Browsing by Title
Now showing items 8357-8376 of 31275
-
(2018)Abstract The Finnish Integration law is directed to support immigrants’ active participation in society, support equality and interaction of different population groups with each other. In this paper I discuss that in fact it is directed to assistance in finding employment overlooking the very essential part of integration process that begins after the start of working life. The question of how integration proceeds after this point is answered through the ethnographic case study of International Corporation logistics department with the focus on immigrant and native employees’ communication. The results can be divided into two parts, firstly concerning the immigrants’ precarious position, secondly, the specificity of their communication with Finnish nationals. Studying the context of the immigrant integration, I discovered that immigrants have a rather economically vulnerable position. The structure of logistics department determines the unfavourable conditions of their employment, offering only part-time job opportunities. Discrepancy between working hours set by the employment contract and those actually worked every month makes the income highly unpredictable. This inconsistency as well as hourly-based payment system put employees in a position of constant struggle to increase their income, and set the high flexibility requirement. Moreover, the welfare benefits unequal distribution is discussed as a factor of immigrant precarization. Study of the immigrant and native employees’ communication has shown the existence of boundary between them that is maintained and reinforced by the actors themselves through ascription and self-ascription processes. Immigrant employees, experiencing communication difficulties with Finnish nationals within their department and with other departments, have a detached and segregated position in the Corporation. In the context of immigrant economic and social vulnerability the full participation in the society of the host country could hardly be achieved. Recommendations were elaborated concerning defining the integration concept in official documents and concerning possible improvements in the studied corporation.
-
(2018)1900-luvun alussa Ison-Britannian naisilla ei ollut oikeutta äänestää parlamenttivaaleissa. Useita organisaatioita syntyi kampanjoimaan äänioikeuden saavuttamiseksi. Suurimmat näistä olivat laillisia kampanjointikeinoja käyttänyt National Union of Women’s Suffrage Societies (NUWSS) sekä militantti Women’s Social and Political Union (WSPU). Kyseiset organisaatiot olivat usein kovan kritiikin kohteena, sillä naisten ei kuulunut osallistua poliittiseen elämään ajan sukupuoliroolien mukaan. Tämä tutkielma tarkastelee, miten NUWSS ja WSPU määrittelivät sukupuoleen liittyviä konsepteja, kuten feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, vuodesta 1905 rajoitetun äänioikeuden saavuttamiseen vuonna 1918. Lähteinä käytetään äänioikeusorganisaatioiden lehtiä ja pamfletteja sekä avainjäsenten elämänkertoja ja muistelmia. Kaiken kaikkiaan organisaatioiden välillä ei ollut suuria eroja, vaikka ne käyttivät eri taktiikoita äänioikeuskampanjoinnissa. Sekä NUWSS että WSPU kyseenalaistivat yhteiskunnan jaottelun miesten ja naisten alueisiin ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista vuonna 1914. Ne myös ylläpitivät tiettyjä traditionaalisia ajatuksia naiseudesta ja miehisyydestä. Naisten piti saada osallistua politiikkaan tasa-arvoisina miesten rinnalla, mutta naiset olivat myös miehiä rauhanomaisempia, ja äitiys sekä kodinhoito olivat tärkeitä naisten tehtäviä. Eniten organisaatiot kyseenalaistivat olettamusta, että brittiläinen yhteiskunta sekä politiikkaa perustuu miesten näkökulmaan ja miehisen voiman käytölle. Ne uskoivat naisten rauhallisen luonteen ja korkeampien moraalien luovan paremman ja kehittyneemmän yhteiskunnan. Ensimmäisellä maailmansodalla oli konservatiivinen vaikutus NUWSS:in ja WSPU:n ajatteluun sukupuolesta. Ennen sotaa kumpikin organisaatio oli pitänyt sotimista ja väkivallan käyttöä barbaarina miehisenä paheena. Sodan puhjettua tämä ajatellut ei kadonnut, vaan siirtyi erityisesti kuvaamaan saksalaisia vihollisia. Brittiläisten miesten jaloa maskuliinisuutta kehuttiin, kun taas naisten perinteistä hoivaajan roolia korostettiin. Sota kuitenkin myös antoi uusia mahdollisuuksia naisille esimerkiksi ammateissa. Tämänlainen tasapainottelu perinteisten ja uudistuneiden sukupuolikäsitysten välillä selittää, miksi organisaatioiden argumentit saattoivat vaihdella ja olla ristiriidassa keskenään.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)Iän ja harjoittelun vaikutus lihassyykoostumukseen suomenhevosella -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten lihassyykoostumus muuttuu suomenhevosvarsan kehittyessä ja miten lihassyykoostumus vaikuttaa hevosen kilpailumenestykseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu muilla roduilla nopeasti supistuvien aerobisten ( IIA ) ja hitaasti supistuvien aerobisten lihassyiden ( I ) lisääntyvän ja nopeasti supistuvien glykolyyttisten ( II B ) vähenevän iän ja harjoittelun myötä. Seurantajakso aloitettiin ennen varsojen valmennuksen aloittamista kaksivuotiaana ja lopetettiin niiden ollessa neljä - viisivuotiaita. Kilpailumenestystä seurattiin kuusi - seitsemänvuotiaaksi. Seuranta tehtiin ottamalla takaraajan suuresta gluteaali-lihaksesta biopsioita puolen vuoden - vuoden välein ja tunnistamalla saaduista biopsiosta histokemiallisen myosiiniATPaasi-värjäyksen avulla I-, IIA- ja IIB-tyypin lihassyyt. Tutkimuksessa havaittiin I-tyypin solujen määrän lisääntyminen ja IIB-tyypin solujen vähentyminen. Muutos ajoittui suurimmaksi osaksi kaksivuotis- ja kolmevuotiskevään väliseen aikaan. Lihassyytyypin yhteyttä kilpailumenestykseen ei voitu osoittaa
