Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Pekuri, Emmi (2022)
    The purpose of this study was to research how the children in one early childhood education center exclude and include each other and what kind of tools the ECE-staff uses to support inclusion and prevent exclusion. The study also examines whether the children’s behavior matches the staff’s ways of describing exclusion and inclusion in the group. According to Helgekand and Lund (2016) exclusion is something children are most afraid of. Öhman (2010) points out that the excluding child has developed faulty communication patterns and manners for relations. Physically aggressive behavior is the most common and easiest to spot. Relational exclusion, like leaving someone outside the fellowship, is much more difficult to recognize (Öhman, 2010). The data collection consisted of 16 hours of observation of 19 five-year-old children and interviews with three different educators. The study was conducted in one Swedish speaking daycare center during December 2021 and January 2022. Qualitative content analysis was used for analyzing the data. According to the results, the most common way of excluding someone was ignoring another child non-verbally. The children also excluded each other verbally by saying to another that they are not allowed to play with them. The most common way of including someone was verbally asking someone to join them or non-verbally letting someone join in a play situation. Chosen and involuntary loneliness also occurred but the latter was slightly more common. The staff mentioned three kinds of ways of exclusion, verbal, non-verbal and unconscious exclusion. The unconscious exclusion refers to when the children do not notice if someone is excluded or alone. According to the staff, the ways of inclusion were verbal or unconscious inclusion. Tools for supporting the inclusion were playing stations, randomly drawn playmates, or using the program ‘SET in preschool’. The staff also mentioned the importance of spontaneous discussions with the children. Playing stations were often used, but the lack of resources led to very few spontaneous discussions or conflict resolutions.
  • Lindsten, Katariina (2011)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Bolivialaisten naisvankien (alkuperäisväestön) ja globaalin huumesodan ('War on Drugs') välistä yhteyttä. Keskustelu sijoitetaan laajemmin kokan viljelyn politiikkaan ja alkuperäisväestön kulttuuriin. Kokaa viljeleviä köyhiä maalaisia, joista huomattava osa on naisia, on vangittu Boliviassa kiihtyvää tahtia viime vuosikymmeninä. Moni naisista on kokan tuotannossa ja kaupassa mukana, sillä se on monesti ainoa keino taloudelliseen selviämiseen. Yleisesti ottaen naisvangit ja naisrikolliset ovat marginaalinen ilmiö. Kansainvälisesti tarkasteltuna naisvankien suhteellinen osuus koko vankilaväestöstä on noin 5,2 % (keskiarvo). Boliviassa osuus on vaihdellut 6,1 %:n ja 17,1 %:n välillä vuosina 2000-2008. Naisvankien määrä yleisesti ottaen on ollut rajussa kasvussa, suurin syy naisten vangitsemiseen on huumausaineisiin liittyvät rikokset. Näyttää myös siltä että vähemmistöt ja etnisen taustan omaavat henkilöt ovat yliedustettuina vankilaväestössä. Bolivia seuraa tätä kansainvälistä trendiä. Tämä tutkielma on rajattu kysymyksiin Bolivian intiaaniperäisten naisten osuudesta maan huumerikollisuudessa, sekä heidän suhteellisen korkeaa vangitsemisastetta selittäviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Kysymykset sukupuolesta, etnisyydestä ja kokan viljelyn politiikasta ovat keskiössä. Yleisiä kriminologisia teorioita peilataan kriittisesti suhteessa aineistoon ja Bolivian kontekstiin. Huumesodan ja Bolivian ankaran huumelainsäädännön seurauksista keskustellaan kriittisesti, sekä pohditaan köyhän alkuperäisväestön massavangitsemisen tarpeellisuutta. Tutkimuskysymykseni ovat: mitkä tekijät selittävät kohtuullisen korkean intiaaniperäisten naisvankien määrän Boliviassa, ja mikä on heidän asemansa globaalissa huumesodassa? Tutkielmassa on analysoitu kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa. Päälähteenä on ollut Bolivian tilastokeskuksen tuottamat rikostilastot. Tutkielman tärkeimpänä löydöksenä voidaan pitää havaintoa, että vastoin tiettyjä olettamuksia, intiaaniperäiset naiset ovat hyvinkin aktiivisia perinteisesti miehisiksi käsitetyillä aloilla kuten rikollisuudessa ja politiikassa. Tutkielmassa osoitetaan myös, että pidätysten määrät ovat moninkertaistuneet muutamassa vuosikymmenessä. Koska kokan viljelyssä on kyse pääasiallisesti taloudellisesta toimeentulosta, tämä tutkielma kysyy, onko hengissä pysyminen rikos?
  • Lehtinen, Veera (2018)
    Tässä tutkielmassa käsitellään pahuuden, julmuuden ja hirviömäisyyden ilmenemistä Mary Shelleyn kirjoittaman romaanin Frankenstein; or, the Modern Prometheus (1818) päähenkilön, Victor Frankensteinin, toiminnassa. Tutkielman tarkoitus on osoittaa, että Frankenstein ei ole kirjan narratiivissa ainoastaan traagisten tapahtumien kohde, kokija ja uhri, vaan pahoiksi, julmiksi ja hirviömäisiksi luokiteltavien tekojen aktiivinen tekijä. Lisäksi hän toimii romaanissa esiintyvän väkivallan mahdollistajana ja ylläpitäjänä. Frankenstein; or, the Modern Prometheus:in tapahtumia ja Victor Frankensteinin minä-muotoista kerrontaa tarkastellaan pääasiassa teologis-filosofisen ja neuropsykologisen pahuuden tutkimuksen kautta. Analyysissä sovelletaan myös hirviötutkimuksen (monster studies), sosiaalipsykologisen pahuuden tutkimuksen ja kriittisen posthumanismin käsitteitä ja ilmiöitä. Tutkielmassa hyödynnetään dekonstruktiivista lukutapaa. Tutkielmassa osoitetaan, että Victor Frankensteinin toiminnassa ilmenee runsaasti pahuuden, julmuuden ja hirviömäisyyden tunnusmerkkejä. Hänen toiminnassaan toistuvat muun muassa lakien ja arvostettujen normien haastaminen, epäoikeutetut ylilyönnit käytöksessä ja ajattelumalleissa, voimakkaan solipsistinen ajattelutapa, julmia tekoja mahdollistava toiseuttaminen, tietoinen empatian tuntemisen torjuminen sekä voimakas determinismi. Tutkielmasta ilmenee myös, että Frankensteinin toiminta mahdollistaa ja pitää yllä henkistä ja fyysistä kärsimystä, joka kohdistuu hänen ja hänen vastustajansa lisäksi syyttömiin sivullisiin. Tutkielmassa pohditaan lisäksi lyhyesti, miten dekonstruktiivisen lukutavan hyödyntäminen Frankensteinin kaltaisissa klassikkoteoksissa saattaa edesauttaa ymmärrystä toiseuttamista ja siitä seuraavia julmia tekoja kohtaan.
