Browsing by Title
Now showing items 951-961 of 961
-
(2012)Almost one third of the electrical power manufactured in Finland is made with nuclear power. Running nuclear power plant generates always some radioactive emissions that should be monitored in the vicinities of power plants. This Master's Thesis' aims were to compare Finnish nuclear power plants', Loviisa and Olkiluoto, radiation surveillance programmes with other European programmes and find suggests considering the collected species, frequencies and sample network. Species and sample frequencies in current sampling programmes were evaluated also by the surveillance programmes data collected and analysed between years 2005 and 2010. In this Thesis was also reported could current surveillance programmes species be used as sample species with the new nuclear power plant nuclear monitoring at Pyhäjoki. Also community and ecosystem radiation protection were considered. Swiss, Swedish, German and French radiation surveillance programmes were examined for this work. New sample species were searched from these programmes and also from other sources. The suitability of the suggested species were considered mainly by literature. Species composition at Pyhäjoki was examined from literature. Finnish surveillance programmes are extensive and diverse comparing to programmes in the other countries. Improvement proposals to the sample species and frequencies were nonetheless found. Adequate new species would be at least earthworms, flounder and groundwater. Improvements to the sample frequencies were also suggested and at least mushroom and sediment sampling should be more frequent. Species composition at Pyhäjoki diverse slightly from the species found at Loviisa and Olkiluoto. Based on the literature at least bladder wrack and possibly Common mussel and Baltic tellin are absent from Pyhäjoki. Southern Finland surveillance programmes can still be used as a base for the Pyhäjoki surveillance program and species that are absence just has to be replaced with some similar abundant species. Using the best available knowledge and data collected between years 2005 and 2010 the local population is not exposed to significant amount of nuclear power plant origin radiation. Suggested changes to sample species and sample frequencies would make radiation surveillance programmes even more adequate for monitoring discharges from nuclear power plants. This Master's Thesis will give basic knowledge of the new sample species that would suite to Finnish nuclear power plant radiation surveillance programmes. New species selected from literature should be analysed for radionuclide concentrations before species are added to the sampling programmes. Species composition and quantities at Pyhäjoki should be examined before the final sampling programme is made.
-
(2015)Heterotrophic bacteria are essential for carbon cycling in water ecosystems as they bind dissolved organic carbon (DOC) to the biomass and return it to the classical food chain through microbial loop. The treated wastewater from Viikinmäki wastewater treatment plant is discharged to the Gulf of Finland where it increases the quantity of dissolved organic matter (DOM) in the water and furthermore can be an extra energy source for heterotrophic bacteria. There are not yet further studies how the heterotrophic bacteria exploit DOM in the treated wastewater or a monitoring programme for DOC concentrations in the wastewater treatment plants. DOC is the limiting factor for heterotrophic bacteria growth in the Gulf of Finland in the summer. As the bacteria exploit DOC, they consume oxygen and release carbon dioxide. DOM compounds may also diminish light penetration in water which can inhibit the growth and photosynthesis of phytoplankton and macrophytes. The aim of this thesis was to find out 1) the DOC concentrations in the treated wastewater and DOC load in the treated wastewater discharged to the the Gulf of Finland from Viikinmäki wastewater treatment plant, 2) the biodegradability of DOC and DOP in the treated wastewater and 3) how the disc filter about to be used in Viikinmäki wastewater treatment plant affects the quantity and quality of DOC and DOP in the treated wastewater. The DOC load entering the Gulf of Finland with the treated wastewater was quantified by measuring the DOC concentrations in the treated wastewater during the spring and summer 2014. The DOC concentrations correlated positively with chemical oxygen demand (COD) which is regularly measured in wastewater treatment plants. By dividing the COD with 3,66, the DOC concentrations were successfully estimated for a longer period. In order to evaluate the biological degradability of DOC and DOP in the wastewater effluent, treated wastewater was incubated (+15 °C) for two months with surface water heterotrophic bacteria from the Gulf of Finland and changes in DOC concentrations, the biological oxygen demand and nitrogen and phosphorus concentrations were measured. Furthermore the heterotrophic bacteria were incubated for one month in disc filtered wastewater effluent and also in regularly treated wastewater to find out the effect of the new filter on DOM quantity and quality. The yearly DOC load from Viikinmäki wastewater treatment plant to the Gulf of Finland was estimated to be about 1460 tons which is approximately one fifth of the annual DOC load from River Vantaanjoki. The ratio between DOC and COD concentrations calculated here can only be used to quantify the amount of DOC load from Viikinmäki wastewater treatment plant and similar ratio must be calculated individually for every point source. The biodegradability of DOC in the treated wastewater was equally low to the biodegradability of DOC in River Vantaanjoki. The quantity of DOC bound to the bacterial biomass was rather low and the amount of DOC lost via respiration was relatively high. Accordingly the DOC in Viikinmäki wastewater effluent does not become efficiently available to higher trophic levels. The disc filter has the potential to remove DOC and DOP from treated wastewater which would decrease the DOC and DOP load significantly in the Gulf of Finland. The disc filter decreased DOC concentrations 14 % in comparison to regularly treated wastewater. The disc filter didn't affect the quality of DOC, i.e. there was no difference in the biological degradability of DOC between the two wastewater treatment processes. However the disc filter was possibly able to remove the biologically available part of DOP from treated wastewater but the issue still needs further investigation.
-
(2004)This research examines the environmental attitudes of the employees in the City of Tampere. This research is one of the goals in the city’s environmental strategy in 2003 and it is made for the environmental protection department of City of Tampere. The purpose of this study was to find out the environmental attitudes of the employees in the City of Tampere, the behaviour related to the attitudes and the relationship between the attitudes and the behaviour. The results will be utilized when planning the environmental work of the city. The theoretical frame structure in this study is based on the Theory of Planned Behaviour and it is applied to fit for the research. The Theory of Planned Behaviour is used a lot in the attitude-behaviour studies. There is a one-component model of the attitudes in the background of this theory. In this study the examination of the environmental attitudes is based on the one-component model. In the examination of the relationship between attitudes and behaviour the whole Theory of Planned Behaviour is used instead. A term ‘free rider behaviour’ is also included in the theoretical frame structure although it will not be studied with any special questions. Quantitative methods were used in this research. The research was conducted through a mail survey study to 1000 employees in the beginning of June 2003. 462 people out of 1000 returned the questionnaire. The results showed that the employees consider concern about the environment in Tampere well-founded. Trashing and littering in a public place or in the nature worries the employees by far the most. The second most worrying thing is the pollution of the air and water. They are also worried about the destruction of the constructed environment for example culturally valuable buildings and places. Concern is clearly higher among women than among men. The employees in the City of Tampere believe in their own possibilities to influence the state of the environment. Environmentally friendly behaviour is seen important although other people would not behave at the same way. Majority of the employees support the intervention of the society with limitations and by far more than half of the employees support different kinds of payments and taxes that advance the sale of environmentally friendly products. These results also show some kind of readiness to lower the standard of living. The employees think that conservation of the environment is important and its position in the society’s decision-making should be strengthened. Despite of the employees’ environmentally friendly opinions, even two out of three employees admit that they are able to behave more environmentally friendly than they do now if they just want to. The employees for example sort and recycle their waste well, but the behaviour in regard to consumption and commuting has a lot to improve.
-
(2019)Citizen science is a research method in which data collection, analysis or other stages of research is distributed to a large number of volunteers. Citizen science enables collection of large-scale data. In addition, in few cases Citizen science has been integrated into formal school education. It has been found to attract students' interest in the subject and research and to teach students about scientific research. However, the real benefits of citizen science for schools have been just scarcely studied. This study explored the experiences of middle school and high school students on the Helsinki Urban Rat Project (Kaupunkirottatutkimus). The research questions were: (1) How do the middle school and high school students who participated in the Urban Rat Project experience citizen science as part of biology teaching? (2.) How do the students who participated in the Urban Rat Project feel about urban rats and how does the Project affect students’ perception of rats? The data was collected by group theme interviews from middle school and high school students who participated in the City Rat Project. The data consisted of nine recorded interviews with a total of 29 interviewees. The interviews were transcribed and analyzed by content analysis. The Urban Rat Project aroused situational interest towards urban rats and research project. Main factors for aroused interest were novelty and specialty of the project, the involvement created by hands-on activities and the meaningfulness created by contextualism of an authentic research. Learning experiences were categorized by Bloom’s revised taxonomy and the results revealed a number of knowledge types and cognitive process categories, suggesting that the project developed a diverse range of students' thinking. Students were able to develop deeper research skills, critically explore research and its outcomes, and learn about practical challenges and constraints of scientific research. Urban rats gave rise to both negative, positive and neutral feelings among students. The negative emotions were caused by a variety of causes, such as the appearance and behavior of rats, culture created attitudes and students own experiences. Positive feelings were caused by interest toward rats and good experiences with pets. The knowledge learned in the study about urban rats generally reduced negative feelings and in one case aroused them, but many interviewees also felt that the study had no effect on their attitude towards rats, because interaction with rats was not concrete enough during the project and the students were disappointed that they did not see rats or rat footprints. The authentic research context of citizen science such as Urban Rat Project can increase meaningfulness to studying biology, which is not necessarily achieved by other teaching methods and may teach the realities of scientific research better than traditional practical work. In addition, citizen science can provide knowledge and nature experiences that allow learners to reflect on their relationship with nature. In order to achieve nature-related learning goals of the school education, citizen science projects should pay particular attention to the concreteness of the interaction between learners and nature and to the students' experiences in nature during citizen science.
-
(2023)Education for sustainability has come to be seen as an important part of achieving the sustainability goals, also in universities. However, the challenge for sustainability education is that sustainability is an ever-changing and highly complex concept. One theoretical approach for studying the learning of such complex concepts and phenomena is the conceptual change research tradition. The theory of conceptual change stems from the constructivist approach to learning, according to which learning takes place by modifying and completing existing knowledge structures. Sometimes these prior knowledge structures of the learner conflict with scientific knowledge, and in order to reach a new understanding, the learner has to change and reorganize their existing conceptions. With a new conception comes a whole new way of understanding a phenomenon, as related concepts take on new meanings. The process described above is called conceptual change. This thesis studied what kind of conceptions university students had about sustainability before the University of Helsinki's Sustainability Course (SUST-001, 3 cr) in autumn 2021, and how these conceptions had changed after the course. In addition, we investigated whether there were differences between students in human and natural science-oriented disciplines in the above-mentioned aspects. Conceptions were investigated using a baseline and endline measurement design. The study sample was students enrolled in a sustainability course at the University of Helsinki (N = 109). The data was analyzed both qualitatively and quantitatively. Based on the results, the students' perceptions were quite narrow at the beginning of the course, although the responses showed that most students came to the course with some prior knowledge of sustainability. In addition, three narrow conceptions similar to misconceptions of the conceptual change were identified from the initial survey: ecology-limited, anthropocentric and weak sustainability conceptions. In the final measurement, students' perceptions of sustainability improved and, in particular, students' understanding of the different dimensions of sustainability, the interlinkages between them and the complex nature of sustainability in general increased. About half of the narrow conceptions also changed, although the anthropocentric conception was slightly more persistent. In the cross-disciplinary analysis, attention was drawn to the tendency of students in natural science-oriented disciplines to change their narrow view in comparison to students in human science-oriented disciplines. Based on the results, the Sustainability course can be seen as successful in teaching many of the key contents of the concept of sustainability. There were also indications of conceptual change. However, there is a need to further develop the course and to integrate sustainability more broadly into the different educational programs. Furthermore, it is very important to continue to study the success of this integration and of sustainability education also in the future.
-
(2018)Rakennuksilla ja asumisella on koko elinkaarensa ajan merkittäviä ympäristövaikutuksia, joista valtaosa syntyy rakennusten käyttövaiheessa. Asumisen kestävyyteen voidaan vaikuttaa monin tavoin ja vaikutusmahdollisuuksia on sekä asukkaalla, että kiinteistön omistajalla. Vuokrataloyhtiöt pyrkivät vähentämään hallinnoimiensa kiinteistöjen ympäristövaikutuksia erilaisin ympäristöhallinnan keinoin, mm. ympäristöjärjestelmillä. Ympäristöjärjestelmät ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia ympäristöhallinnan ja -johtamisen työkaluja, joiden avulla pyritään hallitsemaan organisaation toimintojen ympäristövaikutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida miten toimivia ja hyödyllisiä ympäristöjärjestelmät vuokrataloyhtiöissä ovat ja millaisia tekijöitä liittyy niiden siirrettävyyteen. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan millaisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ympäristöjärjestelmillä on vuokrataloyhtiöissä sekä miten ja millä edellytyksillä järjestelmien käytössä hyödynnettävien käytäntöjen siirrettävyys voitaisiin toteuttaa. Tämän tapaustutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuskohteiksi valittiin suomalaisia ja ruotsalaisia eri kokoluokan vuokrataloyhtiöitä, joilla on käytössään ympäristöjärjestelmä. Tutkimuksen perustaksi luotiin kirjallisuuden pohjalta analyyttinen viitekehys, johon koottiin ympäristöjärjestelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta ilmaisevia tekijöitä (koettuja hyötyjä), sekä parhaiden menetelmien käytön onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöjärjestelmien hyötyjen ja vaikuttavuuden toteutumista vuokrataloyhtiöissä arvioitiin tutkimalla ovatko aineistossa esiintyvät koetut hyödyt samoja kuin analyyttiseen viitekehykseen kootut (muissa organisaatioissa toteutuneet) hyödyt. Käytäntöjen siirrettävyyttä tutkittaessa arvioitiin viitekehyksen avulla mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon hyödynnettäviä käytäntöjä siirrettäessä ja kopioitaessa ja otettiin ne huomioon tutkimusasetelmassa. Tältä pohjalta kerätyn aineiston perusteella luotiin siirtämistä varten suosituksia hyvistä käytännöistä, joiden avulla pyritään saamaan yrityksestä toiseen siirrettäessä käytännöistä myös samat koetut hyödyt. Tämän tutkimuksen perusteella vuokrataloyhtiöissä näyttäisivät toteutuvan samat hyödyt ja vaikuttavuus kuin muissakin organisaatioissa. Vuokrataloyhtiöt hyötyvät ympäristöjärjestelmästä varsinkin suorituskyvyn paranemisen, taloudellisesti mitattavien hyötyjen ja imagon nousun osalta. Järjestelmä koettiin hyödylliseksi erityisesti ympäristöasioiden hallinnoinnin työkaluna ja vasta toissijaisesti keinona ympäristövaikutusten vähentämiseen. Se tuo kuitenkin lisää tehokkuutta ympäristötyöhön ja ylipäänsä lisää ympäristötietoisuutta organisaatioissa. Ympäristöjärjestelmän käytössä hyödynnettävien käytäntöjen siirrossa olennaiseksi nousi erilaisten taustatekijöiden huomioonottaminen. Hyviin tuloksiin johtaneiden käytäntöjen onnistunut siirto edellyttää olosuhteiden samankaltaisuutta organisaatioissa ja toimenpiteiden ja hyötyjen välistä yhteyttä, mikä huomioitiin kartoittamalla myös ympäristöjärjestelmän käyttöön vaikuttavia taustatekijöitä ja pohjaamalla suositukset useissa yhtiöissä hyviksi todettuihin käytäntöihin, joiden avulla hyviin tuloksiin on päästy. Taustatekijöiden kartoittaminen toimi hyvänä pohjana käytäntöjen siirtoa varten luotuihin suosituksiin hyvistä käytännöistä. Ympäristöjärjestelmien vaikuttavuuden arviointi asumisen ympäristövaikutusten vähentämisessä on vaikeaa, sillä mittaamiseen ei ole olemassa selkeitä vertailukelpoisia menetelmiä. Ympäristöhallinnan välineenä ympäristöjärjestelmä näyttäisi kuitenkin toimivan hyvin, vaikka konkreettinen vaikutus ympäristöön ei välttämättä olisikaan kovin suuri.
-
(2012)Suurin osa kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee kolmelta osa-alueelta: asumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta. Ruokailun merkitys suomalaisen kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen, sillä reilu kolmasosa suomalaisen kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruuasta. Mahdollisuuksia pienentää ruokailun ympäristövaikutuksia pohdittiin ympäristöministeriön järjestämissä Suomen Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamisprosessiin liittyvissä asiantuntijatyöpajoissa. Tämän tutkimuksen taustalla on työpajoissa syntynyt ehdotus siitä, että ruokailun ympäristövaikutukset huomioitaisiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmallissa. Raaka-ainevalinnat ovat ratkaisevassa roolissa ruokailun ympäristövaikutusten muodostumisessa, sillä raaka-aineet ovat aterioiden tärkeimmät kuormituslähteet. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin mukaisen aterian eri osien sisällä voidaan tehdä ympäristömyötäisiä ruokavalintoja ilman, että aterian ravintoarvo tai tasapaino kärsii. Tässä tutkimuksessa ympäristömyötäisiä ruokavalintoja tarkastellaan kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäisistä ruokavalinnoista ja miten kuluttajat suhtautuvat ympäristölautasmalleihin, jotka ottavat huomioon ravinnon terveysvaikutusten ohella myös ruuan ympäristövaikutukset. Tutkimuskysymysten avulla pyritään muodostamaan käsitys myös siitä, voisivatko ympäristölautasmallit edistää ympäristömyötäisten ruokavalintojen toteutumista tavallisen kuluttajan arkielämässä. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnalle suuntaa antavaa tietoa siitä, minkälaisia ennakkokäsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäiseen ruokavalioon liittyen ja, minkälaisia näkemyksiä ruokavalintojen ympäristövaikutusten huomioiminen lautasmalleissa herättää kuluttajissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuluttajia kolmessa ryhmähaastattelussa. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua. Haastateltavat suhtautuivat ympäristömyötäisiin ruokavalintoihin ja ympäristölautasmalleihin varsin myönteisesti, mutta ympäristömyötäiset ruokavalinnat herättivät myös ristiriitaisuuden ja hämmennyksen tunteita. Vanhemmat ja nuoremmat kuluttajat myös hahmottivat ympäristömyötäiset ruokavalinnat jossain määrin eri tavoin. Haastateltavat kokivat kuluttajien ruokavalinnat merkityksellisiksi ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten pienentämisessä, mutta tunsivat erilaisten tekijöiden ohjaavan ja rajoittavan valintoja. Haastatteluaineiston perusteella voidaan muodostaa käsitys toimintaympäristöstä, jossa erilaiset rakenteet luovat puitteet kuluttajien käyttäytymiselle. Ympäristölautasmallit koettiin hyväksi keinoksi lisätä kuluttajien tietoisuutta ruokavalintojen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Ympäristömyötäisten ruokavalintojen yleistymistä ei kuitenkaan voida jättää yksinomaan kuluttajien valintojen varaan, vaan yhteiskunnan eri tahojen muodostama tukiverkosto ympäristölautasmalleille koettiin esisijaisen tärkeäksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristölautasmallien suunnitteluprosessissa sekä muissa yhteyksissä, joissa kehitetään keinoja viestiä ruokavalintojen ympäristövaikutuksista kuluttajille.
-
(2003)Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia hevosesimerkin avulla eri ulottuvuuksia ympäristönsuojelusta, kulttuurista, kotieläimistä ja luonnosta. Luonnontieteet eivät kotieläimiä kovinkaan arvosta, kotieläintiede sen sijaan usein katselee eläimiä puhtaasta hyötyajattelun näkökulmasta. Jos kotieläimet eivät kuulu enää luontoon, ovatko ne osa kulttuuriamme? Tähän kysymykseen tutkimus pyrkii hevosesimerkin kautta vastaamaan. Myös villi- ja kotieläinten välistä suhdetta ja statusta ympäristönsuojelussa tarkastellaan tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen viitekehys on ympäristönsuojelutieteellinen analyysi, jonka avulla haetaan vastausta siihen, mitä eri rooleja hevosesta ympäristönsuojelun kentässä voidaan löytää. Hevoselle löytyi ainakin neljä eri roolia: hevonen voi toisaalta olla ympäristönsuojelun kohde, ympäristömuutosten kohde, ympäristömuutosten aiheuttaja ja ympäristöongelmien ratkaisija. Tutkimus ei osoittanut, että hevonen olisi merkittävä ympäristönsuojelullinen toimija, mutta merkittävää oli, että nämä "inhimilliset" roolit pystyy sille löytämään. Tärkein hevosen rooli on suojelukohteena oleminen: jotkut hevosmuodot ja käyttömuodot ovat uhattuina. Suojeltavia kohteita on ainakin hevosen työkäyttö sekä monet maatiaisrodut. Suojelukohteena olemisen tutkimiseen kehiteltiin tässä työssä käsite kulttuuris-ekologinen lokero. Sen avulla pyrittiin osoittamaan, että myös kotieläimet ansaitsevat suojeluarvon ympäristönsuojelussa, vaikkakin inhimillinen kulttuuri on vaikuttanut niihin vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Suojelun argumentteina voidaan käyttää muitakin kuin puhtaasti ekologisia perusteluja. Esimerkkeinä käytetään mm. suomenhevosta ja Amerikan ja Australian villiintyneitä hevosmuotoja. Ihminen on aikanaan ensin metsästänyt hevosta, sitten kesyttänyt se. Ympäristömuutosten aiheuttaminen hevoselle jatkuu nykyäänkin esim. jalostuksen ja ympäristövaikutusten (esim. melun) kautta. Nykyään hevosia elää keskuudessamme pääosin vain domestikoituneessa muodossaan. Kotieläinten kesyttäminen yleensäkin on vaikuttanut vastavuoroisesti valtavasti myös ihmisen kulttuureihin. Hevonen voi aiheuttaa ihmisen kumppanina ympäristöongelmia esim. eroosion, maastovaurioiden ja ravinnekuormituksen muodossa. Hevonen voi olla myös ympäristöongelmien ratkaisija mm. vertailtaessa hevosvoimaa polttomoottorilla käyviin koneisiin.
-
(2012)Tutkielman tavoitteena on arvioida ympäristöpolitiikan integraation tasoa suomalaisissa ruokaa ja ravitsemusta käsittelevissä poliittisissa asiakirjoissa. Lisäksi metodologisena tavoitteena on kehittää ympäristöpolitiikan integraation tason arvioinnin menetelmiä tarkemmiksi ja kattavammiksi. Tutkielman aineistona on 12 suomalaisen ruoka- ja ravitsemuspolitiikan kannalta keskeistä poliittista asiakirjaa sekä yksi samaa aihepiiriä käsittelevä tieteellinen selvitys, joka taustoittaa ruokapolitiikan kenttää ja tarjoaa poliittisille asiakirjoille vertailukohdan. Asiakirjat valittiin käyttäen kriteereinä sekä niiden vaikuttavuutta ja painoarvoa että niiden sisällön keskeisyyttä tutkielman aiheen näkökulmasta. Valitut asiakirjat on myös julkaistu viime vuosien aikana. Tutkielman teoreettisen pohjan muodostavat ympäristöpolitiikan integraatiolle kirjallisuudessa asetetut määritelmät ja kriteerit. Tutkielmassa nojataan määritelmään, jonka mukaan ympäristöpolitiikan integraatiolla tarkoitetaan ympäristötavoitteiden sisällyttämistä kaikille politiikan sektoreille siten, että ne saavat erityisen suuren painoarvon: ympäristötavoitteet ohjaavat politiikan suunnittelua ja toteutusta, ja pyrittäessä minimoimaan eri sektorien toimenpiteiden välisiä ristiriitoja niille annetaan periaatteellinen prioriteetti. Tässä tutkielmassakin sovelletaan siten hyvin ympäristöpainotteista näkökulmaa ympäristöpolitiikan integraatioon ruoka- ja ravitsemuspolitiikassa. Ympäristöpolitiikan integraation tasoa aineistossa tutkitaan tarkastelemalla, kuinka hyvin aineisto täyttää ympäristöpolitiikan integraatiolle annetut, kirjallisuuslähteitä soveltaen määritellyt neljä kriteeriä. Sisällyttämisellä tarkoitetaan sitä, missä määrin ympäristöasiat ovat esillä aineistossa. Koherenssilla viitataan siihen, kuinka hyvin synergiaetuja on onnistuttu maksimoimaan ja ristiriitahaittoja minimoimaan ympäristötavoitteiden ja muiden tavoitteiden välillä. Painotuksella kuvataan sitä, millainen painoarvo ympäristötavoitteille on annettu muihin tavoitteisiin verrattuna. Raportoinnilla taas arvioidaan, kuinka tehokkaita seuranta- ja raportointivelvoitteita ympäristötavoitteiden toteutumiselle on asetettu. Tutkielman laajan aineiston analyysin mahdollistaa koodaus Atlas.ti-tietokoneohjelmalla. Koodit ovat viittauslistoja, jotka kokoavat kuvaavien nimikkeiden alle asiakirjojen oleellisia kohtia, tiivistäen aineiston sisältöä. Koodeja voidaan käyttää suoraan sisällyttämisen ja raportoinnin tason arviointiin. Koherenssin arvioimiseksi tarkastellaan 10 keskeisen ympäristökoodin vuorovaikutuksia toistensa sekä 10 keskeisen talous- ja 10 keskeisen terveysaiheisen koodin kanssa. Mahdolliset vuorovaikutustyypit ovat synergia, ristiriita ja ei vuorovaikutusta. Vuorovaikutusten tyyppiä arvioidaan kahdella eri tavalla. Ensimmäinen arvio perustuu puhtaasti aineistoon kuuluvien poliittisten asiakirjojen tekstisisältöön, mutta toisessa asiaa tutkitaan tarkemmin käyttäen apuna lähdekirjallisuutta ja omaa tulkintaa sekä aineistoon kuuluvaa tieteellistä selvitystä. Näitä kahta arvioita vertaamalla selvitetään, missä määrin tutkittujen sektoreiden väliset ristiriidat ja synergiat on huomioitu ja ylipäätään tunnustettu suomalaisessa politiikassa. Vuorovaikutusten merkittävyyttä arvioidaan sitten numeerisesti sen perusteella, miten laajasti ne esiintyivät eri asiakirjoissa. Painotuksia arvioidaan ryhmittelemällä ensin kunkin asiakirjan koodit ympäristö-, talous- ja terveysryhmiin. Tämän jälkeen verrataan ryhmien kokoa ja niihin kuuluville koodeille asiakirjoissa annettua painoa keskenään. Tutkielmassa kehitetyn menetelmän etuna on, että sen avulla voidaan tehokkaasti tarkastella kokonaista asiakirjajoukkoa ja politiikkasektoria yksittäisen asiakirjan sijaan. Suoritettu analyysi osoittaa, että ympäristötavoitteiden ja -toimenpiteiden keskinäinen koherenssi on korkea, mutta kaikkia potentiaalisia synergioita ei vielä hyödynnetä. Ympäristö- ja taloussektoreidenkin väliltä löytyy synergioita, mutta ne on jo pitkälti tunnistettu tai jopa hyödynnetty. Ristiriitoja löytyy myös hyvin paljon, ja niitä ei ole asiakirjoissa edes tunnustettu. Ympäristö- ja terveyssektorien väliltä löytyy erittäin paljon synergiapotentiaalia, esimerkiksi kestävään kehitykseen ja terveellisyyteen perustuvat ravitsemussuositukset ovat pitkälti yhtenevät. Näitä synergioita on kuitenkin toistaiseksi hyödynnetty riittämättömästi. Etenkin terveyssektorin tuottamissa asiakirjoissa jätetään systemaattisesti huomiotta terveysajattelun ulkopuolelle jäävät näkökohdat. Sisällyttämis- ja painotuskriteerit täyttyvät ennen kaikkea kestävää kehitystä käsittelevissä asiakirjoissa. Yleisissä sekä ruokapoliittisissa asiakirjoissa kriteerin ehdot toteutuvat osittain ja terveyspainotteisissa asiakirjoissa ne jäävät yksiselitteisesti toteutumatta. Raportoinnista on yleisesti ottaen huolehdittu, mutta ympäristöasioiden ollessa sivuosassa jää tämä kriteeri yleensä täyttämättä. Tutkielma antaa lähtökohdat monentyyppisiin jatkotutkimuksiin. Ympäristöpolitiikan integraatiota on mahdollista kehittää paikkaamalla tutkielman havaitsemia puutteita ja ongelmakohtia. Tutkielman paljastamat ruoka- ja ravitsemuspolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden väliset vuorovaikutukset kaipaavat myös tarkempaa ja syvällisempää tutkimusta. Tutkielmassa kehitettyä menetelmää on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa uusissa vastaavantyyppisissä tutkimuksissa ympäristöpolitiikan integraation edistymisen arvioimiseksi. Menetelmää on myös mahdollista soveltaa aivan toisiin politiikan integraatiotyyppeihin.
-
(2023)Ihmistoiminnan, kuten kaupungistumisen, seurauksena syntyvät maankäytön muutokset kiihdyttävät globaalia luontokatoa. Kaupunkien maankäyttösektori vaikuttaa päätöksillään paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kaupungistumisen ristipaineissa. Zonation on spatiaalisen priorisoinnin työkalu, jonka avulla tuotetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Sitä käytetään osana laajempaa systemaattisen suunnittelun prosessia. Zonationia on käytetty lähinnä suojelualueverkostojen suunnittelussa, mutta sen käytöllä on mahdollisuuksia myös laajemmin kaupunkialueiden maankäytön suunnittelussa. Tämän Pro gradun päämääränä oli tutkia maakuntatason suunnittelutarpeisiin tehtyjen Zonation analyysien hyödyntämistä käytännössä kuntatasolla. Tapaustutkimuksen kontekstina oli suomalainen hierarkkinen maankäytön suunnittelun systeemi, jossa lopulliset maankäytön muutokset toteutetaan kuntatasolla. Datankeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Yhteensä haastateltiin seitsemää ympäristö- ja suunnitteluvirkailijaa kunta- sekä maakuntatasolta Uudeltamaalta, Espoosta, Vantaalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millä tavoin maakuntatason suunnittelun tueksi tuotettuja Zonation analyysejä on hyödynnetty kuntatasolla? Ja 2. Mitkä tekijät vaikuttivat analyysien tiedon hyödyntämiseen tämän tutkimuksen tapausesimerkissä? Tämän Pro gradu tutkimuksen tuloksista selvisi, että Zonation analyysejä käytettiin pääasiassa vahvistamaan tietoa jo tunnistetuista ekologisista yhteyksistä kunnissa. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että analyysien tiedon hyödyntämiseen vaikuttivat positiivisesti hyvin toimiva yhteistyö suunnittelutasojen välillä, sekä sidosryhmien osallistaminen analyysien suunnitteluprosessissa. Tiedon hyödyntämisen esteenä taas olivat Zonationilla tuotettujen analyysien sekä itse Zonation-ohjelman toimintalogiikan vaikeatulkintaisuus ja ajanpuute. Myös suunnittelutasojen väliset erot luontoalueiden tarkastelutasossa ja suunnittelumittakaavassa vaikuttivat analyysien hyödyntämiseen. Tuloksista selvisi myös, että analyyseistä tehtävien lopputuotteiden selkeydellä ja käyttäjäystävällisyydellä voidaan helpottaa analyysien tiedon viemistä käytäntöön. Tämän Pro gradun tulokset ovat linjassa alan tutkimuskirjallisuuden kanssa, ja vahvistavat niitä. Lisäksi tulokset lisäävät tietoa tapauksista, joissa spatiaalisen priorisoinnin analyysejä on hyödynnetty käytännössä, mitä on toivottu alan tutkimuskirjallisuudessa. Tulosten perusteella ehdotetaan, että jatkotutkimuksissa datankeruuseen kannattaisi sisällyttää pienenpiä kuntia, ja laajemmin systemaattisen suunnittelun prosessien sidosryhmäläisiä, sekä luontokonsultteja.
Now showing items 951-961 of 961