-
Iän vaikutus suoriutumiseen SCAT3-arvioinnissa ja viitearvot suomalaisille juniorijääkiekkoilijoille (2018)Tavoitteet Sport Concussion Assesment Tool (SCAT) on aivotärähdysten tunnistamiseen ja kentänreuna-arviointiin tarkoitettu menetelmä. Sen kolmas versio, SCAT3, on laajalti käytössä urheiluympäristöissä, mutta siihen ei vielä ole julkaistu viitearvoja suomalaisille juniorijääkiekkoilijoille. Menetelmän uusin versio, SCAT5, on julkaistu vuonna 2017. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella iän vaikutusta SCAT3-arviointiin ja luoda suomalaiset viitearvot miespuolisten juniorijääkiekkoilijoiden SCAT3-tuloksista. Lisäksi arvioidaan, miten SCAT3-suoriutuminen muuttuu vuoden seurannassa. Menetelmät Tutkimus on osa Pää pelissä –projektia ja sen aineisto on kerätty vuosina 2015 ja 2016. Osallistujia oli yhteensä 1485 ja heistä 485 osallistui tutkimukseen kumpanakin vuonna. Kaikki osallistujat olivat 1320-vuotiaita miehiä ja suomalaisten jääkiekkoseurojen A-, B- tai C-junioreita. Arvioinnit toteutettiin lähtötasomittauksina ennen pelikautta. SCAT3 sisältää oirekyselyn, kognitiivisen arvioinnin (SAC) ja tasapainoarvioinnin (BESS). Osallistujat jaettiin kolmeen ikäryhmään ja ikäryhmien välisessä vertailussa käytettiin Kruskal-Wallis -menetelmää. SCAT3-tulosten muutosta arvioitiin vertaamalla saman henkilön kahden eri mittauskerran suoriutumista. Tulokset ja johtopäätökset SCAT3-suoriutumisessa havaittiin eroja ikäryhmien välillä etenkin verratessa 1315- ja 1820-vuotiaiden ryhmiä. Vanhimmassa ikäryhmässä raportoitiin nuorimpaan ikäryhmään verrattuna enemmän oireita ja oireiden suurempaa voimakkuutta, mutta tehtiin vähemmän virheitä joissakin SAC- ja BESS-arviointien osioissa. Tutkimuksen aineiston pohjalta luotiin SCAT3-viitearvot suomalaisille miespuolisille juniorijääkiekkoilijoille. Niitä voidaan soveltaa myös SCAT5-tulosten tulkinnassa, sillä SCAT3-arvioinnin pääosiot on säilytetty myös SCAT5-menetelmässä. Vuoden seurannassa lähes kaikkien SCAT3-osioiden kahden eri mittauskerran tulokset korreloivat keskenään. SCAT3-tulosten muutos erosi ikäryhmien välillä merkitsevästi ainoastaan yhdessä yhdestätoista tehtäväosiosta.
-
(2021)Hen on Ruotsin Akatemian vuonna 2015 sanakirjaansa lisäämä pronomini, joka aiheutti jo ennen virallistamistaan kiivasta keskustelua. Kyseessä on sukupuolineutraali pronomini yksikön kolmannessa persoonassa ja lisäys jo olemassa olleiden kahden sukupuolisidonnaisen pronominin rinnalle. Tutkielma tarkastelee hen-pronominin käyttöä nykypäivänä. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: 1) kuinka yleinen hen on arkikielessä, 2) keneen hen viittaa ja 3) milloin hen-pronominia käytetään. Lisäksi tutkielmassa selvitetään miksi ihmiset käyttävät tai ovat käyttämättä hen-pronominia ja mitä ilmauksia käytetään hen-pronominin sijaan. Hen on ollut useamman tutkimuksen aiheena, mutta aiempi käyttöön liittyvä tutkimus on toteutettu samana vuonna, kun pronomini virallistettiin ja keskustelu sen ympärillä oli vielä voimakasta. Analysoitava materiaali on kerätty kyselylomakkeella, joka jaettiin ruotsinkielisessä Facebook-ryhmässä. Ryhmään voi liittyä kaikki muut paitsi miehet, mikä tarkoittaa sitä, ettei kyselyyn osallistunut yhtäkään miestä. Vastaajia tutkielmassa on 57, joista 56 ovat naisia ja yksi muunsukupuolinen. Vastausten analysointi on pääasiassa määrällistä ja saadut tulokset ovat nähtävissä taulukoissa ja kuvaajissa. Kyselylomake alkaa kolmella kaikille yhteisellä taustakysymyksellä, joiden jälkeen kysymykset riippuvat siitä, käyttääkö vastaaja hen-pronominia vai ei. Peräti 45 vastaajaa (79 %) ilmoitti käyttävänsä hen-pronominia ja 12 (21 %) puolestaan kielsi käyttävänsä sitä. Saatujen tulosten perusteella hen on yleisin 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Hen-pronominia käyttävien vastauksista käy ilmi, että kyseistä pronominia käytetään kaikissa annetuissa tilanteissa. Sukupuolineutraalin pronominin käyttö on yleisintä puhuttaessa henkilöstä, joka haluaa hänestä käytettävän hen-pronominia, kun sukupuoli halutaan salata tai se ei ole tiedossa. Hen on lähes yhtä yleinen sekä kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä, mutta keskustelukumppanin iällä on merkitystä. Tilanteissa, joissa keskustelukumppani on vastaajaa vanhempi, on hen-pronominin käyttämättömyys huomattavasti yleisempää kuin muissa tilanteissa. Hen-pronominin käyttöä perustellaan muun muassa sillä, että sen avulla voi kunnioittaa heitä, jotka eivät identifioi itseään mieheksi tai naiseksi, ja toisaalta sen helppoudella verrattuna esimerkiksi kaksoismuotoon ”han eller hon”. He, jotka eivät käytä hen-pronominia, korvaavat pronominin useimmin sanoilla den (se), han (hän, maskuliini), hon (hän, feminiini) tai person (henkilö). Päätös olla käyttämättä sukupuolineutraalia hen-pronominia perustuu usein siihen, että sanaa pidetään tarpeettomana tai siitä ei pidetä.