  • Peltola, Hanna (2016)
    This report aims to describe the video assessment of the hypotonic and active motor phenomena in childhood narcolepsy with cataplexy performed for two articles specified in the additional information as well as to briefly present the other results of those articles. The video recordings for subjects with narcolepsy with cataplexy and their control groups were assessed for negative and positive cataplectic motor phenomena in two settings: 1st drug-naïve narcolepsy patients compared to healthy controls and evaluated at disease onset and after a follow-up and 2nd post-H1N1 Pandemrix® vaccinated narcolepsy patients compared to sporadic cases. In the first setting the cataplexy severity reflected by hypotonic and active motor phenomena decreased over time and the clinical picture evolved into resembling the classical cataplexy phenotype without spontaneous hypotonia. In the second setting the two groups were similar but subjects with sporadic narcolepsy onset were found to have more active movements of the facial muscles.
  • Mäkinen, Anna (2018)
    Empyeeman, eli märkäisen keuhkopussintulehduksen, esiintyvyys lapsilla kasvaa. Kultaista standardia ensilinjan hoidolle ei kuitenkaan vielä ole, vaan toimintatavat vaihtelevat alueittain. Kaksi yleisintä hoitovaihtoehtoa ovat videoavusteinen torakoskopia (VATS) ja pleuradreneeraus. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla näitä hoitomuotoja, yhtenäistää lasten empyeemojen ensilinjan hoitoa ja tukea näyttöön perustuvaa toimintatapaa erityisesti Helsingin lastenklinikalla. Aineisto koostui Helsingin lastenklinikalla vuosina 2001-2016 hoidetuista potilaista, joilla oli pneumonian komplikaationa saatu empyeema. Potilaista 25 hoidettiin primaaristi pleuradreenillä ja 25 VATS:lla. Ryhmät olivat samankaltaisia iän ja sukupuolijakauman suhteen, eikä ajalla oireiden alusta sairaalahoitoon hakeutumiseen ollut merkittäviä eroja. Analyysin käytettiin Mann-Whitney U -testiä sekä Fischerin tarkkaa testiä. Primaaristi VATS:lla hoidetulla potilailla oli lyhyempi sairaalahoidon kesto (11 päivää vs. 18 päivää, p=0.0006), pienemmät kokonaiskustannukset (15747e vs. 25037e, p=0.0011) ja vähemmän uusintatoimenpiteitä (20% vs. 88%, p<0.0001). Pleuradreenillä hoidetuilla potilailla oli enemmän komplikaatioita, mutta ero ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä (28% vs. 56%, p=0.0845). Antibioottihoidon kestolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien kesken (19 päivää vs. 22.5 päivää, p=0.076). Aikainen VATS lyhensi sairaalahoidon kestoa, pienensi kokonaiskustannuksia ja aiheutti vähemmän uusintaoperaatiota pleuradreeniin verrattuna. Lapsipotilailla molemmat hoitovaihtehdot vaativat leikkaussaliolosuhteet ja anestesian. Videoavusteista torakoskopiaa voidaan tämän tutkimuksen valossa suositella ensilinjan hoidoksi lasten empyeemoissa. (198 sanaa)
  • Parvamo, Mikael (2020)
    Tänä päivänä videoiden suoratoisto tuottaa suurimman osan Internetin IP-liikenteestä eikä tämän osuuden kasvulle näy pysähtymistä. Palveluiden kehittyessä uusimpien teknologioiden myötä, on myös käyttökokemuksen parantaminen noussut uuteen arvoon. Tämän edistämiseksi videoiden suoratoistossa etsitään jatkuvasti kehityskeinoja mm. videon laadun parantamiseksi ja puskurointiviiveiden välttämiseksi. Suurimmat suoratoistopalveluiden tarjoajat ovat siirtyneet käyttämään, kehittyneitä, mukautuvia suoratoistomenetelmiä, joiden avulla mukautua dynaamisesti verkon muuttuviin olosuhteisiin ja käyttäjien tekemiin valintoihin. Näistä yleisimmin käytetty menetelmä on MPEG-DASH. Suoratoiston reaaliaikaisesta luonteesta johtuen myös virhetilanteita tulee välttää ja näistä palautuminen tulee tapahtua sekä nopeasti että tehokkaasti, sillä uudelleenlähetyksille harvoin on aikaa. Vaikka mukautuvat suoratoistomenetelmät lievittävätkin verkon ruuhkautumista, jatkuu myös verkon rasittuminen ennen näkemättömällä tavalla. Suoratoistopalveluiden käyttäjämäärien kohotessa satoihin miljooniin ja keskimääräisten katselutuntien noustessa niiden myötä, on syytä tarkastella, millaisista elementeistä suoratoiston tuottama verkkoliikenne muodostuu. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin havainnollistaa kehityskaarta, joka on johtanut tänä päivänä vallitsevien suoratoistomenetelmien muovautumiseen ja tuoda esille sekä yhteiskunnallisia että teknologisia seikkoja, joiden vaikutus videoiden suoratoistossa tulee näkymään lähitulevaisuudessa. Tämän lisäksi tutkielmassa esitellään tämän hetkisiä suoratoistomenetelmiä sekä niiden toimintaa ja mukautumiskykyä. Näistä menetelmistä keskiöön on nostettu MPEG-DASH.
