Browsing by department "Kliininen laitos"
Now showing items 1-20 of 69
-
(2012)Alaraajojen valtimokovettumatauti (ASO) on merkittävä alaraaja-amputaation syy. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä amputaatiomäärät ovat vuoden 2003 jälkeen vähentyneet noin puolella ja samaan aikaan verisuonikirurgisten toimenpiteiden määrää on kasvanut. Tässä tutkimuksessa vertaillaan aikajaksoja 1998-2002 ja 2003-2007 tavoitteena mitata alaraaja-amputaatioiden yleisyyttä ASO-tautia sairastavilla potilailla ja amputoitujen kuolleisuutta huomioiden muuttunut verisuonikirurginen aktiivisuus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1) Ovatko ASO-potilaiden amputaatiot vähentyneet? 2) Kuinka suurelle osalle amputoiduista on tehty edeltävä verisuonitoimenpide? 3) Onko amputoitujen potilaiden tapahtumaprofiililla eroa aktiivisen verisuonikirurgian aikakaudella verrattuna aiempaan? Tutkimusaineisto koostuu turkulaisista ASO-tautia sairastavista potilaista, joille on vuosina 1998-2007 tehty ensimmäistä kertaa nilkan yläpuolinen amputaatio. Vuosien 1998-2002 ikä- ja sukupuolivakioitu amputaatioiden ilmaantuvuus 24,1/100 000 henkilövuotta laski yli 50 % ollen vuosina 2003-2007 10,7/100 000 henkilövuotta. Uusinta-amputaatiot vähenivät 53 %. Amputoitujen potilaiden verisuonitoimenpiteiden yleisyydessä tai korkeassa 80 %:n kokonaiskuolleisuudessa sen sijaan ei tapahtunut muutosta. Tutkimuksessa kuvattaan amputoitujen potilaiden uusinta-amputaatiot, protetisaatiot ja kuolemat sisältävä tapahtumaprofiili trajektorikaavion avulla.
-
(2012)OBJECTIVE: The number of elderly patients with aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH) is increasing but their prognosis remains unsatisfactory. Our aim is to determine which patients are most likely to benefit from active treatment. METHODS: Between 1980 and 2008, 289 patients aged ≥70 years were treated for aSAH at the Department of Neurosurgery, Helsinki University Central Hospital (HUCH). We assessed the functional outcome at three months and the mortality at one year after aSAH. RESULTS: Only 30% of actively treated patients had favorable outcome with a one year fatality rate of 36%. Predictive factors of favorable outcome included good initial clinical grade and the absence of intraventricular and intracerebral hemorrhage. Medical complications were associated with unfavorable outcome. CONCLUSION: Elderly aSAH patients have often poor prognosis. Severity of the SAH is the most important determinant of outcome. Active treatment decreases mortality and should be offered to patients with good initial clinical condition.
-
(2015)Vähäinen liikunta ja runsaasti energiaa sisältävä ravitsemus ovat aikaansaaneet räjähdysmäisen ylipainon ja lihavuuden yleistymisen. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes mellitus, rasvamaksa, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, hyperkolesterolemia, aivoinfarkti ja metabolinen oireyhtymä, ovat merkittäviä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttajia. Lihavuus ja insuliiniresistenssi ovat tyypin 2 diabetes mellituksen keskeisimmät riskitekijät. Patologinen reniini-angiotensiini-aldosteroni –järjestelmän (RAAS) aktivaatio on keskeisessä roolissa endoteelin toimintahäiriön ja insuliiniresistenssin kehityksessä useissa elimissä. Laajoissa kliinisissä lääketutkimuksissa on tullut esiin ACE-estäjien ja angiotensiini 2:den (AT2) tyypin 1 reseptoria salpaavien lääkeaineiden insuliiniherkkyyttä parantava ja uusia diabetestapauksia vähentävä vaikutus. AT2:den ja insuliinin aineenvaihdunta on monilta osin toisiinsa kietoutunutta ja RAAS-järjestelmällä on keskeinen rooli verenpaineen säätelyn lisäksi myös insuliinin klassisissa kohdekudoksissa. Selvittääksemme AT2:den roolia insuliiniresistenssin synnyssä ihmisen luurankolihaksessa tutkimme glukoosin kuljetusta 14 terveen koehenkilön vastus lateralis -lihaksesta avolihasbiopsiatekniikalla otetuissa lihasnäytteissä. Tutkimuksemme perusteella AT2:lla on ihmisen luurankolihassoluissa insuliinivälitteistä glukoosin soluun kuljetusta vähentävä vaikutus ex vivo. AT2 vähensi glukoosin kuljetusta 20 % insuliinin läsnä ollessa, mutta insuliinin puuttuessa AT2:lla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta glukoosin kuljetukseen. RAAS-järjestelmä ja AT2 ovat siten mielenkiintoinen kohde pyrittäessä lisäämään lihaksen insuliiniherkkyyttä.