-
(2019)Avhandlingen undersöker den brittiska författaren Mary St Leger Kingsleys (aktiv under pseudonymen Lucas Malet) roman The Wages of Sin (1891) och dess förhållande till Thomas Hardys roman Jude the Obscure (1895). Utgående från forskaren Talia Schaffers artikel ”Malet the Obscure: Thomas Hardy, ’Lucas Malet’ and the Literary Politics of Early Modernism” (1996) undersöks om Hardy kan ha plagierat eller parodierat Malets roman och i så fall hur. Med hjälp av forskaren Ziva Ben-Porats begreppsapparat om satirisk parodi, studeras mot vem och vad kritiken i Hardys roman riktar sig. Alternativa tolkningar till Schaffers analys presenteras i form av rådande litterära strömningar och samhällsfenomen i fin-de-siècle Britannien, som kan tänkas stå bakom en del av likheterna i romanerna. Samtidigt utvidgas Schaffers analys av de två romanerna genom att tidigare obeaktade likheter mellan romanerna tas upp. En genomgående tematik blir den tidstypiska dragningen mellan framåtsträvan och tillbakagång, som tar sig uttryck i både romanernas modernistiska tendenser, liksom romantiska och parodiska element som förankrar romanerna i en gången tid. Avhandlingens slutsats blir att det inte finns tillräckligt med bevis för att tala om plagiarism i fråga om Jude the Obscures förhållande till The Wages of Sin. Däremot uppmärksammas parodiska element i Jude the Obscure som indikerar att scener som tidigare setts som svårtolkade eller överdrivna av forskare, kan ses ha sin förklaring i romanens kritik av Malets The Wages of Sin.
-
(2018)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä toimivien maahanmuuttajanaisten osallistumismotiiveja. Tarkka tutkimuskysymykseni on, millaisia motiiveja maahanmuuttajanaisilla on osallistua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. Tutkimuskysymyksiä oli alun perin kaksi, joista jälkimmäisen tarkoitus oli kartoittaa arvoja ja maailmankatsomusta ja sitä, millä tavalla ne mahdollisesti vaikuttavat osallistumismotiiveihin. Jälkimmäisen aineiston jäätyä ohueksi päätin sisällyttää tutkimukseen vain yhden tutkimuskysymyksen, ja käsitellä jälkimmäisen aineistoa vain esittelymielessä toisen pääluvun viimeisessä alaluvussa. Aineiston keräsin haastattelemalla englanniksi kuutta maahanmuuttajanaista, joista jokainen toimi haastatteluhetkellä vaihtelevalla aktiivisuudella Helsingin seudun Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä erilaisissa toimintamuodoissa. Eri toimintamuotoja ovat kulttuurikahvila, kansainvälinen ensiapuryhmä sekä ystäväpalvelu. Haastateltavat ovat iältään 23–60-vuotiaita ja edustavat viittä eri kansallisuutta. Vain yksi heistä puhuu ensimmäisenä äidinkielenään englantia. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin perusteella syntyi yhteensä 14 alaluokkaa eli motiivit, jotka vastaavat tutkimuskysymykseeni maahanmuuttajanaisten vapaaehtoismotivaatiosta. Nämä motiivit esitellään tutkimuksen kahdessa pääluvussa. Analyysin lopuksi pääluokista syntyi neljä eri teoreettista käsitettä – aktiivikansalaisuus, merkitys, ulospäinsuuntautuneisuus ja subjektiivisuus –, jotka muodostavat motiiveille teoreettisen viitekehyksen, ja toisaalta myös selittävät, minkä tyyppiset motiivit ovat näille maahanmuuttajanaisille tärkeitä. Nämä teoreettiset käsitteet toimivat myös pääluvuissa otsikoina ja liittävät tutkimuksen kohteena olleen motivaation laajempaan tieteelliseen keskusteluun. Kokonaisuudessaan haastatteluiden punainen lanka on aktiivinen ihannekansalaisuus, jota Suomeen muuttanut siirtolainen pyrkii tavoittelemaan omalla toiminnallaan. Lisäksi merkityksellisyys ja toiminnan mahdollistama sosiaalisuus ovat haastattelujen johtavia teemoja. Haastateltavat ovat arvomaailmaltaan melko perinteisiä – muun muassa myötätunto, rehellisyys ja hyödyllisenä oleminen ovat heille tärkeitä –, mutta maailmankatsomukseltaan he edustavat enimmäkseen humanismia. Kaksi vapaaehtoista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan lainkaan, kaksi ilmoittaa uskovansa omalla tavallaan, yksi ei ole varma ja yksi toteaa, ettei asialla ole väliä. Kristillistä taustaa löytyy lähes kaikilta, mutta sen tuomiin arvoihin tai oppeihin suhtaudutaan varsin heterogeenisesti. Vaikka oikeastaan kaikilla on humanistinen lähtökohta elämään, löytyy joukosta myös kiinnostusta esimerkiksi uususkonnollisuuteen.