  • Ikonen, Kalle-Pekka (2017)
    Elinkeinorakenteen muuttuminen, alueellisten kehityserojen lisääntyminen sekä sisäinen muuttoliike ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia muutosvoimia. Niillä on vaikutusta myös suomalaiseen metsänomistajakuntaan, sillä noin 700 000 suomalaista omistaa metsää. 2000 -luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana metsänomistajakunnan rakennemuutos on ollut muuta väestöä hitaampaa, mutta merkittävämpiä muutoksia on luvassa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana, kun seuraava metsänomistajasukupolvi ottaa metsät haltuunsa. Vallitseva muutos asettaa myös suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot uuden haasteen eteen tulevaisuudessa. Puunhankintaorganisaatioiden on pystyttävä vastaamaan sekä kasvavan kotimaisen puun kysynnän että metsänomistajakunnan rakennemuutoksen asettamaan haasteeseen varmistaakseen tuotantolaitosten puuhuollon. Digitalisaatio ja sen synnyttämät uudet palvelut voivat olla yksi ratkaisu metsäteollisuuden haasteeseen. Uusilla sähköisillä palveluilla voidaan vastata uuden digitalisesti orientoituneen metsänomistajasukupolven asettamiin tavoitteisiin. Haasteena on luoda uusia digitaalisia palveluita, jotka palvelevat parhaiten koko muuttuvaa metsänomistajakuntaa ja heidän odotuksiaan. Tämä tutkimus selvittää metsänomistajien ja metsäasiantuntijoiden asenteita uusia sähköisiä asiakaspalvelu-, neuvonta- sekä puukauppakanavia kohtaan. Niiden keskiössä on metsänomistajille tarjottava videoneuvottelupalvelu. Tutkimus luo myös katsauksen virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin tulevaisuuden metsäomaisuuden mallintajana ja puukauppapaikkana. Tutkimusaineisto kerättiin 13 teemahaastattelulla elokuussa 2016. Haastateltavat olivat suomalaisen metsäteollisuuden puunhankintaorganisaation metsäasiantuntijoita ja metsänomistaja-asiakkaita. Viisi haastateltavista oli metsäasiantuntijoita ja kahdeksan metsänomistajia. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelun laadun arviointiin tarkoitettua SERVQUAL -menetelmää ja siinä keskitytään arvioimaan koettua palvelun laatua. Tutkimuksen perusteella metsänomistajien suhtautuminen sähköiseen asiointiin on positiivista ja kehitys sähköisten palvelukanavien parissa nähdään edistävän koko metsäalaa. Sähköisen asioinnin hyödyt korostuvat ennen kaikkea etämetsänomistajien kohdalla, mutta ne palvelevat myös lähempänä metsiään asuvia. Sähköisen asioinnin nähdään myös säästävän sekä metsänomistajien että metsäasiantuntijoiden aikaa ja lisäävän asioinnin vaivattomuutta
  • Järvinen, Johanna (2016)
    Objective: Previous results support the use of video examples in voice therapy. Patient adherence and motivation for practice was improved in the video-enhanced voice therapy compared to the "written" condition. A previous study has also shown that an instructional videotape has potential to increase people's awareness about voice misuse and treatment options. However, this area is still poorly studied. The goal of this study was to review the experiences of educational video material. The focus was to map out the experiences and benefits of using the video material. The purpose of this study was also to determine if patients' voice quality and the quality of life could be improved by providing videos of vocal hygiene instructions and voice exercises exemplified by the therapist. Methods: The population consisted of 12 patients of HUS Speech and Voice Clinic who participated in an independent video-enhanced intervention. All participants were women (20-63 years) and they had a functional voice disorder diagnosed by a phoniatrician. Before the intervention participants filled up two self-assessment questionnaires: VHI and VAPP. During the intervention participants kept an exercise diary. After the intervention participants filled up three self-assessment questionnaires: VHI and VAPP once again and also a questionnaire about the experiences of educational video material. The data were analysed applying qualitative content analysis and statistical method. Results and conclusions: The participants considered the video material, especially the informative part of it, clear and useful. The training videos were also considered clear and quite easy to manage. Practice frequency was how ever quite poor. Nobody practiced every day. During one month (30 days) the participants exercised in 5 to 27 days. During one day they exercised about eight minutes. Some of the participants seemed to benefit from the independent video-enhanced voice therapy. 7/12 participants had better VHI and VAPP scores after the intervention compared to the scores before the intervention. The difference in VAPP scores of the whole group before and after the intervention was considered statistically significant (p-value =.048 < .05 ). However, there were so wide variation in the practice frequency and the VHI and VAPP scores, that no exact conclusions can be made.
  • Hujanen, Vili (2020)
    Tietokoneet ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina, mikä on mahdollistanut kehittyneemmät pelit ja luonut pelaajille uusia mahdollisuuksia. Pelien modaamisella on pitkät juuret videopelien osalta, niitä on tehty mitä erilaisimpiin peleihin ja erilaisin tarkoi-tuksin. Tutkimuksen kysymyksenä on tarkastella sitä, miten tekijänoikeus suhtautuu modaamisen sallittavuuteen. Tutkimuksessa määritellään modit ja esitellään niiden vaikutuksia videopeleihin. Tutkimuksessa esitellään videopelien toimintaa ja miten niitä on mahdollista nykyisin modata. Aihe on kansainvälistä, joten tutkimuskysymystä käsitellään huomioiden myös yhdys-valtalainen oikeus. Modien osalta nostetaan esille kaksi erilaista tyyppitapausta, joiden kautta pohditaan modaamisen sallittavuutta. Modaamisen kysymykset tiivistyvät siihen, minkälaisia oikeuksia pelaajilla on muokata omistamaansa peliä sekä jakaa omia tuotok-siaan alkuperäisen tekijän suostumuksella tai ilman. Aiheen kannalta haastavaa on kohtuullisen vähäinen oikeuskäytäntö, mikä tarkoittaa, ettei aiheen kannalta kovinkaan lopullisia päätelmiä pystytä tekemään. Aihetta käsitellään pääsääntöisesti suomalaisen tekijänoikeuslain näkökulmasta mutta ottaen huomioon käydyn keskustelun ulko-mailla. Tämä tarkoittaa samalla myös ulkomaisten käsitteiden esittelyä ja niiden sovittamista kotimaiseen oikeusjärjestelmään. Mo-dien asema on kyseenalainen ja varsin häilyvä, minkä voidaan nähdä tuottavan ongelmia oikeusvarmuuden kanssa. Aihetta pohdi-taan niin yhdysvaltalaisen tutkimuksen ja oikeuskäytännön kautta. Tyyppitapaukset nostetaan esille, joiden kautta kysymystä peila-taan Suomen tekijänoikeuteen. Kyseessä voi olla tietyissä tilanteissa tekijänoikeuden loukkaus, tämä riippuu siitä, miten modaami-nen käytännössä toteutetaan. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille tätä ongelmaa ja kyseenalaistaa sen tarkoituksenmukaisuus, sekä pyrkiä tarjoamaan mahdollisia ratkaisuita, joilla näitä ongelmia pystyttäisiin estämään ja vähentämään.
