Browsing by Subject "case study"

This study aims to understand how cities adapt to environmentally induced hazards, like floods. Extreme floods are interesting firstly, because climate change is predicted to increase flooding in several places globally in the future, and secondly, because even a small risk could be realised in the right conditions. The methods are a case study of flood adaptation in Helsinki, qualitative content analysis, interviews, and a scenario. Land use planning is chosen as the context of the case study, because densification challenges flood preparedness. The material consists of the zoning plan of Helsinki, its flood risk management related appendixes and interviews with city experts. The qualitative content analysis aims to answer the first research question: How does land use planning consider extreme floods in Helsinki? The scenario, in turn, aims to answer the second research question: In what ways might an extreme flood challenge the current land use planning in Helsinki? The interviews are mainly used to support the other methods. The results lead to one main argument, for which I present several justifications. The argument is that the flood risk management and land use planning in Helsinki, the urban structure of which is densifying, do not sufficiently consider the risk related to extreme floods, even though climate change is increasing the likelihood of such. In the end, I present some policy recommendations to change this.

Ihmistoiminnan, kuten kaupungistumisen, seurauksena syntyvät maankäytön muutokset kiihdyttävät globaalia luontokatoa. Kaupunkien maankäyttösektori vaikuttaa päätöksillään paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kaupungistumisen ristipaineissa. Zonation on spatiaalisen priorisoinnin työkalu, jonka avulla tuotetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Sitä käytetään osana laajempaa systemaattisen suunnittelun prosessia. Zonationia on käytetty lähinnä suojelualueverkostojen suunnittelussa, mutta sen käytöllä on mahdollisuuksia myös laajemmin kaupunkialueiden maankäytön suunnittelussa. Tämän Pro gradun päämääränä oli tutkia maakuntatason suunnittelutarpeisiin tehtyjen Zonation analyysien hyödyntämistä käytännössä kuntatasolla. Tapaustutkimuksen kontekstina oli suomalainen hierarkkinen maankäytön suunnittelun systeemi, jossa lopulliset maankäytön muutokset toteutetaan kuntatasolla. Datankeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Yhteensä haastateltiin seitsemää ympäristö- ja suunnitteluvirkailijaa kunta- sekä maakuntatasolta Uudeltamaalta, Espoosta, Vantaalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millä tavoin maakuntatason suunnittelun tueksi tuotettuja Zonation analyysejä on hyödynnetty kuntatasolla? Ja 2. Mitkä tekijät vaikuttivat analyysien tiedon hyödyntämiseen tämän tutkimuksen tapausesimerkissä? Tämän Pro gradu tutkimuksen tuloksista selvisi, että Zonation analyysejä käytettiin pääasiassa vahvistamaan tietoa jo tunnistetuista ekologisista yhteyksistä kunnissa. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että analyysien tiedon hyödyntämiseen vaikuttivat positiivisesti hyvin toimiva yhteistyö suunnittelutasojen välillä, sekä sidosryhmien osallistaminen analyysien suunnitteluprosessissa. Tiedon hyödyntämisen esteenä taas olivat Zonationilla tuotettujen analyysien sekä itse Zonation-ohjelman toimintalogiikan vaikeatulkintaisuus ja ajanpuute. Myös suunnittelutasojen väliset erot luontoalueiden tarkastelutasossa ja suunnittelumittakaavassa vaikuttivat analyysien hyödyntämiseen. Tuloksista selvisi myös, että analyyseistä tehtävien lopputuotteiden selkeydellä ja käyttäjäystävällisyydellä voidaan helpottaa analyysien tiedon viemistä käytäntöön. Tämän Pro gradun tulokset ovat linjassa alan tutkimuskirjallisuuden kanssa, ja vahvistavat niitä. Lisäksi tulokset lisäävät tietoa tapauksista, joissa spatiaalisen priorisoinnin analyysejä on hyödynnetty käytännössä, mitä on toivottu alan tutkimuskirjallisuudessa. Tulosten perusteella ehdotetaan, että jatkotutkimuksissa datankeruuseen kannattaisi sisällyttää pienenpiä kuntia, ja laajemmin systemaattisen suunnittelun prosessien sidosryhmäläisiä, sekä luontokonsultteja.