-
(2023)In this thesis, the Greek mythological characters of Achilles and Patroclus are studied, specifically the reimagination of the two in Madeline Miller’s 2011 novel The Song of Achilles. While paying homage to the original mythology, Miller’s adaptation focuses on an added romantic relationship between Achilles and Patroclus. The goal in this thesis is to recognize how The Song of Achilles modifies the two ancient characters and analyze how they become identifiable and relatable persons for the 21st century reader. Rather than suggesting queer content in The Iliad, Homer’s original telling of Achilles and Patroclus, this thesis identifies the features in the text that serve as a premise for Miller’s reimagination. By first giving an overview of The Iliad, this thesis compares Homer’s depiction to Miller’s, and identifies the significance of the changes that have been made. These revisions are seen in areas of gender expression and power balance, as well as in adding historical inaccuracies which provide relatability for the modern reader. In addition, this thesis looks at the erotica in The Song of Achilles and analyzes the way this added element further develops the characters of Achilles and Patroclus. The intent of this thesis is, with the help of The Song of Achilles, to demonstrate the importance of queer historical fiction. The genre explores the past through fictitious stories with queer characters, leading to historical inaccuracies at times. Yet, I suggest that historical accuracy is not of importance in The Song of Achilles, nor in queer historical fiction at large, as the genre has other purposes: The genre of queer historical fiction might work as a means to heal and support the mental well-being of modern queer readers through identification with characters from the past. In this thesis I suggest that even if imagined, this kind of identification allows the queer reader to envision a sense of belonging in the history of humankind.
-
(2015)Aims. The purpose of this study is to explore, interpret and describe Ghanaian home economics education. The data for the study were collected during my university exchange in Ghana in the spring 2014. The theoretical background focuses on learning and teaching and cultural relatedness in those two phenomena. It also sets Ghana in the context of Sub-Saharan Africa with the focus on Ghanaian education. This study describes the contents and the implementations of home economics education through a cultural perspective. Methods. The data were collected using three different methods. It consists of interviews of three local home economics teachers and a learning assignment for 22 pupils which was implemented in a home economics class. Also, the data were produced by observing home economics classes in two different junior high schools for six weeks. The data were analyzed with qualitative content analysis. Results and conclusions. According to the study, home economics appeared as a subject that increases well-being. From the teachers' point of view home economics has far-reaching impacts for pupils' futures. The teachers had an urge to make pupils learn. The role of a teacher was significant in the classes and the interaction between pupils and teacher quite one-sided. The inadequate resources for teaching made it difficult to teach with diverse teaching methods. The results of the learning assignment reflected the contents and the implementations of home economics education. The answers were many-sided but less creative. Culture was strongly present in everything. The study does not qualify for broad generalizations about Ghanaian home economics education. However, culture and its impacts on teaching and learning are important to take into consideration in every educational context.
-
(2021)Denna magisteravhandling undersöker bruket av 1950-talets amerikanska reklamporträttering av kvinnan i present- och inredningsartiklar med retrodesigns i produktlinjen Say it 50's av det tyska företaget Nostalgic-Art Merchandising. Bilderna i denna produktlinje, eller temavärld som företaget kallar det, kombinerar en visuell nivå som grundar sig på 1950-talets reklamannonser och en verbal nivå bestående av nutida verbala texter. Det nutida bruket av denna porträttering är ett intressant och aktuellt ämne framför allt i hänsyn till de senaste sextio årens betydande omvärdering av genusroller och framsteg i jämställdhet. Medan 1950-talets genusporträttering undersökts omfattande är dess nutida bruk ett fortfarande outforskat ämne. I studien ställs två forskningsfrågor: Hur brukar temavärlden Say it 50’s 1950-talets amerikanska reklamporträttering av kvinnan och hur förändrar den i temavärlden förekommande bild-textinkongruensen tolkningen av porträtteringarna? Hur kan man förklara detta bruk utgående från den nutida västerländska sociokulturella kontexten ur ett genusperspektiv och vad kan det säga om vårt förhållande till genus i dag? Det teoretiska ramverket för studien bygger på begreppet historiebruk och centrala begrepp ur genusforskningen. Materialet undersöks tillämpandes en anpassad innehållsanalys med en kvantitativ, komparativ och kvalitativ ansats. Kvinnoporträtteringen i Say it 50's kategoriseras enligt roll och jämförs med kvinnoporträtteringen i amerikansk 1950-talsreklam. Texternas förhållande till bilderna analyseras skilt med metoden perspective by incongruity. Analysen avslutas med en tolkning av resultaten utgående från den nutida västerländska sociokulturella kontexten ur ett genusperspektiv. Studien visar att valet av porträtteringar i Say it 50's är selektivt i jämförelse med reklamen: t.ex. mödrar och yrkesarbetande kvinnor är starkt underrepresenterade. I 40 procent av bilderna problematiseras kvinnorollen genom en konflikt i bild-textkombinationen. Temavärlden undviker porträtteringar som alluderar på fortfarande olösta jämställdhetsfrågor för att säkra produkternas kommersiella framgång. På så sätt fungerar selektiviteten, eller icke-bruket, också som en indikator på känsliga frågor i jämställdhetsdebatten. Därtill stöder temavärlden könspolarisering och en del sexistiska stereotyper. Således är Say it 50’s i sin helhet rätt subtilt sexistisk och en manifestation av den populärkulturella kommersiella feminismen. Som ett kommersiellt projekt utgår företaget från efterfrågan på marknaden. Med hänsyn till detta, produkternas breda målgrupp och globala kommersiella räckvidd speglar materialet de inställningar, värderingar och uppfattningar kring genus som är utbredda i det västerländska samhället i dag.