  • Liljanto, Roope (2019)
    Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten videopelissä esiintyy ainesta antiikin kreikkalaisesta uskonnosta ja mytologiasta. Tutkimuskysymykseni on, miten kreikkalaista mytologiaa ja antiikin kreikan uskontoa käytetään videopelin rakennusaineena sen tarinassa, sisäisessä mytologiassa sekä toiminnassa pelimaailman sisällä. Aineistona toimii videopeli the Elder Scrolls IV: Oblivion (2007). Aineistoa analysoin sisällönanalyysin keinoin. Analyysia ohjaa transmediaalisten maailmojen teoriakehys. Transmediaalinen maailma on monen eri median, esimerkiksi kirjallisuuden tai pelien, kautta ilmentyvä fiktiivinen maailma.Analyysin jäsennän Lisbeth Klastrupin ja Susana Toscan esittelemän kolmijakoisen transmediaalisten maailmojen mythos, ethos ja topos–mallin mukaan. Mythos on maailman taustatarina, keskeinen tieto, joka on oleellista maailman tulkitsemisessa ja siinä toimimisessa. Ethos on maailman sisällä toimimiseen ja käyttäytymiseen vaadittu tieto. Topos edustaa maailman miljöötä tietyssä aikakaudessa ja sen yksityiskohtaista maantiedettä. Paikannan tutkielmani uskontotieteen kentällä populaarikulttuurintutkimukseen ja myyttitutkimukseen. Havainnollistan analyysissa löydöksiäni pelin kuvakaappauksilla. Uskontotieteen kentällä paikannan työni myyttitutkimuksen avulla käyttäen Émile Durkheimin myyttiteoriaa, jossa myytin tehtävänä on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen. Durkheimin myyttiteoriassa mytologia on ryhmälle yhteinen uskomusjärjestelmä. Jos mytologia on ryhmälle yhteinen uskomusjärjestelmä, joka edustaa yhteiskuntaa ja maailmaa, ilmentää Oblivion meille antiikin mytologiaa ja uskomuksia, sekä samalla eurooppalaista kulttuuriperintöä. Tutkielmassani havaitsin Oblivionin toisintavan kuitenkin myös virheellisiä käsityksiä antiikin mytologiasta ja maailmasta. Oblivionissa käytetään laajasti kreikkalaisten uskontoa ja mytologiaa hyödyksi. Yhtäläisyyksiä löytyy niin jumalten kuvauksesta, pelin tarinoista ja juonikuvioista, pelin uskontojen sijoittelusta. Tässä tutkielmassa osoitan mythoksen, ethoksen ja topoksen analyysikäsitteiden avulla, miten pelintekijät kertovat uudelleen antiikin perintöä uusille sukupolville.
  • Koljonen, Markus (2024)
    Hammaslääketieteen yliopistollinen opetus on haasteen edessä: miten kehittää opetusta ja tukea oppimista vaikuttavilla tavoilla digitalisoituvassa maailmassa, jossa media ubikisoituu eli kaikkiallistuu yhä enemmän? Videopohjainen oppiminen (Video Based Learning, VBL) tarjoaa lupaavia pedagogisia mahdollisuuksia erityisesti ottaen huomioon uudet, mediaa natiivisti kuluttavat sukupolvet. Merkittävä osa viime vuosina Suomessa valmistuneista hammaslääkäreistä kokee kiinteän protetiikan osaamisensa vajavaiseksi. Tämä opinnäytetyö pyrkii vastaamaan tähän puutokseen kehittämällä ja monipuolistamalla kiinteän implantologian opetusmateriaaleja ja pedagogisia lähestymistapoja VBL:n keinoin. Tämä opinnäytetyö koostuu opetusvideoproduktiosta, digitaalisesta oppimisalustasta ja kirjallisuuskatsauksesta. Produktiota varten kuvattiin yli 7 tuntia videomateriaalia maalis–marraskuussa 2022. Materiaali leikattiin 18 opetusvideoksi, joiden yhteiskesto on kaksi tuntia. Videosarja dokumentoi todelliselle potilaalle toteutetun implanttihoidon ensimmäisestä tutkimuskäynnistä implantointiin ja valmiin implantin kontrollikäyntiin asti. Sarja seuraa hammaslääkäreiden kliinisen työn lisäksi röntgenhoitajan työtä KKTT-kuvan otossa sekä hammasteknikkojen työskentelyä hammasteknisissä laboratorioissa. Sarja esittelee myös kaksi keskenään vaihtoehtoista implanttihoidon välivaiheen toteutustapaa: perinteisen jäljentämisen ja digitaalisen jäljentämisen menetelmät. Opetusvideoilla esiintyvät henkilöt ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa materiaalin julkaisuun opetuskäyttöön. Digitaalinen oppimisalusta toteutettiin verkkosivuna. Se toimii käyttöliittymänä videoiden katselulle ja esittää videot kronologisessa järjestyksessä polkuna, joka haarautuu käyttäjän valitseman jäljentämismenetelmän mukaan. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, millä keinoin VBL:n vaikuttavuutta oppimistuloksiin voidaan edistää. Katsaukseen koottiin lukuisia suosituksia VBL-tuotantojen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi tarkasteltiin, mitä muita hyötyjä ja toisaalta haasteita ja heikkouksia VBL:llä pedagogisena lähestymistapana on verrattuna muihin opetusmenetelmiin. VBL tarjoaa paitsi runsasta toteuttamatonta potentiaalia opetuksen laadun ja kvantitatiivisten oppimistulosten kehittämiseen, myös mahdollisuuden laajempaan opetuksen ja oppimisen laadulliseen paradigmamuutokseen transmissiivisesta pedagogisesta filosofiasta konstruktivistiseen filosofiaan. VBL ei kuitenkaan itsessään takaa oppimistuloksia, vaan ollakseen vaikuttavia VBL-tuotannot on toteutettava riittävän laadukkaasti ja integroitava saumattomasti muuhun opetukseen. Ne ovat myös aina osa laajempaa pedagogista ekosysteemiä ja opetuksen ja oppimisen kulttuuria.
