Browsing by Subject "ympäristöviestintä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)The focus of this thesis is on environmental agency in two different video games, The Sims 4 Eco Lifestyle and Final Fantasy VII Remake. The research questions aim to answer how the player can act as an environmental agent in these two games and what are the key differences between these games. The study is executed in a form of qualitative two-case case study with the help of close reading. With close reading eight different types of agencies that form the typology of this study, will be analysed in order to answer the research questions. The data for this thesis was collected by playing both games and taking notes by following close reading. The notes were then analysed with the different types of agencies. The results showed clear overlapping of the types of agencies, and it could be said that environmental agency can be used better in the game when the overlapping is happening. The agencies complemented each other and made the possible learning process in the game more fulfilling. The main difference between the game seems to be that The Sims 4 Eco Lifestyle as a life simulation game offers more diverse possibilities for environmental player agency. The studies about environmental games are mainly focused on serious games and not so much on commercial games. Video games hold great potential to engage people in environmental things especially with the help of player agency. It offers the player the ability to make meaningful choices and if they are structure well, the player can see the consequences of their agency which serves as an effective feedback which could lead to positive learning. In this case, the environmental agency in the game could be transformed into real-life environmental agency. As video games have become more immersive and their environments more realistic, it could be worth considering that separating virtual environment from the real-life one might not be necessary anymore. Therefore, games like The Sims 4 Eco Lifestyle and Final Fantasy VII Remake could serve as an example of how environmental agency within them could be harnessed into wider use.
-
(2022)Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kehyksiä ilmastoahdistus saa kahdeksassa, vuonna 2021 julkaistussa suomalaisessa podcast-jaksossa. Näin pyritään lisäämään ymmärrystä ilmastoahdistuksen ilmiöstä, sekä siitä, millaisia kehystyksiä aihe mediassa saa. Tutkimus on tehty laadullisella kehysanalyysilla, joka perustuu Erwin Goffmanin (1974) kehittämään kehysteoriaan ja sen myöhempiin sovellutuksiin. Lyhyesti sanottuna, tutkimus pohjaa siihen olettamukseen, jossa median tavat kehystää ja esittää jokin aihe tai asia ohjaavat sitä, millä tavalla asiat meille esitetään ja millaisina me asiat näemme. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoratoistopalvelu Spotifysta, Yle Areenasta ja Suplasta. Kehyksien muodostamisessa hyödynnettiin Robert Entmanin (1993) median kehysanalyysin periaatetta, jossa kehyksillä on neljä tarkoitusta: Ongelmien määritteleminen, ongelman aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen, moraalisten arvioiden tekeminen sekä ratkaisujen ehdottaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kehystä, jotka nimettiin luonnollisen ilmastoahdistuksen, ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä sekä ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa kehyksiksi. Jokainen kehys kuvaa omalla tavallaan sitä, millaisena ilmastoahdistus nähdään viime aikaisissa podcast-keskusteluissa. Luonnollisen ilmastoahdistuksen kehyksessä korostuvat näkemykset siitä, kuinka ilmastoahdistus voidaan nähdä luonnollisena ja normaalina, sekä hyvänä reaktiona motivoivan vaikutuksensa kautta. Kaiken kaikkiaan kehys kuvaa ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiön monitahoisuutta ja yksilöllisyyttä, sekä pyrkii vahvistamaan näkemyksiä siitä, mitä ilmastoahdistus on ja mitä se ei ole. Lisäksi ilmastoahdistuksen sisältämä ahdistus sana kyseenalaistetaan. Ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä - kehys avaa puolestaan näkemyksiä nuorten ilmastoahdistuksen syihin ja korostumiseen, sekä ottaa kantaa aikaisempaan ilmastoahdistuskeskusteluun, joka joidenkin keskustelijoiden mielestä näyttäytyi ilmiötä vähättelevänä. Kokonaisuudessaan kehyksessä kuitenkin korostuu näkemys siitä, että ilmastoahdistus ei ole vain nuoria koskettava asia, vaikka se tällä hetkellä korostuu ja ilmenee eniten nuoremmissa sukupolvissa. Kehys ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa, tuo esiin keskustelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja lievittämiseen, sekä osallistuu keskusteluun koskien ilmastotekojen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ilmastoahdistus saa vuonna 2021 julkaistuissa, suomalaisissa podcastkeskusteluissa monia eri sävyjä ja ilmastoahdistusta käsitellään niissä laajasti. Ja vaikka keskustelijoiden näkemykset ovat pitkälti linjassa ilmastoahdistusta käsittelevien julkaisujen kanssa, muutamia kiinnostavia ja tutkimattomiakin näkökulmia ja kehystyksiä ilmenee. Osaltaan tutkimuksen tulokset täydentävät kuvaa siitä, miten valtavirtamediaa hitaammat lajityypit – kuten podcastit – mukautuvat muualla esitettyihin määritelmiin ja kehystyksiin, mutta myös täydentävät niitä. Tällöin podcast-keskustelujen voidaan nähdä tarjoavan vaihtoehtoisia kehyksiä, jotka osittain haastavat ja täydentävät julkisuudessa hallitsevia kehyksiä.
Now showing items 1-2 of 2