-
(2022)Tausta: Pelaamisen suosion kasvaessa ovat tutkijat havainneet patologista negatiivisesti terveyteen vaikuttavaa pelaamista. Tästä ongelmapelaamisen käsitteestä on kehitetty ICD-11 tautiluokitukseen Pelaamisriippuvuus-diagnoosi, jonka kriteereitä ja ominaisuuksia tämä tutkielma käsittelee. Tutkimusmenetelmät: Tutkimusta varten suoritettiin kirjallisuushaku Pubmed tietokannassa. Haku kohdennettiin ICD-11 tautiluokituksen pelaamisriippuvuutta käsitteleviin tutkimuksiin tutkimustavoitteiden mukaisesti. Artikkelihaku tuotti 210 osumaa ja mukaan valikoitui lopulta 32 artikkelia. Tulokset: Pelaamisriippuvuuden kriteerit perustuvat DSM-5 tautiluokituksen nettipelaamisriippuvuuden kriteereihin, joilla taas on taustaa päihderiippuvuuskriteereissä ja internetriippuvuudessa. ICD-11 mukaisella pelaamisriippuvuudella näyttäisi olevan korkeampi diagnostinen kynnys nettipelaamisriippuvuuteen verrattuna, ja pelaajilla patologisempia pelaamistapoja ja vahvempaa oireilua. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa kuitenkin epäyhtenäinen ongelmapelaamisen määrittely. Pelaamisriippuvuudessa korostui monenlaista pelaajataustaa sekä riippuvuuteen myötävaikuttavaa ja altistavaa tekijää, jotka vaikuttavat toisiinsa eri tavoin. Pelaaminen selviytymiskeinona ja toimintakyvyn aleneminen osoittautuivat tuloksia tarkasteltaessa keskeisiksi tekijöiksi pelaamisriippuvuuden arvioinnissa. Myös pelaamismotivaatioiden, pelien sekä pelaajan ominaisuuksien yhteensopivuuden on arvioitu saattavan heijastua pelaamisriippuvuuden riskiin. Psyykkisten häiriöiden ja oireiden kausaliteettia pelaamisriippuvuuden syntyyn on tutkimuksissa ollut vaikea arvioida, negatiivisen kehän mahdollisesti syntyessä psyykkisten oireiden ja pelaamisriippuvuuden oireiden limittyessä. Pelaamisriippuvaisilla on kuitenkin vaikuttanut esiintyvän enemmän psyykkistä oireilua. Pohdinta: Pelien ja pelaajien ominaisuuksien vaikutus pelaamisriippuvuuden ilmenemiseen oli monimutkaista ja vaihtelevaa. Oheissairastavuuksien merkitystä pelaamisriippuvuuden ilmenemiseen on vaikea arvioida, vaikka jonkinlainen yhteys näyttäisi olevan. Tutkimuskenttä vaatii yhtenäistä kansainvälistä määritelmää ja mittaria pelaamisriippuvuuden ja siihen liittyvien ominaisuuksien käsitteellistämiseksi.
-
(2016)Tutkimus käsittelee suomalaisessa lehdistössä kesä- ja heinäkuussa 1970 käytyä keskustelua Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin ja shaahitar Farah Diban valtiovierailusta ja vierailun aikana tapahtuneista mielenosoituksista. Tutkimus analysoi erityisesti poliittisesti sitoutuneiden sanomalehtien (Uusi Suomi ja Kansan Uutiset) polarisoitunutta raportointia aiheesta. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, miten poliittisesti sitoutuneet ja poliittiselta maailmankatsomukseltaan vastakohtaiset sanomalehdet raportoivat vierailusta ja miten valtiovierailun aikana tapahtuneet mielenosoitukset vaikuttivat sanomalehdissä käytävään keskusteluun. Shaahin valtiovierailun yhteydessä järjestetyt mielenosoitukset muistetaan yhtenä merkittävimpänä tapahtumasarjana suomalaisten mielenosoitusten historiassa, mutta näitä tapahtumia ei juuri ole analysoitu lehdistön näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena onkin avata tätä lukua suomalaisten mielenosoitusten historiassa. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena on kartoittaa syvemmin shaahin valtiovierailuun johtanutta prosessia sekä mielenosoittajien että viranomaisten valmistautumista valtiovierailuun. Lähdemateriaali koostuu sanomalehtiaineistosta kesä-heinäkuulta 1970 sekä viranomaislähteistä pääasiassa vuosilta 1969-1970. Viranomaismateriaalista murto-osa on 1960-luvun puolelta. Kansan Uutisten ja Uuden Suomen lisäksi tutkimuksessa käytetään lähteinä muita sanomalehtiä (mm. Helsingin Sanomat ja Suomen Sosiaalidemokraatti) sekä ns. ”naistenlehtiä” (Eeva ja Jaana). Viranomaislähteinä tutkimuksessa käytetään Kansallisarkistossa säilytettäviä valtiovierailuun liittyviä Presidentin kanslian materiaaleja sekä Suojelupoliisin arkiston materiaaleja. Sanomalehdet ja viranomaismateriaali muodostavat laajan lähdepohjan, jonka ansiosta aihealuetta käsitellään tutkimuksessa monipuolisesti. Tutkimuksessa nostetaan esille neljä teemaa, joiden puitteissa suurin osa käydystä sanomalehtikirjoittelusta käytiin. Teemat ovat shaahin ja Iranin taustojen avaaminen sekä pohdinta eli miksi valtiovierailu järjestettiin; mielenosoittajien ja ympäröivän yhteiskunnan erojen käsittely ”sukupolvien välisen kuilun” konseptin kautta; mielenosoitusten väkivaltaisuuksien analysointi ja syyllisten tahojen etsintä; suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden käsittely uhkakuvien (poliisivaltio vs. anarkia) kautta. Tutkimuksessa havaitaan myös, että sanomalehtien valtiovierailua ja mielenosoituksia koskeva kirjoittelu on jaettavissa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lehdet keskittyvät Iranin historiaan ja ajankohtaisiin asioihin, ne avaavat shaahin ja shaahittaren taustoja sekä pohtivat, miksi valtiovierailu on järjestetty. Ajallisesti ensimmäinen vaihe kestää ensimmäisen vierailupäivän iltaan asti, jolloin ensimmäisen varsinaisen mielenosoituksen myötä mielenosoituksen nousevat erityisesti vasemmistolehtien agendalle. Kolmanteen vaiheeseen kirjoittelussa siirrytään kolmantena vierailupäivänä, kun keskustelu siirtyy voimakkaasti Erkki Tuomiojan pidätyksen myötä käsittelemään shaahin sijasta suomalaisen poliisin oikeuksia ja vastuita. Tutkimus osoittaa, että shaahin vierailua ja siihen liittyneitä mielenosoituksia käsittelevä lehtikirjoittelu on osa vuosikausia jatkunutta polarisoitunutta debattia ja yhteiskunnallista kehityskaarta.
-
(2016)Tutkielma käsittelee ei-lausemuotoisia lausumia institutionaalisissa asiakas-myyjä -keskusteluissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia ei-lausemuotoisia lausumia näissä keskusteluissa esiintyy. Aineisto koostuu 69 keskustelusta, jotka on nauhoitettu suomenruotsalaisen tiedotus- ja kulttuurikeskuksen, Luckanin, kassalla. Aineisto on luovutettu tutkielman tekijälle tutkimuskäyttöön. Lähtökohtana on sekä lausumien kieliopillinen muoto että niiden funktio kulloisessakin keskustelussa. Tutkielman metodina ja teoriataustana on keskustelunanalyysi. Keskustelunanalyysi pohjautuu vahvasti autenttisen ja empiirisen aineiston käyttöön ja sen analysoimiseen. Keskustelunanalyyttiseen teoriaan kuuluu keskeisinä periaatteina keskustelun jäsentyneisyys monella eri tasolla. Analyysi keskittyy lausumien analysoimiseen niiden funktion mukaan. Analyysissa luokitellaan lausumia sen mukaan mikä on niiden sekventiaalinen positio siinä kontekstissa jossa ne esiintyvät, sekä mikä on niiden funktio siinä sekvensissä ja koko keskustelussa. Lausumat jaotellaan pääasiallisesti aloite- ja vastauslausumiin, joita taas luokitellaan tarkempiin kategorioihin sen mukaan mikä on niiden funktio näissä institutionaalisissa keskusteluissa. Jaottelu aloite- ja vastauslausumiin perustuu Linellin ja Gustavssonin (1987) kehittämälle mallille. Lähtökohta tälle mallille tulee keskustelunanalyysista, jossa olennainen perusyksikkö on vieruspari, sen etu- ja takajäsen esim. kysymys-vastaus. Analyysin perusteella voidaan todeta, että ei-lausemuotoisia lausumia esiintyy verrattain paljon materiaalissa, ja niillä on useita eri funktioita, mikä antaa niistä hyvin monipuolisen kuvan. Monet lausumien funktioista ovat kuitenkin erityisen kontekstisidonnaisia, ja selittyvät osittain keskustelujen luonteen perusteella. Analyysi vahvistaa Linellin ja Gustavssonin näkemyksen siitä, että aloite- ja vastauslausumat tulee nähdä abstrakteina lausumien ominaisuuksina, eikä konkreettisina lausumina. Yksi havainnollistava esimerkki tästä on nk. vastakysymykset (responsiva frågor), jotka esiintyvät sekvenssin toisessa positiossa vastauksen paikalla, mutta jotka muodoltaan ovat kysymyksiä ja näin ollen vaativat edelleen vastauksen, jotta interaktion tavoite mahdollistuu. Analyysin tulokseksi voidaan lukea myös se, että monet itsenäisistä lausekkeista esiintyvät myös vuoronjatkoina tai -täydennyksinä, eikä ole läheskään aina täysin selvää, mitkä lausumista voidaan tulkita itsenäisiksi ja omiksi vuoroiksi, ja mitkä taas ovat enemmänkin vuoronlisäyksiä, ja näin ollen alistettuja vuoroja. Monet tapauksista ovat selviä, mutta eivät läheskään kaikki. Analyysissa yhdeksi mielenkiintoiseksi ilmiöksi nousivat erilaiset toistavat lausumat. Näitä toistoja esiintyy monessa eri positiossa ja niillä on monia eri funktioita. Yksi mielenkiintoinen funktio on vahvistava/varmentava toisto, jolla epäilemättä on tärkeä rooli juuri institutionaalisissa keskusteluissa.
-
(2016)This thesis attempts to explore Erwin Panofsky’s (1892 -1968) methodology from his publication Studies in Iconology: Humanistic Themes in the Art of the Renaissance, published 1939, in regards to decorative sculpture found on capitals within wooden Norwegian stave churches. This will hopefully confirm and produce new iconographical interpretations for the imagery. The stave church capitals are from the Romanesque period in Norway dated c. 1090-1210 C.E.The thesis contains; an overview of stave churches, a description of Panofsky’s methodology, and a background of the Norwegian Romanesque. This is then followed by an analysis of the capitals. The thesis is supported by providing basic information about the Viking art styles from Scandinavia c. late 9th-11th century, and Romanesque outside Scandinavia dated c. 1000-1200. though neither are the main focus. The last section is focused on issues that arose with during the analysis, before ending with a conclusion.
-
(2015)The literature review deals with the principles of Total Diet Studies (TDS) and the implementations of the method in scientific literature. In addition the TDS Exposure project and the role of the Finnish Food Safety Authority Evira in that was introduced. Also the challenges set by TDS for trace element analytics was discussed. In the literature review the chemical and nutritional properties and quantities in foods of manganese, copper, zinc, selenium and cadmium were introduced. Mn, Cu and Se were included in the TDS Exposure project in Evira and Zn and Cd were interesting elements in the routine analysis in the Chemistry and Toxicology Research Unit. The aim of the research was to reassure the reliability of the ICP-MS-method by revalidating the method and to examine the possibility for lowering the LODs and LOQs in the perspective of TDS. In this thesis the quantities of Mn, Cu, Zn, Se and Cd in milk, meat and vegetable samples were analysed with validated inductively coupled plasma - mass spectrometry (ICP-MS). Based on the analytical results values for trueness, repeatability, reproducibility, limits of detection (LOD), limits of quantification (LOQ) and measurement uncertainties were calculated for each element and matrix. The measurement uncertainties were calculated with the MUKit-software which is uncertainty calculation software targeted for analytical laboratories. The trueness values for the examined elements were 86–115 %. The repeatability and reproducibility values were 2–10 % and 1–11%, respectively. Based on the revalidation the LODs and LOQs of Mn and Cd could be lowered and for Cu, Zn and Se the LODs and LOQs could be retained. The measurement uncertainties for Mn, Cu, Zn, Se and Cd were 18–22 %, 32–46 %, 11–32 %, 29–35 % and 19–58 %, respectively. The uncertainties of Mn, Cu and Se could be used in reporting of the results. The uncertainties for Zn and Cd should be recalculated taking into account the realistic quantities of these elements in foods. Also more concurrent samples should be included. With the updated validation parameters and LOQs more compatible risk assessment can be performed based on the routine measurements of the laboratory. The results can also be used for a potential TDS project in the future.
-
(2021)The objective of this study is to determine the level of technology integration in education in the Finnish national core curriculum (FNCC) of 2014 and to establish whether there is evidence of previous research into technology integration in education being acknowledged in the 2014 FNCC. To do this a framework of relevant research is established, taking into account the history of curriculum development in Finland and relevant topics in technology use in education. Previous research shows the importance of a student-centric pedagogical approach to technology integration. As they are the implementers of the curricular aims the obstacles teachers may face when integrating technology in their education are established based on previous research. This is done in order to provide a comprehensive view on technology integration in education and the various factors that should be taken into account. This is a qualitative study of the curriculum and the chosen method is a close reading. The method was chosen in order to provide as detailed an account of technology representation in the 2014 FNCC as possible. The results of the study show that technology is discussed in the curriculum as a means to enhance the quality of education in addition to being discussed at the object of learning. Technology is linked to all school subjects as well as to other areas of education, such as the structure of learning environments. Evidence found in the 2014 FNCC shows that student-centricity is an explicitly stated goal in education and this goal is evident throughout the 2014 FNCC, including in areas discussing technology integration. In addition to this evidence was found to support the premise that previous research on technology integration in education has been influential to the development of the 2014 FNCC. Although it is concluded that technology use has been integrated throughout the curriculum, the results also show that much of the issues of practical application have been either left unacknowledged or to be determined in the development of local curricula.
-
(2015)Tutkimuksessa tarkastellaan sitä miten vuosina 1890–1918 julkaistuissa suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa kuvataan Karjalan, emämaa Venäjän ja Kanta-Suomen ortodokseja ja ortodoksisuutta uskontona. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat minkälaista käsitystä itsestä luterilaisina ja suomalaisina tämän kuvan avulla oppikirjoissa tuotettiin ja levitettiin, sekä miten karjalaisten ortodoksisuus sopi kuvaan Karjalasta suomalaisten alkukotina. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisiin diskursseihin, aatteellisiin näkemyksiin ja historialliseen kontekstiin oppikirjojen ortodokseista esittämät näkemykset liittyvät vertaamalla oppikirjoissa esitettyjä väittämiä matkakirjallisuuteen sekä aikaisempaan tutkimukseen. Aineiston valinnassa keskeistä oli, että oppikirjat sisälsivät pelkkää mainintaa laajempia kuvauksia ortodokseista ja/tai ortodoksisuudesta uskontona. Tämän kriteerin perusteella opetuksessa yleisesti käytetyt karttakirjat ja maantieteelliset luettelot sekä uusintapainokset varhaisemmista oppikirjoista karsiutuivat tutkimuksen ulkopuolelle. Oppikirjojen ohessa lähteenä käytettiin A.W. Ervastin matkakertomusta Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Ervastin teos valittiin muiden matkakertomusten joukosta, koska se yhdisti aiemmat näkemykset Karjalasta karelianistiseksi aatteeksi. Oppikirjojen ortodoksikuvaa verrattiin matkakertomuksen ortodoksikuvaan sen selvittämiseksi, minkälainen suhde oppikirjojen väittämillä oli matkakirjallisuudessa ortodokseista esitettyihin näkemyksiin. Maantiedon oppikirjoissa ortodoksisuutta tarkastellaan uskonpuhdistuksen kautta. Tutkitun aikakauden tieteellisessä ajattelussa kansat jaettiin hierarkkiseen järjestykseen niiden kehittyneisyyden perusteella. Länsi eli Eurooppa piti modernia yhteiskuntamalliaan kehityksen kruununa, johon verrattuna itä oli alikehittynyt ja hierarkiassa alempana. Oppikirjoissa luterilainen Suomi todistelee kuulumistaan länteen uskonpuhdistuksen avulla: uskonpuhdistuksen ansiosta Suomessa elää sivistynyt, lukutaitoinen kansa. Kansallista identiteettiä rakennetaan oppikirjoissa vastakohtien kautta. Venäläiset ortodoksit ovat lukutaidottomia, taikauskoisia ja pitäytyvät kiinni vanhoissa perinteissä jotka uskonpuhdistus lopetti lännessä ja Suomessa. Karjala ortodokseineen aiheuttaa hämmennystä, sillä ortodoksisuus on toisaalta kiinnostava, eksoottinen lisä myyttiseen karjalaisuuteen, toisaalta siitä kerrotaan vain tarkasti valikoiden. Karjalan ortodoksit saavat osittain samanlaisia määreitä kuin Venäjän ortodoksit: myös heidät kuvataan taikauskoisina ja sivistymättömämpinä muuhun Suomeen verrattuna. Kuitenkin karjalaisten suomalaisuutta korostetaan karelianistisen ideologian hengessä vieraista ortodoksisista piirteistä huolimatta. Kanta-Suomen osalta ortodoksisuudesta vaietaan lähes täysin, sillä se ei sovi mielikuvaan luterilaisesta yhtenäiskulttuurista.
-
(2011)Suomen kylmän sodan aikaisesta kaupankäynnistä sosialististen maiden kanssa poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä oli kahdenvälinen kauppasuhde Neuvostoliiton kanssa. Tässä tutkielmassa määrittelen idänkaupan Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi erityissuhteeksi, jota luonnehti käsitys molempien toisilleen myöntämästä erityisasemasta, kaupan tason poliittinen merkitys, jatkuvuuden korostaminen sekä clearing-järjestelmä. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 myös idänkauppa loppui. Tässä tutkielmassa argumentoin kuitenkin, ettei idänkaupan loppuminen ollut suoranaisesti seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta. Kehityskulut, jotka johtivat idänkaupan loppumiseen, olivat murtaneet perustan kahdenvälisen kaupan erityissuhteelta jo ennen kuin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Tarkastelen kaupan erityissuhteen purkautumista vuosina 1988–1991. Keskeisiä tapahtumia idänkaupan loppuvaiheessa oli clearing-järjestelmän uudistaminen vuonna 1988, viimeisen clearingpohjaisen runkosopimuksen allekirjoittaminen 1989, clearing-järjestelmän lopettaminen vuonna 1990 sekä Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Keskityn kauppapolitiikan valmistelutason toimintaan. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pankin idänkaupan osaston arkistoaineisto. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkin Suomen kauppapolitiikan toimijoiden näkemyksiä idänkaupan tulevaisuudesta. Käsittelen sitä, miltä idänkaupan tulevaisuus näytti silloin, kun se oli loppumassa. Vaikka idänkaupan loppuminen näyttää jälkikäteen suoraviivaiselta, se ei ollut sitä tapahtumahetkellä. Käytän apunani Reinhart Koselleckin käsitteitä odotushorisontista (horizon of expectations) ja kokemusavaruudesta (space of experience). Toiseksi pyrin piirtämään kuvan siitä idänkaupasta, joka loppui. Tarkastelen idänkauppaa sille ominaisten piirteiden kautta selvittääkseni, mitkä idänkaupan ominaisuudet vaikuttivat sen loppumiseen. Tutkielman perusteella Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasuhteen erityisyyden purkaantuminen johtui ensisijaisesti muutoksista Neuvostoliitossa, mutta myös Suomen ja kansainvälisen ympäristön poliittisilla ja taloudellisilla muutoksilla oli merkitystä. Idänkaupan järjestelmä loppui, koska se ei sopeutunut muuttuvaan maailmaan. Idänkaupan ilmiöön liittyneiden vahvojen epämuodollisten instituutioiden ansiota oli, että erityissuhde jatkui niin pitkään.
-
(2021)Tutkielmassa käyn läpi tilannetta jossa Suomen ja Venäjän neuvostotasavallan (vuoden 1991 joulukuusta Venäjä) välinen kaupankäynti muotoutui vuosien 1990–1992 välillä ja sen jälkeen. Päättäen tarkastelujakson vuoteen 1994. Sivuan myös tilannetta kansainvälisten sopimusten pohjalta. Argumentoin, että idänkaupan loppuminen tuli yllätyksenä Suomen poliittiselle johdolle ja liiketoiminnan edustajille. Lisäksi tuon esiin kaupan notkahduksen olleen lyhytaikainen. Tuon esille metsäteollisuuden näkökulmasta miten kauppaneuvottelut edistyivät ja miten niiden nähtiin toteutuvan liiketoiminnan näkökulmasta. Minua kiinnostaa mitä tapahtui siirtymän aikana? Tutkielmassa keskityn siirtymään Idänkaupasta Venäjän kauppaan. Tutkimuskysymyksenä minulla on miten muutokset koettiin kaupankäynnin jatkuvuuden suomalaisten toimijoiden näkökulmasta? Avaan tutkielmassa vientiyrityksen näkökulmaa. Pyrin yhdistämään Venäjän sekavan 1990-luvun alun tilanteen heijastumisen ulkomaankaupan muotoutumisen tarkasteluajankohtana. Tärkeimpiä lähteitä minulla ovat Elinkeinonkeskusarkiston Suomen Metsätalouden Keskusliiton vuosikertomukset. Idänkauppa loppui clearing-kaupan mukana, mutta kaupankäynti Venäjän kanssa ei loppunut.
Now showing items 8357-8376 of 31275