä - Referat – Abstract Aims. Sensorineural hearing loss is a slowly progressing chronic condition that has significant negative effects on social life and quality of life for working-age people with hearing loss. The negative impact of hearing loss can be alleviated by the use of hearing aids, but only a minority of those who would benefit from them actually use them. According to previous research hearing aid rehabilitation is technically and medically oriented, and in the encounters there is rarely room for clients´ own experiences. The research regarding working-age hearing aid adopters’ experiences expressed during audiological encounters is still scarse. This study examines the types of experiences related to hearing loss and use of hearing aids working-age hearing aid adopters bring up during audiological encounters, if the experiences differ in different stages of rehabilitation process, and on whose initiative the client shares his/her experiences. Methods. The subjects were 18 working-age hearing aid adopters and the professionals working with them. The data consisted of transcribed video material from 44 audiological encounters in different phases of the hearing aid rehabilitation process: pre-fitting, fitting and post-fitting. The length of the video material was 25 hours and 17 minutes. The data was collected as a part of the international research project “Communication with Hearing Aid.” The initiatives for expressing the experiences were studied using conversation analysis. The content of the experiences was examined by applying content analysis, and the frequency and the relative frequency of the experiences were counted. Results and conclusions. The clients started to voice their experiences during the encounters on their own as well as on the professionals’ initiative. 774 experiences were found in the data and were further divided into 1592 meaning units. Four main categories emerged: 1. living with hearing loss, 2. hearing aid use and the attitudes and experiences related to hearing aid rehabilitation, 3. the features of the hearing aid and physical sensations related to it, and 4. the experiences from the auditory world. The agenda of each clinical encounter influenced the content of the experiences in different stages of the rehabilitation process: In the pre-fitting encounters the majority of the experiences dealt with living with hearing loss, in the fitting encounters with the experiences from the auditory world, and in the post-fitting encounters with hearing aid use and the attitudes and experiences related to hearing aid rehabilitation. The information gained about clients’ experiences expressed during audiological encounters can be used to improve the practices of the clinical encounter so that it better meets the demands of client-centredness, and thus potentially enhances treatment adherence.
Työilmapiirin ja johtamisen oikeudenmukaisuuden yhteys allianssin toimivuuteen suomalaisissa rakennusalan integroiduissa projektitoteutuksissa

Brandt, Annika (2018)

The purpose of this study was to find out whether team climate and organizational justice affect project alliance performance. The study also examined whether the psychological models of team climate and organizational justice apply to the context of construction project alliances. The construction sector has long suffered from low productivity, overruns and disagreements. Although the construction industry has begun to seek better performance from integrated delivery models, the psychological phenomena in this context have not yet been studied. A survey with short versions of the Team Climate Inventory and the Organizational Justice Inventory alongside different project performance related questions was sent to 21 different Finnish construction project alliances. Data was collected from 125 respondents from different roles and organizations in 13 different projects. A linear regression analysis was conducted to determine the association between team climate, organizational justice and alliance performance. Both team climate and organizational justice were associated with better project alliance performance. Team climate acted as a mediator between organizational justice and project alliance performance. When team climate was controlled, the association between organizational justice and project alliance performance was statistically significantly decreased. The constructs of team climate and organizational justice were somewhat inconsistent with previous studies, which was probably influenced by poor implementation of goal setting and decision making processes in the alliances.
Työ- ja pääomapanokset maidontuotannon kannattavuustekijöinä : asema- ja automaattilypsytilojen vertailu

Akkanen, Päivi (2011)

Maatalousyrittäjä toimii muuttuvassa toimintaympäristössä, jonka muutokset asettavat yrittäjälle ja yritykselle haasteita ja vaatimuksia. Tuotantoteorian mukaisesti maatalousyrittäjän oletetaan maksimoivan voittoa ja/tai minimoimaan kustannuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi yrittäjä sopeuttaa tuotosmääriään ja panoskäyttöään vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tuotantoteknologialla voidaan puolestaan vaikuttaa siihen, millaisia panoksia tuotoksen aikaansaamiseksi tarvitaan. Maidontuotannossa lypsyjärjestelmä on yksi keskeinen teknologiavalinta. Kannattavuus on Suomessa kriittinen tekijä maataloustuotannon kilpailukykyä ja pitkän ajan toimintaedellytyksiä ajatellen. Yhtenä merkittävänä tuotantokustannuksiin vaikuttavana tekijänä maidontuotannossa voidaan pitää keskimäärin korkeaa työkustannusta tuoteyksikköä kohden. Rakennekehityksellä tavoitellaan suurtuotannon etuja ja yksikkökustannusten alentamista. Yrityskoon kasvattamisen yhteyteen liittyy usein uuden tuotantoteknologian käyttöönotto. Uudella teknologialla ja siihen sijoitetulla pääomalla korvataan yhä kallistuvaa työpanosta. Uutta teknologiaa edustavat mm. automaattinen lypsyjärjestelmä. Keskeisintä kehityksessä on, että viljelijöiden on ollut mahdollista vähentää työn määrää tuotettua yksikköä kohti. Tämä on helpottanut tilakoon kasvua ja samalla on ollut mahdollista kasvattaa työmenekin silti olennaisesti kasvamatta. Ensimmäiset automaattilypsyjärjestelmät otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000 ja vuoden 2009 lopussa niitä oli jo 563 laitetta yhteensä 465 maidontuotantotilalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia asema- ja automaattilypsyä käyttävien tilojen tuottavuus- ja kannattavuuseroja ja miten investoinneilla pystytään korvaamaan työtä. Aineistona käytettiin maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoa vuosilta 2005- 2008. Tutkimusaineistossa olivat mukana kaikki tilat, joilla tutkimusjakson alussa oli automaattinen lypsyjärjestelmä tai jotka siirtyivät siihen ajanjakson aikana. Automaattilypsytilojen vertailuryhmänä olivat maidontuotantoon keskittyneet samaan kokoluokkaan kuuluvat asemalypsytilat. Lypsyjärjestelmän valinnan maidontuottaja tekee omista lähtökohdistaan. Tässä tutkimuksessa tehty lypsyjärjestelmän taloudellinen valintaperusteiden tarkastelu osoittaa, että uuden teknologian käyttöönotto on haasteellista. Valinnan taustalla olevat odotukset eivät välttämättä toteudu ainakaan heti investoinnin jälkeisinä vuosina. Työn tuottavuus, määriteltynä työtuntia kohden tuotettuina maitokiloina, oli automaattilypsytiloilla parempi kuin asematiloilla. Pääoman tuottavuus, määriteltynä lypsykarjatalouden pääomaa (1000 €) kohti tuotettuina maitokiloina oli puolestaan asemalypsytiloilla parempi kuin automaattilypsytiloilla. Asemalypsytiloilla nettotuottavuus, työn sekä pääoman nettotuottavuudet olivat parempia kuin automaattitiloilla. Automaattitilojen kokonaistuottavuuden muutos oli 7,49 %, kun asematiloilla se oli vain 2,30 % tutkimusajanjakson aikana. Lehmää kohti työkustannukset pienenivät ja maksettujen korkojen määrät kasvoivat kummallakin lypsytavalla. Verrattaessa työkustannusten ja maksettujen korkomenojen muutosta voitiin havaita, että työkustannukset eivät automaattilypsytiloilla kuitenkaan pienentyneet niin paljon, että ne olisivat kattaneet maksettujen korkomenojen lisäyksen. Kannattavuuskertoimen perusteella kumpikaan tilaryhmä ei saavuttanut asettamiaan tavoitteita oman työn palkkavaatimuksen eikä oman pääoman korkovaatimuksen suhteen. Asemalypsytiloilla kannattavuus oli parempi ja yrittäjäntappio oli alhaisempi kuin automaattitiloilla.
Työ- ja virkaehtosopimusten sitovuuspiirin rajoittaminen järjestöehdolla

Vainionpää, Akseli (2017)

Työ- ja virkaehtosopimuksilla on palkan määräytymisessä suuri merkitys, koska lainsäädännössä ei ole juurikaan palkkausta koskevia määräyksiä. Työmarkkinajärjestöillä onkin kelpoisuus sopia työstä maksettavasta palkasta ilman, että valtio puuttuu asiaan. Yleensä työ- ja virkaehtosopimuksia sovelletaan kaikkiin samaa työtä tekeviin työntekijöihin, viranhaltijoihin tai virkamiehiin, jolloin myös työehdot ovat samassa työssä samanlaiset. Työ- ja virkaehtosopimuslakien mukaan sopimuksen sitovuuspiiriä voidaan kuitenkin rajoittaa järjestöehdolla. Tästä johtuen työnantaja voi lain mukaan olla velvollinen soveltamaan useampaa työ- tai virkaehtosopimusta samassa työssä. Tällöin palkan määrä voi riippua siitä, minkä ammattiyhdistyksen jäsen työntekijä, viranhaltija tai virkamies on. Tällainen tilanne, jossa työnantaja oli velvollinen soveltamaan useampaa työehtosopimusta samassa työssä, syntyi vuonna 2007 Tehy ry:n järjestämän työtaistelun seurauksena. Korkein oikeus katsoi Tehy-tapaukseen antamissaan ratkaisuissa KKO 2013:10-11, että työnantaja ei ollut pelkästään eri työehtosopimusten rinnakkaisella soveltamiskäytännöllään asettanut samaa taikka samanarvoista työtä tekeviä työntekijöitä eri asemaan syrjintäkielloissa kielletyllä tavalla. Tutkimuksessa tarkastellaan korkeimman oikeuden ratkaistavana ollutta tapausta uudelleen uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Toisin sanoen tutkimuksessa tarkastellaan sitä, voiko erisisältöisten työ- tai virkaehtosopimusten soveltaminen samassa työssä ja siten erilaisen palkan maksaminen työntekijän, viranhaltijan tai virkamiehen ammattiyhdistyksen jäsenyyden perusteella olla yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä välitöntä syrjintää. Tutkimuskysymystä lähestytään lainopillisen metodin avulla. Tutkimuksessa osoitetaan, että työ- ja virkaehtosopimuksissa olevat järjestöehdot ovat ongelmallisia työntekijöiden, viranhaltijoiden ja virkamiesten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Samapalkkaisuusperiaatteen mukaan samaa työtä tekevät työntekijät, viranhaltijat ja virkamiehet ovat oikeutettuja yhtäläiseen palkkaukseen. Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmien erityispiirteiden vuoksi tämä ei välttämättä kuitenkaan toteudu, koska lait mahdollistavat sen, että samassa työssä voidaan maksaa erilaista palkkaa. Tutkimuksessa esitetään, että yhdenvertaisuuslaissa kielletyksi välittömäksi syrjinnäksi on katsottava palkan maksaminen työntekijöiden, viranhaltijoiden tai virkamiesten ammattiyhdistyksen jäsenyyden perusteella. Edelleen tutkimuksessa esitetään, että työnantaja ei voi vedota työ- tai virkaehtosopimuksen määräykseen sellaisena hyväksyttävänä syynä, jolla voitaisiin poistaa syy-yhteys syrjintäperusteen ja erilaisen kohtelun väliltä. Tutkimuksessa esitetään, että työnantaja ei tällaisessa tilanteessa voi myöskään turvautua yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin poikkeuksiin ja oikeuttamisperusteisiin. Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä ei näin ollen täytä oikeudenmukaisuudesta johtuvia vaatimuksia nykyisessä muodossaan.
Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” : kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa

Kingsley, Suvi (2022)

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Suvi Kingsley Työn nimi: Työ, joka vaatii vastapainokseen “kovaa urheilua, lääkkeitä, seksiä tai jotain” – kehysanalyysi lastensuojelun representaatioista Pala sydämestä -draamasarjassa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: kesäkuu, 2022 Sivumäärä: 63, lähteineen 72. Kolme liitettä: liite 1, 8 sivua; liite 2, 1 sivu; liite 3, 1 sivu. Avainsanat: Lastensuojelu, media, draamasarja, julkisuuskuva, kehysanalyysi, representaatio Ohjaaja tai ohjaajat: Maija Jäppinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia representaatioita ja kehyksiä Ylen tuottamassa Pala sydämestä -draamasarjassa (2021) esiintyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalityöstä. Palkittu draamasarja vie katsojan lastensuojelun avohuollon asiakastapausten äärelle, lastensuojelun johdon neuvotteluihin ja päähenkilöiden yksityiselämän keskelle. Lastensuojelun julkisuuskuvaa aiemmin tutkineen kirjallisuuden mukaan lastensuojelun sosiaalityötä kuvataan usein kielteisestä näkökulmasta, etenkin epäonnistumisten kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä rakennetaan mielikuvia joko kovina ja kylminä viranomaisina tai saamattomina hyväntekijöinä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan mielikuvien on havaittu toistuvan fiktiivisten mediaesitysten kuvauksissa. Niin uutismedian kuin fiktiivisten mediaesitysten kuvauksilla on väliä, sillä niiden on osoitettu vaikuttavan työntekijöiden pysymiseen alalla ja sosiaalityöntekijöiden yleiseen arvostukseen. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuudesta vuorovaikutuksessa rakentuvana. Mediaesitykset osallistuvat todellisuuden rakentumiseen. Ne tuottavat merkityksiä ja esittävät asioita aina jostakin näkökulmasta, vaikuttaen siihen, miten maailmaa jäsennetään. Tutkimusaineisto koostui draamasarjan kahdeksasta jaksosta ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin kehysanalyysia. Kehystämisellä tarkoitetaan sanallisin, äänellisin ja visuaalisin keinoin tehtyä tietoista ja tiedostamatonta näkökulmien valikointia. Kehysanalyysi sopii televisio-ohjelmien rakentamien esitystapojen, representaatioiden, analysoimiseen. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kolme haastateltavaa: johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollosta pääkaupunkiseudulta. Haastattelun aikana he katsoivat draamasarjasta valitut 11 katkelmaa ja keskustelivat niiden herättämistä ajatuksista. Haastatteluaineiston myötä kehysanalyysi sai uusia näkökulmia draamasarjassa esiintyviin lastensuojelun kuvauksiin. Aineistosta on tulkittu viisi kehystä: kutsumus, kaaos, kriisi, kontrolli ja valta sekä korruptio. Kutsumuksen kehyksessä lastensuojelun sosiaalityössä korostuvat merkityksellisyys, myötäelämisen kyky ja loppuunpalamisen uhka. Kaaoksen kehyksessä lastensuojelua kuvataan ammattitaidottomana ja hallitsemattomana. Kriisin kehyksessä lastensuojelu näyttäytyy rakenteellisten ongelmien riivaamana. Kontrollin ja vallan kehyksessä lastensuojelua esitetään mielivaltaisena ilman vastuita ja velvollisuuksia, ja samalla ilman oikeaa vaikutusvaltaa asiakkaiden edun turvaamiseksi. Korruption kehyksen kautta tulkittuna hyvä veli -ajattelu rehottaa lastensuojelun työntekijä- ja johtotasoilla. Kehysanalyysi osoitti, että Pala sydämestä -draamasarja rakentaa lastensuojelun sosiaalityöstä ja sosiaalityöntekijöistä kielteisiä representaatioita aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti. Tutkimus yhtyy aiemman tutkimuskirjallisuuden kehotukseen sosiaalityön ammattilaisten ja median edustajien paremmasta yhteistyöstä, jotta lastensuojelun representaatiot voisivat muuttua moniulotteisiksi. Tämän toteuttamiseksi sosiaalityöntekijöitä tulisi kouluttaa median kanssa toimimiseen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, miten fiktiivisissä mediaesityksissä esiintyvät lastensuojelun representaatiot ja kehykset vaikuttavat ei-ammattilaisten mielikuviin lastensuojelusta. Pala sydämestä -draamasarjassa rakennettu kuvaus lastensuojelun maailmasta on tärkeä, sillä se osallistuu lastensuojelun ja sen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen aseman määrittämiseen. Käsillä oleva tutkimus avaa pienen ikkunan siihen, mikä lastensuojelun yhteiskunnallinen kuva on omassa ajassamme
Työkokemuksen merkityksiä asiantuntijuuden kehittymisessä : Kotitalousopettajaopiskelijoiden kokemuksia

Mattila, Olga-Maaria (2021)

The aim of this study is to learn how the work experience effects to the development of expertise and work identity as well as to find ways to integrate supporting the growth of expertise into a smoother part of home economics teacher studies. The target group of this study consisted student teachers in home economics who are working in home economics sector among the studies. In the household sector, this meant working as a home economics teacher in general education, free educational work, or in companies and organizations. There has been little research on the subject from the perspective of home economics. This study was conducted as qualitative research with features of the Delphi method. The study consists of two parts each with own research questions, data and analysis. The data was collected from 38 home economics teacher students. The data of part one was collected using Google Forms which is an electronic survey tool. Data of the second part was collected with remote group discussion involving five home economics teacher students. Both data samples were analyzed with data driven content analysis. The analysis of part one raised nine main themes; self-efficacy, accumulation of work experience, strengthening of the employment opportunities, household competence, pedagogical competence, working life skills, reflection, motivation, teaching and combining studies and working life. The material in the second part consisted of three proposals for integrating the support of home economics students' expertise into a more streamlined part of their studies. The examination of the results was combined with the model of integrative pedagogy modified by Tynjälä, Virtanen and Helin (2020). The materials complement each other and together they form a modified model of integrative pedagogy to support expertise in studies.
Työkykyisyyden rajoilla : Työterveysammattilaisten näkemyksiä mielenterveysongelmiin liittyvän työkyvyttömyyden noususta 1960-luvun lopusta 2010-luvun puoliväliin

Lindroos, Noora (2017)

Tutkielmassa tarkastellaan työterveysammattilaisten näkemyksiä siitä, miten työntekijöiden mielenterveysongelmat muodostuivat keskeiseksi työkyvyttömyyskysymykseksi Suomessa. Tutkielman analyyttisena viitekehyksenä toimii työkykyisyyden käsite. Käsitteellä viitataan ajallisesti muuntuvaan yhteiskunnalliseen luokitteluun, jossa työikäinen väestö jaetaan työkykyisiin ja työkyvyttömiin. Tutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä työntekijöiden mielenterveysongelmien nousuun liittyvistä kehityspiirteistä ja laajentamaan käsitystä työntekijöiden työkykyisyydestä. Tutkielma on osa Työterveyslaitoksen Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä 1960-2013 -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa työntekijöiden mielenterveysongelmien yhteiskunnallisesta noususta. Tutkimusaineisto koostuu 41 asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat olivat pitkän työuran työterveyshuollossa tehneitä työterveyslääkäreitä, psykiatreja, työterveyshoitajia ja työterveyspsykologeja. Työterveyslaitoksen tutkijat Ari Väänänen, Jussi Turtiainen ja Anna Kuokkanen toteuttivat haastattelut tammi-kesäkuussa 2015. Aineiston analyysi pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jolloin työterveysammattilaisten käsitysten voidaan nähdä rakentavan sosiaalista todellisuutta ja olevan samalla itse sosiaalisesti rakentuneen todellisuuden tuotteita. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnetään sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston perusteella voidaan todeta, että työterveysammattilaisten käsitykset työntekijöiden työkyvykkyydestä ovat historiallisesti muuttuneet. 1980-luvulta lähtien työntekijöiden psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset ominaisuudet korostuivat aiempaa enemmän työkykyisyyden määrittelyssä. Tähän työkykyisyyden painopisteen muutokseen vaikuttivat monien työterveysammattilaisten mukaan pääosin työelämän rakenteelliset muutokset, jotka muokkasivat työn vaatimuksia. Kaikkien työntekijöiden psyykkiset, kognitiiviset tai sosiaaliset kyvyt eivät enää riittäneet uusista vaatimuksista suoriutumiseen, minkä seurauksena työntekijät alkoivat oireilla psyykkisesti. Lisäksi osa työterveysammattilaisista näki työntekijöiden käsitysten omasta terveydestään ja työkykyisyydestään muuttuneen vuosikymmenten kuluessa. Tämän seurauksena työntekijät kokivat työterveysammattilaisten mielestä normaalit tunteet ja vastoinkäymiset aiempaa useammin psyykkisinä oireina. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että työterveysammattilaisten mukaan työkykyisyys on historiallisesti kietoutunut tuotannon, taloudellisten suhdanteiden, työikäisen väestön, kulttuurin, sosiaalipolitiikan ja työterveyshuollon muutoksiin. Aiemmista tutkimuksista poiketen mielenterveysongelmien nousu ei ole tulosten mukaan johtunut joko työelämän tai työntekijöiden muutoksesta, vaan molemmista. Mielenterveysongelmien ilmenemisen työterveyshuollon vastaanotolla voidaan nähdä heijastavan työkykyisyyden historiallisesti määrittyvää luonnetta.
Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä ja kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus Suomen lainsäädännössä ja käytännössä 1970–2021

Mustonen, Lotta-Kaisa (2022)

The majority of the people with intellectual and developmental disabilities (IDD) in Finland are outside the labour market, even though their constitutional rights are the equal to those of a non-disabled person. There are a multitude of prejudices towards disability, and specifically towards people with IDDs. Those prejudices impact the way a person with IDD can carry out their working life citizenship in the way they want to. This paper focuses on the Finnish disability pension system and if the system in itself limits the self-determination of a person with IDD. The paper utilises two sets of data. Documents of law preparation and laws themselves are looked into. In addition, 10 interviews have been conducted, consisting of eight interviews with experts by experience and two organisation experts. Thematic analysis was used in both sets of data, and it is done in two parts. Document analysis handles the institutional change within the last 50 years and the interview analysis consists of how people with IDD themselves see the disability pension system. Slightly prior and especially after the ratification of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD), the Finnish lawmaking has been more inclusive of people with IDDs, although the grounds on which the laws are built on seem to stay similar over time. The disability pension system is seen as a functioning safety net, but also as a somewhat restrictive. The experts by experience were often unsure when the decision regarding their pension had been made, and they felt that their possible entry to labour markets is not discussed enough with them, even if they were motivated to join the labour markets. Even as the disability pension system creates a sense of safety for one’s income, the current form of the system also restricts the self-determination of people with IDDs. The restrictions are specifically apparent in the lack of choice. The weaknesses of the current system should be recognized, and the future political decision-making should focus on unifying the disability pension system and the quality of the support net.
Työlähtöiset menetelmät työterveyshuollossa : oppimisen johtaminen uuden toimintakonseptin käyttöönotto- ja vakiinnuttamisvaiheessa

Kurki, Anna-Leena (2010)

Working life is changing. The core of the change is change in the production and service concepts of organizations. Changes at work are connected to problems in the well-being of employees. To respond to this challenge, occupational health care must develop a course of action. A group of occupational health care units has developed new activity theory-based methods, the object of which is to change the service concept of occupational health care. The focus is on the changes and disturbances in work activity. My aim was to study this development from the perspective of knowledge management; to clarify directors'/ managers' conceptions of the content and object of their managerial work and the tensions included in these conceptions; to examine the learning process involved in these methods and to bring to light the problems, developmental needs and challenges during the implementation and consolidation phases of the process. This was a case study which included 10 occupational health care units using or being trained to use activity theory-based methods. My data consisted of interviews with directors/managers and recordings of the meetings; 20 directors/ managers are represented; I interviewed seven directors/ managers who represented four units. Directors'/ managers' conceptions of the content and object of managerial work were divided into eight categories of description, which I connected to the historical forms of organizations and types of management. Intuitive and rational management are historically older forms of management. The categories of description representing intuitive and rational management contained many internal tensions, i.e. they do not satisfy the demands of the environment. On the other hand, the categories of description which represented management by results and the control of the development process contained very few or no tensions at all; they are effective in the present environment of occupational health care. The learning process of activity theory-based methods has been expansive in nature. The occupational health care units studied are in different phases of the learning process, and these processes have been different. In three units the focus was on work development; in one unit the focus was on development of the service concept. The most central problems, challenges and developmental needs during the implementation phase were related to learning and spreading of methods inside one's own unit, and during the consolidation phase to working with partners.

Now showing items 29359-29378 of 32877

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO