Browsing by Subject "hyvinvointi"

Kaupungistumisen seurauksena arkiset luontokontaktit vähentyvät. Nykyaikaiset elämäntavat, kuten liikunnan puute, altistavat ihmiset kansanterveysongelmille. Esimerkiksi liikalihavuus ja mielenterveysongelmat ovat kasvavia huolenaiheita, joihin luontokontakti ja luonnon virkistyskäyttö voivat tarjota apua. Tutkimuksissa on osoitettu, että luonnossa oleminen rauhoittaa mieltä ja selkeyttää ajatuksia. Luontoaltistuksella on positiivinen vaikutus itsetuntoon, mielialaan, ja se vähentää stressiä. Lisäksi luontokontaktilla on myönteisiä vaikutuksia keskittymiseen ja akateemiseen suorituskykyyn. Psykologisten hyvinvointivaikutusten lisäksi luonnolla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnossa olo laskee verenpainetta, alentaa sykettä ja vähentää stressihormoni kortisolin veripitoisuutta. On tutkittu, että vuorovaikutus monipuolisen luontoympäristön kanssa edistää hyödyllisten mikrobien esiintyvyyttä ihmiskehossa ja vähentää siten allergioiden ja autoimmuunisairauksien kehittymisen riskiä. Luontoympäristö inspiroi liikkumaan useammin ja pidempiä aikoja kuin rakennettu ympäristö. Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta luontoympäristö edistää sosiaalista kanssakäymistä ja voi lisätä osallisuuden tunnetta. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen nuorten aikuisten kokemuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten nuoret aikuiset kokevat luonnossa oleskelun vaikuttavan heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa? 2) Millainen luonnonympäristö lisää heidän koettua hyvinvointia? 3) Miten he virkistäytyvät luonnossa? Tutkimusaineisto koostuu temaattisista kirjoituksista (n = 47), jotka kerättiin yliopisto-opiskelijoilta maalis- ja huhtikuun 2020 aikana. Kirjoitusten tehtävänanto oli osa ympäristötieteiden kandiohjelman Topical Issues in Urban Research -kurssia, joka pidettiin Helsingin yliopistossa keväällä 2020. Kohderyhmänä olivat 19–33-vuotiaat opiskelijat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä ja aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua, koodausta ja luokittelua. Tämän tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat aiempia tuloksia osoittaen, että myös nuorille aikuisille luonto tarjoaa paikan rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja irtautumiseen arjen paineista. Luonnossa oleminen auttaa ajatusten selkiyttämisessä ja stressin lievityksessä. Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta luonto tarjoaa miellyttävän ja innostavan paikan harrastaa liikuntaa. Luonto tukee sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla paikan olla yksin tai tavata ihmisiä. Luonnossa on helpompaa olla läsnä, mikä mahdollistaa syvällisten keskusteluiden muodostumisen. Suosituimmat luonnonympäristöt olivat metsä ja akvaattiset ympäristöt. Alueen koettu luonnollisuus oli tärkeä tekijä. Kaupunkiympäristöön sisältyvien luonnon elementtien koettiin olevan merkittävä kaupunkiympäristön houkuttelevuutta ja miellyttävyyttä lisäävä tekijä. Vastaajien keskuudessa suosituimpia luontoaktiviteetteja olivat juoksu- ja kävelylenkkeily sekä luonnon ja lajien tarkkailu. Tämä tutkielma korostaa luonnon tärkeää roolia ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.

Vuorovaikutus luonnonympäristöjen kanssa tukee ihmisen hyvinvointia ja vaikuttaa moninaisin mekanismein hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Kaupungistumisen ja modernisaation tuomat elämäntapojen muutokset ovat herättäneet huolta nuorten sukupolvien luontoyhteyden heikentymisestä, kun yhä harvemmat ihmiset viettävät päivittäin aikaa luonnossa. Nuorten luontosuhde on muihin ikäryhmiin verrattuna erityinen, sillä kiinnostus luonnonympäristöjä kohtaan on usein vähäisempää teini-ikäisenä kuin lapsena tai aikuisena. Luontokontakteilla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen, mutta kattavaa tutkimusta suomalaisten nuorten luonnossa virkistäytymisen tavoista ei ole aiemmin julkaistu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten nuoret kaupunkilaiset virkistäytyvät luonnossa, ja kuinka vuorovaikutus luonnon kanssa vaikuttaa nuorten koettuun hyvinvointiin. Tutkielma on toteutettu osana monitieteistä Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointivaikutukset - tutkimus kaupunkilaisnuorista (NATUREWELL) -projektia. Aineisto (N=1123) on kerätty syksyllä 2020 Lahden yläkouluissa. Nuorten luonnossa viettämää aikaa, luontoharrastuksia, luontosuhdetta ja heidän kokemuksiaan luonnon hyvinvointivaikutuksista analysoidaan kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella huoli nuorten sukupolvien luonnosta vieraantumisesta ja luontosuhteen katkeamisesta näyttää Lahdessa enimmäkseen perusteettomalta. Suurin osa nuorista viettää viikoittain aikaa luonnonympäristöissä sekä kesä- että talviaikaan, ja erityisesti kodin lähiympäristön luontoalueet ovat nuorille merkityksellisiä. Tytöt viettävät aikaa luonnossa hiukan poikia useammin ja sukupuolten välillä on eroja luontoharrastuksissa. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on selvästi yhteys nuorten luonnossa viettämään aikaan. Kiinnostus luontoa kohtaan vaikuttaa laskevan hiukan yläkoulun aikana, ja nuorten luontosuhteessa on havaittavissa polarisoitumista. Pieni osa nuorista ei juurikaan liiku luonnonympäristöissä tai koe yhteyttä luontoon. Valtaosa arvioi hyvinvointinsa kasvavan luonnonympäristössä käydessä, sekä kokevansa usein positiivisia ja harvoin negatiivisia tunteita luonnossa ollessaan. Tutkimus osoittaa, että luontokontakteilla on positiivista vaikutusta nuorten koettuun hyvinvointiin, mutta vaikutuksen voimakkuutta ei voida suoraan arvioida. Pienetkin hyödyt voivat joka tapauksessa olla yhteiskunnallisesti merkittäviä, jos niillä voidaan auttaa nuoria suhteellisen pienillä toimilla. Nuorten luontosuhteen polarisoitumiseen ja sosioekonomisten ryhmien välisiin eroihin luontosuhteessa voidaan puuttua poliittisin keinoin. Luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutusten huomioiminen nuorten kannalta esimerkiksi kouluympäristöissä ja kaupunkipolitiikassa voivat olla merkittäviä keinoja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä.

Domesticated horses have been used for various tasks over their thousands of years of shared history with humans. To be able to perform these tasks every horse needs to learn the needed skills, and this requires systematic training. Training of adult horses has been studied for a long time and comparisons between the efficacy of different training methods have been done. There have also been some studies comparing how much and when young foals need to be handled for them to grow into easily trainable adults. From adult horses it is known that emotional state affects cognitive processes and with that also their learning efficiency and speed. The early stages of training young horses have not been studied very well. There is no clear picture about how young horses feel during training and how that affects their learning. In my thesis I studied young horses’ emotional states while learning new tasks and how that affects their learning. I followed the early training of 19 young horses (11 one-year-olds and 8 two- and three-year-olds) by videotaping five training sessions and collecting saliva samples before and after three of those sessions to analyse cortisol and oxytocin. From the videos I analysed how fast horses responded to trainer’s asks and how unfocused they were. From the hormone samples I measure the change in cortisol and oxytocin levels during training. Salivary cortisol has been widely used to measure acute stress. Oxytocin on the other hand is a newer indicator for positive emotions. To the best of my knowledge salivary oxytocin has never been used in horses. My data showed that the horses learned the required tasks: they became quicker at their responses and focused better during the course of training. Because my data was quite small and individual variation in the hormone levels was high, the results might have been affected by these factors. Linear mixed effect models showed that higher oxytocin levels before training session predicted quicker responses during training and lower levels after training predicted lower focusedness. Bigger increase in cortisol levels during training compared to the before level explained quicker responses and better focusedness, but higher levels before training resulted to lower focusedness and slower responses. This is in line with previous studies of adult horses, that showed that horses in a better emotional state and with less stress learn faster and are more interested in working with humans. This shows that it is important to not only focus on physical wellbeing but also mental wellbeing from early on in horses’ life.