  • Kvist, Viktor (2020)
    Dagens teknologisamhälle erbjuder individer med olika underhållningsmedel. Ett av de snabbast växande underhållningsmedlen inom nöjesbranschen är videospel, som genom sina digitala egenskaper har tagit nöjesbranschen med storm. Idag utgör videospel en global miljardindustri, som till stora delar skyddas genom det upphovsrättsliga regelverket. Det upphovsrättsliga regelverket är vidare extensivt, vilket medför att det upphovsrättsliga ramverket som omfattar videospel är mångfacetterat. I avhandlingen fästs uppmärksamhet på hur videospel betraktas i Finland från en upphovsrättslig synvinkel. Mer specifikt fästs uppmärksamhet på den finska doktrinens ändamålsenlighet i situationer där videospel kopieras, för att granska huruvida gällande synvinklar i Finland är tidsenliga och tillräckliga. Från en upphovsrättslig synvinkel inbegriper videospel ett flertal element, som kan erhålla upphovsrättsligt skydd. I egenskap av ett digitalt verk som kommer i olika slag och format, kan ett videospel bestå av antingen ett få upphovsrättsligt skyddsbara uttrycksformer eller flera olika uttrycksformer. För att uppmärksamma dessa faktorer, måste det upphovsrättsliga regelverket avseende videospel vara anpassningsbart på alla typer av videospel. Detta åstadkoms genom att de upphovsrättsliga reglerna hålls tidsenliga och uppdaterade. I avhandlingen granskas om detta är fallet i Finland. Kopiering av videospel utgör ett reellt hot för spelutvecklare, som genom tidsmässiga och ekonomiska uppoffringar strävar efter att skapa videospel för att erhålla ekonomisk nytta. Med hänvisning till konkurrensfriheten som präglar den finska marknadsekonomin, är kopiering i sig inte ett förbjudet förfarande. Detta påvisar även upphovsrätten, som inte skyddar idéer utan enbart sättet som idéer uttrycks på. Spelbolag med kopiering som primär affärsverksamhet utnyttjar dessa utgångspunkter genom att fokusera på spelets bakomliggande idé, det vill säga spelets helhetsupplevelse och gameplay. Genom att kopiera ett annat spels gameplay, undviker spelkopior upphovsrättsligt intrång, men åstadkommer ett spel som är närapå identiskt med originalspelet. Avhandlingen utforskar hur ett dylikt förfarande bemötts i praxis, i syfte att granska vad som är en icke-skyddad idé och ett skyddat uttryck i ett videospel. I avhandlingen behandlas forskningsfrågorna genom att använda den finska upphovsrätten som utgångspunkt. Eftersom videospel är ett internationellt område, vars upphovsrättsliga egenskaper uppmärksammats utomlands, kommer avhandlingen även att förlita sig på utländska synvinklar. Kopiering av videospel har i synnerhet aktualiserats i den amerikanska doktrinen. Till följd av detta stöder avhandlingen sig på domstolsavgöranden i USA, för att granska huruvida dessa kan tillämpas i den finska doktrinen. Således används den utländska doktrinen i avhandlingen enbart som ett påfyllnadsmedel till avhandlingens frågeställning, som är att utforska hur videospels upphovsrättsliga ställning granskats i Finland. Avhandlingen är rättsdogmatisk, vilket betyder att avhandlingen strävar efter att hitta tolkningsrekommendationer till den gällande rätten avseende videospels upphovsrättsliga omfång i Finland, inte faktiska svar till hur videospel bör eller ska granskas.
  • Lauriala, Maisa (2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan kahden preposition vaihtelua lausekkeissa vid/på universitet ja vid/på möte sekä lausekkeissa vid/i ålder ja vid/i val. Tavoitteena on selvittää, miten prepositioiden käyttö ja esiintymistiheys vaihtelevat kyseisissä ilmauksissa ja millaisia muutoksia tässä vaihtelussa on nähtävissä eri vuosikymmenten välillä. Lähtökohtana on vid suhteessa på- ja i-prepositioihin. Aiempien tutkimusten ja havaintojen perusteella on nähtävissä viitteitä siitä, että vid-preposition käyttö on vähenemässä, kun taas på ja i ovat yhä yleisempiä. Etenkin på vaikuttaa usein syrjäyttävän vid-preposition. Tutkielman yhtenä tavoitteena on selvittää, missä määrin tulokset tukevat tätä käsitystä. Tutkimuksen aineiston pohjana on kolme sanomalehtikorpusta kolmelta eri vuosikymmeneltä, Press 65, Press 95 ja GP 2013, jotka ovat osa Göteborgin yliopiston ylläpitämän Språkbankenin korpusaineistoa. Korpuksista on Korp-työkalun avulla etsitty kaikki vid- ja på-lausekkeet, joissa preposition rektion muodostavan substantiivilausekkeen pääsana on universitet tai möte sekä vid- ja i-lausekkeet, joissa substantiivilausekkeen pääsana on ålder tai val. Esiintymiä vertaillaan toisiinsa kvantitatiivisesti, mutta pääosin analyysi on kvalitatiivista. Analyysissa tarkastellaan esiintymiä niiden kontekstissa. Esiintymät jaotellaan prepositiolausekkeen syntaktisen funktion mukaan sekä sen perusteella, toimiiko prepositiolauseke hallitsevan lausekkeen vapaana vai pakollisena määritteenä, ja missä määrin hallitsevan lausekkeen pääsanan valenssi vaikuttaa määritteen preposition valintaan. Tarkastelun kohteena ovat myös muut preposition valintaan vaikuttavat tekijät, kuten konstruktiot, joissa prepositiolauseke on taipuvainen esiintymään. Tutkimus osoittaa, että vid-preposition käyttö tarkastelluissa lausekkeissa on vähentynyt merkittävästi suhteessa på- ja i-prepositioon. Selvimmin kehitys näkyy vid/i val -lausekkeessa, jossa vid on menettänyt eniten jalansijaa. Vid/på universitet on lausekkeista ainoa, jossa vid on edelleen yleisempi kuin vaihtoehtoinen prepositio. Merkittävimmät muutokset prepositioiden välisessä vaihtelussa sijoittuvat aikavälille 1965–1995, kun taas muutokset aikavälillä 1995–2013 ovat vähäisempiä. Vanhimman aineiston suppeuden vuoksi tulokset ovat kuitenkin osittain vain suuntaa antavia. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että vid-lausekkeet ovat jossain määrin taipuvaisia esiintymään eri funktiossa ja konstruktioissa kuin vastaavat på- ja i-lausekkeet. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että sekä på että i yhä useammin korvaavat vid-preposition. Toisaalta sekä tutkimuksen alussa tehdyt alustavat korpushaut että tarkasteltujen esiintymien analyysi osoittavat, että kehitystä ei voida yleistää koskemaan kaikkia prepositiolausekkeita, joissa vid on vaihdettavissa prepositioon på tai i. Niissä lauseke- ja konstruktiotyypeissä, jotka tulosten perusteella ovat taipuvaisia esiintymään nimenomaan vid-preposition kanssa, sillä vaikuttaa edelleen olevan vakiintunut asema.