-
(2011)Tutkimuksessa kartoitettiin A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien vakavien infektioiden määrää ja taudinkuvaa alle 16-vuotiailla retrospektiivisesti 11 vuoden ajalta. Lisäksi tavoitteena oli hakukeinojen luotettavuuden arviointi. Tutkimuspotilaat kerättiin positiivisten veriviljelytulosten ja diagnoosinumerohaun avulla. 18 potilasta täytti tutkimuksen kriteerit, jotka olivat steriilistä paikasta eristetty A-streptokokki ja sairaalahoitoa vaatinut taudinkuva. 166 potilasta suljettiin pois. 13 potilaalla päädiagnoosina oli A-streptokokin aiheuttama sepsis, ja viidellä potilaalla oli selvästi paikallisalkuinen infektio. Tutkimuspotilaista viisi oli alle kolmivuotiaita, ja nuorilla potilailla sepsis ilman paikallisinfektiota oli yleisempi kuin vanhemmilla lapsilla. Tutkimus vahvistaa aiempaa oletusta, jonka mukaan nuori ikä on vakavan A-streptokokki-infektion riskitekijä. Diagnoosinumerohaku osoittautui epäluotettavaksi tiedonhakumenetelmäksi, koska koodeja käytettiin vaihtelevalla tarkkuudella. Jatkossa prospektiivinen tutkimus lienee parempi menetelmä.
-
(2015)Målet med studien var att retrospektivt gå igenom alla patienter som opererats med ballongvidgning av näsans bihålor under åren 2009-2014, patienternas pre- och postoperativa symptom, operationsdata samt eventuella reoperationer. Informationen samlades från patienternas journaltexter och m. h. a. dessa kunde patienternas tillstånd följas upp under en i medel 2,2 års tid (6-2099 dagar) postoperativt. Alla patienter opererades i operationssal; tre fjärdedelar (76 %) under generell anestesi och en fjärdedel (24 %) under lokalbedövning. Av en ursprunglig grupp på 64 patienter kunde 60 genomgå ballongvidgning under 71 operationer utan allvarliga komplikationer; 36 patienter opererades med endast ballongvidgning och 24 med ballongvidgning + FESS. En fjärdedel (23 %) av patienterna uppsökte vård p.g.a. postoperativa problem. 13 % av patienterna behövde re-operation. Studien visar att ballongvidgning kan utföras tryggt och säkert på en heterogen grupp patienter.
-
(2014)Melanom är den mest maligna formen av hudcancer. De viktigaste prognosfaktorerna för lokalt melanom är tumörtjockleken (Breslow), eventuell ulceration, mitosindexet samt eventuella metastaser i de lokala lymfknutarna (stadium III). Vid behandlingen av stadium III melanom med hög recidivrisk ges adjuvant strålbehandling efter lymfadenektomi för att minska lokalrecidivrisken. I denna retrospektiva studie analyserades ifall den adjuvanta strålbehandlingen förbättrar patienternas lokalkontroll samt helhetsöverlevnad i jämförelse med hittills rapporterade studier. I studien analyserades 92 stadium III melanompatienter som behandlats med adjuvant strålbehandling vid HUCS' klinik för cancersjukdomar åren 1989-2009. Recidivmönster samt överlevnad analyserades skilt för tre patientgrupper baserat på ifall de fått lymfknutsmetastaser eller satellitmetastaser samt ifall de fått den adjuvanta strålbehandlingen före eller efter år 2000, då man infört biopsi av portvaktskörteln (SNB) till behandlingen. Resultaten är jämförbara med resultat från tidigare publicerade studier där adjuvant strålbehandling efter lymfknutsresektion anses förbättra den lokala kontrollen, medan helhetsöverlevnaden inte nämnvärt påverkas.
-
(2014)Background and purpose: Cerebral venous thrombosis (CVT) is a rare, but serious disease, commonly occurring in young to middle-aged women. It is not yet known whether sinus size and shape confers a risk for thrombosis and whether clot size is correlated with recanalization rates, and because there is no established method for measuring sinus or clot size, we decided to develop one. Patients and methods: CVT patients with 3-D magnetic resonance imaging done early for diagnosis and follow-up imaging around 6 months or later were recruited. Age and sexmatched (1:2) control subjects were patients with various benign headache problems who underwent 3D MRI for excluding CVT or other acute structural disease. All major sinuses were measured in size (area and diameter). All detected clots underwent similar measurement (volume, area and length). Measurements were done with Osirix-software. Results: 25 CVT patients (17 females and 8 males) and 50 control subjects were measured. Volume of the thrombus was either dissolved or reduced in all except one case. Sinus area in CVT patients in follow-up imaging was slightly smaller compared to healthy subjects (P=0.052-0.170). Thrombus volumes were bigger (P=0.009) but also dissolved more effectively in women, with no difference in sex-groups in follow-up imaging. Residual clot volume was bigger in older patients (P=0.007). Other factors did not strongly correlate with thrombus volume. Measurement reproducibility with two individual investigators was good, with best interrater correlation of over 95% in volume measures. Conclusions: This is the first attempt in establishing a volumetric measurement of cerebral sinuses and clots. The methodology may help in estimating probability of recanalization and in trials with interventions such as local thrombolysis and thrombectomy.
-
(2015)Tässä työssä tutkittiin Ictal-Interictal SPECT Analyzed by SPM (ISAS)-menetelmän käyttöä epileptogeenisen alueen paikantamisessa. Kohtauksen aikana epileptogeenisellä alueella esiintyy usein hyperperfuusiota, jota voidaan tutkia SPECT-kuvantamisella. Kuvaamalla epileptisen kohtauksen aikainen perfuusiotilanne ja vertaamalla sitä normaaliin tilanteeseen muodostetaan erotuskuva, jonka perusteella voidaan paikallistaa kohtauksen aikaisia hyperperfuusioalueita. Erotuskuvassa voi näkyä alueita, joilla on tyypillisesti suuria perfuusiovaihteluita myös terveillä ihmisillä. ISAS-menetelmässä potilaan erotuskuvaa verrataan normaaliaineiston perfuusiovaihteluihin tilastollisilla menetelmillä ja pyritään löytämään ne hyperperfuusioalueet, jotka eivät todennäköisesti selity normaalivaihtelulla. Tässä työssä ISAS-menetelmää sovellettiin potilasaineistoon, jolle oli olemassa Isotooppiyksikön nykyisten käytäntöjen mukaan erotuskuvan perusteella laadittu lääkärinlausunto. ISAS-menetelmän osoittamaa epileptogeenistä aluetta verrattiin lausunnon osoittamaan paikkaan. Koska kummankaan menetelmän osoittamaa paikkaa ei varmuudella voida todeta epileptogeeniseksi alueeksi ilman leikkausta, ei menetelmien paremmuudesta voitu tehdä johtopäätöksiä. Noin puolessa tutkituista tapauksista menetelmät osoittivat samalle alueelle. Epileptogeenisen alueen paikantaminen on haastava tehtävä ja mahdollisimman varman paikannuksen saamiseksi tulee käyttää useita eri menetelmiä. Näin ollen on perusteltua käyttää ISAS-menetelmää yhtenä menetelmänä muiden joukossa.
-
(2011)Målsättningen med denna studie var att karaktärisera familjära fall av förmaksflimmer (FA) och bestämma förekomsten av fokalt fött FA i detta material. Undersökningsmaterialet bestod av FA patienter på Mejlans rytmkardiologiska klinik, samt familjemedlemmar till dessa. För detta arbete analyserades 24 eller 48 timmars ambulatoriskt EKG på 42 personer. Bland dessa fanns 17 familjer av flera generationer vilka studerades närmare, främst med avseende på förekomsten av fokala triggrar. 40% av FA fallen uppfyllde de uppställda kriterierna för fokalt FA. Denna siffra är signifikant lägre än de ca 80% som tidigare rapporterats vid non-familjärt enskilt FA. Detta kunde tyda på en vid familjärt FA ökad känslighet i förmaken för ändå förekommande men lågfrekventa fokala triggrar. Undersökningen visade att en detaljanalys av 24 timmars Holter registrering är ett användbart sätt att kartlägga förmaksflimrets bakgrund.
-
(2015)Cytochrome P-450 2B6 (CYP2B6) is a monoxygenase enzyme contributing to the metabolism of drugs and xenobiotics. Significant genetic variability in CYP2B6 exists in different ethnic groups, contributing to interindividual differences in pharmacokinetics and drug response. The aim of this study was to investigate the frequencies of CYP2B6 single nucleotide variations (SNVs) in the Finnish population. The frequencies of nine CYP2B6 SNVs were determined in 261 healthy Finnish volunteers by allelic discrimination with TaqMan 5'-nuclease assays. The variant allele frequencies of CYP2B6 c.419G>A (p.Arg140Gln), c.516G>T (p.Gln172His), c.785A>G (p.Lys262Arg), c.1172T>A (p.Ile391Asn), and c.1459C>T (p.Arg487Cys) were 0.58% (95% confidence interval 0.20-1.7%), 19.3% (16.1-22.9%), 23.8% (20.3-27.6%), 0.4% (0.11-1.39%), and 13.2% (10.6-16.4%), respectively. None of the subjects carried the CYP2B6 c.136A>G (p.Met46Val), c.296G>A (p.Gly99Glu), c.415A>G (p.Lys139Glu), or c.983T>C (p.Ile328Thr) SNVs. The variant alleles of CYP2B6 occur in Finnish population in similar or slightly lower frequencies as described in previous studies with other European Caucasian subjects.
-
(2011)Tutkimuksessa selvitetään oksidatiivisen stressin yhteyttä akuuttiin sepelvaltimotautioireyhtymään. Tämä tehdään vertaamalla veren hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuuksia kolmessa potilasryhmässä. Siinä pohditaan myös LDL-kolesterolin käyttöä biologisena merkkisuureena diagnostiikassa. Tällä hetkellä ei ole biomarkkeria, joka osoittaisi akuutin sydrooman vaarassa olevat potilaat. Hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuus määritettiin potilaiden plasmasta ELISA-menetelmää käyttäen. Tulokset tukevat työhypoteesia ja tutkimus antaa arvokasta tietoa suomalaisten statiinilääkitystä käyttävien sepelvaltimotautipotilaiden oksidatiivisestä stressistä.
-
(2014)Heart rate variability (HRV) is a noninvasive tool for investigating cardiac autonomic nervous system, especially its parasympathetic branch. HRV is known to be reduced for example in cardiovascular autonomic neuropathy and after myocardial infarction. Several studies have reported reduced HRV in type 1 diabetes patients. Regular exercise is known to increase parasympathetic tone but the effect of training on HRV is somewhat unclear. This study examined HRV during 48 hours after incremental cycling until volitional fatigue in type 1 diabetes patients without cardiac autonomic neuropathy and in healthy controls. HRV was analyzed both at day and night. Subjects' aerobic capacity was measured. Part of the subjects underwent 6-12 months training intervention, after which the same measurements were repeated. Time-domain, frequency-domain and nonlinear methods were used in HRV analysis. Aerobic capacity was significantly higher in healthy controls than in type 1 diabetes patients (p=0.036). No differences in HRV were found between type 1 diabetes patients and healthy controls. In healthy controls aerobic capacity correlated with LF/HF-ratio (r=-0.711, p=0.014). In type 1 diabetes patients glycosylated hemoglobin (HbA1c) correlated with SDNN (r=-0.645, p=0.023), absolute VLF power (r=-0.648, p=0.023) and SD2 of Poincare plot (r=-0.646, p=0.023). There was a significant increase in aerobic capacity in both groups after training intervention (p<0.05). Training intervention did not cause a significant change in HRV.
-
(2014)Myrkytyspotilaat ovat yleinen ensihoitoa kuormittava potilasryhmä. Lääkärihelikopteriyksikön saamien myrkytystehtävien määrässä on tapahtunut merkittävää kasvua ja yksikön henkilöstön keskuudessa oli tuntuma, että potilaat ovat aiempaa huonommassa tilassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myrkytystapausten lisääntymisen taustoja ja myrkytyspotilaiden kliinistä tilaa. Lisäksi tarkoitus oli selvittää nykyhoitomuotojen tehoa rasvaliukoisten lääkeaineiden aiheuttamissa myrkytyksissä ja selvittää onko rasvaemulsiolle mahdollista käyttöaihetta näiden potilaiden piirissä. Tutkimus oli retrospektiivinen pitkittäinen havainnoiva tutkimus yksikön vuosien 2008–2012 aikana kohtaamista myrkytyspotilaista Uudenmaan alueella pois lukien Helsinki. Aineisto kerättiin ensihoito- ja sairaskertomuksista. Minkään tietyn lääkeaineen aiheuttamien myrkytysten suhteellisessa osuudessa ei todettu kasvua. Potilaiden tila ei myöskään vaikuttaisi olevan huonompi kuin aiemmin. Itse asiassa ensihoidossa intuboitujen potilaiden osuus putosi 89,3 %:sta 47,5 %:n. Potilaiden lyhytaikainen ennuste myrkytyksessä on hyvä. Ensihoidossa kuoli vain kolme potilasta ja hoitojakson kokonaiskuolleisuus oli 4,8 %. Ensihoidossa epävakaaksi potilaista jäi ainoastaan 6,3 % ja näistä vain neljä tapausta oli rasvaliukoisten aineiden aiheuttamia, joten rasvaemulsion käytölle ei liene tarvetta. Tutkimuksessa ei löydetty syytä lisääntyneille tehtävämäärille.
-
(2013)En tredjedel av epilepsierna är medicinresistenta, och hos barn och vuxna som lider av katastrofala och medicinresistenta epilepsier kan epilepsikirurgi eliminera eller ge en signifikant reduktion av epilepsianfall. Sjukdomar som omfattar en hel hemisfär associeras ofta med dessa svåra epilepsityper. I detta fall kan hemisfärkirurgi vara indicerat för utvalda patienter. Hemisfäroperationer har gjorts i Finland sedan 1990-talet, men inga resultat har hittills rapporterats. Målsättning: Att analysera resultaten av hemisfäroperationerna i Finland i hänseende till patienternas anfall, kognitiva utveckling, medicinering och komplikationer. Metoder: Tjugosex patienter med medicinresistent och svår epilepsi genomgick hemisfäroperation under åren 1991-2008 i HUCS. Patienternas preoperativa anfall, medicinering och kognitiva nivå jämfördes med postoperativa uppföljningar. Alla uppgifter samlades från patienternas sjukjournaler. Resultat: Nitton (73 %) patienter blev anfallsfria efter den första operationen. Fyra patienter reopererades på grund av att den första operationen visat sig vara ofullständig och tre av fyra blev anfallsfria. Efter två års uppföljning var 21 av 25 patienter anfallsfria med reoperationerna inräknade. En anfallsfri patient följdes upp bara sex månader. Kortikal dysgenesi och hemimegalenkefali hade sämre anfallsresultat, (n=7) 57 % anfallsfria, jämfört med gruppen med vaskulär eller förvärvad hjärnskada samt Rasmussens enkefalit (n=16) där anfallsfriheten uppgick till 100 %. Av Sturge-Weber-patienterna erhöll två av tre barn anfallsfrihet. Kognitiva resultat finns hos 25/26 patienter: Nio patienter erhöll en sämre kognitiv nivå och tre patienter erhöll en högre nivå. I medeltal förändrades inte patienternas nivå av utvecklingsstörning. Postoperativt kunde 20/25 (80 %) patienter lätta på epilepsimedicineringen. Alla patienter hade hemiplegi före operationen, och operationen inverkade mycket litet på graden av hemiplegi. En allvarlig komplikation uppkom, en patient erhöll en permanent hypotalamusskada. Slutsats: Hemisfäroperation är en mycket effektiv vårdmetod för medicinresistent epilepsi, då patienten har en omfattande skada i ena hemisfären och hemipares. I medeltal blev 85 % av de opererade patienterna anfallsfria efter två års uppföljning. Operationen inverkar i mycket liten grad på hemiplegi eller kognitiv nivå.
-
(2011)Anestesiahenkilökunnalla on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu esiintyvän enemmän päihteiden väärinkäyttöä kuin muilla erikoisaloilla. Tämän on arveltu johtuvan lääkkeiden helposta saatavuudesta, työn stressaavuudesta tai tahattomasta altistumisesta leikkaussalissa höyrystyneille lääkeaineille. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole julkaistu. Tutkielman tarkoituksena on selvittää sähköpostikyselyiden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla henkilökunnan päihdeongelmien yleisyyttä Suomen leikkaus- ja teho-osastoilla. Tavoitteena on myös saada tietoa muun muassa väärinkäytetyistä aineista, ovatko väärinkäyttäjät saaneet hoitoa ongelmaansa ja ovatko he myöhemmin pystyneet palaamaan entiseen työhönsä. Saatujen tulosten mukaan Suomen leikkaus- ja teho-osastojen henkilökunnalla ei näyttäisi esiintyvän sen enempää päihdeongelmia kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi on selvästi yleisimmin väärinkäytetty aine, mutta myös opioidien ja bentsodiatsepiinien väärinkäyttöä esiintyy. Huolestuttavaa on, että vaikka suurin osa väärinkäyttäjistä sai hoitoa ongelmaansa, heistä vain kolmasosa pystyi palaamaan entiseen työhönsä ongelmitta. Tutkielmaa käytetään hyväksi Huume- ja päihdetyöryhmän työskentelyssä ja loppuraportissa. Alkuvuodesta 2011 ilmestyvässä loppuraportissa on toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla leikkaus- ja teho-osastoilla voidaan ennaltaehkäistä henkilökunnan päihdeongelmia sekä lääkeainevarkauksia.
-
(2014)The purpose of this study was to determine whether the severity of atopic dermatitis (AD) and concomitant atopic diseases correlate with one's history of herpes simplex (HSV) infections. Previous studies have shown that high serum immunoglobulin E (IgE) levels and high severity of AD are connected with eczema herpeticum infections. 459 patients, whose history of HSV infections was known, were assessed in this study. The dependency between these possibly predisposing factors and history of HSV infections was analysed using chi-square and Kruskal-Wallis –tests, and relationship was further investigated in multinomial logistic regression to determine odds ratios. Age, allergic conjunctivitis and asthma were shown to have a statistically significant correlation with history of recurrent herpes infections or eczema herpeticum. Because of the setting of this study further follow-up is required to better assess the effect of serum IgE levels and severity of AD on the incidence of herpes simplex infections.
-
(2014)Histamin är en biologiskt amin, som förekommer rikligt i människans vävnader. Histaminet syntetiseras i professionella- och icke-professionella histaminproducerade celler, varav de förstnämnda lagrar histamin i sekretkorn för att utsöndras vid behov i höga koncentrationer, och de sistnämnda utsöndrar kontinuerligt låga histaminkoncentrationer. Effekterna av histamin förmedlas via fyra G-proteinkopplade receptorer på cellmembranen, H1R - H4R, av vilka H4R lokaliseras främst på celler med hematopoietiskt ursprung. Vid en del inflammatoriska och allergiska sjukdomar, såsom vid astma, har lokalt förhöjda histaminkoncentrationer i vävnad kunnat påvisas, men trots det har behandling med traditionella antihistaminer (H1R-antagonister) haft en begränsad effekt. Efter identifieringen av H4R med hög histaminaffinitet finns det förväntningar att läkemedel som påverkar H4R kunde vara effektiva vid behandling av autoimmuna och inflammatoriska sjukdomar. Syftet med den nuvarande studien är att utreda vad man vet om H4R, och analysera relevant litteratur angående H4R:s verkan vid olika inflammatoriska sjukdomstillstånd.
-
(2015)Most clinically used opioids are mu-opioid receptor agonists. Therefore, genetic variation of the OPRM1 gene that encodes the mu-opioid receptor is of interest. An amino acid changing polymorphism 118A>G (rs1799971) within the OPRM1 gene affects the function of the receptor. We studied the association between the 118A>G polymorphism and oxycodone analgesia and pain sensitivity in 1,000 women undergoing breast cancer surgery. Preoperatively, experimental cold and heat pain sensitivity was tested. Postoperative pain was assessed at rest and during motion. I.v. oxycodone analgesia was titrated first by a research nurse and on the ward using a patient controlled analgesia device. The primary endpoint was the amount of oxycodone needed for the first state of adequate analgesia. The 118A>G polymorphism was genotyped using Sequenom MassArray. The association between this variant and the pain phenotypes was tested using linear regression. The 118A>G variant was significantly associated with the amount of oxycodone requested for adequate analgesia (P=0.001, β=0.016). Oxycodone consumption was highest in the individuals having the GG genotype (0.16 mgkg-1) , lowest in the AA-group (0.12 mg kg-¹) while the AG-group was in between (0.13 mg kg-¹). The G allele was also associated with higher postoperative baseline pain ratings (P=0.001, β=0.44). No evidence of association with the other examined pain phenotypes was seen.
-
(2014)Målet för avhandlingen är att undersöka sambandet mellan graviditetsdiabetes (GDM) och sekundär infertilitet, samt levnadsvanor som kan öka risken för sekundär infertilitet. Undersökningen gjordes på ett material som insamlats för The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL), som är ett randomiserat livsstilsinterventionsprojekt som riktar in sig på kvinnor som befinner sig i riskgruppen för gestationsdiabetes. Informationen insamlades i huvudsak via frågeformulär, blodprov och kostdagböcker. Studien påvisade att GDM ökar risken för sekundär infertilitet. Av de undersökta faktorerna var det TNF-α, rökning, alkoholkonsumtion, förhöjt fasteglukos, lågt adiponektin och förhöjt LDL samt icke-optimala motionsvanor som inverkade mest på den sekundära infertiliteten. Undersökningen tyder alltså på att det finns ett samband mellan tidigare GDM, inflammation och sekundär infertilitet, och bekräftar alltså att det är viktigt att uppmuntra kvinnor som försöker bli gravida att hålla sig till hälsosamma levnadsvanor, i synnerhet om de befinner sig i riskgruppen för GDM.
Now showing items 1-20 of 69