  • Sahari, Aaro (2008)
    The focus of this thesis is the marine environmental history of the eastern part and the estuary of the Kymi river from 1945 to 1970. There is no previous research on this area from an environmentally historical perspective, nor have many of the sources here discussed been previously used. Therefore the thesis expands academic understanding of local environmental processes and protection in and around the city of Kotka and the Kymi river. The thesis falls within the methodological field of socio-political history, as the research focus is centered on the local process of establishing the nature of environmental problems and solving them. The principal assumption has been that the city of Kotka, due to its ongoing expansion, was slow to respond to environmental hazards. The Kymi river was among the most degraded bodies of water during this period. Kotka on the other hand was a major center of wood processing industry and one of Finlands major industrial ports. In the past the river and its estuary had provided ample resources for fishers. It is this contradictory use of the environment that allows one to discuss the local struggle for the correct use of the environment. Primary sources include local and city archives, environmental studies, and legal documents linked with the above. The archives of the city of Kotka and of various private associations form the core sources. Environmental studies from the research period have been dealt with as sources to the local political power struggle. Alongside with current environmental research they also provide insight into the state of the environment. Another goals has been to accumulate environmental research for a future multidisciplinary study in this area. As a final conclusion it can be said that environmental degradation was widely understood as a problem only in the 1960s. The influential role of the city of Kotka however determined the pace with which these problems were then solved.
  • Lindholm, Joachim (2012)
    Tutkielmassa tarkastellaan asunto-osakeyhtiöiden viemärilinjastojen korjausrakentamista. Näkökulmana on saneerauksen totetuttaminen ns. uusilla menetelmillä perinteisen linjasaneerauksen sijaan. Viemärilinjastojen saneerausten kysyntä ja tarve on suuri, sillä isoin osa rakennuskannasta saavuttaa saneerauksen kannalta kriittiseksi katsottavan noin 50 vuoden iän tällä tai seuraavalla vuosikymmenellä. Viemärilinjaston kunnossapitovastuu kuuluu lain mukaan asunto-osakeyhtiölle ja päätös käytettävästä menetelmästä ja saneerauksen suorittavasta urakoitsijasta tehdään yhtiökokouksessa. Lähes poikkeuksetta yhtiön hallitus on valmistellut urakkaa ja esittää näkemyksensä parhaiten soveltuvasta menetelmästä yhtiökokoukselle. Uusilla tekniikoilla tehty saneeraus on monesti perinteistä linjasaneerausta nopeampi ja edullisempi vaihtoehto, mutta uusien menetelemien käyttämisen riski piilee niiden vaatimassa linjaston puhdistamisessa. Tästä johtuen linjaston kunto on tutkittava ennen urakan aloittamista. Kuntotutkimuksen suorittaminen kuuluu asunto-osakeyhtiön hallituksen huolellisuusvelvollisuuden piiriin. Tämän huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa hallituksen kollektiiviseen vahingonkorvausvelvollisuuteen vahinkoa kärsinyttä asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Urakoitsijan on tulkittava kuntotutkimuksen antamaa informaatiota ammattilaiselta vaaditulla tavalla ja informoitava tilaajaa siitä, kestääkö viemärilinjasto saneerauksen vaatiman puhdistamisen. Tätä kutsutaan urakoitsijan lojaliteettivelvollisuudeksi. Urakoitsijan epälojaali toimitapa voi johtaa siihen, ettei tämä voi menestyksekkäästi vedota tiettyhin urakkasopimuksessa sovittuihin ehtoihin. Pinnoitussaneeraukseen liittyviin laadunvalvonnan haasteisiin, pintamateriaalien ja rakenteiden ennallistamisvastuuseen, takuuaikana tehtäviin korjauksiin tai vakuutusoikeudellisiin näkökulmiin ei tässä tutkielmassa syvennytä. Ne kuitenkin huomiodaan tulevien tutkimusten potentiaalisina aiheina.
  • Westerlund, Jenni (2015)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapauskohtaisesti suomalaisen pienyrityksen kansainvälistymismahdollisuuksia ja kartoittaa potentiaalisia viennin muotoja kansainvälistymisen aloittamiseksi. Kansainvälistymisen teoriakenttä on laaja ja paljon tutkittu. Kansainvälistymismalleina esitellään kolme tunnetuinta mallia: vaihe-, Born Global- ja Born-again Global-mallit. Yritykset kansainvälistyvät monista eri syistä; hakeakseen lisää kasvua tai pakon edessä pysyäkseen kilpailussa mukana. Vientitoimintaan ryhdyttäessä yritys tarvitsee tuotteeseen, talouteen ja osaamiseen liittyviä edellytyksiä, jotta viennin aloittaminen olisi mahdollista. Kansainvälistymistapoja on useita vientitoiminnasta oman toimipisteen perustamiseen ulkomailla. Ennen ulkomaille menoa yrityksen on tärkeää pohtia tavoitteitaan ja sisäisiä strategioitaan sekä toteuttaa markkinatutkimuksia kohdemaista. Tutkimuksissa tärkeää on tunnistaa alueiden todellinen potentiaali kohderyhmien suhteen ja mahdolliset markkinoille pääsyn esteet ja haasteet. Tutkielman aineisto on kerätty kvalitaviisesti teemahaastatteluilla. Tutkimustulosten mukaan kohdeyrityksellä on potentiaalia laajentaa ulkomaille ja onnistua kasvattamaan toimintaansa ja lisäämään myyntiään. Suomen markkinat eivät tarjoa riittävää kasvualustaa yrityksen tuotteen erikoislaatuisuuden takia, jonka vientimahdollisuuksien kartoittamiseen tämä tutkimus perustuu. Kansainvälistymisessä tärkeiksi seikoiksi nousivat oikeisiin segmentteihin keskittyminen maakohtaisesti ja oikeiden kontaktien löytyminen. Yhteistyö-kumppaneiden ja brändäämisen avulla kasvua voidaan saavuttaa suuremmilla volyyymeilla.
  • Kovanen, Heidi (2016)
    Tutkimus lähestyy Kastelholman linnaa ja sillä elettyä arkea linnan tilallisen ja toiminnallisen jakauman kautta. Kiinnittämällä huomiota Kastelholman sisäisessä saavutettavuudessa tapahtuviin muutoksiin ja siihen, miltä linnan saavutettavuus on voinut näyttää sen muurien ulkopuolelta katsottuna, tutkimuksella pyritään ottamaan osaa linnojen sosiaalista ulottuvuutta käsittelevään keskusteluun ja luomaan pohjaa mahdollisille linnojen näkemiseen ja kokemiseen liittyville jatkotutkimuksille. Tutkimuksen pohjana toimii keinotekoinen kuusiosainen periodijako, jonka avulla pyritään havainnollistamaan Kastelholman rakenteessa ja toiminnassa tapahtuvaa muutosta puolen vuosisadan mittaisissa jaksoissa 1300-luvulta 1600-luvulle. Jokaisen tutkittavana olevan ajanjakson kohdalla linnasta erotettuja huonetiloja tarkastellaan sekä niiden rakenteellisten piirteiden ja näihin liitettävissä olevien toimintojen (feature -analyysi), että huonetilojen keskinäisen sijainnin ja saavutettavuuden (access -analyysi) kautta. Varsinaisten tulkintojen pohjana tutkimuksessa toimivat Kastelholmasta sen rakennushistoriallisen tarkastelun pohjalta muodostetut saavutettavuuskartat (access -kartat), jotka kuvaavat linnan yksittäisten huonetilojen lisäksi myös näille määritettyjä käyttötarkoituksia. Yhdistämällä Kastelholmaa kuvaaviin saavutettavuuskarttoihin tieto linnan huonetiloille määritetyistä toiminnoista, pystytään tutkimuksessa esiintyvien access -karttojen avulla tarkastelemaan Kastelholman sisäisen rakenteen lisäksi myös linnan toiminnallista jakaumaa. Karttojen pohjalta Kastelholmasta pystytään 1500-luvun alkupuolen jälkeen erottamaan useampia toisistaan erottuvia huoneryhmiä, joiden yksittäisiä huonetiloja näyttää yhdistävän keskenään samantyyppinen käyttötarkoitus. Ennen 1500-lukua vastaavanlainen huonetilojen ja toimintojen rengastuminen on Kastelholman tapauksessa huomattavasti harvinaisempaa. 1620-luvun jälkeen osa etenkin linnan varastoiksi määritetyistä huonetiloista näyttää rengastuvan yhä selkeämmin myös linnan muurien ulkopuolella avautuvan linnasaaren kanssa, mikä voi viitata linnaan sijoitettujen toimintojen yhä selkeämpään rajaamiseen – mahdollisesti myös linnaan odotettua vierasta silmällä pitäen.
  • Roth, Melissa (2023)
    Tutkielmassa tarkastellaan Suomesta Neuvostoliittoon 1930-luvulla menneiden laittomien siirtolaisten kokemuksia. Tutkimuksen keskiössä ovat Suojärveltä kotoisin olleen Ahokkaan perhekunnan kirjeet Neuvostoliitosta Suomeen vuosina 1932–1936. Ahokkaat olivat osa 1930-luvun laman käynnistämää laitonta muuttoliikettä, jonka johdosta noin 15 000 suomalaista siirtyi Neuvostoliittoon paremman toimeentulon perässä. Tutkin kuinka sukulaissuhteita hoidettiin rajan ylitse kulkevan kirjeenvaihdon välityksellä, kuinka kirjeenvaihdon konventiot muuttuivat perheen kohdatessa vakavaa puutetta ja kuinka Ahokkaat kuvasivat olosuhteita Neuvostoliitossa. Tutkimuskirjallisuuden avulla havaitsin, että monet Ahokkaiden kokemista asioista olivat jaettuja myös muiden suomalaissiirtolaisten kanssa. Tutkimuksessa ilmenee kuitenkin se, että Ahokkaat olivat vapaita vaihtamaan työpaikkaa asuessaan Petroskoissa. Tämän johdosta he olivat sosiaalisesti ja taloudellisesti vakaammassa asemassa, kuin esimerkiksi suljetulle työleireille joutuneet suomalaiset. Lähdeaineistona käytetään Valtiollisen poliisin Sortavalan alaosaston arkistosta löytyvää kirjekokoelmaa vuosilta 1931–1939. Kirjeet on jäljennetty Etsivän keskuspoliisin toimesta tarkoituksena tarkastella laitonta muuttoliikettä, sekä Neuvostoliitosta Suomeen kohdistuvaa kommunistista agitaatiota. EK on tehnyt jäljennöksiin lukuisia merkintöjä ja huomioita, jonka lisäksi kirjekokoelmaan kuuluu EK:n sisäisiä ilmoituksia. Nämä tuovat tutkimukseen toisen puolen, jossa tarkastellaan Ahokkaisiin kohdistunutta tutkintaa, jonka johdosta EK teki tiedusteluykäynnin Ahokkaiden Suomessa asuneiden sukulaisten kotiin. Valtiollisen poliisin arkiston lisäksi tutkimuksessa käytetään Neuvostoliiton siirtolaisuutta koskevaa tutkimuskirjallisuutta 1980-luvulta 2020-luvulle. Lisäksi tutkimuksessa käytetään aikalaissanomalehdistöä Suomesta ja Neuvosto-Karjalasta kuvaamaan aikakauden taloudellista ja poliittista tilannetta, sekä esimerkiksi kommunisteihin liittynyttä retoriikkaa. Sanomalehtien avulla on myös mahdollista tarkentaa Ahokkaiden kirjeissään kuvaamia tapahtumia, jotka olivat välittyneet Suomesta Neuvostoliittoon. Ahokkaiden elämää Neuvostoliitossa varjostivat puute ruoasta ja välttämättömyystarvikkeista, sekä epävarmuus tulevasta. Osoitan, että Ahokkaat pitivät Neuvostoliitossa asumista väliaikaisena vaiheena ainakin vuoteen 1934 saakka. Kun suunnitelma Suomeen palaamisesta epäonnistui, joutui perhe sopeutumaan Neuvostoliittoon. Perhe hajaantui avioeron ja sisäisten karkotusten takia ja lopulta vuonna 1936 myös kirjeyhteys Suomeen katkesi.
  • Aleneff, Marja Leena (2015)
    Objectives. Parental alienation is known to be manipulation aimed at a child in the family interaction context in order to make the child reject a parent to please the other parent. Although parental alienation has been described already in the 1950's little quantitative research has been done in the field. It has been found parental alienation occurring typically in divorce conflicts is associated with psychosocial problems and clinical symptoms in adulthood. As the studies of parental alienation have focused on the adults until now, it is not known what kind of association there is between parental alienation and adolescents' well-being. The objective of this quantitative pioneering study aimed at teenagers was to find out about parental alienation's prevalence and association with Finnish adolescents' quality of life as well as with the family background factors. The focus of the study was on the association of parental alienation behaviors with an adolescent's quality of life disregarding whether the parents had divorced or the alienating parent succeeded in the alienation of the child or not. The following hypotheses were made: One to two percent of the adolescents has experienced parental alienation. Parental alienation is more prevalent in divorced families and associated with (1) higher rates of depression and anxiety and the lower quality of life (2) meeting the rejected parent after the divorce (3) the deteriorated relationship with the rejected parent after the divorce. Methods. The research was carried out as an anonymous web survey, which was completed by 2027 adolescents (mean age 17.7 years, 87.4 % female). About 36 % of the participants came through 19 Finnish high schools and about 64 % through five websites aimed at teenagers. The questionnaires used in this study were Parental Alienation Behavior Scale (parental alienation), KiddoKINDL-14–17 (quality of life) and Raitasalo's modification of the short form of the BDI (mood). Results and conclusions. As it was hypothesized parental alienation was associated with higher rates of depression, anxiety, the lower quality of life and parents' divorce or separation although it also occurred in families where the parents had not divorced. On the contrary to the hypotheses parental alienation was not associated with meeting the rejected parent, neither was the relationship deteriorated after the divorce of the parents associated with the rejected parent but with the alienating parent. Thus the previously found association between parental alienation and low well-being in appears in to occur already in adolescence. Further research is needed to find out the need for the parental alienation screening for example.
  • Mäkinen, Maiju (2019)
    Kansainvälisen prosessioikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden rajapintaan sijoittuvassa tutkielmassa tarkastellaan sellaisia dispositiivisten riita-asioiden oikeudenkäyntejä, joissa sovellettaviksi tulevat jonkin muun valtion kuin Suomen lain aineellisoikeudelliset säännökset. Tutkielmassa verrataan suomalaisia oikeudenkäyntejä saksalaisiin oikeudenkäynteihin, sillä Saksassa vieraan valtion lain soveltamistilanteet ovat kohtuullisen yleisiä, ja siellä tätä aihepiiriä on tutkittu jo pidemmän aikaa. Kansainvälisellä tasolla on ennustettu vieraan valtion lain soveltamistilanteiden yleistymistä, joten tutkielman aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Vieraan valtion lain soveltamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 17 luvun 4 §:ssä. Kyseessä on väljä säännös, jossa on jätetty monia asioita oikeuskäytännön varaan. Toistaiseksi aihetta koskeva suomalainen oikeuskäytäntö on ollut niukkaa, eikä korkein oikeus ole antanut selkeitä linjauksia. Ensimmäisenä laajempana kokonaisuutena tutkielmassa perehdytään siihen, millä taholla on selvitysvastuu vieraan valtion lain sisällön selvittämisestä. Suomessa oikeustila on tältä osin suhteellisen selvä, ja oikeuskäytännön perusteella vaikuttaa siltä, että selvitysvastuullinen taho on myös käytännössä saatu määritettyä kohtuullisen helposti. Tutkielmassa havaitaan, että Saksassa on omaksuttu huomattavasti Suomen laista poikkeava selvitysvastuun jakamista koskeva malli. Tutkielmassa vertaillaan näitä selvitysvastuunjakomalleja ja pyritään löytämään tarkoituksenmukaisin malli. Tämän jälkeen tutkielmassa käydään läpi tietojenvaihtotapoja, joilla vieraan valtion laista saadaan selvitystä, sekä näiden tapojen kehittämistä. Tietoa eri tahojen käytettävissä olevista tietojenvaihtotavoista hyödynnetään myös tarkoituksenmukaista selvitysvastuunjakomallia pohdittaessa. Seuraavaksi tutkielmassa siirrytään käsittelemään sitä, millaista selvitystä vieraan valtion lain sisällöstä on pidettävä riittävänä. Tutkielmassa havaitaan, että Suomessa ja Saksassa riittävälle selvitykselle asetetut tasot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tämän jälkeen pohditaan sitä, millainen taso riittävälle selvitykselle tulisi asettaa ja miten Suomessa omaksuttua hyvin matalaa tasoa voitaisiin nostaa lähemmäs Saksassa omaksuttua tasoa. Lisäksi luodaan katsaus siihen, miten toimitaan, jos riittävää selvitystä ei saada. Tämän jälkeen käsitellään kahta vieraan valtion lain soveltamiseen liittyvää erityistilannetta: sovellettavan lain aukollisuutta sekä ordre public -periaatteen mahdollistamaa vieraan valtion lain soveltamisen torjumista. Tutkielmassa todetaan, että lain aukkotilanteet muistuttavat pitkälti niitä tilanteita, joissa vieraan valtion lain sisällöstä ei saada riittävää selvitystä, ja että aukkotilanteiden ratkaisemisessa voidaan usein noudattaa samoja toimintamalleja kuin selvityksen riittämättömyystilanteissa. Ordre public -periaatteen osalta havaitaan, että sitä sovelletaan dispositiivisissa riita-asioissa vain poikkeuksellisesti. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Suomessa ongelmat vieraan valtion lain soveltamistilanteissa liittyvät ennen kaikkea heikkolaatuisiin selvityksiin, riittävälle selvitykselle asetettuun tasoon sekä tuomioistuimen passiivisuuteen niin riittävän selvityksen hankkimisessa kuin vieraan valtion lain soveltamista koskevien linjausten antamisessa. Tutkielmassa esitettävät kehitysehdotukset koskevat muun muassa tietojenvaihtotapojen monipuolisempaa hyödyntämistä, tuomioistuimen aktiivisempaa roolia selvityksen hankkimisessa ja ratkaisujen parempaa perustelemista. Valtaosa kehitysehdotuksista on mahdollista toteuttaa jo nykysääntelyn puitteissa. Koska kyse on Suomessa vielä toistaiseksi kohtuullisen tuntemattomasta aihepiiristä, tärkeänä pidetään myös aihetta koskevan koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä.